Kaikille koiraharrastajille rotuun tai karvanlaatuun katsomatta

tutkimus

Miksi koira murisee? – Ymmärrä koirasi viesti ärinän takaa

Koirat viestivät meille monin äänin: ne vinkuvat, vikisevät, ulvovat ja haukkuvat. Kun koira murisee tai edes murahtaa, se tulkitaan usein uhkaavaksi ja jopa ongelmalliseksi käytökseksi. Murina on kuitenkin koiralle tärkeä osa kommunikointia.

Hampaat irvessä muriseva koira voi olla pelottava näky, ja vaisto käskee varomaan ja väistämään sitä. Useimmiten koira haluaakin murinallaan varoittaa meitä pysymään kauempana.

– Murinalla koira ilmoittaa, että on epävarma, pelkää tai haluaa lisää etäisyyttä ihmisiin tai toisiin koiriin. Koirat voivat murista itsepuolustukseksi, ja ne yrittävät murinalla lopettaa ei-toivotun tilanteen tai toiminnan, ongelmakoirakouluttaja Jaana Koukkula Evidensiasta kertoo.

Pelon lisäksi kipu voi saada koiran ärripurriksi. Tällöin se saattaa murahdella jonkin tietyn liikkeen tai kosketuksen myötä, kun sitä sattuu. Murisemalla koira myös puolustaa reviiriään, omistajaansa tai esimerkiksi ruokaa tai lelua, jonka kokee olevan vaarassa tulla napatuksi kuonon alta.

Koira pelkää herkkunsa olevan uhattuna. Kuva: Wildfaces/Pixabay

Lue myös: Koiran ongelmakäytös – miten siitä pääsee eroon?

Koira murisee monesta syystä

Murinan on pitkään ajateltu olevan aggressiivista käytöstä, jota koiralta ei saisi sietää. Sittemmin käyttäytymistutkimuksen myötä on oivallettu, että koira käyttää murinaa monipuolisesti viestiessään.

– Usein on ennakkokäsitys, että koiran murina on aina merkki aggressiivisuudesta, mutta näin ei ole. Koira voi viestittää omistajalleen myös esimerkiksi iloisuuttaan niin sanotulla tervehtimismurinalla. Koirien leikkiessä keskenään murina voi olla hurjankin kuuloista, Koukkula huomauttaa.

Murinaa koskevassa tutkimuksessa todettiin, että leikkivän koiran murina on korkeampaa ja lyhyempikestoista kuin puolustautuvan koiran matala ja pitkä murina. Tämä on ihmiskorvankin helppo erottaa, mutta koirat kuulevat hienovaraisemmatkin eroavaisuudet. Kokeessa koirille soitettiin nauhalta ruokaa puolustavan koiran murinaa, jolloin ne jättivät herkkuluun rauhaan. Kun niille puolestaan soitettiin tuntematonta ihmistä murisevan koiran ääntä, luu katosi parempiin suihin.

Useimmiten murina kertoo pelosta. Koira yrittää välttää tilanteet, joissa joutuu hyökkäämään, ja siksi se elehtii jo ennen murinaa. Pelokas ja ahdistunut koira on jäykkä, luimistelee, haukottelee, lipoo huuliaan ja vilkuilee hermostuneesti. Se myös näyttää hampaitaan yrittäessään ilmaista tukalaa oloaan.

– Koiran elekielessä varoituksena toimivat ensin eleet ja ilmeet. Jos niihin ei reagoida, tulee murinaa ja jos siihenkään ei reagoida, koiralle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin puolustautua puremalla, Koukkula sanoo.

Vaikka murina ei aina tarkoitakaan, että koira olisi hyökkäämässä, kannattaa omistajan olla valmiina puuttumaan siihen.

Koira murisee aina syystä-
Koira kertoo epämiellyttävästä olostaan elein ja ilmein jo ennen murinaa. Kuva: AdinaVoicu/Pixabay

Älä rankaise murisevaa koiraa

Koiran voisi kyllä opettaa olemaan murisematta, mutta silloin se menettäisi luonnollisen ja tehokkaan viestimiskeinonsa epämiellyttävissä tilanteissa.

– Koiraa ei saa koskaan rangaista murinasta, koska se saattaa lopettaa meille kaikkein tärkeimmän kommunikointimuotonsa. Omistajalla voi tämän jälkeen olla koira, joka ensin varoittaa elein ja ilmein, joita ei välttämättä huomata, ja sen jälkeen puree uskaltamatta murista ennen hyökkäystä.

Kieltämisen sijaan tulisi puuttua syihin, joiden takia koira ärrää. Jos koira vaikuttaa murisevan kivusta, on kivun syy selvitettävä eläinlääkärissä. Tilanteissa, joissa koira pelkää tai kokee tarvetta puolustautua, on tärkeä pysyä rauhallisena.

– Kun koira murisee, keskeytetään tilanne ja kunnioitetaan murinaa eli odotetaan hiljaa paikoillaan eikä ahdisteta koiraa lisää liikkumalla tai lähestymällä. Koiralle ei saa puhua eikä sitä saa rapsutella tai lepytellä. Kun koira on rauhoittunut, ohjataan se pois tilanteesta, Koukkula neuvoo.

– Koira ei kuitenkaan saa murinallaan saavuttaa mitään, joten ihminen ei poistu tilanteesta, vaan koira.

Omistaja voi myös opettaa koiralleen, ettei sen tarvitse olla huolissaan leluistaan tai ruuastaan. Kun koira oppii pennusta pitäen, ettei kukaan vie ruokaa sen syödessä, ei se koe tarvetta murista ruokakupin äärellä. Jos murisemisesta kuitenkin tulee ongelma, ja se aiheuttaa vaaratilanteita ihmisiä, toisia koiria tai erityisesti lapsia kohtaan, kannattaa apua hakea koirakouluttajalta.

Tärkeintä on reagoida murinaan ja auttaa koiraa selviytymään pelottavista tilanteista. Koiran ja omistajan välinen luottamus vahvistuu, kun koira tietää, että omistajalla on homma hallussa.

Tarvitsetko apua koiran kouluttamiseen ja ongelmakäytöksen poistamiseen? Tule mukaan suositulle Koirankoulutuksen peruskurssille 2.0:

koiran koulutus

Teksti: Niina Kinnunen

Tämän vuoksi koirasi tuijottaa sinua kakatessaan

Nyt on asiantuntija ottanut kantaa tähänkin ilmiöön: koira kiertelee ensin hermostuneesti, löytää sitten oivallisen ulostamispaikan, ryhtyy hommiin – ja ottaa sitten omistajansa tiukkaan katsekontaktiin. Selitys moiselle on luonnollinen, eikä se liity häpeään: ulostaessaan eläin on haavoittuvaisimmillaan, joten tämän täytyy olla äärimmäisen varuillaan touhutessaan, kertoo eläinlääkäri Kathryn Primm. Ja sikäli, että koira on osa emäntänsä tai isäntänsä laumaa, silmiin tuijottaminen on myös merkki yhteistyöstä. Koirasi haluaa sinulta selustansa turvaamista, jotta hän voi pupsauttaa rauhassa, kun sinä vahdit.

Lähde: Unilad.co.uk

Kuva: Wikimedia Commons

Ruoka-asioissa kannattaa tsekata www.kuonokauppa.fi, toimitamme sinulle koiranruuan koti-ovellesi kuukaustilauksella. Sinun ei tarvitse siis enää kantaa selkä vääränä ruokaa kotiisi, vaan toimitukset kätevästi kotiovelle ja edullisesti. Kotiinkuljetus sisältyy aina hintaan ja mitä pidemmäksi aikaa tilaat ruuan, sen edullisemmaksi se sinulle tulee. Tsekkaa lisää täältä.

Koirakontaktit estävät astmaa, kertoo tutkimus – ja mitä nuorempana, sen parempi

Ruotsalainen tutkimus, jonka aineistona oli yli miljoonan ruotsalaislapsen tiedot, paljastaa, että koirien kanssa kasvaneilla lapsilla oli 15 prosenttia pienempi todennäköisyys sairastua astmaan kuin lapsilla, joilla koirakontakteja ei ollut. Tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Ruotsin terveysrekisteriin kirjataan maan jokaisen kansalaisen lääkärikäynnit ja terveystiedot, ja näin tutkimuksen tekijöillä olikin käytössään poikkeuksellisen laaja, koko Ruotsiin yleistettävä otos. Karolinska Institut -laitoksen tutkija Catarina Malmrosin mukaan tutkimustulokset ovat todennäköisesti sovellettavissa myös muihin Euroopan maihin.

Lähde: sciencedaily.com

Kuva: Wikimedia Commons

Yli 12 000 vuotta vanha koiranpentu löydettiin ikiroudasta hämmästyttävän hyvässä kunnossa

Näyttökuva 2016-03-23 kello 8.29.18

Venäläiset tutkijat ovat löytäneet Siperiasta koirafossiilin, joka on 12 400 vuotta vanha. Ilmeisesti maanvyöryn alle jäänyt kovaonninen pentu on säilynyt jään alla lähes täydellisesti, ja tutkijat odottavatkin saavansa lisää vastauksia esimerkiksi tuolloin eläineiden koirien ruokavaliosta, loisista ja aivotoiminnasta. Lisäksi fossiili avaa näkökulmia pleistoseenikauden lopun yleisimmistä elinoloista. Pleistoseeni loppui viimeiseen tunnettuun jääkauteen.

Lähde: iflscience.com, siberiantimes.com

Kuva: Wikimedia Commons

Ovatko koira ja susi sama eläin? Tiede ei tiedä

kuono-fi_kuva2_14-3

Yhdysvaltalainen paleontologi Jack Tseng nostatti taannoin keskustelua koiran ja suden yhtäläisyyksistä ja eroista. Tseng aloitti kysymällä, tunnistaisiko maahan saapuva muukalainen esimerkiksi tanskandoggin ja chihuahuan samaksi lajiksi. Koiria tulee kaikissa väreissä ja kooissa, mutta useiden tieteenalojen lähestymiskulmilla voidaan määritellä, että kaikki koirat kuuluvat samaan lajiin. Anatomian analyysi ei ole yksi niistä, sillä eri koirarotujen ruumiinrakenteet ja vaikkapa hampaiden kootkin vaihtelevat hyvinkin paljon. Sen sijaan geneettinen dna-analyysi kertoo, että eri koirat kuuluvat yhteen.

Mutta siitä päästäänkin kiehtovaan asiaan: koirien ja susien dna on pieniä alleeleihin (geenimuunnelmiin) liittyviä eroavaisuuksia lukuun ottamatta yhtäläinen. Dna-genetiikan standardeiden mukaan koira ja susi ovatkin sama eläin. Toinen päätelmää tukeva asia liittyy lisääntymiseen.  Teoriassa kaikki koirarodut voivat saada keskenään pentuja, vaikka esimerkiksi bulldoggin ja shih tzun tai edellä mainittujen tanskandoggin ja chihuahuan parittelu ei ole kovinkaan todennäköistä. Myös koira ja susi voivat paritella ja lisääntyä keskenään, mikä tekee niistä tämän teorian valossa saman lajin.

Myös eroavaisuuksia on. Koirien otsat ovat susien otsia korkeampia ja kasvot pienempiä, ja lisäksi suuontelossa on vähemmän tilaa hampaille kuin susilla. Genetiikan näkökulmasta nämä ovat pienenpieniä eroja, ja koirien ja susien niin kutsuttu mitokondriollinen DNA-ketju on molemmilla sama. Täysin toinen asia on taas sosiaalinen käytös, joka on koirilla ja susilla erilaista.

Tiedemaailma kiisteleekin yhä koiran ja suden määrittelyistä, latinankielisiä nimiä myöten: onko koira canis lupus familiaris, suden (canis lupus) alalaji, vai canis familiaris, eri laji.

Lähteet: livescience.com, barkpost.com

Kuvat: Wikimedia Commons

Koirat suhtautuvat lempeästi ja ystävällisesti moniin eläinlajeihin, kertoo tutkimus

Koirat näyttävät muodostavan ystävällismielisiä suhteita monien eläinlajien kanssa, ja nyt tätäkin asiaa on tutkittu. Berginin yliopiston professori esittää, että ystävällinen käytös on koirien kesyttämisen ja jalostamisen sivutuote. Koirien vuosituhansia kestänyt jalostus, jossa rauhallisten yksilöiden lisääntymistä on tuettu, on muuttanut koko eläinlajin lupsakammaksi, vaikka eroja rotujen välillä toki on.

Jalostamisen seurauksena koirien luonteissa on nähtävissä myös tietynlainen lapsenomaisuus: nuorten koirien käyttäytymismallit säilyvät läpi koiran elämän. Tämä neoteniaksi kutsuttu ilmiö saa koiran suhtautumaan lempeämmin muihin. Roduissa on jälleen eroja: pystykorvaiset ja pitkäkuonoiset rodut näyttäisivät olevan vähemmän neotenisia ja solmivat vähemmän siteitä muihin eläinlajeihin.

Kolmas koirien vieraanvaraisuuteen liittyvä asia on kaikilla nuorilla nisäkkäillä erittyvä feromoni, ”vauvan haju”, joka tuoksuu eläinlajista riippumatta samankaltaiselta. Näin toisenkin lajin vauvat herättävät koirissa vanhemuuden vaistoja. Ja lopulta intereläimellisiä suhteita solmivat koirat ovat usein tekemisissä toisten lajien kanssa pennusta asti. Tutkimusten mukaan nuorempana muodostuneet suhteet säilyvät ystävällisimielisinä myöhemminkin.

Lähteet: barkpost.com, moderndogmagazine.com

Kuva: Wikimedia Commons

Tiedettä: koiratkin ilmeisesti suunnistavat magneettisen kompassin avulla

Tähän asti on ollut selvää, että linnut suunnistavat maapallon magneettikentän avulla. Asialla on kryptokromimolekyyli, joka vastaanottaa valoa ja muokkaa siitä suunnistuksen kannalta tärkeää informaatiota linnun silmässä. Kyky toimii eräänaisena magneettisena kompassina muuttolinnuilla. Nyt tämä sama molekyyli on löydetty usealta nisäkkäältä, myös koiralta, kertoo frankfurtlaisen Max Planck -instituutin tutkimus. Ihmisellä tätä maan magneettikentän havaitsemiskykyä ei ilmeisesti ole.

Koirien lisäksi kyky havaittiin susilla, ketuilla, karhuilla ja mäyrillä sekä muutamalla kädellislajilla. Tutkimustuloksissa on kuitenkin vielä useita kysymysmerkkejä, ja esimerkiksi kryptokromin toiminta nisäkkäiden silmässä ei ole vielä tutkijoille selvää. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan.

Lähde: sciencedaily.com

Kuva: Wikimedia Commons

Koiran vuosi ei oikeasti ole seitsemää vuotta – kyseessä on pelkkä myytti!

Koiran vuosi on seitsemän ihmisen vuotta, sanotaan. Tämähän ei lainkaan pidä paikkaansa, jos tutkimustuloksia on uskominen: seitsemän onkin oiva suhdeluku vain yleisesti koiran ikääntymistä ymmärtäessä.

Ensinnäkin, koirahan saavuttaisi sukukypsyyden ihmisiin verrattuna seitsemän vanhoina, ja jotkut rodut eläisivät 150-vuotiaiksi, jos seitsemän laskusääntö toimisi. Koirat kasvavat nopeammin kuin suhdeluku edellyttäisi, toisin sanoen ne saavuttavat aikuisuuden noin puolentoista vuoden vanhoina. Lisäksi rotujen välissä on eroja: isot koirat kuolevat nuorempina, siis ikääntyvät nopeammin kuin pienet koirat.

Eräässä 1950-luvulla tehdyssä analyysissa pääteltiin, että koira kehittyy ensimmäisen elinvuotensa aikana 20-kertaisesti ihmiseen verrattuna. Tämän jälkeen ikääntyminen hidastuu suhteellisesti, ja saavuttaa koiran vanhuudessa suurinpiirtein suhdeluvun 5:1.

Lähteet: wsj.com, howstuffworks.com

Kuva: Wikimedia Commons

Tutkimus: vanha koira oppii sittenkin uusia temppuja

Nyt se on selvitetty: Sanonta vanhoista koirista ei pidäkään paikkaansa. Wieniläinen tutkimusryhmä on osoittanut, että koirien iällä ei ole merkitystä heidän oppimiskykyynsä. Samoin kuin ihmisillä, iäkkäämmillä koirilla kesti vain hieman kauemmin ottaa oppimistilanne haltuun. Pitkäaikaisessa muistissa ei havaittu eroavaisuuksia nuorten ja vanhojen yksilöiden välillä.

Tutkimuksessa laitettiin vapaaehtoisia, omistajiensa kanssa tutkimukseen saapuneita bordercollieita koskettamaan kirsullaan näyttöpäätteen symboleita suorittaakseen erilaisia kognitiivisiä tehtäviä. Collieiden iät vaihtelivat viidestä kuukaudesta 13 vuoteen, ja tosiaan: vanhemmilla yksilöillä tapahtui enemmän yrityksiä ja erehdyksiä kuin nuoremmilla. Ja toisaalta koe-asetelmaa muutettaessa vanhemmat yksilöt selviytyivät paremmin. Tämä kaiketi siksi, että looginen päättely on vanhemmilla bordercollieilla toimivampaa kuin nuorilla, kärsimättömillä yksilöillä.

Lähde: sciencedaily.com

Kuva: Wikimedia Commons

Värillä ei väliä: ”Mustan koiran syndroomaa” ei havaittu laajassa tutkimuksessa 

Puhutaan mustan koiran syndroomasta (Black Dog Syndrome, BDS): mustaturkkisten koirayksilöiden adoptoinnissa on luultu vievän enemmän aikaa kuin muun väristen. Neljä vuotta kestäneessa, miltei 17 000 adoptiokoiraa käsittäneessä pohjoisamerikkalaisessa tutkimuksessa on nyt selvitetty, ettei syndroomaa ole itse asiassa olemassa. Väriä enemmän väliä oli adoptoitavan koiran iällä ja rodulla.

Canisius College -oppilaitoksen suorittamassa tutkimuksessa päinvastoin havaittiin, että mustaturkkisten koirien adoptioajat olivat keskimäärin muun värisiä koiria lyhyempiä. Sen sijaan tiettyjen rotujen, esimerkiksi amerikanpitbullterrierien ja staffordshirenbullterrierien adoptioissa kesti keskimäärin muita kauemmin.

Lähde: Sciencedaily.com

Kuva: Wikimedia Commons