tutkimus

Tutkimus väittää: Mitä pienempi koira, sitä huonompi käytös

Koiratutkimuksia löytyy maailmalta pilvin pimein. Tällä kertaa löysimme tuoreen tutkimuksen Sydney yliopistosta, jossa oli tutkittu 8 000 koiraa ja omistajia. Lyhyesti tutkimuksen tulos oli karu: mitä pienempi koira, sitä huonompi käytös.

Huonon käytöksen merkeiksi laskettiin muun muassa ihmisen jalan astuminen, sisätiloihin pissailu, ruuan kerjääminen, muiden koirien pelkääminen ja vaikeampi kouluttaminen.

Dogster.com on analysoinut tutkimuksen tuloksia kriittisellä silmällä ja kiinnitti ansiokkaasti huomiota siihen, että pienempien koirien huono käyttäytyminen lienee enemmänkin omistaja- kuin kokokysymys.
– Koirankouluttajat törmäävät usein tilanteisiin ja hankaluuksiin pienten koirien omistajien kanssa, koska he eivät koe perustottelevaisuutta niin tärkeäksi koiran pienen koon takia, koirankouluttaja ja Association of Professional Dog Trainers -yhdistyksen toimitusjohtaja Mychelle Blake kertoo Dogsterin haastattelussa.

Sisäpissailun ongelmat saattavat Blaken mukaan johtua pienempien koirien pienemmistä rakoista, vaikkakin ongelmat voidaan häivyttää oikeanlaisella sisäsiisteyskoulutuksella.

Häiriökäyttäytymiseen pienten koirien osalta saattaa Mychelle Blaken mukaan vaikuttaa myös joidenkin pienten koirien omistajien tapa ottaa koira syliin heidän kohdatessaan uhkaavan tilanteen.

Mitä mieltä sinä olet? Allekirjoitatko tutkimuksen väitteen?

Kuvan koirat eivät liity tutkimukseen

Tutkimus vahvistaa: Koira todella tunnistaa omistajansa tuoksun

Brittiläinen The Telegraph -lehti julkaisi tänään uutisen, jonka mukaan koiran aivot reagoivat tutun ihmisen tuoksuun samoin kuin ihmisaivot.

Väitteen todistava tutkimus on ensimmäinen laatuaan, ja se suoritettiin Emoryn yliopistossa, Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Tutkimus paljastaa, että tietty osa koirien aivoissa reagoi tutun ihmisen tuoksuun voimakkaammin, kuin esimerkiksi vieraan ihmisen tai jopa tutun koiran tuoksuun.

– Kun ihmiset haistavat heille rakkaan henkilön tuoksun, heille syntyy välittömästi tunteellinen reaktio, tutkimuksen johtaja Gregory Berns kertoo The Telegraphille.

Bernsin mukaan heidän tutkimuksensa osoittavat, että koirat reagoivat omistajiensa tuoksuun samalla tavalla. Koska koirien hajuaisti on paljon parempi kuin ihmisillä, niiden reaktiot ovat todennäköisesti vieläkin voimakkaampia, kuin mitä me pystymme kokemaan.

Tutkimukseen osallistui kaksitoista erirotuista koiraa, joiden aivot kuvattiin samalla, kun koirille annettiin haisteltavaksi viisi erilaista hajua. Hajunäytteet olivat koirasta itsestään, tutkittavalle täysin vieraasta koirasta, sellaisesta koirasta, joka asuu tutkittavan kanssa samassa taloudessa, sekä samassa taloudessa asuvasta tutusta ihmisestä ja täysin vieraasta ihmisestä. Tutkimuksessa käytetyt tutut ihmiset eivät olleet tutkimustilanteessa fyysisesti läsnä.

Tulokset paljastavat, että kaikki viisi hajua aiheuttivat samanlaisia reaktioita koiran aivojen tietyssä osassa. Reaktiot olivat kuitenkin paljon voimakkaampia tuttujen ihmisten hajujen kohdalla. Toiseksi voimakkaimman reaktion aiheutti tutun koiran haju.

Tohtori Bernsin mukaan koirat eivät ainoastaan tunnistaneet niille tutun ihmisen tuoksua, vaan siihen liittyi myös positiivisia mielleyhtymiä. Vaikka ihmiset olettavat usein koirien reagoivan voimakkaimmin lajitovereidensa hajuun, tutkimus paljastaa, että koirat yhdistävät tutun ihmisen tuoksun saamaansa palkintoon, esimerkiksi ruokaan tai leikkimiseen.

Eräs mielenkiintoinen seikka oli se, että palvelus- ja terapiakoirien aivot reagoivat tuttujen ihmisten tuoksuun voimakkaammin muihin tutkittuihin koiriin verrattuna. Tohtori Bernsin mukaan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun etsitään haavoittuneita sotilaita auttaneita koiria.

Lue alkuperäinen artikkeli täältä.

Kuva: Wikimedia Commons/Angela Montillon

Tutkimus paljastaa: Koirien aivot reagoivat ihmisääniin

Koirilleen omistautuneet ihmiset väittävät usein, että heidän koiransa ymmärtävät heitä. Uusi tutkimus paljastaa, että tämä saattaa olla totta. Asiasta kertoi tänään BBC.

Unkarilaiset tutkijat saivat selville, että koirien aivot reagoivat ihmisääniin samalla tavoin kuin ihmisaivot. Tämä saattaa selittää koirien sopeutumisen ihmisten pariin.

Tutkija Attila Andics Eotvos Lorandy yliopistosta Budapestistä sanoo, että tutkijat uskovat koirilla ja ihmisillä olevan hyvin samanlainen mekanismi tunnetiedon käsittelyyn.

Tutkimukseen osallistui yksitoista koiraa, jotka koulutettiin makaamaan liikkumatta paikallaan kahdeksan minuuttia magneettikuvausta varten. Koulutukseen kului aikaa, ja koulutusmenetelmänä käytettiin positiivista vahvistamista. Harjoittelutuokioita oli kaksitoista, minkä jälkeen koiria testattiin seitsemään otteeseen magneettikuvaushuoneessa.

Vertailun vuoksi tutkijat kuvasivat myös 22 ihmisen aivoja. Koirille ja ihmisille annettiin kuunneltavaksi 200 erilaista ääntä autojen äänistä ja vihellyksistä ihmisten ja koirien pitämiin ääniin. Tutkijoiden mukaan sama osa aivojen etulohkosta aktivoitui, kun sekä koirat että ihmiset kuulivat ihmisten ääniä.

Tohtori Andicsin mukaan ihmisten aivoissa on tietty alue, jonka tiedetään reagoivan voimakkaammin ihmisääniin kuin muihin ääniin. Tutkimus paljasti, että aktiivinen alue on koirilla hyvin samantyyppinen kuin ihmisillä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kyseinen alue löytyy muilta kuin kädellisiltä.

Tunteita sisältävät äänet, kuten itku ja nauru, saivat aikaan samanlaisen reaktion sekä ihmisten että koirien aivoissa. Myös tunteelliset koirien äänet, kuten vinkuminen tai vihainen haukunta aiheuttivat sekä kaksi- että nelijalkaisissa osallistujissa samanlaisia reaktioita. Koirien äänet saivat kuitenkin lajitoverinsa reagoimaan voimakkaammin kuin ihmisäänet.

Tohtori Andicsin mukaan on tiedossa, että koirat ovat hyviä tunnistamaan omistajansa tunnetilan. Myös koiran omistaja voi aistia tunnetilan muutokset koirassaan. Vasta tämän tutkimuksen myötä alkaa kuitenkin selvitä, miten tämä on mahdollista.

Lue alkuperäinen BBC:n artikkeli täältä. Tutustu koko tutkimukseen Current Biology -blogissa.

Miksi koira puree? – Tutkimus selvitti

Joulukuussa 2013 The Journal of the American Veterinary Medical Association (JAVMA) julkaisi tutkimuksen liittyen uhrin kuolemaan johtaviin koiran puremiin. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen pohjana käytettiin yhteensä 256 yksityiskohtaista sairaskertomusta vuosilta 2000–2009. Ne koottiin henkirikoksia ratkoneiden etsijöiden, eläinsuojeluvalvonnan viranomaisten sekä tutkijoiden haastattelujen pohjalta.

Yksi tutkimuksen merkittävimmistä johtopäätöksistä oli se, ettei koiran rotu ole vaikuttava tekijä uhrin kuolemaan johtaneissa purematapauksissa. Vain 18 prosentissa tutkimuksen tapauksista koiran rotu pystyttiin varmuudella tunnistamaan. Näissä 45 tilanteessa tunnistettiin yli kahdenkymmenen eri rodun edustajia. Yli 80 prosentissa purematapauksista koiran rotua tai rotuja ei pystytty varmuudella määrittelemään. Kuitenkin lähes kaikissa uutisoiduissa tapauksissa media oli nimennyt ihmisen kimppuun hyökänneen koiran jonkin tietyn rodun edustajaksi.

Tutkimus paljastaa, että suurin osa uhrin kuolemaan johtaneista koiran puremista olisi voitu estää. Yleisimpiä syitä kuolemaan johtaneeseen puremaan olivat:

1) Terveen, puolustuskykyisen ihmisen puuttuminen tilanteesta (87 %)
2) Uhrilla ei ollut mitään suhdetta koiraan (85 %)
3) Koiran omistaja ei ollut kastroinut/steriloinut koiraa (84 %)
4) Uhrin heikentynyt kyky (johtuen joko iästä tai terveydentilasta) käsitellä koiraa (77 %)
5) Omistaja piti koiraa pihakoirana eikä perheen lemmikkinä (76 %)
6) Omistajan aiempi väärinkäytös koiraa kohtaan (37 %)
7) Koiran pahoinpitely tai laiminlyönti (21 %)

Yli 80 prosentissa tapauksista toteutui neljä tai useampi yllämainituista syistä.

Koiralla on taipumus muodostaa suhde ihmiseen, tulla riippuvaiseksi ihmisestä ja luottaa omistajiensa ohjaukseen tuntemattomissa tilanteissa. Tutkimuksen mukaan on harvinaista, että lemmikkinä pidetty koira aiheuttaa ihmiselle vakavia vammoja. Sellaiset koirat, joilla ei ole säännöllisiä, positiivisia kontakteja ihmisten kanssa, suojelevat todennäköisemmin itseään uhkaavassa tai stressaavassa tilanteessa hyökkäämällä.

Koirien puremia pystytään estämään parantamalla koirien ja niiden omistajien suhdetta. Ihmisten on myös tärkeää oppia tuntemaan koirien käyttäytymistä paremmin ja kiinnittää huomiota erityisesti lasten turvallisuuteen koirien lähettyvillä. Tärkeintä on ymmärtää, että suurin osa koirien puremista on torjuttavissa ihmisten toiminnalla.

 

Lähde: National Canine Research Council

Koira, ihmisen paras ystävä jo 32 000 vuotta?

Koirat ovat jo pidemmän aikaa olleet ihmisen parhaimpia ystäviä. Aiemman tutkimuksen mukaan ensimmäiset koirat kesyyntyivät farmariperheisiin Kaukoidässä tai Aasiassa noin 15 000 vuotta sitten.

Uuden, Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan koirat kuitenkin kotiutuvat ihmisen kaveriksi jo paljon aiemmin.

– Kaikkien modernien koirien juuret ovat Euroopassa. Uskomme, että tämä tapahtui noin 19 000 – 32 000 vuotta sitten, Turun yliopiston tutkija Olaf Thalmann selittää Science-lehdessä.

Noihin aikoihin ihmiset olivat paimentolaisia, jotka metsästivät ja keräsivät ruokaa selviytyäkseen. Thalmannin mukaan ensimmäisiä kesytettyjä susia käytettiin juurikin ruuan jäljestykseen ja tappamiseen.

– On helppo ajatella, että koirien ja ihmisten välille syntyi suhde, joka hyödytti molempia. Sudet saivat ihmisten jätteet ja ihmiset taas saivat susien metsästämää ruokaa syödäkseen, Thalmann kertoo.

Lähde: http://news.health.com/2013/11/15/when-where-did-dogs-become-mans-best-friend/