Koira räyhää remmissä – Näin saat ohitustilanteet onnistumaan

Rauhallinen lenkki saa käänteen, kun näköpiiriin osuu kohti tuleva koirakko: pulssi nousee, sormet puristuvat nyrkkiin ja hihna kiristyy lyhyeksi kuin huomaamatta eikä aikaakaan, kun myös koira hihnan toisessa päässä jäykistyy. Räjähdysherkkä tilanne on valmis. Miksi koira räyhää remmissä ja mitä ongelmalle voi tehdä?

Eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo, että remmiräyhäämisen taustalla voi olla monia syitä. Koira on voinut kokea trauman, esimerkiksi joutunut irtokoiran hyökkäämäksi tai muuten säikähtänyt, ja kokemuksesta on jäänyt pelko muita koiria kohtaan.

Useimmiten taustalla ei kuitenkaan ole yksittäistä tapahtumaa, vaan ongelma on muodostunut vähitellen ajan saatossa. Tarkoittamattaan omistaja luo ohitustilanteeseen jännitteen, joka lopulta saattaa purkautua koiran räyhäämisenä.

– Kun omistaja kiristää hihnaa, koira tuntee epämukavuutta ja paineen tunnetta, jonka se oppii yhdistämään vastaantulevaan koiraan. Kun ohitustilanteet toistuvat stressaavina, voi koira alkaa räyhätä, Tihtonen sanoo.

– Hihnaa pidettäessä kireällä ja lyhyellä, koira ei myöskään pääse käyttämään sille luontaista elekieltä, jolla se viestii toiselle koiralle, ettei ole kohtaamassa tätä hyökkäävästi. Tällaisia rauhoittavia eleitä ovat esimerkiksi maan nuuhkuttaminen, pään kääntäminen ja kaartaminen sivummalle.

Jopa erittäin sosiaalisesta pennusta voi kasvaa toisille koirille rähisijä. Jos ylisosiaalinen koira pääsee pennusta asti aina tervehtimään ja leikkimään vastaantulevien koirien kanssa, mutta omistaja alkaa myöhemmin rajoittaa tervehtimisiä yhtäkkisesti, voi se laukaista koirassa turhautumista, joka purkautuu aggressiivisuutena. Tihtosen mukaan tämä on yllättävän tyypillinen syy remmiräyhäämiselle.

– Pennusta asti olisi parempi, että tervehditään vain tiettyjä turvallisia ja tuttuja koiria, eikä luokse pääseminen ole automaattista vaan tapahtuu vain luvan kanssa. Kun ohittamisesta tehdään yleisempää ja palkitsevampaa kuin tervehtimään pääsemisestä, ohitukset sujuvat jatkossakin helpommin.

Pennulle kannattaa opettaa, että tervehtimään pääsee vain luvan kanssa. Näin ohittaminen onnistuu helpommin myös jatkossa.

Opettele lukemaan koiraasi

Koirat viestivät keskenään paljon hienovaraisilla eleille ja tavoilla, jotka usein jäävät ihmisiltä huomaamatta. Harvoin koira räyhää varoittamatta, sillä se on äärimmäinen ja vasta viimeinen koiran tapa viestiä, että tilanne on epämiellyttävä.

Omistajan kannattaa opetella tarkkailemaan eleitä, jotka kielivät koiran jännittyneisyydestä. Jos koira tuijottaa toista koiraa tiiviisti ja jo pitkältä välimatkalta, kokee se lähestyjän uhkaavana ja huolestuttavana. Myös jäykät, pystyyn nostetut korvat ja häntä, huulten nuoleminen sekä huolestunut pälyily kertovat stressistä.

– Ohitustilanteet ovat haastavia, koska toinen koira on monelle koiralle äärimmäisen kiinnostava. Tavoitteena on tehdä omistajasta toista koiraa kannattavampi, joten lenkille otetaan mukaan parhaimmat palkinnot, herkullisimmat herkut tai mieluisimmat lelut, Tihtonen painottaa.

Tärkeää on ajoittaa palkitseminen oikein. Koira palkitaan välittömästi, kun se havaitsee lähestyvän koirakon. Omistaja ei voi ennakoida, sillä koiran täytyy olla havainnut toinen koira, jotta se tietää, mihin yhdistää palkinnon. Näin koira myös huomaa vastaantulijan ajoissa eikä säikähdä yhtäkkiä lähellä olevaa koiraa ja ylireagoi sen takia. Koiraa palkitaan ja kehutaan runsaasti niin kauan kuin ohitustilanne jatkuu.

Ota tarpeeksi tilaa ohitukselle

Ihmisillä on tapana kulkea suoraan, jalkakäytävän leveyden verran ohi, toisiaan edes huomaamatta, mutta tämä ei ole luonnollista koirille. Suoraan kohti tuleminen kielii mahdollisesta konfliktista, joten koirat mieluummin kohtaavat toisensa sivulle kaartaen.

– Omistajan tulee huolehtia riittävästä välimatkasta. Ei ole mikään pakko ohittaa aivan vierestä, vaan tarvittaessa voi kaartaa vähän pientareen, ojan, pellon tai metsän puolelta, Tihtonen sanoo.

Kaupungissa ulkoilureittiä voi miettiä ennakolta, valita puistoja ja muita tilavampia ulkoilupaikkoja sekä mahdollisuuksien mukaan välttää ruuhka-aikoja, jotta kohtaamisia olisi mahdollisimman hallitusti. Kaupungissa tilanteet ovat usein yllättäviä, joten ohituksia on hyvä harjoitella rauhallisemmassa paikassa tuttujen koirien kanssa tai ohituskursseilla, jotta koira saa onnistumisen kokemuksia.

– Lenkin ensimmäiseen ohitukseen kannattaa panostaa, sillä monesti sen onnistuminen määrittää, kuinka hyvin koko lenkki sujuu. Jos toinen koira pääsee yllättämään jo ensimmäisen nurkan takaa, voi olla parempi hoitaa pissatus nopeasti, kääntyä kotiin ja kokeilla hetken rauhoittumisen jälkeen uudelleen.

Joskus tilanne ajautuu siihen, että koiralta tuntuu katoavan korvat ja silmät, se ei reagoi enää käskyihin eivätkä namitkaan maistu. Tihtonen muistuttaa, ettei koiralle karjuminen ja äänen korottaminen auta, vaan kiihdyttää koiraa lähinnä haukkumaan kilpaa. Kun koira menee taistele tai pakene -tilaan, tilanteesta on paras poistua nopeasti mutta rauhallisesti.

Vastaantulija vähän kiinnostaa ja huolettaa. Kun omistaja oppii tunnistamaan koiransa eleitä, voi koiraa auttaa selviämään jännittävissä ohitustilanteissa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Viimeinen asia, mitä räyhäämistilanteessa kukaan haluaa on, että koiran panta antaa periksi tai hihna luiskahtaa taluttajan kädestä. Epämukava ja kipua tuottava panta voi myös pahentaa koiran remmiräyhäämistä, kun koira oppii yhdistämään kiristyvästä hihnasta ja pannasta aiheutuvan kivun toiseen koiraan.

– Talutusvälineiden tulee olla sellaiset, etteivät ne estä koiraa näyttämästä luontaista elekieltään. Hihnassa tulisi olla tarpeeksi pituutta, jottei koira ole valmiiksi turhautunut ja pystyy tekemään luontaisia väistämisliikkeitä, kun toinen koira lähestyy, kertoo tarvikespesialisti Maria Kallio kotimaisia Jalo-tuotteita valmistavalta Transmerilta.

Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, sillä siitä saa hyvän otteen eikä hihna aiheuta niin helposti hiertymiä ja vammoja nykäisyn sattuessa. Joissain hihnoissa on myös liu’un esto käsiosissa helpottamassa otteen pitämistä. Kallio suosittelee myös valitsemaan taluttimen, joka mahdollistaa käden ja puolen vaihtamisen vaivattomasti tarpeen mukaan.

– Välineet eivät saa koskaan aiheuttaa kipua koiralle. Pannaksi kannattaa valita tukeva ja tarpeeksi leveä panta, joka ei painu koiran niskanikamien väliin. Pannasta voi tarkistaa myös, että sen kiinnityslenkit ovat kestävät, Kallio sanoo.

Sujuvat ohitustilanteet ovat loppujen lopuksi yhteispeliä kaikkien ulkoilijoiden välillä. Jos näet keltaisen nauhan vastaantulevan koiran hihnassa tai pannassa, tarkoittaa se, että koira tarvitsee syystä tai toisesta tilaa. Keltainen nauha -kampanjan tarkoituksena on kertoa tilaa tarvitsevista koirista: koira voi olla remmiräyhääjä, mutta myös esimerkiksi arka tai sairas, sillä on juoksut tai sitä koulutetaan. Vaikkei koiralla olisikaan keltaista nauhaa, on aina paras varmistaa omistajalta, saako koiraa lähestyä ja tulla tervehtimään.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia lemmikin tarvikkeita valmistavan Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen

Koira vetää hihnassa? – Opeta koirallesi mukavan ja turvallisen lenkin taito

Hihnan toisessa päässä kiskova koira saa kärsivällisimmänkin taluttajan turhautumaan, mutta vetämisellä on tätäkin ikävämpi vaikutus. Jatkuva paine ja nykäisyt kaulalle aiheuttavat koiralle kipua, fyysisiä vammoja ja stressiä. Hallitsemattomasti sinkoileva koira luo pahimmillaan vaaratilanteita niin itselleen kuin muille – ja vaikkei mitään sattuisikaan, nostattaa tilanne punan häpeilevän taluttajan poskille. Kysyimme asiantuntijoilta, mitä tehdä.

Koiran vetämiselle hihnassa voi olla monia selityksiä. Ehkä koira haluaa päästä nuuskimaan vastustamatonta tuoksua tienposkessa, tai se kiirehtii tervehtimään vastaantulevaa koiraystävää. Harmillisen usein syy jatkuvaan vetämiseen on, että koira tuntee kireän hihnan aiheuttamaa kipua.

– Koiralle luontainen reaktio on yrittää paeta poispäin kivusta ja epämukavuudesta, jolloin se kiskoo vain kahta kauheammin, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen selittää.

– Koira ei itse osaa päätellä, että hidastamalla ja kääntymällä paine loppuu. Siksi sille täytyy opettaa, mitä tehdä.

Pantaan tai valjaisiin totuttelu kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Suurin osa pennuista totutetaankin pantaan jo kasvattajan luona ennen kotiutumista.

Koiran iästä huolimatta aina, kun käyttöön otetaan uusi panta tai muu väline, totuttelu tulisi aloittaa rauhallisesti ja koiraa palkiten. Koiralle opetetaan, että pannan tai valjaiden pukeminen tarkoittaa yhteistä mukavaa tekemistä, kuten rapsutuksia, leikkiä ja herkkuja.

– Ennen kuin lähdetään ulos, harjoitellaan kotona sisällä, jossa on vähemmän häiriötekijöitä. Ulkona hajut, äänet, eläimet, toiset koirat ja ihmiset vaikeuttavat keskittymistä ja tekevät harjoittelusta haastavampaa.

Tihtonen suosittelee opettamaan koiralle, kuinka paine kireästä hihnasta puretaan eli hihna saadaan löystymään. Tämä tapahtuu niin, että omistaja vetää hihnaa kevyesti kireälle, jolloin koira tuntee pienen paineen ja reagoi siihen, esimerkiksi kääntymällä omistajaan päin ja tulemalla luokse. Kun koira reagoi ja hihna löystyy, sitä kehutaan ja palkitaan runsaasti. Tätä toistamalla koira oppii, että hihnan kiristyessä kannattaa kääntyä eikä jatkaa vetämistä poispäin.

– Kun koira osaa sujuvasti purkaa paineentunteen, voidaan lähteä liikkeelle. Ensin hihnassa kuljetaan sisällä vaikka ympäri olohuonetta, sitten omalla pihalla, kotitiellä ja vähitellen kävelyä harjoitellaan lisäämällä lenkin pituutta, Tihtonen kuvailee.

– Koulutus tehdään asteittain ja tarpeeksi lyhyissä pätkissä kerrallaan, jotta koira jaksaa keskittyä.

Koiraa kehutaan ja palkitaan runsaasti lähellä pysymisestä myös muulloinkin kuin hihnan kiristyessä – muuten koirasta saadaan jojo, joka poukkoilee kireän hihnan ja omistajan väliä namien toivossa.

Varaa taskut täyteen nameja ja palkitse koiraa runsaasti, kun se kulkee vierellä toivomallasi tavalla.

Oikeanlaisista välineistä tukea harjoitteluun

Monia pantoja ja taluttimia markkinoidaan vetoa estävinä, mutta todellisuus on, ettei mikään väline itsessään ratkaise ongelmaa. Oikein valittu panta tai valjaat sekä talutin voivat kuitenkin auttaa kouluttamisessa ja vähentävät koiran tuntemaa epämukavuutta ja kipua.

– Hyvä panta ei satuta tai ahdista koiraa. Pannan tulisi olla leveä, sillä liian ohut panta painuu koiran niskanikamien väliin ja aiheuttaa kipua ja pitkällä aikavälillä vahinkoa, kertoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-tarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Esimerkiksi nailonista tai polyesteristä valmistetut pannat ovat kestäviä ja keveytensä ansiosta mukavia koiralle. Lisämukavuutta tuo, jos panta on pehmustettu sisäpuolelta. Hyvin istuvat valjaat voi myös olla vetävälle koiralle sopiva vaihtoehto, sillä ne vähentävät kaulaan kohdistuvaa painetta.

Hihnalenkkeilyyn ei suositella kiristäviä ja puolikiristäviä pantoja. Ulkoilun sijaan ne on tarkoitettu koulutustilanteisiin sekä harrastuksiin ja työtehtäviin, joissa koira täytyy olla nopeasti päästettävissä irti ja kytkettävissä uudelleen. Erityisesti pennulle tulee aina valita kiinteä panta, joka on turvallinen sen vasta kehittyvälle niskalle.

– Myös taluttimeksi kannattaa valita kevyestä, kestävästä materiaalista valmistettu hihna. Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, ja pehmusteet käsiosissa suojaavat taluttajaa mahdollisilta nykäisyn aiheuttamilta hiertymiltä ja palovammoilta, Kallio sanoo.

Kiskovalle koiralle voi sopia joustotalutin, jonka sisällä on kuminauha, joka lieventää kaulaan kohdistuvia nykäisyjä. Flexiä Kallio suosittelee käytettäväksi vain valjaiden kanssa ja ainoastaan, kun hihnassa kulkeminen on hallinnassa, sillä pitkälle yltävä, ohut naru voi sotkeutuessaan aiheuttaa vaarallisia tilanteita ja vammoja.

– Pelkkä välineen vaihtaminen ei ratkaise vetämisongelmaa, mutta jokaiselle omistajalle ja koiralle voi löytyä juuri itselle toimivat varusteet, jotka tekevät lenkkeilystä molemmille mukavaa.

Varmista, että panta on koiralle huomaamaton ja mukava. Panta on sopivan kokoinen, kun sen ja kaulan väliin mahtuu sujauttamaan pari sormea.

Huomioi koiran luonne ja tarpeet tavoitteita asettaessasi

Monelle hyvästä hihnakäytöksestä mieleen pulpahtaa kuva kauniisti vierellä sipsuttavasta ja suoraan omistajan silmiin katsovasta koirasta. Näin kauniille kulkemiselle on paikkansa, mutta Tihtonen muistuttaa, että jokainen koiranomistaja voi määritellä, mitä hyvä hihnakäyttäytyminen itselle tarkoittaa.

– Omistaja määrittelee muun muassa, kuinka lähellä koiran haluaa pysyvän ja opettaako esimerkiksi katsekontaktin tai muita lisävaatimuksia. Tähän vaikuttavat niin omistajan toiveet ja tavoitteet kuin koiran ominaisuudet, kuten rotu, koko ja käyttötarkoitus.

Jatkuva, tiukasti kontaktissa pysyminen on koiralle raskasta, joten sitä tulisi tauottaa tarpeeksi, jotta koiraa saa myös vapaampaa kulkemista lenkin mittaan. Koiran lajityypillistä käytöstä ja tarpeita ei sovi myöskään unohtaa.

– Monet hankkivat koiran ulkoilukaveriksi. Täytyy muistaa, että kun ihminen tykkäisi kulkea tasaista vauhtia eteenpäin, vahvasti hajumaailmassa elävä koira puolestaan luontaisesti haluaa välillä pysähdellä nuuhkuttamaan.

Hihnan ja pinnan kiristymistä on mahdoton välttää täysin, mutta koiralle kiukkuuntuminen ja hihnan riuhtominen ei tilannetta auta. Koiralta ei voi odottaa aina täydellistä kulkemista, eikä se osaa lukea omistajansa ajatuksia.

– Jos ihminen ei ole valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään, ei voi olettaa että koirakaan muuttaisi. On myös osattava antaa virheet anteeksi niin koiralle kuin itselleen, Tihtonen summaa.

Hän kertoo, että 90 prosenttia hänelle tulevista avunpyynnöistä liittyy juuri hihnassa kulkemisen haasteisiin. Moni koiranomistaja siis painii saman ongelman äärellä, eikä sitä tarvitse hävetä. Jo vetämään oppineen koiran uudelleen kouluttaminen on haastavaa, mutta kärsivällisyydellä ja oikeilla keinoilla aivan mahdollista.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia lemmikin tarvikkeita valmistavan Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen
Kuvat: Jalo

Miten leikkaan koiran kynnet sujuvasti? Näillä asiantuntijoiden vinkeillä onnistut

Kynsien leikkaus on tärkeä toistuva toimenpide koiraperheen arjessa, mutta monelle siitä muodostuu epämiellyttävä tapahtuma, jossa jo tarvikekopan kolistelu ja kynsisaksien esille ottaminen saa koiran livahtamaan sängyn alle. Kysyimme eläintenkouluttaja Noora Tihtoselta sekä tarvikespesialisti Maria Kalliolta, kuinka kynsien leikkauksesta tehdään mukava yhteinen hetki, jolloin turhalta stressiltä säästyvät niin koira kuin omistajakin.

Koiran kynnet on tärkeä pitää lyhyinä, jotta tassut pysyvät terveinä. Liian pitkäksi kasvaneet kynnet voivat kääntyä kasvamaan kivuliaasti anturaan tai pahimmillaan muuttaa tassun asentoa vääräksi ja rasittaa koko jalkaa. Pitkät kynnet myös takertuvat, repeävät ja lohkeavat helpommin kuin lyhyinä pidetyt. Pennun kynsiä tulisi leikata vähintään 1-2 viikon välein ja aikuisenkin koiran kynsiä muutaman viikon välein vaikka tarve vaihtelee yksilöllisesti.

– Kynsiä kannattaa leikata mieluiten usein ja vähän kerrallaan. Jos kynnet ovat päässeet kasvamaan pitkiksi, on parempi leikata ohuissa siivuissa, koska pitkässä kynnessä myös kynnen ydin on pidemmällä. Kun kynttä leikataan vähitellen, ydin alkaa leikaamisen myötä vetäytyä, kertoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Sujuvaan kynsien leikkaukseen tarvitaan terävät ja tukevat sakset, jotka leikkaavat helposti ilman suurta voimankäyttöä. Kynsisakset on valittava lemmikin koon mukaan: pienen koiran kynsiin riittävät pienet kun taas iso koira tarvitsee järeämmät kynsisakset. Monissa saksissa on valmiina stoppari, joka auttaa, ettei kynttä leikata vahingossa liikaa.

– Myös valaistus kannattaa huomioida, ja esimerkiksi kynä- tai taskulampusta voi olla hyötyä. Ydin näkyy, kun kynttä valaisee läpi, ja näin voidaan välttää onnettomuuksia, joissa leikataan ydintä, Kallio vinkkaa.

Saksien lisäksi kynsiä voi lyhentää ja leikkaamisesta helposti jääviä teräviä kulmia pyöristää kynsiviilan tai -trimmerin avulla. Myös kynsiä viilatessa kannattaa muistaa maltti ja viilata mieluummin vain vähän kerrallaan.

Joku kaipaisi kipeästi kynsien leikkuuta. Kun kynsiä lyhennetään säännöllisesti, on leikkaaminen helpompaa ja turvallisempaakin, kun kynnen ydin ei ole kasvanut pitkäksi.

Stressitöntä yhteispeliä

Kynsien leikkaus on helpoin opettaa pennulle, jolla ei ole vielä aiempia mahdollisesti huonoja kokemuksia. Pian kotiutumisen jälkeen pentua aletaan totuttaa kaikenlaiseen käsittelyyn: silittelyn ja rapsuttelun lomassa silitetään myös tassuja, kurkistetaan suuhun, kosketaan häntään ja korviin ja niin edelleen. Käsittelystä tehdään osa päivittäistä yhteistä mukavaa kanssakäymistä.

– Koiran, jolla on huonoja kokemuksia käsittelystä tai joka synnynnäisesti ei vain pidä tietynlaisesta kosketuksesta, kanssa täytyy edetä hitaammin, varovaisemmin ja palastella opettelu tarpeeksi pieniin osiin, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen sanoo.

Hän suosittelee niin sanotun starttinappulakäytöksen opettamista koiralle. Starttinappula tarkoittaa jotakin tiettyä koiralle opetettua toimintaa, joka toimii merkkinä siitä, että koira on valmis aloittamaan tai jatkamaan. Kynsien leikkauksen yhteydessä tämä voi esimerkiksi olla se, että koira tökkää kuonollaan omistajan kädessä pitämiä kynsisaksia. Merkkinä voi toimia mikä tahansa muukin koiralle luontainen tapa, esimerkiksi tökkäys omistajan käteen tai läpsäys tassulla. Starttinappulakäytös opetetaan koiralle palkitsemalla runsaasti aina, kun koira tekee toivotun eleen.

– On erittäin tärkeää, ettei asioita vain tehdä väkisin koiralle, vaan että koira osallistuu aktiivisesti. Kun koiralla on mahdollisuus ilmaista, milloin se on valmis aloittamaan, parantaa se huomattavasti koiran hyvinvointia ja vähentää stressiä, Tihtonen kertoo.

– Ihminen päättää, milloin kynsiä leikataan, mutta koiralle annetaan aikaa ja se saa ilmaista tarkan aloitushetken. Jos koira ei koske saksiin, odotetaan ja kokeillaan tarvittaessa uudelleen vaikka viiden minuutin päästä. Kun koira saa runsaasti palkintoja, se kokee kynsien leikkauksen ja käsittelyn kannattavaksi.

Koiralle voi myös opettaa merkkisanan, kuten ’kynnet’, josta se tietää, että on aika kynsien leikkaukselle. Jännittävissä tilanteissa koiran turvallisuuden tunnetta lisää se, että se voi ennakoida, mitä tulee tapahtumaan. Starttinappulakäytöstä voi hyödyntää kommunikointikeinona myös muissa koiralle mahdollisesti epämiellyttävissä tilanteissa, esimerkiksi muissa hoitotoimenpiteissä tai vaikka valjaiden pukemisessa.

Kun koira tottuu käsittelyyn jo pentuna, käy monet välttämättömät toimenpiteet helpommin myös jatkossa.

Hitaasti hyvä tulee

Kun starttinappulakäytös luonnistuu ja koira osoittaa olevansa valmis, aloitetaan itse kynsien leikkauksen harjoitteleminen asteittain. Ensin vain silitetään tassua ja palkitaan koira. Sitten silitetään saksilla tassua ja palkitaan, seuraavaksi avataan sakset kynnen ympärillä ja palkitaan, ja sitten leikataan aivan pieni pala kynnestä ja palkitaan. Aluksi vain yksi kynsi, sitten yksi tassu, sitten useampi tassu ja lopulta kaikki kynnet. Harjoittelua vaikeutetaan vaiheittain, kunhan aiempi vaikeusaste sujuu hyvin. Harjoittelussa täytyy muistaa pitää taukoja ja tarkkailla koiran kommunikointia.

Jos koira murisee, näyttää hampaita tai rimpuilee pois, tulee koiran rajoja kunnioittaa ja lopettaa kynsien leikkaus. Kieltäminen saa koiran vain lopettamaan varoitusmerkkien antamisen tilanteissa, joissa se tuntee olonsa epämukavaksi tai uhatuksi. Tällöin koira saattaa jopa purra varoittamatta.

– Nyrkkisääntönä kaikenlaisessa koiran käsittelyssä voidaan pitää sitä, että jos koira välttelee, vetäytyy tai osoittaa muuten epämukavuutensa, toiminta lopetetaan ja harjoittelussa palataan helpommalle tasolle, Tihtonen summaa.

Joskus käy se ikävä vahinko, kun kynsisakset lipsahtavat hermoon tai kynnen ytimeen asti, ja koira vingahtaa kivusta.

– Tällöin on itse pysyttävä rauhallisena ja koiralle annetaan runsas palkinto. Välittömästi annettu palkinto vaimentaa negatiivisen kokemuksen vaikutuksia. Jos kynnestä tulee verta, se tyrehdytetään kylmällä ja puristamalla ja jos verenvuoto on runsasta eikä lopu, ollaan yhteydessä eläinlääkäriin.

Tihtonen kertoo itse leikkaavansa omien koiriensa kynnet niin, että koirat makaavat kylkiasennossa sohvalla ja hän itse istuu lattialla, jolloin koirien tassut ovat sopivasti silmien tasolla. Pienen koiran voi opettaa myös esimerkiksi makaamaan selällään omistajan jalkojen välissä tämän istuessa lattialla tai sohvalla. Koiraa ei pakoteta asentoon, vaan se opetetaan vaiheittain ja runsaasti palkiten. Kun asento on mukava niin koiralle kuin omistajalle, sujuu kynsien leikkauskin sutjakkaasti.

Kynsien leikkaamiseen kannattaa valita hetki, kun koira on valmiiksi rauhallinen. Koiraa voi myös auttaa pysymään rauhallisena juttelemalla ystävällisesti ja silittelemällä sitä. Jos itsellä on kiire tai kärsimätön olo, kannattaa kynsien leikkaus jättää parempaan hetkeen. Operaatio käy paljon kivuttomammin, kun molemmat, koira ja ihminen, ovat hyvällä ja yhteistyöhaluisella tuulella.

Katso alta Noora Tihtosen ja Stara-koiran yhteinen harjoitteluhetki, joka havainnoi, kuinka kynsien leikkausta harjoitellaan starttinappulakäytöstä ja asteittaista, koiran tahtiin etenemistä hyödyntäen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon koirantarvikevalikoimasta löytyvät kynsisakset ja monen suosikiksi noussut Jalo Karvoihin katsomatta -tassuvoide. Jalo on kehittämässä uusia kynsien ja tassujen hoitotuotteita, joilla tassujen hoito sujuu entistäkin helpommin ja turvallisemmin.

Teksti: Niina Kinnunen

Koiranpeti osana sisustusta – Nappaa tästä verrattomat ideat pedin tuunaukseen!

Koiranpedin ei tarvitse olla nuhjuinen näky huoneen nurkassa, vaan sen voi nostaa ylpeästi osaksi kodin sisustusta. Pienellä mielikuvituksella ja tuunauksella siitä saa mielenkiintoisen katseenvangitsijan ja ennen kaikkea kunnon löhöilylinnakkeen omalle koiralle.

Piristä vanhaa petiä

Helpoin tapa uudistaa koiran nukkumapaikkaa on tuunata jo olemassa olevaa petiä. Tyynyt, peitot, viltit ja muut lisäpehmusteet tekevät nuhjaantuneesta pedistä hetkessä koiralle taas mukavan köllöttelypaikan. Irrotettavat ja pestävät päälliset helpottavat pedin puhtaanapitoa. Käsistään taitava saa uutta ilmettä vanhaan petiin myös esimerkiksi verhoilemalla osan tai koko pedin uudella kankaalla. Kuosi- ja värivalinnoilla koiranpedin saa halutessaan mätsäämään muuhun sisustukseen.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Cindy Olson (@ccolson680) jakama julkaisu

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Dominique Nikki (@dominiquevilardi) jakama julkaisu

Neulo suloinen pesä

Jos neulontapuikot tai virkkuukoukku pysyy hyppysissäsi, voi koiranpeti olla loistava seuraava käsityöprojekti. Muhkeat neuleet luovat kotoisan ja lämpimän tunnelman sisustukseen, eikä tämä pehmoinen koiranpeti ole poikkeus. Pedistä voi joko tehdä korimaisen tai alustan, jolla koira voi maata. Eri paksuisia ja värisiä lankoja löytyy moneen makuun, joten pedistä saa juuri omaan kotiin sointuvan. Näppärimmät voivat kutoa koiralle vielä petiin sopivan torkkupeitonkin.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Sarah H (@jonah_and_sarah) jakama julkaisu

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön ccwriter_ (@ccwriter_) jakama julkaisu

Peti huonekalusta

Useat koirat hakeutuvat nukkumaan huonekalujen alle tai taakse niin, että saavat olla suojassa mutta kuitenkin lähellä muuta perhettä. Tätä voi hyödyntää koiranpedin paikkaa miettiessä. Nukkumapaikan voi piilottaa esimerkiksi sivupöydän tai sängyn alle. Osaksi sisustusta peti sujahtaa, kun sen rakentaa vanhasta huonekalusta, kuten lipastosta tai vaikka nurin käännetystä pikkupöydästä. Vain mielikuvitus on rajana.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Vicki & Jenn / 2 Bees in a Pod (@2beesinapod) jakama julkaisu

Koiramainen kerrossänky

Jos perheessä on useampi koirakaveri, voi lattiatilaa säästää koirien kerrossängyllä. Korotettu sänkytaso sopii myös yksin nukkuvalle koiralle, ja alatilan voi hyödyntää esimerkiksi koirantarvikkeiden tai lelujen säilytystilana. Korotettu peti tarjoaa hauvoille mitä mainioimman tähystyspaikan varsinkin ikkunan läheisyyteen sijoitettuna. Mutta kuka saakaan yläpunkan itselleen?

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Megan Key (@meggiekey) jakama julkaisu

Koiran oma tiipii

Kukapa ei olisi lapsena rakastanut peitoista ja tyynyistä väsättyjä majoja ja rankan rakennusurakan jälkeen niiden sisään päiväunille pujahtamista. Samat taianomaiset päiväunihetket omalle koiralle luodaan rakentamalla maja minikoossa. Koirille sopivia majoja ja tiipiitä on olemassa valmiina, mutta sellaisen voi rakentaa myös itse suojaksi koiranpedin ympärille. Suloisempaa nukkumapaikkaa saa hakea.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Willow D | Dachshund Puppy (@willow.d_the_doggy_) jakama julkaisu

Kierrätä laatikko pediksi

Vanhat laatikot, kopat ja korit on kuin luotu köllöttelypesiksi: pehmeä patja tai tyyny vain laatikon pohjalle, ja suloinen koiranpeti on valmis. Esimerkiksi puisesta laatikosta tai punotusta pajukorista saa nopeasti näyttävän nukkumapaikan. Leikkimielisemmän sisustuselementin pedistä saa, kun sen tekee vaikkapa vanhasta lipastonvetolaatikosta tai matkalaukusta.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Hester van Overbeek (@hestershandmadehome) jakama julkaisu

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Popcorn (@popcorn_the_chihuahua) jakama julkaisu

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon pehmeät ja kestävät koiranpedit ja -patjat sopivat sävyiltään skandinaaviseen sisustukseen sellaisenaan tai tuunattuina.

Koiranpedin valintaopas: Löydä lokoisin peti omalle hauvalle

Koirat nukkuvat keskimäärin 12-14 tuntia vuorokaudesta ja lisäksi viettävät vielä suuren osan ajasta seuraillen ympäristöä rauhallisesti makoillen. Siksi on tärkeää, että koiralla on mukava oma peti, jossa nautiskella koiranunesta. Selvitimme, millainen on hyvä koiranpeti ja valitsimme kolmelle erilaiselle esimerkkikoiralle sopivat nukkumapaikat.

1. koira: nuori pentu, josta kasvaa aikuisena suurikokoinen

Koiranpennuilla tuntuu olevan kaksi vaihdetta: tohinalla eteenpäin meneminen sekä totaalinen akkujen tyhjeneminen. Pentu tarvitseekin paljon lepoa kasvamiseen, joten sille tulisi tarjota oma rauhallinen nukkumapaikka. Koiralle, josta kasvaa isokokoinen aikuisena, kannattaa valita joko suuri reunallinen peti tai patja, jolla mahtuu röhnöttämään miten päin tahansa.

Pennut tutkivat maailmaa toisinaan rajuinkin ottein, eikä petikään todennäköisesti välty hampailta ja kynsiltä. Kestävän pedin tunnistaa käytetyistä materiaaleista. Paksu ja tiheä kangas kestää paremmin kuin ohut ja pehmeä. Myös saumat kannattaa tarkistaa: jos sauman ommel vaikuttaa löysältä, pullistelee ja antaa periksi helposti, ei se todennäköisesti kestä kauaa.

Helppo pestävyys lisää myös pedin käyttöikää. Parhaiten elämän roiskeita kestävät pedit, joissa on irrotettava, pesunkestävä päällinen. Joissakin pedeissä on myös käytetty kauttaaltaan tai esimerkiksi pohjassa vettä ja likaa hylkiviä materiaaleja. Jos pennun kova tuhoamisvimma tai vahinkopissat huolettavat, voi pentuajaksi hankkia edullisemman pedin ja laatuun panostaa kunhan pentu on oppinut sisäsiistiksi.

Esimerkkipeti: Jalon muhkea Hilla-peti on helppo pitää puhtaana pentuarjessakin.

2. koira: keskikokoinen koiravanhus

Iän karttuessa koiran vauhti saattaa hidastua ja hyvistä nokosista tulee entistäkin tärkeämpi osa jokaista päivää. Koiravanhusta kolottaa ja paleltaa helpommin kuin nuorempia karvakavereita, joten pedin mukavuuteen ja lämpimyyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Reunallinen peti suojaa vedolta ja erityisen pehmoisia nukkumapaikkoja ovat pedit, joiden sisus on päällystetty esimerkiksi tekoturkiksella tai samettisella kankaalla. Lisää pehmeyttä petiin saa tyynyillä ja peitoilla.

Koiravanhuksen peti kannattaa sijoittaa niin, että sinne pääseminen on helppoa eikä vaadi esimerkiksi hyppäämistä korkealle tasolle. Pedin alle voi tarvittaessa myös asettaa maton estämään tassujen lipsumisia ja liukastumisia. Jotta koira saa levätä kaikessa rauhassa, ei petiä kannata sijoittaa kodin vilkkaimpien kulkureittien varrelle. Laumaeläimenä koiravanhuskin todennäköisesti kuitenkin haluaa seurata muun perheen askareita, joten petiä ei kannata eristää kokonaan eri huoneeseen.

Esimerkkipeti: Jalon Nuoli-peti on pehmoinen ja sen etureunaa on madallettu, jotta sinne kulkeminen käy helposti.

3. koira: pienikokoinen arka kaveri

Peti tarjoaa lepopaikan lisäksi monelle koiralle turvallisen pesän, jonne siirtyä rauhoittumaan ja vetämään henkeä tarpeen tullen. Ujolle koiralle voi sopia hyvin peti, jossa on korkeat reunat tai jopa seinällinen pesä, jonka sisälle on turvallista sujahtaa omaan rauhaan.

Omistaja voi muokata pedistä koiralle entistäkin mukavamman turvapaikan. Jos pedin kangas on kahisevaa tai liukasta materiaalia, voi pedin mukavuutta lisätä esimerkiksi pehmeällä fleece-viltillä. Tyynyt ja peitot tarjoavat lisäsuojaa, jonne koira voi kaivautua ja käpertyä lepäämään.

Myös tutut tuoksut tekevät pedistä koiralle turvallisen ympäristön. Esimerkiksi omistajan tuoksuinen t-paita, tyynyliina tai vaikka pehmeä lelu pedissä rauhoittaa koiran mieltä. Tuttu tuoksu varsinkin koiran yksin jäädessä voi helpottaa eroahdistuksen oireita.

Esimerkkipeti: Jalon pörröinen Angora-peti tarjoaa kotoisan pesäkolon ujolle lemmikille.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon pedit ja patjat on suunniteltu lemmikkien onnistuneita lepohetkiä varten, ja tuotteet ovat saatavilla suomalaisiin koteihin kauniisti sointuvissa väreissä  sekä laadukkaissa materiaaleissa.

Kuinka koirashampoo valmistetaan? Tutustuimme kotimaisten hoitotuotteiden tuotantoon

Oletko koskaan koiraa pestessä pohtinut, mistä ja miten koirashampoo on päätynyt käteesi? Laadukas ja turvallinen koiran hoitotuote on tarkan suunnittelun ja testauksen sekä monen eri ammattilaisen tiiviin yhteistyön tulos. Kysyimme tuotekehityskemisti Jenni Virtaselta, miten kotimaisen Jalon koiran hoitotuotteet päätyvät ideasta valmiiksi tuotteeksi kaupan hyllylle.

Koirashampoon tarina alkaa aivan kuten monella muullakin tuotteella: tarpeesta kehittää uusi tuote. Virtanen kertoo, että yleensä tarve tulee tuotepäälliköltä, joka määrittelee, millaista tuotetta aletaan kehittää ja millä aikataululla ja budjetilla. Tässä vaiheessa päätetään alustavasti esimerkiksi, onko tuote nestemäinen vai kiinteä ja millaiseen pakkaukseen se päätyy. Kun suunnitelma on arvioitu toteutuskelpoiseksi, tuotetta aletaan kehittää käytännössä.

– Varsinainen käytännöntyö alkaa formuloinnilla eli reseptin tekemisellä. Tuotekehityskemisti/-insinööri suunnittelee, mitä ja minkä verran raaka-aineita tuotteeseen laitetaan. Tuotteelle valitaan niin sanotut tehoaineet eli aineet, jotka antavat sille luvatun tehon, Virtanen kuvailee.

Jalon tuotteissa tällaisia raaka-aineita ovat muun muassa ihoa rauhoittava kaura ja kotimaisesta sokerijuurikkaasta saatava, kosteuttava betaiini. Tuotteiden turvallisuus varmistetaan valitsemalla tunnettuja ja jo turvalliseksi todettuja raaka-aineita, jotka hankitaan luotettavilta ja vastuullisilta toimijoilta.

Koiralle ja ihmiselle tarkoitetussa kosmetiikassa noudatetaan osittain eri lainsäädäntöjä. Koiran hoitotuotteet kuuluvat kemikaalilain piiriin, kun taas ihmisille tarkoitettujen tuotteiden valmistuksessa noudatetaan kosmetiikkalakia. Koiran hoitotuotteille on tehtävä CLP-asetuksen mukainen luokitus, mikä käytännössä näkyy pakkausten varoitusmerkkeinä.

– Yleisin koiran hoitotuotteissa esiintyvä varoitusmerkki on pesuaineistakin tuttu huutomerkki, joka usein tulee merkitä tuotteessa käytettävien pesevien ainesosien vuoksi ja viestittää silmä- ja ihoärsyttävyydestä. Ihmiselle tarkoitetussa kosmetiikassa käytetään samantyylisiä peseviä ainesosia, mutta CLP-asetuksen mukaista luokitusta ei tarvitse tehdä, vaan tarkka tuotesisältö pitää ilmoittaa INCI-listalla.

Hoitotuotteiden laatua tarkkaillaan ja testataan säännöllisesti tuotekehityksen ja tuotannon eri vaiheissa.

Turvallisuus taataan toistuvilla testauksilla

Kun hoitotuotteen resepti on hiottu valmiiksi, alkaa tuotteen testaus. Tuotekehityslaborantit tekevät tuotteesta testinäytteet laboratoriossa jäljitellen tuotanto-olosuhteita. Laboratoriossa tuotteelle tehdään aistinvarainen arviointi, säilyvyystestaus, jossa varmistetaan, ettei tuote esimerkiksi erotu sille asetetussa säilyvyysajassa sekä määritellään fysikaalis-kemialliset ominaisuudet eli mitattavat ominaisuudet ja niiden raja-arvot, joihin varsinaisen tuotannon tuotteita myöhemmin verrataan.

– Tässä vaiheessa tuotteet lähtevät myös kohderyhmälle testattavaksi. Jalon tuotteissa kohderyhmänä on tietenkin koirat, ja testiryhmä koostuu työntekijöiden ja heidän verkostojen lemmikeistä. Testiryhmän palautteen mukaan tuotekehitystä jatketaan haluttuun suuntaan ja mahdollisesti reseptiä muutetaan ja testataan uudelleen, Virtanen kertoo.

Samaan aikaan, kun tuotteen sisältöä kehitetään, etsitään ja testataan myös sopivia pakkausmateriaaleja. Pakkauksista vastaava kehittää materiaaleja esimerkiksi pulloihin, korkkeihin, etiketteihin ja myyntipakkauslaatikoihin ja tekee tiivistä yhteistyötä tuotepäällikön kanssa pakkauksen ulkoasua ja toimivuutta suunniteltaessa. Pakkauksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja ja huolehditaan siitä, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin kierrätettäviksi jatkossakin. Ennen varsinaista tuotantoa tuotteen ja pakkausmateriaalien yhteensopivuus vielä testataan.

Aivan vieläkään tuote ei lähde tuotantoon, vaan siitä tehdään ensin koetuotanto.

– Koetuotannossa yleensä selviää ennalta arvaamattomat haasteet ja ongelmat, jotka voidaan korjata ja parantaa ennen varsinaisen tuotannon aloittamista. Koetuotanto tehdään, mikäli tuote poikkeaa merkittävästi aiemmin tehdyistä tuotteista tai riskiarvion perusteella katsotaan se aiheelliseksi.

Valmiin tuotteen takana on monen eri ammattilaisen ja tahon panostus. Jalo haluaa pitää tuotteiden valmistuksen Suomessa.

Tuotteet sekoitetaan suurissa säiliöissä

Jalon hoitotuotteet valmistetaan Transmeri Logistics Oy:n tuotantotiloissa Vantaan Piispankylässä. Tuotantolaitos on rakennettu teknokemian tuotteiden valmistusta varten ja noudattaa kosmetiikan hyvien valmistustapojen GMP:n standardia (sertifioitu ISO 22716), joten tuotanto-olosuhteet, laitteet ja hygienia sopivat koirille tarkoitettujen hoitotuotteiden valmistukseen.

Varsinainen tuote valmistetaan valmistussalissa isoissa 100–10 000 litran säiliössä.

– Yksinkertaisimmillaan raaka-aineet lisätään säiliöön yksitellen samalla sekoittaen, ja lopulta saadaan valmis tuote. Valmistukseen saattaa sisältyä tuotteen lämmitystä tai homogenointia. Kun tuotteen sisältö on valmis ja laatu varmistettu, pakataan tuote pullotuslinjoilla. Pakkauslinjoilla tuotteisiin lisätään eräkoodi, joka identifioi tuotteen tiettyyn valmistuserään.

Mitään ei jätetä sattuman varaan. Vielä kerran tuotteen sisällön ja pakkauksen laatu tarkistetaan muun muassa mikrobiologisella analyysilla, jossa varmistetaan, että tuotteen säilöntäaineet toimivat. Kun laatu on varmistettu, ovat tuotteet valmiita lähtemään kauppoja ja asiakkaita kohti.

– Minimissään tuotekehitysprojekti kestää puoli vuotta ja keskimäärin vuodesta kahteen. Ennen kuin tuote pääsee kaupan hyllylle, tarvitaan siis monen eri ammattilaisen ja asiantuntijan työpanosta ja tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa, Virtanen summaa.

Jalon tavoitteena on valmistaa helppokäyttöisiä tuotteita, jotka miellyttävät niin lemmikkiä kuin omistajaa.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Karvoihin katsomatta -tuotesarjan hoitotuotteet on suunniteltu, valmistettu ja pakattu Suomessa.

Teksti: Niina Kinnunen
Kuvat: Transmeri

Hoitotuotteiden valintaopas: Puhtaan ja takuttoman turkin salaisuus

Turkki on koiran kruunu, joten siitä on syytä pitää huolta. Selvitimme, millaisia hoitotuotteita turkinhoitoon kannattaa käyttää ja miten pesusta saadaan onnistunut kokemus. Vietimme myös hemmottelevan spa-hetken Taika-koiran kanssa ja testasimme kotimaisen Jalon turkinhoitotuotteita.

Koiraa ei kannata pestä liian usein, sillä silloin iho ja karvat menettävät luontaisia öljyjä, jotka ylläpitävät hyvinvoivaa ja kiiltävää turkkia. Aika ajoin kylpy on kuitenkin paikallaan. Kun koira on remunnut liassa, haiskahtaa epämiellyttävältä tai täytyy muuten saada edustuskuntoon, kannattaa pesuun valita varta vasten koirille suunnitellut tuotteet.

– Koirille tarkoitettujen tuotteiden tulisi olla miedosti hajustettuja tai hajusteettomia. Hajusteiden lisäksi ihmisille tarkoitetuissa shampoissa on usein koiralle liian alhainen pH-arvo. Nämä tuotteet saattavat ärsyttää koiran ihoa ja turkkia, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Sabina Finnilä kotimaista Jalo-tuotemerkkiä valmistavalta Transmerilta.

Koiran shampoo kannattaa valita turkin laadun sekä käyttötarkoituksen mukaan. Karkeakarvaiselle koiralle riittää yleensä pelkkä shampoo, kun taas pitkäkarvaiseen, helposti takkuuntuvaan turkkiin tepsii paremmin 2 in 1 -shampoo, jossa on myös hoitavia ainesosia.

– Esimerkiksi näyttelyssä käyvälle pitkäkarvaiselle koiralle, jonka täytyy näyttää edukseen, sopii parhaiten shampoo ja hoitosuihke. Turkkiin jätettävä hoitosuihke on hyvä, jos pikku ystävällä on takkuinen turkki, sillä turkin saa selvitettyä helposti.

Vinkit onnistuneeseen kylpyhetkeen

Finnilä suosittelee harjaamaan likaa, roskia ja irtokarvoja turkista jo ennen pesua, jottei turkki takkuunnu lisää kastuessaan. Saatavilla on erilaisia harjoja, karstoja, karoja ja kampoja, joista jokainen voi löytää mieluisen takkujen selvittäjän.

– Pesu tapahtuu kuten hiusten pesu. Koiran turkki kostutetaan kädenlämpöisellä vedellä, jonka jälkeen shampoota hierotaan turkkiin välttäen tuotteen joutumista silmiin. Kannattaa käyttää riittävästi shampoota, jotta turkki saadaan hyvin pestyä, Finnilä vinkkaa.

Shampoo huuhdellaan huolellisesti runsaalla vedellä. Mikäli koira on todella likainen, voi pesun tehdä tarvittaessa vielä uudelleen. Turkin kuivaus kannattaa tehdä huolella, jottei kosteus jää hautumaan alusvillaan ja aiheuta iho-ongelmia. Apuna voi käyttää hiustenkuivaajaa ja imukykyistä pyyhettä, esimerkiksi mikrokuitupyyhettä.

Hoitosuihketta voi käyttää kosteaan tai kuivaan turkkiin takkujen selvittelyn helpottamiseksi. Turkki kannattaa harjata pesun jälkeen jo ennen kokonaan kuivumista, jottei siihen jää ja muodostu takkuja.

– Jotta pesuhetkestä tulee koiralle mieluisa, kannattaa antaa namipala pesun jälkeen.

Kylpyhuoneeseen kannattaa siis varata harjan, shampoon ja pyyhkeen lisäksi ainakin namipussi palkitsemista varten. Kylpyhetkestä kannattaa luoda mahdollisimman miellyttävä kokemus koiralle toimimalla rauhallisesti ja kannustavasti.

Lapinkoira Taika nautiskelee harjaushetkestä. Jalon pohjavillahara kerää irtoavan pohjavillan kätevästi katkomatta ja kiskomatta päällyskarvaa.

Taika-koiran takut vaihtuivat kiiltäviin kiharoihin

Aurinkoista kesäpäivää nurmella ihastelava 8-vuotias suomenlapinkoira Taika on oikea pörröisen söpöyden ilmentymä. Pitkä ja tuuhea turkki kerää kuitenkin tehokkaasti pihamaalta risut ja roskat itseensä ja takkuuntuu helposti. On siis oiva hetki viettää hemmotteleva spa-päivä, setviä takut ja samalla vilvoitella helteeltä.

Koska Taikalla on vielä karvanlähtöä, aloitetaan muuntautumisleikki perusteellisella harjaamisella. Jalon pohjavillahara ja karsta osoittautuvat tehokkaimmiksi irtokarvan poistajiksi, ja samalla Taika selvästi rentoutuu ja nautiskelee toimenpiteestä. Ei aikaakaan, kun nurmikolle koiran viereen on kerääntynyt irtokarvaa, josta riittäisi vaikka toisellekin hauvalle.

Seuraavaksi on suihkun aika! Kylpyhuoneeseen suuntaaminen saa Taikan hiukan epäilemään, mitä nyt tapahtuu, mutta herkkunamit ja kannustukset saavat tassuihin liikettä. Tuuhea turkki tarvitsee runsaasti suihkuttelua kastuakseen kauttaaltaan. Valitsimme testattavaksi Jalon Karvoihin katsomatta 2 in 1 -shampoon, joka sisältää ihoa rauhoittavaa ja kosteuttavaa kauraa. Tuote levittyy turkkiin helposti, ja tuoksu on miellyttävä mutta mieto.

Karvoihin katsomatta 2 in 1 -shampoo on suunniteltu nimenomaan Taikan kaltaisille karvakavereille, joiden turkki takkuuntuu helposti.

Huuhtelun ja pyyhekuivauksen jälkeen kokeilemme vielä Karvoihin katsomatta 2 in 1 -hoitosuihketta ja metallipiikkiharjaa. Niin ikään kaurapohjainen hoitosuihke nousee hetkessä uudeksi suosikkituotteeksi. Kosteaan turkkiin suihkutettuna takut irtoavat nopeasti ja kivuttomasti. Jopa häntä, jonka harjaaminen yleensä herättää vastaväitteitä koirassa, harjaantuu takuttomaksi hetkessä. Lisäksi Taikan luonnolliset kiharata pääsevät kauniisti esiin puhtaassa ja kiiltävässä turkissa.

Hemmottelupäivä viimeistellään vielä Karvoihin katsomatta tassuvoiteella. Pieni määrä hoitavaa voidetta hierotaan tasaisesti anturoihin. Kärsivällisyydestään tunnettu Taika ilmaisee, että nyt touhotus ja kauneudenhoito saa riittää. Putipuhdas, tyytyväinen koira painelee takaisin nurmelle varjoon makaamaan. Ehkäpä seuraavaksi onkin kauneusunien aika.

Curly girl -trendin harjalla! Hoitovat tuotteet saivat Taikan luonnoliset kiharat kauniisti esiin.

Lue lisää aiemmista jutuistamme, miten tunnistat laadukkaan hoitotuotteen ja kuinka koiran turkki pidetään kuosissa kesällä.

Juttu on toteuttu yhteistyössä Jalon kanssa. Jalon Karvoihin katsomatta -hoitotuotteet sisältävät rauhoittavaa, kosteuttavaa ja uudistavaa kauraa, sopivat herkälle iholle ja on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Uusi koiranlelu hakusessa? Näin tunnistat laatulelun jo ennen ostoa

Kaupan hyllyiltä vastaan tuijottaa mitä söpöimpiä pehmoeläimiä ja veikeät ja värikkäät pallot, köydet ja muut lelut houkuttelevat koiranomistajaa ostoksille. Liian usein uusi lelu päätyy kuitenkin kertakäyttötavaraksi ja koiramme saa lelun silputtua alta aikayksikön. Selvitimme, mistä laadukkaan koiran lelun tunnistaa jo ennen ostamista.

Pyörittele lelua hetki käsissäsi

Ennen kuin lelun heittää ostoskoriin, voi sitä tunnustella ja tutkia hetken. Lelusta kannattaa tarkastaa, onko siinä helposti irtoavia osia, kuten silmiä, neniä ja muita nappeja. Myös helposti irtoavilta vaikuttavat nauhat, narut tai pehmolelujen raajat, ovat riski joutua koiran nielaisemiksi.

– Pehmeistä leluista kannattaa tarkastaa saumat. Jos ompelutikit ovat löysät ja pilkottavat helposti, ei lelu todennäköisesti kestä kauaa, vinkkaa Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Myös käytetty kangasmateriaali paljastaa paljon. Paksu, tiheään kudottu kangas kestää paremmin koiran retuutusleikkejä kuin vaikkapa monissa pehmoleluissa käytetty verkkomainen tekokarva. Riippuen koiran leikkimistavasta pörröinen pehmokin voi kuitenkin olla mainio lelu kanniskeltavaksi ja hoivattavaksi. Täytteettömät pehmot, kuten niin sanotut raadot, kestävät myös vetoleikkejä.

– Lelun pintaa voi koettaa painaa sormella tai kynnellä. Mitä paremmin lelu vastustaa, sitä kestävämpi se todennäköisesti on. Tiiviit materiaalit kestävät paremmin kuin heppoiselta ja huokoiselta näyttävät ja tuntuvat.

Erityisesti kumiset koiranlelut ovat tunnetusti kestäviä. Laadukkaan kumilelun tunnistaa painosta: runsaasti kumia sisältävä lelu tuntuu hiukan raskaalta kädessä. Laatu näkyy usein myös hinnassa, sillä tuotteen valmistukseen on kulunut enemmän laadukkaita materiaaleja.

Sen sijaan kovasta muovista valmistettuja leluja on parempi välttää, sillä ne voivat murtua teräviksi osiksi. Monet aktivointi- ja älypelilelut on valmistettu muovista, mutta niillä leikkimisen onkin tarkoitus olla aina hyvin valvottua.

– Lelussa ei missään nimessä saa olla mitään terävää, joka voisi pistää koiraa nieluun tai vaikka silmään. Jättäisin lelun hyllyyn myös, jos siinä on vahva kemiallinen tuoksu, Kallio sanoo.

Jalon vetorengas kestää leikin myrrellyksessä, sillä sen saumat on vahvistettu nailon-nauhalla ja kangas kumisilla täplillä.

Katse pakkausmerkintöihin

Lelua tarkastellessa kannattaa käyttää hetki tuotteen pakkaukseen ja sen merkintöihin tutustumiseen. Merkintäkäytännöt vaihtelevat suuresti, mutta tuotteesta voi löytyä tietoja muun muassa käytetyistä materiaaleista ja niiden turvallisuudesta, lelun käyttötarkoituksesta ja siitä, onko lelu pesunkestävä. Usein kerrotaan myös, minkä kokoiselle koiralle lelu on sopiva.

Kun tuotteesta kerrotaan avoimesti ja brändi on selkeästi tuotteessa esillä, voi sitä pitää takeena laadusta ja turvallisuudesta. Kuluttaja voi tarpeen vaatiessa olla yhteydessä toimittajaan, joka on vastuussa tuotteesta.

– Kotimaisissa kaupoissa myynnissä olevat lelut ovat pääasiassa hyviä ja turvallisia. Suomen Tulli valvoo maahantulevia tuotteita ja muutenkin lelut ovat läpäisseet jo monta laadunvalvonnan porttia päästäkseen kaupan hyllylle asti, Kallio sanoo.

Pakkauksessa mainittuun valmistusmaahan ei hänen mukaansa kannata liiaksi takertua, sillä se ei vielä kerro lelun laadusta mitään. Sen sijaan ulkomaisista verkkokaupoista koiranleluja tilatessa Kallio suosittelee erityistä tarkkuutta. Voi olla vaikea saada tietoa lelun alkuperästä tai ominaisuuksista ja siitä, vastaako tuotekuvaus oikeasti tuotetta.

Hyvä lelu leikitään lopulta puhki

Kestävyys on koiranlelun yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, mutta se ei ainoastaan riitä määrittelemään laadukasta lelua. Lelun täytyy myös olla koiran mieleen ja tarjota mahdollisuuden toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä, kuten metsästystä, noutamista, puremista, repimistä tai hoivaamista.

– Ikuisesti kestävä lelu voisi olla koiralle jopa tylsä. Monet koirat rakastavat tunnetta, kun saavat lelun vihdoin rikki. Koiran voi antaa rikkoa lelunsa, kunhan omistaja valvoo leikkiä tarkasti ja ottaa rikkoutuneen lelun lopuksi koiralta pois, Kallio sanoo.

Koiran leikkimistä kannattaa muutenkin aina tarkkailla – tai vielä parempaa, heittäytyä siihen mukaan! Leikistä saa parhaiten ilon irti yhdessä, ja lelujakin kannattaa vaihdella tilanteen ja leikkimistavan mukaan. Jos kaipaat vinkkejä, mitä hankkia seuraavaksi koiran lelukoppaan, lue myös juttumme koiran lelun valitsemisesta.

Kumisekoituksesta valmistettu Ringu pomppii ja pyörii hauskasti, mutta kestää myös vetoleikkejä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalo-tuotemerkin kanssa. Jalo-tuotesarjan lelut ovat saatavilla muun muassa Kodin Terroissa, Kärkkäisellä sekä vaihtelevin valikoimin K-Citymarketeissa ja K-Supermarketeissa.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Juoksuvaijerilla vapaudentunne luodaan koiralle helposti ja turvallisesti

Pihatöissä riittää puurrettavaa koko perheelle, myös nelijalkaisille ystävillemme. Haravoinnin ja kitkemisen keskellä irti olevan koiran vahtiminen saattaa unohtua, ja silmän välttäessä haukku voi karata omille teilleen. Olisi kuitenkin sääli, jos koira saisi tarkkailla pihan tapahtumia vain ikkunan takaa ratkaisu huolettomaan ulkoiluun voi löytyä juoksuvaijerista.

– Vaijerin avulla voidaan luoda koiralle vapaudentunne turvallisesti. Koira saa ulkoilla ja touhuta pihalla yhdessä muun perheen kanssa ilman, että sen täytyy olla koko ajan kytkettynä ihmiseen, kotimaista Jalo-tuotemerkkiä valmistavan Transmerin markkinointikoordinaattori Maria Kallio sanoo.

Vaijerin tulee olla valmistettu kestävästä ja turvallisesta materiaalista. Vinyylipäällysteinen teräshihna kestää käyttöä ja sään vaihtelua eikä takerru esimerkiksi koiran turkkiin. Kirkas huomioväri lisää turvallisuutta, kun vaijeri on helppo havaita muusta ympäristöstä.

Juoksuvaijerin voi asentaa kiinteästi kahden pisteen, kuten kahden puun tai seinien, väliin, jolloin koira kiinnitetään vaijeriin erillisellä taluttimella. Maapiikillisen vaijerin puolestaan saa asennettua nopeasti mihin tahansa, kunhan maaperä on kiinteää.

– Maapiikillinen vaijerisetti on helppo ottaa mukaan esimerkiksi mökille tai kyläilemään lähtiessä. Sen voi nopeasti asentaa ja ottaa taas matkaan, ja koira saa ulkoilla huoletta myös kyläillessä.

Kierteinen maapiikki on helppo asentaa ja poistaa tarpeen mukaan. Juoksuvaijerin voi napata mukaan vaikka mökille.

Turvallista vapautta

Juoksuvaijeria sijoittaessa on huomioitava, että koiralla on aina vettä tarjolla, ja kuppi on paikassa, jossa se ei pääse kaatumaan. Vaijeria voi käyttää ympäri vuoden: kesällä koira tarvitsee varjoa sekä suojaa ja talvella mahdollisuuden lämpimään suojaan, jos sitä pidetään ulkona pidempiä aikoja kerrallaan.

Täysin vahtimatta koiraa ei voi koskaan pihaan jättää. Vaijeri kannattaa asentaa niin, että koiran näkee myös ikkunasta.

– Tarkoitus ei ole, että koiraa pidetään yksin vaijerin päässä jatkuvasti pitkiä aikoja. Koiraa täytyy myös tarkkailla, vaikka se on vaijerissa kiinni, Kallio muistuttaa.

Turvallisuus tulee huomioida myös vaijeria asentaessa, jotta koira ei pääse takertumaan pahasti. Vaijerin tulisi olla paikassa, jossa koira ei pääse hyppäämään ja putoamaan niin, että on vaarassa kuristua.

– Vaijerin kanssa suositellaan käytettävän valjaita. Vaijeri ei jousta ja koiran innostuessa juoksemaan niin, että vaijeri päättyy, se voi nykäistä. Jos koira kuitenkin on luonteeltaan rauhallinen, voi vaijerin kanssa käyttää myös pantaa.

Kenelle vaijeri sopii?

Koirien juoksuvaijereita on totuttu perinteisesti näkemään enemmän maaseudulla, mutta se voi olla sopiva ulkoiluratkaisu myös urbaanimmissa ympäristöissä.

– Juoksuvaijeri sopii myös hyvin kaupunki- ja taajamaolosuhteisiin, jos on omaa pihaa, mutta sinne ei esimerkiksi saa rakentaa aitaa tai häkkiä, Kallio sanoo.

Vaijeri sopii parhaiten keskikoisille ja suurille koirille ja erityisesti roduille, jotka on jalostettu pihakoiriksi, kestävät hyvin lämmintä ja kylmää ja nauttivat ulkona olemisesta ja oman pihapiirin vahtimisesta.

– Ennen vaijerin käyttämistä talutinkäyttäytyminen kannattaa olla hallussa. Koirilla, jotka ovat kovia vetämään, vaijeri voi pahentaa ongelmaa, Kallio sanoo.

– Se voi kuitenkin sopia monenlaisille koirille. Koirille, jotka eivät viihdy esimerkiksi häkissä, mutta nauttivat pihalla olemisesta, se voi olla jopa mieluisin tapa ulkoilla.

Juoksuvaijeri ratkaisee myös kätevästi koiranomistajaa velvoittavan metsästyslain kohdan, jonka mukaan koira on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä kiinnipitoaikana 1.3.–19.8. Koiraa saa pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella. Järjestyslain mukaan koira on pidettävä kytkettynä taajamissa muinakin aikoina, ja vapaana se saa olla vain suljetuilla alueilla, kuten koirapuistoissa tai aidatuilla pihoilla.

Vaijerissa koira pääsee seuraamaan pihan touhuja.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Jalon kanssa. Jalon vaijerisetti ja maapiikkisetti on suunnitteltu koiran turvalliseen ulkoiluun. Juoksuvaijerit ovat saatavilla seuraavissa liikkeissä: Puuilo, Kodin Terra, Erkin Halli, Kärkkäinen, Pic&Pay, Vammalan Villihinta, Veljekset Keskinen, Tukkumyynti Mikko Keskinen, Säästötalo Latvala sekä Tavaratolo Hurrikaani.

Teksti: Niina Kinnunen

Nätisti ensihihnassa: Näin totutat pennun taluttimeen

Koiranpennun ensimmäiset elinkuukaudet ovat täynnä tärkeiden taitojen opettelemista. Yksi hyödyllisimmistä on hihnassa kulkeminen, joka kannattaa opettaa askel askeleelta pennulle pian sen kotiuduttua. Kun pentu oppii kulkemaan taluttimessa nätisti heti pienenä, sujuu lenkkeily jouhevammin myös lopun elämää.

Uuden pennun kotiintulo on innon ja tohinan aikaa. Uuden pennun omistajan muistilista on pitkä, eikä pennun ensipantaa ja -talutinta sovi unohtaa. Vaikka pentupantaa ja -hihnaa käytetäänkin vain hetki, kannattaa tuotteet valita niin, että ne ovat helposti käytettäviä ja mukavat pennulle.

– Yleissääntönä on, että pennulle tarkoitetut pannat ja hihnat tulisi olla mahdollisimman kevyitä ja koiralle huomaamattomia, kotimaista Jalo-tuotemerkkiä valmistavan Transmerin markkinointikoordinaattori Maria Kallio sanoo.

Metalliset ketjut ja soljet ovat yleensä turhan painavia pennun kaulaan. Sen sijaan esimerkiksi kevyestä mutta kestävästä nailonista valmistetut ja muovisolkiset pannat ja hihnat toimivat hyvin ensimmäisinä taluttimina. Se mikä toimii berhandilaisen pennulla ei välttämättä kuitenkaan toimi chihuahualla, joten ensipanta ja -hihna kannattaa valita myös rodun ja yksilön mukaan.

– Tärkeintä on turvallisuus. Panta ei saa esimerkiksi tarttua mihinkään uteliaan pennun leikkiessä ja tutkiessa maailmaa.

Pannan saa sujahtamaan pennun kaulaan, kun siitä tekee sille mieluisan kokemuksen.

Harjoittelu alkaa pannasta

Ennen kuin omistajan ja pennun yhteispeliä hihnassa voi alkaa treenata, täytyy pentu totuttaa pannan käyttämiseen. Opettelu tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin eli viimeistään, kun pentu on kotiutunut uuteen kotiin. Pentu tutustutetaan pannan käyttämiseen positiivisen vahvistamisen avulla.

– Koira opetetaan yhdistämään pannan pukeminen siihen, että tapahtuu mukavia asioita: pennun kanssa leikitään, sitä rapsutetaan ja kehutaan runsaasti tai palkitaan nameilla, Kallio kuvailee.

Aluksi pantaa pidetään vain lyhyitä aikoja kerrallaan ja aikaa pidennetään pikku hiljaa. Jos pentu rimpuilee, sille ei anneta huomiota ennen kuin se käyttäytyy taas toivotulla tavalla.

Pantaa laittaessa omistajan kannattaa aina varmistaa, ettei se mene liian tiukalle. Hyvä nyrkkisääntö on, että pannan ja koiran kaulan väliin täytyy mahtua kaksi sormea.

– Harjoitella voi panta mieluummin vaikka vähän liian löysällä kuin liian tiukalla. Pennut kasvavat vauhdilla, joten omistajan kannattaa tarkistaa ja säätää pannan kokoa usein. Toissapäivänä sopiva panta voikin tänään olla jo liian tiukka.

Kun panta sujahtaa kaulaan luontevasti, seuraavaksi opetellaan, että panta rajoittaa liikkumista ja ihminen voi ottaa siitä kiinni. Kun pentua käsitellään ja pannasta otetaan kiinni, samalla otetaan kiinni myös rintakehästä.

– On erittäin tärkeää, ettei pannasta koskaan kiskota tai revitä äkkinäisin liikkein. Pennun niska on vasta kehittymässä, ja kiskominen voi aiheuttaa vammoja. Vaivat ei välttämättä näy heti, mutta voivat ilmetä vuosienkin päästä, Kallio kertoo.

 

Hihnassa kulkemisen harjoittelu vaatii kärsivällisyyttä, mutta opettaa ja vahvistaa myös yhteistyötä.

Malttia hihnan molempiin päihin

Ennen kuin hihnan napsauttaa kiinni pantaan, täytyy pennun osata ottaa kontakti omistajaan. Kontakti on yhteistyön ja kaiken koulutuksen perusta, ja sen opettamisesta voi lukea lisää esimerkiksi Hankikoira.fi-sivustolta.

Kun kontakti pennun ja omistajan välillä alkaa sujua, voi taluttimeen tarttua. Ensihihna voi olla lyhyempi kuin hihna, jota lopulta tullaan käyttämään, jotta pentu oppii kulkemaan ihmisen lähellä ja toisaalta lyhyempi etäisyys on turvallinen.

– Tavoite on, ettei hihnassa vedetä. Utelias pentu näkee ja haistaa ulkona kaikkea kiinnostavaa ja lähtee vetämään päästäkseen tutkimaan niitä. Jos koira pääsee asioiden luokse vetämällä, vetää se jatkossakin, Kallio sanoo.

Pentua ei tulisi koskaan palkita vetämisestä. Sen sijaan, kun hihna kiristyy, se pidetään tiukalla ja odotetaan, että pentu ottaa kontaktin taluttajaan. Kontaktista pentu saa palkinnoksi herkun ja sen, että hihnaa löysätään ja matka jatkuu. Vähitellen koira oppii ottamaan kontaktin aina hihnan kiristyessä. Koiraa ei kannata myöskään ohjata liikkeelle tai pysähtymään hihnasta nykien, vaan sille voi opettaa sanalliset käskyt, kuten ’mennään’ ja ’odota’.

Vetämällä ei siis päästä eteenpäin senttiäkään. Helpommin sanottu kuin tehty, eikä omistajaakaan varmasti huvita kouluttaa jokaisella ulkoilukerralla. Pentu kuitenkin oppii jatkuvasti eikä vain kouluttaessa. Siksi remmin ei kannata antaa kiristyä edes sillä kertaa, kun omat ajatukset harhailevat muualla kuin koulutuksessa.

– Tämä vaihe on haastavin myös omistajalle ja vaatii todellista kärsivällisyyttä. Vaiva kuitenkin palkitaan, sillä hihnakäyttäytyminen on helpompi opettaa pennulle kuin opetella huonoista tavoista, kuten vetämisestä, jälkikäteen pois, Kallio muistuttaa.

Kun pentu kasvaa isommaksi, voi jokainen kokeilla, minkälainen panta, valjaat, hihna tai talutin on juuri itselle ja omalle koiralle sopivin. Kun hihnakäyttäytymisen perusta on maltilla rakennettu ja kunnossa, voi ulkoilu sujua varmasti jokaiselta koirakolta hihnan ja pinnan kiristymättä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Jalon kanssa. Turvalliseen pennun kouluttamiseen sopivat Jalon pentupannat ja -taluttimet ovat saatavilla muun muassa Tuurinportissa, Masku Aurassa, Säästötalo Latvalassa sekä K-Citymarketeissa ja satunnaisissa K-supermarketeissa.

Teksti: Niina Kinnunen