Koira tv-mainoksessa – ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä!

Olet ehkä televisiossa törmännyt Kuonon yhteistyökumppanin Dagsmark Petfoodin mainoksiin. Niissä esiintyy kotimaisen koiranruokafirman perustaja ja toimitusjohtaja Laura Strömberg omien koiriensa kanssa. Mainosfilmin tähtinä nähdään Lauran lisäksi mäyräkoirat Kiukku, Kerttu, Wilja sekä malinois Ässä.

Mainosten tekeminen koirien kanssa on joskus vähintäänkin haastavaa. Vaikka lopputulos televisioruudussa saattaa näyttää silotellulta ja helpolta, ei se sitä aina ole tekovaiheessa. Saimme käsiimme tämän making of -videon, jossa Laura yrittää houkutella mainoskoira-Kiukkua sohvalle viereensä. Jokainen mäyräkoirien kanssa asioinut tosin tietää, että mäyräkoira ei kutsusta singahda paikalle, ainoastaan silloin, jos tiedossa on mahdollisesti jotain järkevää tekemistä. Lopulta mäyräkoira tulee kuitenkin sohvalle, mutta jääkin heiluttamaan häntää sohvan reunalle. Vihoviimein Kiukku saadaan oikeaan lokaatioon ja mainos purkitettua.

Katso Kiukun tähdittämä superhauska kohtaus tästä:

Valmiin mainosvideon näet puolestaan täältä:

 

Tiesitkö, että koiranruuan suomalainen nimi ei takaa kotimaisuutta?

Kuono.fi tutki Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n pyynnöstä koiranomistajien asenteita koiranruuasta marraskuussa. Tärkeimpinä kriteereinä pidettiin laatua ja sopivuutta omalle koiralle. Nämä kaksi argumenttia olivat ylivoimaisesti tärkeimmät, tämän jälkeen seurasi hinta sekä kotimaisuus. Mutta mistä kotimaisen tuotteen oikein tunnistaa ja onko tulevaisuudessa luvassa selkeämmät alkuperämerkinnät tuotteisiin?

Kysyimme asiaa Eviran rehuvalvonnasta vastaavalta ylitarkastaja Hanna Laatiolta. Koiranruoka luokitellaan nykyisen lainsäädännön mukaan rehuksi ja nykyisin eläinperäisissä lemmikkieläinten ruoissa valmistajalta edellytetään hyväksyntää ennen toiminnan aloittamista. Hyväksytty laitos saa hyväksymisnumeron, jossa on alkuosassa maatunnus, suomalaisilla valmistajilla se on FI-alkuinen. Tämä tunnus tulee ilmoittaa pakkausmerkinnässä.

Raaka-aineiden alkuperää ei tarvitse ilmoittaa

Sen sijaan raaka-aineiden alkuperän ilmoittamista ei toistaiseksi velvoiteta. Merkintävaatimus edellyttäisi myös EU:n rehulainsäädännön muutosta.

– Rehujen merkintävaatimukset tulevat EU-lainsäädännöstä, jota noudattavat sellaisenaan kaikki EU-maat. Kansalliset vaatimukset eivät ole helposti perusteltavissa, koska silloin asetetaan oma teollisuus epäedulliseen kilpailuasemaan suhteessa muihin jäsenmaihin. Nykyään lainsäädäntöä pyritään lähtökohtaisesti karsimaan ja uusia vaatimuksia tulisi tarkoin harkita, Laatio sanoo.

Eviran mukaan ei ole viitteitä, että lainsäädäntöön olisi tulossa muutosta. Kuluttajan kannalta tilanne on siis käytännössä se, että usein koiranruuan raaka-aineiden alkuperä on mahdotonta selvittää. Kotimaisissa koiranruuissa alkuperä on pääsääntöisesti ilmoitettu ja esimerkiksi Eläinruokatehdas Lemmikki pystyisi tarvittaessa ilmoittamaan kyseisen tuote-erän alkuperän jopa tilan tarkkuudella, aivan kuten ihmisravinnoksi käytettävissä ruuissa.

– Meillä on luonnollisesti käytössä omavalvonta, joka jo sinällään toimiessaan pystyy antamaan tarkemmat jäljitettävyystiedot kaikille tuotantoerille. Olemme kuitenkin viemässä tuoteturvallisuutta ja tuotteiden jäljitettävyyttä pidemmälle rakentamalla tuoteturvallisuusjärjestelmän FSCC 2200, kertoo Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n toimitusjohtaja Janne Räsänen.

Ruuan suomalainen nimi ei takaa suomalaisuutta

Vaikka koiranruuan nimi kuulostaisi suomalaiselta, se ei välttämättä tarkoita ruuan kotimaisuutta. Helpoin tapa päästä perille kotimaisista valmistajista on etsiä paketista FI-alkuista tunnusta. Vasta ainesosaluettelo tai valmistajan ilmoitus kuitenkin takaa ruuan kotimaisuuden. Yksi varma kotimaisuuden merkki on Avainlipputunniste, jonka saa käyttöönsä vain toimija, joka käyttää tuotteissaan kotimaisia raaka-aineita.

– Avainlipputunniste on hyvä alku, mikäli mielii kotimaista, mutta ei kuitenkaan takaa täysin kotimaista raaka-ainetta sanoo Janne Räsänen.

– Avainlipun kriteerit nimittäin sanovat, että avainlipun käyttöoikeuden saa mikäli tuotteen tai tuoteryhmän kotimaisuusaste on vähintään 50 % omakustannushinnasta.  Omakustannushintaan taas vaikuttaa raaka-aineen lisäksi muun muassa kotimainen työkustannus, markkinointikulut sekä kiinteät kulut. Periaatteessa avainlipun voi saada ulkomailla ulkomaisesta lihasta valmistettu, mutta Suomessa jatkojalostettu, pakattu ja markkinoitu tuote, Räsänen jatkaa.

Janne Räsäsen mielestä kotimaisuuden takaa 100%:sti vain se, että tuotteen valmistaja kertoo pakkausmerkinnöissä raaka-aineen kotimaisuudesta, kuten Eläinruokatehdas Lemmikillä tehdään.

Kuonon kyselyssä kuluttajat tunnistavat kaikista parhaiten kotimaisen tuotteen ainesosaluettelosta ja sen jälkeen avainlipusta. Vastaajista vain vajaat 18 prosenttia oli sitä mieltä, että kotimaisuudella ei ole mitään merkitystä.

– Lihassa, lihajalosteissa, kalassa ja maitotuotteissa oikeasti kotimaiset tuotteet tunnistaa pakkausmerkinnöistä helposti, toivottavasti lainsäädäntömme olisi menossa myös samaan suuntaan lemmikkieläinten ruoassa. Lisäksi kauppa tekee paljon kampanjoita ja valikoimapäätöksiä puhtaasti kotimaisen tuotteiden osalta. Uskon, että kotimaisuus nousee vielä myös kauppojen kilpailuvaltiksi koirien ja kissojen ruokahyllyllä, sanoo Janne Räsänen.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikin kanssa.

Lue artikkelisarjan ensimmäinen osa täältä.

Päivitys 18.1.2018: Janne Räsäsen sitaattia on tarkennettu avainlipun kriteerien osalta. 

Näin syntyy kotimainen koiran kuivamuona!

Tiesitkö, että Suomessa tehdään vain yhtä koiran kuivamuonaa? Me pääsimme kurkkaamaan Dagsmark Petfoodin arkeen pieneen eteläpohjalaiseen kylään, jossa selviää, miten kaupoista löytyvä HÄME-ruoka valmistuu. Täysin kotimaisista aineksista tietenkin.

Dagmark Petfoodin tehdas sijaitsee pienessä Dagsmarkin kylässä Etelä-Pohjanmaalla. Ruokaa tuotetaan kolmessa vuorossa aamusta yöhön asti. Raaka-aineet tulevat läheltä, samoin tehtaan työntekijät. Tuotannossa työskentelevät kahdeksan ihmistä ja tehtaanjohtaja asuvat kaikki tehtaan lähistöllä. Tuotannon lisäksi yrityksen hallinnossa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa työskentelee kolme henkilöä, Turussa ja Helsingissä.

Yrityksen työntekijät ja omistajat myös tietävät kohderyhmänsä, sillä henkilökunta omistaa yhteensä lähes 30 koiraa. Dagsmark Petfoodissa työtä tehdään myös omien koirien hyvinvoinnin takia.

Suurin osa raaka-aineista tulee lähialueilta, joten kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Keskusliikkeiden varastoihin toimitetaan yleensä useita lavoja tai kokonaisia rekallisia kerrallaan. Kaikkiaan yhtiö pyrkii vihreiden arvojensa mukaisesti mahdollisimman tehokkaaseen ja sitä kautta myös ekologiseen logistiikkaan.

Nyt kurkkaamme kuvagallerian muodossa, miltä tehtaan arki näyttää!

 

Lähes päivittäin sisään tulee paljon raaka-aineita ja tuotteita lähtee kauppoihin.
Tuotantotyöntekijä Timo siirtää kahden kilon säkkien lavoja rekkaan.
Tuotesäkkejä pakataan myös tällaisten näyttävien pahvireunusten sisään. Nämä tulevat kaupoissa hyvin esille ja tässä pakkaustyylissä säästyy myös pahvia.
Raaka-aineet saapuvat tehtaalle isoissa, noin tuhannen kilon säkeissä. Näistä ne siirretään sekoittajalaitteeseen, joka valmistaa reseptin mukaisen sekoituksen. Tämä sekoitus jatkaa sitten matkaansa prosessissa varsinaiseen nappulakoneeseen.
Teemu matkalla sekoittajalaitteen luokse, joka on rakennettu pihalla sijaitsevan kontin sisään.
Trukki on käytössä paljon. Pienessä ja ahtaissa väleissä trukin ajaminen kysyy jo taitoja! Työntekijät osaavat tämänkin homman loistavasti.
Valmista nappulaa allasvaunussa matkalla mm. laboratoriotesteihin.
Sosiaalitilojen vieressä on erillinen labrahuone, jossa tehdään tuotetestejä sekä kirjataan kaikki tuotantoprosessin kannalta olennainen tieto ylös.
Keskellä työvuoroja pidetään lounastauko. Ihmisillä on omat eväät mukana ja lounaan päätteeksi keitetään kahvit. Sosiaalitiloissa on myös toimisto, jossa mm vastaanotetaan tilaukset ja varataan kuljetuksia.
Sosiaalitilat, jossa sijaitsee keittiö, laboratoriohuone, toimisto sekä pukuhuoneet, suihku ja sauna.
Tuotannossa käytetään turvakenkiä ja crocseilla hiihdellään sosiaalitiloissa.
Tuotantopäällikkö Katja labrahommissa.
Saunakin tehtaalla on mutta toistaiseksi se on korkkaamaton.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Dagsmark Petfoodin kanssa.

Tällainen on maailman suurin koiranäyttely!

Kuonon kirjeenvaihtajat Anni Kaaro ja Lotta Vuorinen ovat raportoineet Maailman Voittaja -näyttelyn tunnelmista Kuonossa pariin otteeseen. Juttusarjan kolmannessa osassa kurkistetaan kuvien avulla näyttelyyn ja vähän vapaa-aikaankin.

Kehän laidalla

Ison kehän parrasvalot ja podiumit

 

Halleissa oli hyvin tilaa liikkua, kehät olisivat voineet olla suurempia ainakin suurikokoisille roduille

Ison kehän tunnelmaa

ROP-kasvattaja!
Huikean kokoinen näyttelyalue.

Huikean kokoinen näyttelyalue.
Ison kehän laidalla oli hyvät isot katsomot ja VIP-alue

Shoppailua näyttelyssä

Metsästävälle koirakansalle vaatetta ja asustetta

Suloinen boduguard-mopsi testaa leluja
Patsaskokoelmaa kartuttamaan…
Karvaisia korvia.

Näyttelyn myyntialueella oli huikean paljon myyjiä! Löytyi kaikkea trimmausvälineistä taiteeseen ja kaikkea niiden väliltä. Paljon.
Bling blingiä pantoihin

Muuta mielenkiintoista

 

“Dog diving” -kilpailut!

Parasiitteja haivannollistettuna

 

 

Näyttelyn myyntialueella oli huikean paljon myyjiä! Löytyi kaikkea trimmausvälineistä taiteeseen ja kaikkea niiden väliltä. Paljon.

Hetki vapaata

Iltapala hotellilla. Ei nimittäin pitkän näyttelypäivän jälkeen jaksanut juuri ajatella lähtevänsä hotellilta mihinkään.
Välipalaa isoja kehiä odotellessa
Ja kenkämuotia isoja kehiä odotellessa
Vapaapäivän shpppailua: Unicorn-kamaa!
Lounasta shoppailun välillä
Aamupalaa

Ostoksia kaupungilla

Oho. Tulipa osteltua
Oliiviöljyjä, viinietikoita. Ruokaa rakastavan näyttelymatkaajan taivas!
Kenkiä!! 😍

Tien päällä

Heinz pakattu ja kotia kohti!
Mä ajan koko yön.. ja välillä seison ruuhkassa.  22 tunnissa Leipzigista Tallinnaan
Kahvin voimalla täyttä vauhtia Tallinnaa kohti
Pakollinen ympäristötarra autoon, että voi ajaa joka puolella kaupunkia. Heinz oli parasta A-luokkaa vaikka katsastuskonttorin rouvat vähän ihmettelivätkin, että niin vanhalla autolla ajellaan.

 

Tiedätkö, mistä koiranruokasi oikeasti tulee?

Ruokakaupan lihahyllyllä on lähes mahdotonta välttää tietoa siitä, mistä liha tulee. Jauhelihapaketin kyljessä lukee tilan tarkkuudella lihan alkuperä, samat tiedot löytyvät myös kanapaketista. Lihahyllyllä myytävistä tuotteista lähes kaikki on kotimaista alkuperää. Kalatiskillä tilanne on aivan samanlainen: liitutaululle on kirjattu kalan pyyntipaikka ja pyyntipaikka, tiedot lähes kellonajan tarkkuudella.

Meille suomalaisille ruuan kotimaisuus on tärkeä asia. Mitä Suomi syö 2016 -tutkimuksen mukaan kotimaisen ruuan syömistä pitää tärkeänä 73 prosenttia vastanneista. Vastaava luku vuoden 2014 tutkimuksessa oli 65 prosenttia, joten kotimaisuus on oikea trendi. Sama pätee myös muihin tuotteisiin: Suomalaisen Työn Liiton tuoreen tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista sanoo valitsevansa kotimaisen tuotteen aina kun se vain on mahdollista.

Koiranruuassa kotimaisuus on haaste

Kaupan koiranruokahyllyllä kotimaisuus on selkeä haaste. Koska alkuperämerkintävaatimuksia ei ole, ruuan ja herkkujen valmistusmaata saa usein hakea kirjaimellisesti kissojen ja koirien kanssa. Kaupan hyllyn valikoima onkin kovin kirjavaa: hammastikut ja purutangot tulevat Unkarista, lihatikut Kiinasta, koiranruoka pääosin Tšekeistä, Ranskasta, Hollannista ja Puolasta, koiranmakkara Itävallasta ja herkkupalat Saksasta.

Kotimaisia tuotteita koiranruokahyllylle löytyy yhden käden sormilla laskettava määrä. Avainlipputuotteita käyttävien suomalaisten tuotteiden määrä on kuitenkin kovassa nousussa. Esimerkiksi kotimaisia Oscar-tuotteita löytyy pakastetuotteiden lisäksi myös koiranherkkuina ja -makkaroina. Eläinruokatehdas Lemmikki Oy on tuonut kotimaiset Oscar -tuotteet ruokakauppoihin jo 1980-luvulla. Raakapakasteiden, koiranmakkaroiden ja herkkupalojen lisäksi Eläinruokatehdas Lemmikki Oy valmistaa tehtaallaan Kuopiossa ruokaa myös ulkolinnuille.

Erääksi koiranherkkujen ja -ruuan suureksi trendiksi onkin helppo povata kotimaisuuden lisääntymistä. Kun kuluttajat kiinnittävät jatkossa entistä enemmän huomiota oman ruokansa alkuperään, siirtyy tämä ajatus varmasti myös yhdeksi merkittäväksi rakkaan lemmikin ruoan valintakriteeriksi. Kotimaisessa tuotannossa lihan alkuperä voidaan seurata tilalle asti ja tuotantomenetelmät ovat sertifioituja ja tuotantolaitokset taatusti puhtaita ja tarkastettuja. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että koira saa turvallista ja tutkittua ravintoa.

Kotimaisuus huonosti hallussa

Kuono.fi toteutti lokakuussa Eläinruokatehdas Lemmikin toimeksiannosta kyselyn koiranomistajille kotimaisuuteen liittyen. Lähes 700:n vastaajan joukossa ruuan tärkeimmiksi valintakriteereiksi nousivat laatu ja sopivuus. Tämän jälkeen vastaajat pitivät tärkeänä hintaa sekä kotimaisuutta. Kotimaisuuden arvostus noussee tietysti sitä mukaa, mitä enemmän kotimaisia tuotteita kaupan hyllyltä löytyy. Kun valinnanvara kasvaa, kasvaa myös kotimaisuuden osuus.

Myös kuluttajien tietoisuudessa on valistuksen paikka. Kuono.fi:n Eläinruokatehdas Lemmikille tekemän kyselyn mukaan yli 62 prosenttia vastanneista ei tiennyt suurimman osan koiran herkuista tulevan kaukaa Kiinasta.

Kyselyssä tiedusteltiin myös koiranruokabrändien kotimaisuutta. Kotimaisten toimijoiden lisäksi listalle nousi pitkälti yli toistakymmentä brändiä, joista yhtäkään ei valmisteta Suomessa.

Mistä kotimaisuuden sitten tunnistaa? Suomalainen brändinimi ei toki aina takaa ruuan kotimaisuutta, vaan tarkat tiedot valmistusmaasta kannattaa kaivella herkkupakkauksen kyljestä. Avainlipputunniste on tietysti helpoin ja yksinkertaisin tapa varmistaa kotimaisuus.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikin kanssa

***

Päivitys 8.1.2018: Korjattu kolmannen kappaleen toista lausetta. Alkuperäisessä jutussa sanottiin, ettei koiranruoalla ole pakkausmerkintävaatimuksia. Tarkoitus oli sanoa, ettei koiranruoalla ole alkuperämerkintävaatimuksia. 

Kuono Maailman Voittajassa, osa 2: Tallinna-Leipzig, yhden yön taktiikalla!

Se on nimittäin sellainen juttu,että alle tuhannen kilometrin matkoilla ei hotellia katsella. Joten, kun kokonaisajomatka Tallinnasta Leipzigiin oli n. 1700 km, päätimme jo etukäteen katsoa noin puolesta välistä hotellin sopivalta paikalta. Sopivan oloinen sijainti oli Puolan puolella, Augustow-nimisessä pienessä kaupungissa. Varasimme sieltä hotellihuoneen, ja tavallaan ihan vahingossa huomasimme varanneemme sviitin. Oikein siisti ja miellyttävä hotelli, joka ei ollut hinnalla pilattu. Sviitti koirineen ja vartioituine parkkeinen maksoi alle 80€.

Ensimmäisenä ajopäivänä kilometrejä kertyi reilu 700, plus Suomen puolella ajetut noin 130 km, jota ei varsinaisesti edes lasketa.

Virossa liikenne kaiken kaikkiaan alkaa vuosi vuodelta muistuttaa enemmän suomalaista ajokulttuuria, tosin ystävällisimpi ilmapiiri ja toiset autoilijat huomioonottavampi. Ei tarvitse pelätä, etteikö esim. kaistanvaihto sujuisi nopeastikin. Vilkku päälle ja voi olla varma, että sinulle annetaan tilaa.

Latvian liikenne on näistä läpiajetuista maista ehdottomasti villein. Katkoviiva pientareen puolella kehottaa väistämään sinne ohitustilanteissa, on kyse sitten sinut ohittavasta autosta tai vastaantulevista. Sopu sijaa antaa ja kolme autoa mahtuu ihan mukavasti rinnakkain normilevyiselle tielle.

Liettua puolestaan on teiden kunnon puolesta heikoin. Tiet ovat lähtökohtaisesti pieniä ja valtatiet kulkevat joka ainoan pikkukylän läpi, moottoriteitä on van pieniä pätkiä.

Emme oikein vieläkään tiedä, missä kohtaa päädyimme Puolan puolelle, kun väistettiin päätieltä pienemmälle tielle ruuhkia, tajusimme ajavamme Puolassa vasta useampi kilometri rajan jälkeen. Puolan teistä meitä varoiteltiin etukäteen ja aivan turhaan. Puolan tiet ovat erittäin hyväkuntoisia ja liikenne sujuu, muttei ainakaan näin hyvällä kelillä ajaessa ollut millään tavalla uhkarohkeaa tai vaarallista. Varsovan jälkeen moottoritie toi meidät aina Saksaan asti.

Jos vielä Puolan puolella uskalsi lähteä moottoritiellä ohitukseen, vaikka vasemmalla
kaistalla näkyi jo takana horisontissa valot, emme voi suositella sitä Saksan puolella, etenkään jos autona on tuollainen himpun verran verkkaisemmin kiihtyvä Heinz. Saksassa liikenne nimittäin todella sujuu.

Viisi vinkkiä autonrattiin:

  1. Hyvä navigaattori tai karttasovellus. Huolehdi, että navigaattorisi on ajantasalla, näin pystyt välttämään ruuhkia ja optimoimaan reitin. Meillä käytössä on sekä applen kartat-sovellus että google maps, kummatkin toimii moitteetta matkalla.
  2. Ota pientä syötävää ja juotavaa autoon. Suosittelemme esim. Beef jerkyä ja smoothieita, mitä vähemmän sokeria, sitä paremmin pysyy skarppina.
  3. Koirien kanssa matkustettaessa taukoja täytyy pitää riittävän usein, jotta koirat pääsevät jaloittelemaan.
  4. Valmistaudu viivästyksiin ja aikatauluta matka väljästi.
  5. Kasvata hyvät istumalihakset.

Terveisin Kuonon ulkomaankirjeenvaihtajat Anni ja Lotta

Kuono Maailman Voittajassa, osa 1: Päätös matkasta

Reitillä on pituutta…

Kuono.fi:n kirjeenvaihtajat Anni Kaaro ja Lotta Vuorinen matkaavat autolla Baltian halki Saksan Leipzigiin. Juttusarjan ensimmäisessä osassa suunnitellaan matkaa ja annetaan vinkit onnistuneen pitkän koirareissun suunnittelulle.

Matkan valmistelut starttasivat oikeastaan noin vuosi sitten, heti kun Saksa ilmoitti ottavansa Maailman Voittajanäyttelyn järjestelyvastuun Ecuadorin pojilta, joiden halli oli kaiketi saanut iskua maanjäristyksissä.

Ihan ensimmäisenä varasimme hotellihuoneita. Ja paljon. Aina on ollut tavoitteena ottaa mukaan iso porukka ja lähtöpäivänä istumme kahdestaan autossa terminaalissa odottamassa laivaan pääsyä. Hotellien varaus on yhdenlainen taiteenlaji, sillä koiria ottavat hotellit täyttyvät nanosekunnissa hullaantuneesta näyttelyväestä. Itseasiassa meidänkin hotelli vaihtui vuoden aikana useampaan kertaan, kriteerien täsmentyessä. Meille hotellia valitessa tärkeitä asioita on sijainti, lähellä olevat viheralueet koirien ulkoilutusta varten ja toki myös hinta-laatusuhteen on oltava kunnossa.

Alun perin oli tarkoituksena mennä laivalla Tukholmaan ja ajaa sieltä Leipzigiin, mutta koiramäärän kasvaessa ennätysmittoihin, päätimme kuitenkin suunnata koira-automme ”Heinzin” keulan kohti Tallinnaa. Lyhyellä laivamatkalla koirat voivat olla autossa, kun taas Ruotsinlaivalla koirat on otettava hytteihin.

Matkan ensimmäinen etappi oli laivamatka Helsingistä Tallinnaan.

Sitten vain jäimme odottamaan tuomaritietoja, jotta pääsisimme valitsemaan mukaan lähtevät koirat ja ilmoittamaan ne näyttelyyn.

Tuomaritiedot olivatkin meille lähtökohtaisesti miellyttävää luettavaa, enemmän tulikin runsaudenpula, olisi niin paljon sopivia koiria ilmoitettavaksi. Loppujen lopuksi ilmoitimme yhteensä 8 koiraa näyttelyyn, 2 juniori-ikäistä dobermannia, 4 karkeakarvaisia mäyräkoiraa, joista yksi on juniori ja yksi veteraani, juniori-ikäinen beagle ja yksi labradorinnoutaja.

Reissuun lähti mukaan yhteensä kahdeksan koiraa.

Noin 1,5 kk ennen reissua varasimme lauttamatkat. Menomatka suoritetaan yhden pysähdyksen taktiikalla ja tulomatkalla annetaan virran viedä.  Viimeisten viikkojen aikana olemme hoitaneet koirien rokotukset, madotukset yms. Kuntoon. Ja tietysti niiden trimmaaminen ja huoltaminen muutenkin näyttelykuntoon. Viimeiset päivät kuluivat perinteisen ”mitä laitan päälleni”-ahdistuksen kourissa.

 

Reissuun mm. mäyräkoiria…
…ja muutama muunkin rotuinen

Kaikkinensa matkan järjestelyt sujuivat suuremmitta kommelluksitta. Olemme valmiita ajamaan laivaan!

Meidän viisi vinkkiä onnistuneeseen pitkään näyttelyreissuun:

  1. Matkusta vain hyvässä seurassa!
  2. Ole ajoissa!
  3. Selvitä etukäteen kohdemaan näyttelysäännöt ja rokotusmääräykset. Huomioi, että näyttelyn rokotusmääräykset voivat poiketa rajanylityksien rokotusmääräyksistä!
  4. Omat hotellihuoneet jokaiselle matkustajalle!
  5. Iloinen ja avoin mieli. Pienet vastoinkäymiset kuitataan huumorilla!

Kuonon ulkomaankirjeenvaihtajat Anni ja Lotta

Kuono.fi:n omistaja vaihtuu

Vuonna 2013 perustettu, kävijämäärältään Suomen suurin yksityinen koirasivusto siirtyy uudelle omistajalle 1. marraskuuta 2017. Kuono.fi:n operatiivisesta toiminnasta on vastannut pääosin Ville Kormilainen, Samuli Lahtinen sekä Lähimedia Oy. Nyt sivuston liiketoiminta on myyty helsinkiläiselle Pär Österlundille, joka toimii sivuston päätoimittajana marraskuun alusta alkaen. Österlund työskentelee markkinointidatan parissa ja hänellä on aiemmasta yritystoiminnastaan vuosikymmenen kokemus niin digitaalisesta markkinoinnista kuin myynnin vauhdittamisesta.

– Ryhdyimme etsimään Kuono.fi:lle uutta kotia syyskuussa tarkoituksena etsiä sellainen taho, joka ymmärtäisi sekä medialiiketoimintaa että koiramaailmaa. Pär Österlundissa tällainen osaaminen yhdistyi. Sivuston liiketoiminta siirtyy uuden omistajan haltuun marraskuun alussa erittäin hyvässä yhteistyössä, sivuston perustaja Ville Kormilainen kertoo.

Kuono.fi:n uusi omistaja Pär Österlund kertoo jatkavansa sivuston kehittämistä perustajien luomalla pohjalla.
– Olen suunnattoman innostunut Kuono.fi:stä, sillä sekä koirat että verkkomedia ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Tulemme yhdessä Kuono.fi-tiimin kanssa kehittämään sivustoa ja kasvattamaan liikennemääriä. Haluamme palvella media-asiakkaita jatkossa entistäkin paremmin sekä tuottaa sellaista sisältöä, joka palvelee sivuston ja sosiaalisen median kanaviemme käyttäjiä, eli koirien ystäviä, parhaalla mahdollisella tavalla, Österlund kertoo.

Kuono.fi on perustettu vuonna 2013 ja sivustolla on viimeisen kolmen vuoden aikana vieraillut yhteensä 2,4 miljoonaa uniikkia kävijää. Keskimäärin sivusto tavoittaa vuosittain noin 500 000 – 800 000 uniikkia kävijää. Sosiaalisen median kanavissa Kuonolla on yhteensä noin 20 000 aktiivista seuraajaa.

Tiedätkö sinä, mikä on koirien suurin terveysongelma? Aivan oikein, hampaathan ne

Koiralla on 42 hammasta, jotka muodostavat osan leukojen tukirakenteesta ja ovat siksi tärkeitä. Hampaiden kunnosta huolehtiminen onkin oleellinen osa koiran terveydestä huolehtimisessa.

Tutkimusten mukaan hammaskivi ja ientulehdus ovat maailmanlaajuisesti koirien suurimpia terveysongelmia. 30 000 koiran otoksessa hammasongelmat ovat siis korostuneessa roolissa, taakse terveysongelmissa jäävät esimerkiksi yleiset korva- ja ihotulehdukset. Kaiken kaikkiaan 85 prosenttia koirista kärsii jossain elämänsä vaiheessa hammaskivestä.

Pienistä ongelmista kasvaa isoja

Pienetkin ongelmat hampaiden kanssa johtavat helposti isoihin ongelmiin. Lohkeama tai hammaskivi kannattaa hoitaa kuntoon viipymättä.

Hoitamaton suu voi pahimmillaan lyhentää koiran elinikää ja on samalla tavalla kivulias kuin ihmisenkin hoitamaton suu.

Suussa sijaitsevat koiran elimistön vaarallisimmat bakteerit ja jos suun bakteerit pääsevät leviämään elimistöön, voi siitä aiheutua pysyviä sydän-, maksa-, tai munuaisvaurioita.

Koiran suu kannattaa tarkistaa viikoittain, hampaiden tulee olla ehjät ja valkoiset. Ikenien terveys kannattaa myös tarkistaa, samoin kieli ja huulet. Varmista myös, ettei hampaat heilu ja suussa ei ole haavautumia, patteja tai muuta sinne kuulumatonta.

Hengitys kannattaa nuuhkaista, sillä terve suu ei juurikaan haise.

Paras kotikeino on säännöllinen hampaiden harjaaminen. Tähän on saatavissa hyviä apuvälineitä ja kun koiran pienestä pitäen totuttaa toimenpiteeseen asiasta tulee rutiinia ja se on helppoa niin koiralle kuin omistajalle.

Hammasongelmista aiheutuvia oireita voi olla myös ruokahaluttomuus, kuolaaminen, vain toisen puolen käyttäminen pureskeltaessa tai muuten poikkeava käytös, esimerkiksi apaattisuus tai kiukkuisuus.

Kotitarkastus ei korvaa eläinlääkärin tekemää tarkistusta. Perusteelliseen tarkastukseen koira rauhoitetaan ja hampaat sekä ikenien kunto tarkistetaan yksityiskohtaisesti röntgenkuvien avulla. Syitä eläinlääkäriin hakeutumiselle ovat mm keltainen tai ruskea väri, pienetkin halkeamat tai hampaan heiluminen.

Ruokavalio vaikuttaa hampaiden kuntoon

Koiran hampaiden kuntoon voi vaikuttaa myös ruokavaliolla, jossa on mukana hammashoito-ominaisuus. Esimerkiksi Eukanuballa kyseinen ominaisuus kuuluu kaikkiin aikuiselle koiralle tarkoitettuihin ruokiin. Nappulan muotoilu ja rakenne vaikuttavat hampaiden mekaaniseen puhdistukseen. Lisäksi nappulan pintaan sprayattu polyfosfaattiminieraali toimii myös ruokailujen välissä. Polyfosfaatti on sama mineraali, jota käytetään myös ihmisten hammastahnoissa, sillä ei siis ole ravitsemuksellista merkitystä

Myös pureskelutuotteet ovat hyvä lisä hammashoidossa, varsinkin jos tuotteisiin on lisätty mekaanisen puhdistuksen lisäksi hoitavia aineita. Tarkista myös käyttämäsi puruluun koostumus.

Koiran hampaiden hoitoon ei kuitenkaan ole mitään poppakonsteja. Ainoat tutkitusti toimivat tavat suun terveyden edistämiseen ovat hampaiden hampaiden harjaaminen, säännöllinen eläinlääkäritarkastus, puhdistus ja hammasröntgen sekä polyfosfaattia sisältävä ruokavalio.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Eukanuban kanssa.

Neljä vinkkiä metsästyskoiran huoltoon ja ravintoon

Metsästyskoiran vuoden kulkua voisi tavallaan verrata huippu-urheilijan kisakauteen valmistautumiseen: peruskuntokaudella treenataan nimensä mukaisesti perusteita ja valmistaudutaan kisakauteen. Ravinnon puolesta tämä tarkoittaa suhteellisen tasaista ja monipuolista ruokintaa. Kisa- eli metsästyskauden lähestyessä ravinnon ja treenin määrää lisätään asteittain ja nyt metsästyskauden keskellä ollaankin jo täydessä kisamoodissa. Viikonloppuna alkavaan hirvenmetsästykseen on toivottavasti valmistauduttu metsästyskoiran kanssa jo elokuusta lähtien juoksuttamalla koiraa metsässä ja myös ravintoa muuttamalla. Metsästyskaudella energiaa tarvitaan peruskuntokautta enemmän. Kokosimme parhaimmat vinkit metsästyskoiran ruokintaan ja lisäenergian hankintaan metsästyskaudella.

  1. Tuhdimpaa ruokaa metsästyskaudella

Kun metsästyskausi lähestyy, koira kannattaa siirtää järeämpään ruokavalioon. Jos koira on nappularuokinnalla, metsästyskauden ulkopuolella rasvan ja valkuaisen suhde on esimerkiksi luokkaa 16/26, metsästyskaudella ruoka kannattaa vaihtaa runsaammin energiaa sisältävään ruokaan, jossa rasvan ja valkuaisen suhde on luokkaa 20/30. Yksi hyvä vaihtoehto energisemmäksi ruuaksi on Racinel Extra Energy, jonka rasva-valkuaissuhde on 26/30.

  1. Rasvaa, rasvaa, rasvaa

Koira tarvitse runsaasti rasvaa työskennelläkseen kunnolla kahdesta syystä. Ensinnäkin metsästyskoiran energiantarve kasvaa luonnollisesti metsällä ja toisaalta, mitä lähemmäs talvea mennään, sitä paremmin rasva soveltuu energianlähteeksi.

  1. Metsästyssuoritus on huippu-urheilua

Mietipä maratonin juoksemista täydellä vatsalla. Niinpä. Aivan sama koskee metsästyskoiraa, joka saattaa esimerkiksi hirvijahdissa juosta 40-60 kilometriä, jopa 100 kilometriä päivässä, joten ruokinta juuri ennen metsästyspäivän alkua voi olla kohtalokas. Koira kannattaa ruokkia noin 15 tuntia ennen metsästyksen alkua.

Ruokinta ennen rasitusta lisää painoa sekä nostaa veren insuliinipitoisuutta, joka puolestaan estää rasvojen tehokasta käyttöä ravinnoksi. Merkkejä liian myöhäisestä ruokinnasta voivat olla ripuli tai ulosteen verisyys.

Pitkän suorituksen aikana koiraa tulee kuitenkin ravita välillä. Koira tarvitsee herkkuja ja pientä välipalaa jaksaakseen, eihän metsästäjäkään jaksa seistä koko päivää passissa ilman eväitä. Pienet annokset auttavat koiraa jaksamaan koko pitkän metsästyspäivän. Herkuiksi sopii vaikka omistajan eväsmakkaran palanen, kuivamuona tai esimerkiksi Kotitilan uudet energia- ja valkuaispitoiset liha- ja mahalastut, jotka sopivat kätevästi taskuun murenematta.

  1. Lepoa

Vaikka metstäsyskaudella tekisi mieli lähteä koiran kanssa metsälle vaikka joka päivä, täytyy muistaa, että koira tarvitsee runsaasti myös lepoa. Nyrkkisääntönä lienee se, että aktiivisen metsästyspäivän jälkeen välissä pitäisi olla muutaman päivän lepo.

Koira saattaa joutua myös ylikierroksille metsästyspäivän jälkeen.Tällaisessa tilanteessa parhaiten rauhoittaa uudet temput ja tehtävien ratkominen, ei fyysinen liikunta. Ihmisen tehtävänä on huolehtia siitä, että metsästyskoira saa tarpeeksi lepoa, rentoutumista ja palautumista.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Best Friend Groupin kanssa. Tutustu Racinel Extra Energy -ruokaan täällä ja Kotitilan uusiin energia- ja valkuaispitoisiin liha- ja mahalastuihin täällä.

Lähteet: mm. Dreeveri.fi, Erälehti.fi, Luonnossa.org, Best Friend Group