tutkimus

Suomessa tutkittua: koira väistää ihmisen uhkaavat ilmeet

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto tutkivat 31 koirayksilön käyttätymistä kohdatessaan uhkaavia eleitä ilmeitä. Tulokset olivat kiehtovia: koirat pyrkivät väistämään ihmisen uhkaavan käytöksen ja vastaamaan toisen koiran vastaavaan käytökseen. Tutkijoiden mielestä tämä kertoo kesyyntymisestä: koirat ovat herkkiä ihmisen sosiaaliselle toiminnnalle ja sovittelevat mieluummin kuin provosoituvat. Tutkimuksesta kertoi Suomessa STT.

Lähde: iltasanomat.fi
Kuva: Wikimedia Commons

Koirat auttoivat karhukannan laskennassa Pohjois-Amerikan Kalliovuorilla

Kaksi labradorinnoutajaa ja kaksi saksanpaimenkoiraa valjastettiin epätavalliseen tehtävään: nuuhkimaan ja havaitsemaan mustakarhujen ja harmaakarhujen jätöksiä Yellowstonen kansallispuistossa. Koirat löysivät 2500 neliökilometrin alueelta yli 600 mustakarhun ulostetta sekä useita kymmeniä harmaakarhun kasoja. Tutkimusryhmä pystyi läjien löytöpaikkojen perusteella luomaan malleja molempien karhulajien liikkeistä ja käyttäytymisestä, mikä auttaa erityisesti harvinaisen harmaakarhun elinolosuhteiden tutkimuksessa. Wildlife Conservation Society -yhdistyksen masinoima tutkimus esiteltiin Western North American Naturalist -julkaisussa.

Linkki tutkimukseen

Lähde: sciencedaily.com

Kuva: Wikimedia Commons

Raakaruokatutkimus Ruotsissa: Kolibakteeria kaikissa ruokanäytteissä, myös suomalaisvalmisteissa tuotteissa

Koirien raakaruokinta herättää voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Aiheesta on kuitenkin oikeaa tutkimustietoa liikkeellä vielä valitettavan vähän. Ruotsin Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut juuri tutkimuksen, jossa tutkittiin kaikkiaan 39 raakaruokavalmistetta. Tutkimuksen tulokset ovat varsin huolestuttavia, sillä jokaisesta näytteestä löytyi kolibakteeria ja yhdeksästä näytteestä antibiooteille vastustuskykyistä kolibakteeria.

Löydökset ovat tietysti huolestuttavia, sillä kolibakteeria löytyy yleisesti ulosteesta ja esimerkiski talousveden puhdistamisen tarkkailussa ja jätteidenkäsittelyssä juuri kolibakteeria käytetään usein saastuneisuuden mittarina.

Erityisesti antibiootille vastustuskykyiset kolibakteerit ovat vaarallisia paitsi eläimille, tietysti myös ihmisille. Raakaruoan säilyttämiseen kannattaa siis jatkossa kiinnittää entistä tarkemmin huomiota, sillä kolibakteeririski on tietysti olemassa myös ruokia käsittelevillä ihmisillä.

Tutkimuksen raakaruuat sisälsivät kaikki siipikarjaa ja ne oli hankittu eläinkaupoista Uppsalan lähistöltä. 39 näytteet olivat kaikkiaan kahdeksan raakaruokabrändin tuotteita. Tuotteista 10 oli varmistettu Suomessa, 11 Norjassa ja 18 Ruotsissa. Näytteistä 22 sisälsi vain siipikarjaa ja loput myös osia muista eläimistä.

Tutkimuksen kaikki tulokset englanniksi täällä

Tutkimus selvitti: tästä syystä pieni koira elää suurta lajitoveriaan kauemmin

Tanskandoggi elää vain harvoin yli kymmenvuotiaaksi, kun taas esimerkiksi mäyräkoira voi helposti saavuttaa 15 vuoden iän. Miksi pienet koirarodut ovat suurempia pitkäikäisempiä?

Luonnossa pienet eläimet elävät lähes poikkeuksetta suurempia lyhyemmän ajan: hiiren sydän voi lyödä jopa 840 lyöntiä minuutissa ja norsun keskimäärin 30 kertaa minuutissa. Hiiri elää noin kolme vuotta, norsu jopa 70. Eläinkunnassa pätee siis sanonta elä nopeasti, kuole nuorena. Tällä perusteella myös chihuahuan pitäisi elää huomattavasti bernhardinkoiraa lyhyempi aika.

The American Naturalistissa vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan suuremmat koirarodut kuolevat nuorempina, koska ne ikääntyvät nopeammin. Vaikuttaa siltä, että syy on osittain jalostuksessa – siis meissä ihmisissä.

Otetaan esimerkiksi vuodenikäinen tanskandoggi: se on jo valtava. Tanskandoggin paino saattaa nousta jopa satakertaiseksi sen ensimmäisen elinvuoden aikana, eli noin 500 gramman painoisena syntynyt pentu voi vuoden ikäisenä painaa helposti 50 kiloa. Suden paino nousee ensimmäisen elinvuoden aikana noin kuusikymmenkertaiseksi, pienen villakoiran paino noin kaksikymmenkertaiseksi ja ihmisen vain kolminkertaiseksi.

Mitä suurempi koirarotu on, sitä nopeammin se kasvaa ja toisaalta sitä nopeammin se myös ikääntyy. Tutkimuksen mukaan suuret koirat ikääntyvät niin sanotusti kiihtyvällä vauhdilla, minkä vuoksi niiden aikuisikä kuluu kuin nopeutettuna.

Nopeampi ikääntyminen ei kuitenkaan ole ainut syy jättirotujen lyhyempään elinikään. Suuremmat koirat ovat alttiimpia terveysongelmille, kuten kehityshäiriöille, tuki- ja ruuansulatuselinten sairauksille sekä kasvaimille, jotka toisaalta linkittyvät kaikki koirien nopeaan kasvuun. Edellä mainitut terveysongelmat ovat ikäviä sivuvaikutuksia, joita suuren koon suosiminen jalostuksessa on kookkaisiin koiriin tuonut.

Koirien laadukkaan hoidon ja ruokinnan ansiosta lemmikkien elinikä on viime vuosina pidentynyt. Vanhetessaan koira voi kuitenkin kärsiä samoista vaivoista kuin me ihmisetkin: nivelrikoista, sydänvioista tai esimerkiksi dementiasta. Koiralle voi tarjota mahdollisimman paljon onnellisia vuosia pitämällä huolta sen terveestä painosta sekä suuhygieniasta ja tarjoamalle seniorilemmikille paitsi mahdollisuuden lepoon myös riittävästi tekemistä aivojumpan muodossa.

Aiheesta aiemmin kertoivat BarkPost sekä mental_floss.

Otsikkokuva: ”Demonstration of the effect of the IGF-1 gene in dogs” by Dan Bennett – Flickr: Demonstration of the effect of the IGF-1 gene in dogs. Licensed under CC BY 2.0 via Wikimedia Commons – https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Demonstration_of_the_effect_of_the_IGF-1_gene_in_dogs.jpg#/media/File:Demonstration_of_the_effect_of_the_IGF-1_gene_in_dogs.jpg

Tutkimus: Koira ei pidä omistajaansa töykeästi kohdelleista ihmisistä

Koirat suhtautuvat epäluuloisesti ihmisiin, jotka kohtelevat niiden omistajia huonosti, kertoo uusi japanilainen tutkimus.

Kioton yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin 18 koiraa omistajineen. Koirat jaettiin kolmeen ryhmään ja niiden omistajille annettiin tehtäväksi avata laatikko. Kokeessa oli mukana myös kaksi koiralle ennestään tuntematonta henkilöä.

Ensimmäisessä ryhmässä omistajat pyysivät apua toiselta avutavalta henkilöltä, mutta tämä kieltäytyi auttamasta. Toisessa ryhmässä omistajat pyysivät myös apua, ja avustaja auttoi laatikon avaamisessa. Molemmissa ryhmissä toinen avustajista pysyi koko ajan tilanteen ulkopuolella. Kolmannessa vertailuryhmässä omistajien ja avustajien välillä ei ollut mitään vuorovaikutusta.

Laatikon avaamisen jälkeen nämä entuudestaan tuntemattomat henkilöt tarjosivat tilannetta seuranneille koirille ruokaa. Paljastui, että koirat eivät halunneet ruokaa ihmisiltä, jotka olivat kieltäytyneet auttamasta niiden omistajia. Ne ottivat todennäköisemmin vastaan herkut, jotka tarjosi neutraalisti käyttäynyt avustaja.

Sen sijaan ryhmässä, jossa toinen avustajista oli auttanut omistajaa, ei havaittu suosimista. Koirat kelpuuttivat ruoan niin auttavaisilta kuin neutraaleiltakin henkilöiltä.

Tutkimusta johtaneen professori Kazuo Fujitan mukaan tutkimuksella pystyttiin ensimmäistä kertaa osoittamaan, että koirat tekevät sosiaalisia ja emotionaalisia arviointeja ihmisistä omasta edustaan huolimatta. Tutkijoiden mukaan, jos koirat olisivat toimineet ainoastaan oman etunsa mukaan, ne olisivat hyväksyneet ruoan huolimatta siitä, kuka sitä tarjosi.

Tutkimus osoittaa, että koirat ovat yksi harvoista eläinlajeista, jotka pystyvät sosiaaliseen yhteistyöhön samaan tapaan kuin ihmiset ja jotkin muut kädelliset.

Lähde: AFP
Kuva: Wikimedia Commons / zenera

 

Koira esiintyi uutislähetyksessä asiantuntijana – Katso, miten lähetys sujui!

Viime perjantain BBC:n uutislähetyksessä nähtiin hiukan karvaisempi asiantuntijavieras. Labradorinnoutaja Bounce osallistui suoraan lähetykseen, jossa keskusteltiin uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan koirat erottavat iloiset ja vihaiset ilmeet ihmisen kasvoilta.

Koira istui uutisstudiossa samaan tapaan kuin niin monet muut asiantuntijat ja haastateltavat ennen sitä. Koiran ottaminen suoraan lähetykseen voi olla riski, mutta Bounce vaikutti lähetyksen aikana rauhalliselta, jopa hiukan kyllästyneeltä. Se ei jaksanut seurata uutisankkurin ja omistajansa eläinpsykologi Roger Mugfordin keskustelua tarkasti, vaan tuijotteli mieluummin taustalla touhuavaa toimituksen väkeä ja lopulta päätti köllähtää lepäämään.

Itävaltalaisen tutkimuksen mukaan koirat ovat kehittyneet tunnistamaan ihmisten kasvojen ilmeitä ja erottavat, milloin ihminen on iloinen tai vihainen. Tutkimuksessa selvisi, että koirat erottavat ilmeet, vaikka ne näkisivät vain osan kasvoista ja vaikka ihminen olisi niille entuudestaan tuntematon.

BBC:n haastattelussa Mugford kertoo, kuinka koirat käyttävät tehokkaasti eri aisteja tulkitessaan ihmisten mielialaa. Koirat esimerkiksi haistavat ihmisen eri mielentiloja ja kuuntelevat tarkasti, millä äänensävyllä niille puhutaan. Mugford myös sanoo, että koirat selvästi pitävät enemmän iloisesta ja hymyilevästä ilmeestä kuin vihaisesta.

Hänen mielestä koirat lukevat ihmistä jopa niin hyvin, että hän ehdottaa luottamaan koiran tarkkoihin vaistoihin seurustelukumppania valitessa.

Rapsutus on parempi palkinto kuin kehu, kertoo tuore koiratutkimus

“Hyvä poika! Hieno tyttö!” Omistajilla on usein tapana kehua koiraansa vuolain sanoin, mutta se ei välttämättä olekaan tehokkain tapa osoittaa koiralle tyytyväisyyttään. Uuden tutkimuksen mukaan koirat huomioivat paremmin ihmiset, jotka rapsuttelevat niitä kuin ihmiset, jotka käyttävät vain sanallisia kehuja.

Floridan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa koirilla oli mahdollisuus valita silittelevän ja ääneen kehuvan ihmisen väliltä. Tutkijat tarkkailivat, kumman luokse koira ensisijaisesti halusi mennä, kuinka kauan aikaa koira käytti kummankin luona ja kuinka monta kertaa koira vaihtoi vaihtoehtojen välillä.

Reaktioita testattiin niin löytökoirilla kuin kotikoirillakin ja sekä tuntemattomien ihmisten että omistajien kanssa. Kaikissa testiryhmissä koirat valitsivat mieluummin rapsuttelevan ihmisen kuin ääneen kehuvan, eikä sillä ollut väliä, olivatko ihmiset entuudestaan tuttuja vai ei.

Tutkijat testasivat koirien reaktioita myös tilanteissa, joissa oli tarjolla vain yksi vaihtoehto eli joko vain rapsutuksia tai vain kehuja. Vertailukohtana käytettiin tilannetta, jossa koiralle ei annettu huomiota lainkaan.

Ihmiset, jotka silittivät ja rapsuttivat koiraa, saivat pidettyä sen mielenkiinnon yllä paljon pidempään kuin vain sanallisesti kehuvat ihmiset. Itse asiassa koirat vaikuttivat viihtyvän paijattavina loputtomiin. Sen sijaan tutkijat havaitsivat, että sanalliset kehut kiinnostivat koiria lähes yhtä vähän kuin se, jos ne jäivät ilman mitään vuorovaikutusta.

Koirat siis selvästi pitävät enemmän rapsutuksista kuin ihmisten hassuista höpinöistä. Saman tutkimusryhmän aiempi tutkimus kuitenkin paljasti, että on yksi asia, josta koirat tykkäävät vieläkin enemmän kuin silittelystä – nimittäin ruoasta!

Kuvassa Ella näyttää, kuinka rapsutuksista nautitaan täysin rinnoin! Kiitos kuvasta Annabell Salo!

Tutkimus paljastaa: Koiratkin voivat olla pessimistejä

Koirat mielletään yleensä iloisiksi ja huolettomiksi hännänheiluttajiksi. Voisi olettaa, että kaikilla niillä on positiivinen elämänkatsomus. Koirat voivat kuitenkin olla myös pessimistejä, toiset jopa huomattavasti pessimistisempiä kuin toiset, kertoo Sydneyn yliopiston uusi tutkimus.

Tutkimuksessa testattiin, miten koirat reagoivat erilaisiin ääniin ja niihin yhdistettyihin palkkioihin. Sen perusteella arvioitiin eroja koirien välillä.

– Kun pystymme tarkasti ja objektiivisesti selvittämään, onko tietty koirayksilö optimisti tai pessimisti, voidaan tietoa hyödyntää esimerkiksi avustaja- ja palveluskoirien koulutuksessa ja valinnassa. Se on tärkeätä eläinten hyvinvoinnin kannalta, kertoo tutkija Melissa Starling Sydneyn yliopiston eläinlääketieteen laitokselta.

Tutkimuksen mukaan koira, jolla on optimistinen persoona, odottaa enemmän hyvien kuin huonojen asioiden tapahtumista. Optimistinen koira ottaa helpommin riskejä palkkion toivossa ja on luonteeltaan yritteliäs ja lannistumaton.

Pessimistinen koira puolestaan odottaa enemmän negatiivisten asioiden tapahtumista, välttää riskien ottoa ja on luonteeltaan varovainen ja varautunut. Pessimistinen koira ei ole onneton, mutta se vaatii usein enemmän rohkaisua esimerkiksi uusien asioiden kokeilemisessa.

– Tutkimus voi auttaa koirien kouluttajia valitsemaan tehtäväänsä parhaiten soveltuvat avustajakoirat ja muut työkoirat. Kun ymmärrämme koiraa ja sen luonnetta paremmin, tiedämme miten se reagoi erilaisissa tilanteissa ja miten stressiherkkä se on, tohtori Starling sanoo.

Lisätietoa tutkimuksesta voi lukea englanniksi Sydneyn yliopiston sivuilta.
Kuva: Wikimedia Commons/Herwig Kavallar

Uusi tutkimus todistaa: Koiratkin ovat kateellisia

Etkö saa puhua rauhassa puhelimessa? Tunkeeko koirasi sinun ja puolisosi väliin? Koiratkin voivat olla kateellisia, kertoo uusi koirien käyttäytymistutkimus San Diegon University of Californiasta. Useimpia koiranomistajia tämä tieto ei varmaankaan yllätä.

Aihetta on kuitenkin tutkittu ennen tätä tutkimusta vain vähän.

Psykologian professori Christine Harrisin johtama tutkimus on ensimmäinen kokeellinen tutkimus koirien kateudesta. Tutkijoiden mukaan kateutta osoittavan käytöksen perimmäinen tarkoitus on suojella tärkeitä sosiaalisia suhteita tunkeilijoilta.

Kokeeseen osallistui 36 koiraa omistajineen. Kokeessa koirat osoittivat kateudeksi tulkittavaa käyttäytymistä, kun niiden omistaja osoitti huomiota ja hellyyttä kokeessa käytettyä liikkuvaa ja ääntelevää lelukoiraa kohtaan. 78 % tutkimuksen koirista yritti saada omistajan huomion itseensä esimerkiksi koskettamalla tai tönimällä, 30 % koirista yritti tulla lelukoiran ja omistajan väliin ja 25 % osoitti aggressiivista käytöstä lelukoiraa kohtaan.

Kokeessa koirat osoittivat kaksi kertaa enemmän kateellista käytöstä silloin, kun omistaja huomioi lelukoiraa verrattuna siihen, jos omistajan huomio oli pelkästään ”elottomassa” asiassa, kuten kirjan lukemisessa.

– Tutkimuksen perusteella koirat eivät pelkästään osoita kateellista käyttäytymistä, ne myös pyrkivät rikkomaan yhteyden omistajan ja oletetun kilpailijan välillä. Niitä motivoi tärkeän, sosiaalisen suhteen suojelu, Christine Harris sanoo.

Kateutta on yleensä pidetty vain inhimillisenä tunteena.

– Tutkimuksemme haastaa vanhat ajattelumallit, ja osoittaa että myös eläimet voivat tuntea kateutta ja suurta stressiä, jos joku uhkaa tulla niiden ja niille tärkeän henkilön väliin, tutkija toteaa.

Lähde: ScienceDaily
Kuva: Wikimedia Commons/Celsim Junior

Tutkimus: Koira nuorentaa sinua jopa 10 vuotta!

Koira voi nuorentaa omistajaansa fyysisesti ja psyykkisesti jopa kymmenellä vuodella, kertoo uusi tutkimus.

Skotlantilaisen St Andrewsin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että koiran omistaminen hidastaa ihmisen ikääntymisprosessia ja auttaa erityisesti iäkkäämpiä koiranomistajia pysymään fyysisesti paremmassa kunnossa.

Tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaat koiranomistajat käyttäytyivät ja tunsivat itsensä 10 vuotta nuoremmiksi kuin samanikäiset ei-koiranomistajat.

Tutkijat seurasivat 547 ihmistä, joiden keski-ikä oli 79 vuotta ja joista 9 prosenttia oli koiranomistajia. Tutkimuksen mukaan koiranomistajien aktiivisuustaso oli samalla tasolla kuin 10 vuotta nuoremmilla henkilöillä ja he olivat 12 prosenttia aktiivisempia kuin ei-koiranomistajat.

Koiranomistajat saavat enemmän liikuntaa ulkoiluttaessaan ja leikkiessään koiriensa kanssa. Heillä raportoitiin myös vähemmän ahdistusta ja masennusta.

Koiran omistamisen myötä tulevat huomattavat terveyshyödyt tukevat jälleen kerran väittämää, että koira todella on ihmisen paras ystävä!

Lähde: Free Press Journal
Kuva: Wikimedia Commons/The Boy that time forgot