koira

Kerätään kaikki Suomen koirien nimet jälleen yhteen – Tule mukaan talkoisiin ja voita koiranruokaa!

Kuono aloitti keräämään koirien nimiä yhteen loppuvuodesta 2013. Toistimme nimienkeruuoperaation viime vuonna ja nyt on jälleen aika selvittää, mikä on Suomen suosituin koirannimi! Tämän vuoden kisaa sponsoroi Kuonon ihkaoma Kuonokauppa, kauppa, josta voit tilata koirallesi vaikka vuoden koiranruuat kerralla kätevästi kuukausimaksulla ja kotiovelle toimitettuna. Tsekkaa Kuonokaupasta lisää täältä.

Haluamme siis kerätä mahdollisimman paljon koirien kutsumanimiä yhteen ja luoda listan, jossa selviää, mikä on suosikkinimi ja mitkä taas harvinaisempia.

Tee meille palvelus ja laita oman koirasi KUTSUMAnimi ja oma postinumerosi alla olevalle lomakkeelle.

Toivottavaa on myös, että jaat tämän jutun kavereillesi, jotta saamme mahdollisimman kattavan listan kerättyä.

KIITOS JO ETUKÄTEEN!

HUOM! Jos sinulla on useampi koira, ilmoita koirasi nimet pilkulla eroteltuna. Esimerkiksi:

Matti, Maija, Musti, Mirri

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan viisi säkkiä koiranruokaa Kuonokaupan valikoimista!

Yhteistyössä:

Kuono.fi & Kuonokauppa

300X300

 

 

Asiantuntijat: Koiran säännöllinen madotus ei välttämättä tarpeen

Aikuisille koirille on perinteisesti suositeltu loishäätöä kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Useimmat koiranpennun ostajat saavat ohjeeksi madottaa koiran säännöllisesti vuosittain vielä aikuisenakin, varmuuden vuoksi.

Tästä perinteisestä rutiininomaisesta suosituksesta ollaan kuitenkin nykyään luopumassa. Useat eläinlääkärit suosittelevat käytäntöä, jonka mukaan koira madotetaan vain, jos sillä epäillään matoja ja niitä löytyy ulostenäytteestä. Useat eläinlääkäriasemat tarjoavatkin näytepalvelua edullisesti, ulostenäytteen voi viedä tutkittavaksi ja madotusta ei tarvitse tehdä, jos näyte on puhdas.

Moni koiranomistaja on kuitenkin edelleen siinä uskossa, että koira tulee madottaa säännöllisesti keväisin ja syksyisin, pitääkö tämä paikkansa?

Kuono selvitti asiaa soittamalla muutamalle eläinlääkäriasemalle. Kaikki haastattelemamme lääkärit ja hoitajat olivat melkolailla samalla kannalla madotuksen suhteen. Nykykäytännön mukaan ei enää ilman muuta suositella terveille aikuisille koirille säännöllistä loishäätöä, sillä tämä saattaa johtaa resistenttien loiskantojen muodostumiseen koirilla, mitä on tapahtunut jo mm. hevosilla. Myös kaikkea ns. turhaa lääkitsemistä pyritään välttämään. Poikkeuksia toki on ja loishäädönkin tarve on yksilöllinen. Haastattelemamme lääkärit suosittelivat säännöllistä madotusta siinä tapauksessa, jos koira viettää paljon aikaa ulkona, kuten metsästyskoirat. Samoin ikääntyvien sekä sairaiden, vastustuskyvyltään heikompien koirien madotusta säännöllisesti suositeltiin. Tartuntavaara nousee myös monen koiran perheissä, jolloin säännöllistä matolääkitystä suositeltiin.

Jos koira on perusterve aikuinen, madotusta ei siis tarvitse tehdä rutiininomaisesti, vaan nykyään suositellaan mieluummin ulostenäytteen tutkimista vuosittain. Näytteen perusteella päätetään koirakohtaisesti loishäädön tarve.

Lähteet:

Evidensian Facebook-sivusto
Käpylän eläinlääkäriasema
Tuhatjalka/Virkkala
Evidensia/Nekala

 

Mitä suosikkilelu ja leikkityyli kertoo koirasi luonteesta?

Joko koiralla on oma lempilelunsa ja tyylinsä leikkiä. Leikkityyli voi kertoa paljon koiran luonteesta, perimästä ja sen käyttötarkoituksesta. Mitä koirani luonteesta kertoo sen intohimo vinkuleluihin, entä mistä juontaa naapurin koiran pallohulluus?

VINKULELUT

koiravinkulelu12012015

 

 

 

 

Koirat, joiden intohimona on vinkulelun vinguttaminen, seuraavat yksinmertaisesti metsästäjänvaistoaan. Villieläinten täytyy metsästää oma ruokansa ja saaliseläin yleensä vinkuu ja kiljuu kovaan ääneen. Vinguttaessaan kimeästi vinkuvaa kumileluaan, koiran vaistot yhdistävät tämän äänen metsästykseen. Vaikka saaliin raatelu ei ihan heti tulisi mieleen katsellessa söpöä puudelia vinguttamassa pinkkiä possuaan, jossain sen aivojen syövereissä, vinkuääni kuitenkin yhdistyy metsästysviettiin.

Jos koirasi on intohimoinen vinkulelujen vinguttaja, muista valvoa sen leikkiä, ettei koira vahingossa nielaise vinkulelun pilliä.

PEHMOLELUT

stuffed-animal-1097706_960_720

 

 

 

 

 

 

Jotkut koirat kanniskelevat suussaan pehmoleluja jatkuvasti. Ne pyörivät ympäriinsä lelu suussaan, kantavat pehmoja petiinsä, nukkuvat niiden kanssa tai nuolevat ja imevät lelujaan. Erityisesti labradorinnoutajat ja kultaiset noutajat ovat tunnettuja pehmolelujen kantelijoita. Tapa johtuu niiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta metsästäjän apuna. Lintua tulee kantaa suussa hellästi, hajottamatta tai repimättä sitä riekaleiksi.
Pehmolelun kanssa nukkumisen tai sen imemisen sanotaan usein johtuvan liian aikaisesta emosta vierottamisesta. Pentutehtaista lähtöisin olevat koirat tai orvot pennut hoivaavat pehmolelujaan muita koiria enemmän. Myös koiraemot, jotka ovat menettäneet pentunsa tai valeraskauksista kärsivät koirat, ottavat usein pehmoleluja hoitaakseen. Pehmolelujen hoivaamisesta ei sinänsä ole haittaa, ellei käytös muutu pakkomielteiseksi tai aggressiiviseksi.

PALLOT

malinois-662717_960_720

 

 

 

 

 

 

 

 

Useimmat koirat juoksevat innokkaana pallon perässä ja tekevät sitä niin kauan, kunnes kuukahtavat voipuneena maahan. Pallohulluus juontaa juurensa koiran luontaiseen vaistoon jahdata liikkuvia asioita tai esineitä. Koira saattaa yrittää esimerkiksi hyppiä lentävää lintua kohti kuvitellen saavansa sen kiinni.
Terrierit ja paimenkoirat ovat tunnettuja innokkuudestaan erilaisiin pallo- ja jahtaamisleikkeihin. Ne ovatkin tästä syystä mainioita kavereita esim. flyball-harrastuksessa, agilityssa ja frisbeessä. Jahtaamisleikit tarjoavat koiralle erinomaista fyysistä aktiviteettia, kunhan huolehdit että koiralla on saatavilla riittävästi vettä ja ettei se kuumana päivänä saa lämpöhalvausta liikaa innostuessaan.
VETOLEIKIT

malinois-and-border-collie-788032_960_720
Erityisesti bulldog-tyyppiset koirat nauttivat usein vetoleikeistä. Englannin- ja ranskanbulldoggin lisäksi myös bostonterriereitä ja mopseja vetoleikit usein viehättävät. Vetoleikkejä on kuitenkin valvottava ja opetetttava koira myös irrottamaan otteensa käskystä.
Vetoleikkeihin on yhdistetty kaksi eri teoriaa, toisen mukaan vetoleikit juontaisivat juurensa villieläinten tapaan repiä lihaa irti saaliseläinten raadoista. Sudet ja villikoirat metsästävät laumoissa ja kun saalis on saatu kiinni, alkaa armoton lihan repiminen ja kamppailu ruoasta ennenkuin hierarkiassa ylemmät eläimet ehtivät haaskalle.
Toinen teoria liittyy bulldog-tyylisten koirien jalostukseen. Nämä vahvarakenteiset, vahvaleukaiset koirat on alunperin jalostettu karjan vartioimiseen. Jos villieläin hyökkäsi, bulldoggit kävivät tiukasti kiinni tunkeilijaan, roikkuen eläimessä vahvoilla leuoillaan, eivätkä päästäneet irti kuin vasta omistajan käskystä.
Bulldoggien lisäksi toki monet muutkin koirarodut nauttivat vetoleikeistä.

ÄLYPELIT

älypelikansi
Erilaisia pelejä rakastavat koirat ratkovat niitä todennäköisesti vain yksi asia mielessään; makupala! Älypelit ovat loistavaa ajanvietettä koiralle esimerkiksi silloin, kun joudut jättämään koiran yksin kotiin tai et ehdi tarjota sille muita virikkeitä. Älypelit tarjoavat koiralle hyvää aivotyöskentelyä, liikuntaa ja ajanvietettä ja kaikki työ vain sen lopussa odottavan palkkion tähden!

LUUT

dog-889991_960_720
Villit koirat ovat aina kuluttaneet aikaansa järsien kaikenlaisia saatavilla olevia luita. Luiden kaluaminen pitää eläimen hampaat ja ikenet terveinä ja puhtaina. Myös kotikoirat nauttivat luiden kaluamisesta suunnattomasti. Monen kotikoiran ruokavalio koostuu kuivanappuloista tai tölkkiruoasta, joten luun järsiminen on loistava lisä ruokavalioon ja oiva vaihtoehto vaikkapa sohvakaluston järsimiselle. Varmista kuitenkin vaikka eläinlääkäriltä minkälaiset luut sopivat juuri sinun koirallesi. Liika rasva tai luusta irtoavat terävät kappaleet voivat olla vaarallisia, joten huolehdi, että koiralle tarjotut luut ovat sille vaarattomia.

LUONTO

spring-179584_960_720
Koirat tutkivat ympäristöään suullaan. On erittäin tavallista, että pennut ja monet aikuisetkin koirat tutkivat ulkona ympäristöään nappaamalla suuhunsa milloin mitäkin, keppejä, kiviä, ötököitä, ruohoa ja mitä nyt sattuvat löytämään. Keppien pureskelu saattaa muistuttaa koiraa luun kaluamisesta, niiden samantyylisen muodon vuoksi. Kun taas pyöreä kivi voi muistuttaa palloa. Jos koirasi on innokas luonnontukija ja nappaa suuhunsa mielellään kaikenlaista, sen kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana. Terävät kepit tai muut esineet saattavat vahingoittaa koiran suuta tai nielua, joten koiran keppileikkejäkin on syytä valvoa tarkasti. Mullan tai kivien mukana saattaa kulkeutua bakteereja suolistoon, joten parempi olisi tarjota koiralle muuta pureskeltavaa ja aktiviteettia kuin luonnon liian innokas tutkiskelu.

SINÄ

woman-888389_960_720
Koirasi mielestä kaikkein paras leikki on kuitenkin loipulta se, mitä se saa tehdä yhdessä sinun kanssasi. Koirat elävät miellyttääkseen ja saadakseen huomiota meiltä, joten tehtäväsi koiran tärkeimpänä ihmisenä on tarjota sille mieluisia leikkihetkiä päivittäin. Oli se sitten palloleikkiä tai pehmolelun heittelyä koiralle, leikkihetket vahvistavat suhdettanne, tekevät koirasta iloisen ja estävät koiraa pitkästymästä ja näin vähentävät myös tuhoamiskäyttäytymistä.

LÄHDE: http://barkpost.com/life/dogs-favorite-toy-personality/

KOLUMNI: Jos perustaisin koirablogin…

Jos perustaisin koirablogin…

  • Jos perustaisin koirablogin, kirjoittaisin kyllä ihan kunnolla auki sen, että koiraihmiset on kyllä tosi kummallista väkeä
  • Jos perustaisin koirablogin, niin rehellinen pitäisi ainakin olla: kukaan ei halua herätä 5.45 aamulla.
  • Jos perustaisin koirablogin, niin kirjoittaisin, ettei ole oikeasti mitään autuutta aina tulla töiden jälkeen rättiväsyneenä kotiin ja laskujen laskemisen jälkeen laskea kakat ja pissat.
  • Jos perustaisin koirablogin, niin nimeäisin heti kotikadulta ne tyypit, jotka eivät kerää kakkojaan koskaan.
  • Jos perustaisin koirablogin, niin en välttis kertoisi sitä, että en aina kerää kakkoja paitsi silloin, jos joku naapurista sattuisi kyyläämään.
  • Jos perustaisin koirablogin, niin raportoisin sinne vain sellaisten näyttelyjen tulokset, jotka ovat menneet hyvin. Tai sitten vain niitten näyttelyjen tulokset, jotka on mennyt ihan penkin alle ja haukkuisin tuomarit ja kanssakilpailijat ja vielä sen saatanan kylmän hallinkin.
  • Jos perustaisin koirablogin, marmattaisin joka toisessa postauksessa sitä, miten kallista on harrastaa ja että kaikki rahat menee.
  • Jos perustaisin koirablogin, kirjoittaisin, että siinä se kaksi menee missä yksikin, mutta sitten kun niitä on viisi tai enemmän niin se analogia ei oikeasti toimi niin.
  • Jos perustaisin koirablogin, niin en kyllä kirjoittaisi siitä, miten 35-vuotias konsultti lässyttää kaksiviikkoisille koiranpennuille kuin pikkuvauvalle.
  • Jos perustaisin koirablogin, kirjoittaisin siitä, miten helppoa on ostaa koira esim. tekstiviestillä ja sitten jäisin ihan silkasta uteliaisuudesta lukemaan kommentteja ja vittuilemaan niille, ketkä ovat väärässä.

Ehkä en kuitenkaan perusta.

 

Ville Kormilainen

Kuono.fi

 

 

11 asiaa, jotka koira haistaa, mutta sinä et

Tuntuuko josksu siltä, että koirasi on monessa asiassa sinua taitavampi? Jos mieitiään vaikkapa koiran hajuaistia, olet oikeassa. Me kaikki tiedämme, että koiran hajuaisti on huikea verrattuna ihmiseen. Rodusta riippuen koiran hajuaisti on jopa 10 000-100 000 kertaa ihmisen hajuaistia herkempi. Muutamat koiran haistamat asiat ovat suorastaan ällistyttäviä.

1.Syöpä
Koira pystyy haistamaan tietyt syöpätyypit, kuten esimerkiksi keuhko- ja rintasyövän. Tutkijoiden mukaan syövässä on tietty ominaishaju, jopa ihmiselle erotettavsissa, mutta vasta myöhemmässä vaiheessa. Koira pystyy haistamaan syövän jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja saattaa näin jopa pelastaa omistajansa hengen.

2. Luteet
Koira pystyy haistamaan nuo ällöttävät pienet petivaatteissakin pesivät ötökät. Tähän tarkoitukseen on koulutettu jopa erityisiä lude-koiria, esimerkiksi beagleä on käytetty paljon apuna luteiden etsimisessä.

3. Diabetes
Diabetes-koirat on koulutettu haistamaan veren sokeripitoisuus omistajansa hengityksestä. Vaikka tähän tarkoitukseen on toki olemassa erilaisia lääketieteen kehittämiä mittareita, joissain tapauksissa koira saattaa haistaa hengenvaarallisen tilanteen nopeammin ja pelastaa omistajansa vaipumasta vaikkapa koomaan.

4. Valaiden ulosteet
Tämä erikoinen kyky on tärkeä mm. valaiden tutkijoille, jotka pyrkivät paikallistamaan valaita. Valaiden ulostetta ei ole helppo löytää, sillä se vajoaa pohjaan hyvin nopeasti. Tähänkin tarkoitukseen on kuitenkin koulutettu koiria, jota pystyvät haistamaan valaiden jätökset jopa 1,6 mailin päästä.

5. DVDt
Erikoiseen tarkoitukseen koulutetut koirat ovat toimineet apuna laittomien DVD-levyjen tehtaillijoiden paljastamisessa. DVD-koirat on koulutettu haistamaan juuri tietty polykarbonaatti, jota käytetään DVD-levyn valmistuksessa. Koirat ovat olleet suurena apuna poliiseille jäljittäessään pimeille markkinoille DVD-levyjä valmistavia rikollisia.

6. Tunnetilat
Ei ole mikään salaisuus, että koira huomaa millaisella tuulella ihminen on. Ällistyttävää on se, miten tarkkaan koira pystyy aistimaan tunnetiloja ihmisen kasvojen ilmeestä ja jopa sydämen sykkeestä. Joskus jopa tarkemmin kuin ihminen itse.

7. Ovulaatio
Todellakin, koira pystyy haistamaan ihmisen virtsasta kohonneen hormoonitason. Koira kykenee siis tunnistamaan naisen hormoonitoiminnasta missä vaiheessa ovulaatiokierto on.

8. Ruumiit
Niin ikävää kuin se onkin, koira pystyy haistamaan ruumiin. Ruumiskoiria käytetäänkin paljon poliisin apuna kadonneiden henkilöiden ja hukkuneiden paikallistamiseksi.

9. Pommit ja aseet
Vaarallinen, mutta erittäin arvostettu taito, on koiran kyky haistaa pommeja ja aseita. Pommikoirat on koulutettu haistamaan tietyt metallit ja malmit, joita käytetään räjähteiden valmistuksessa. Erityisesti noutajia käytetään paljon tähän tarkoitukseen. Pommikoira ottaakin valtavan riskin tätä työtä tehdessään, pelastaen usein ihmishenkiä. Todellisia sankareita!

10. Korkea verenpaine
Kuten diabetes-koiratkin, jotkut koirat on koulutettu tunnistamaan sydänsairauksia. Korkeasta verenpaineesta kärsiville tai sydänsairaille henkilöille voi olla suuri apu koirasta, joka on koulutettu varoittamaan kohonneesta riskistä. Tehtävään koulutettu koira ilmoittaa milloin on aika ottaa esimerkiksi verenpainelääke tai jopa milloin sydänkohtaus voisi olla tulossa.

11. Sähkö
Oletko koskaan miettinyt miksi niin monet koirat sekoavat täysin ukonilmalla? Sen lisäksi, että koiran korvissa ukkosen jylinä ja salamointi kuulostaa hurjalta, se pystyyy aistimaan ilmanpaineen vaihtelun tarkasti. Ukkosella myös sähköistyminen ionisoi ilmaa ja tämän metallsen hajun koira pystyy haistamaan jo ennenkuin varsinainen ukonilma alkaa.

LÄHDE: http://barkpost.com/discover/things-dogs-can-smell/

Erikoinen mysteeri: näkevätkö koirat maan magneettikentän?

NÄKEVÄTKÖ KOIRAT MAAN MAGNEETTIKENTÄN?

Kun koira tekee tarpeensa, se pyörii ympäriinsä asettuen lopulta etelä-pohjoissuuntaan. Miksi ihmeessä?

Jo pidempään on epäilty, että koirat, kuten moni muukin eläinlaji, pystyvät aistimaan maan magneettikentän. Epäilyä vahvistaa koirien hämmästyttävä taito löytää tiensä kotiin, jos ne ovat eksyneet. Nyt tutkijat ovat saaneet uutta näyttöä koirien mahdollisesta kyvystä aistia maan magneettikenttä.

Tutkijat ovat paikallistaneet tämän kyvyn koiran silmään. Niillä todella saattaa olla kyky nähdä magneettikenttä visuaalisesti, eikä ainoastaan tehdä tarpeensa magneettikentän suuntaisesti.

Frankfurtin aivotutkimusinstituutin tutkijat yhdessä Munchenin yliopiston sekä Frankfurtin Goethe yliopiston tutkijoiden kanssa ovat löytäneet molekyylin nimeltä chryptochrome 1 koirien ja muutamien muiden nisäkkäiden silmästä.

Tutkimuksessaan 90 eri nisäkäslajista, tutkijat paikallistivat chryptochrome 1-molekyylin joidenkin lajien sinistä aistivista silmän soluista. Tämä molekyyli löytyi mm. koiran, suden, karhun, ketun, mäyrän ja jopa muutamien kädellisten silmästä.

Oletettavasti molekyylin sijainti juuri koiran silmässä liittyy kykyyn aistia maan magneettikenttä, aivan kuten muuttolinnuilla. Koska molekyyli on hyvin samankaltainen linnun silmästä löytyvän chryptochrome 1a-molekyylin kanssa ja sijaitsee silmässä, viittaisi löydös siihen, että se toimisi myös koiran silmässä vastaavasti kuin linnulla.

LÄHDE: http://barkpost.com/discover/can-dogs-see-magnetic-fields/

Kumpi teillä on pomo, koira vai sinä? 10 merkkiä siitä ettet ole laumasi johtaja

Koiran kanssa eläminen on parhaimmillaan todella hienoa. Jotta yhteiselo sujuisi mutkattomasti, kannattaa ihmisen kuitenkin hallita tietyt laumanjohtajan taidot.

Pennun ensihetkistä lähtien, emo toimii sille esikuvana ja johtajana. Kun pentu vierotetaan emästä ja se saapuu uuteen kotiinsa, emon johtajuus siirtyy ihmiselle. Pentu alkaa pitää ihmistä johtajanaan. Ihmisen täytyy lunastaa paikkansa laumanjohtajana ja asettaa pennulle ja yhteiselolle tietyt rajat.
Seuraavien kymmenen kohdan perusteella voit päätellä oletko laumasi johtaja. Jos vastaat yhteenkin kohtaan myöntävästi, johtajuutesi on vielä hakoteillä.

1.Herättääkö koirasi sinut?
Jos herättää, se tuskin pitää sinua laumanjohtajana. Pennulle pitää tehdä selväksi alusta alkaen, ettei ole sen tehtävä herättää ihmistä, vaan ihmisen tehtävä on herättää pentu. Kun pentu tulee vinkumaan sängyn viereen ja tökkimään kuonollaan, jätä se huomiotta. Kun pentu oppii olemaan herättämättä sinua, muista palkita se.
2.Palkitsetko koiraa väärällä hetkellä?
Älä hellittele tai lohduta koiraasi, jos se tekee jotain ei-toivottua. Näin vain vahvistat huonoa käytöstä palkitsemalla siitä. Opettele sen sijaan miten ja missä tilanteissa voit palkita koiraasi hellyydellä.

3. Syökö koirasi ennen sinua?
Koiraemo antaa pentunsa aina odottaa ruokaansa, sinun tulisi tehdä samoin. Syö aina itse ennen kuin ruokit koirasi, näin vahvistat johtajuuttasi.

4. Kulkeeko koirasi ovista ennen sinua?
Kuten ruokailunkin suhteen, tulisi koiran seurata johtajaansa eikä kulkea esimerkiksi ovista sinun edelläsi.

5. Hyppiikö koirasi sinua vasten?
Hyppiminen ihmistä vasten on alistavaa käytöstä. Koirasi pyrkii pomottamaan ja alistamaan sinua hyppimällä vasten ja sille on tehtävä selväksi, että tällainen käytös ei ole suotavaa.

6. Kiihtyykö koirasi seurassasi liikaa?
Jos koirallasi ei ole selkeitä sääntöjä ja rajoja, teet itsestäsi helposti koiran leikkikaverin sensijaan, että olisit sen johtaja. Jotta koirasi tuntisi olonsa turvalliseksi ja rauhalliseksi seurassasi, sen täytyy pitää sinua laumanjohtajana eikä tasavertaisena leikkikaverina.

7. Onko koirallasi määräysvalta kodissasi?
Koira hyppii villisti sohville ja sängyille, sinkoilee ympäri asuntoa ja ryntää ensimmäisenä ovelle ovikellon soidessa. Koiralle täytyy asettaa tietyt rajat, joita sen tulee noudattaa aina sisätiloissa, jotta se tuntee olonsa turvalliseksi.

8. Kadottaako koirasi korvansa, kun komennat sitä?
Jos koiralle ei ole opetettu perustottelevaisuutta, kieltosi ja komentosi kaikuvat kuuroille korville. Johtajuus on tällöin menetetty koiran silmissä.

9. Huudatko koirallesi?
Huutamalla koirallesi varmistat, että se ei todellakaan kuuntele sinua ja alkaa lisäksi pelätä epätasapainoista käytöstäsi. Huutamisen sijaan, pyri ohjaamaan koiraasi rauhallisesti ja johdonmukaisesti.

10. Vetääkö koirasi hihnassa?
Vetäminen on ehkä selkein merkki siitä, että johtajuutesi ei ole kunnossa. Kauniin hihnakäytöksen opettelu on ensisijaisen tärkeää saavuttaaksesi johtajan aseman koirasi silmissä.

Kyllä-vastauksia 0 – olet laumanjohtaja
Kyllä- vastauksia 1-10 – et ole vielä laumasi johtaja

LÄHDE: https://www.cesarsway.com/dog-psychology/ten-principles/pack-leader/10-signs-that-you-are-not-yet-a-pack-leader?utm_content=Are+you+the+leader+of+your+pack%3Fhttps%3A%2F%2Fwww.cesarsway.com%2Fdog-psychology%2Ften-principles%2Fpack-leader%2F10-signs-that-you-are-not-yet-a-pack-leader&utm_campaign&utm_source=Twitter&utm_term&utm_medium=1458402482

 

Ruoka-asioissa kannattaa tsekata www.kuonokauppa.fi, toimitamme sinulle koiranruuan koti-ovellesi kuukaustilauksella. Sinun ei tarvitse siis enää kantaa selkä vääränä ruokaa kotiisi, vaan toimitukset kätevästi kotiovelle ja edullisesti. Kotiinkuljetus sisältyy aina hintaan ja mitä pidemmäksi aikaa tilaat ruuan, sen edullisemmaksi se sinulle tulee. Tsekkaa lisää täältä.

Tällaisia ovat netin keskustelupalstojen koiraihmiset – Lue suomalaismiehen hauska kirjoitus!

Netin koiraryhmät ovat usein pahinta saastaa, mihin ihminen voi sormensa työntää. Kun kysyt yhtä asiaa, saat vastauksesi kymmenen erilaista vastausta ja kaupan päälle vielä haukut.

Tämän asian on huomannut myös Toni Dahlberg, joka kirjoitti Facebook-sivuilleen osuvan ja hillittömän hauskan kirjoituksen Koirat-ryhmän kommentoinnista.

Kirjoitus julkaistaan tekijän luvalla.

Koirat-ryhmän kommentoinnin perusteella tein lyhyenpitkän ohjeistuksen uusille koiranomistajilleValitettavasti pelkää…

Julkaissut Toni Dahlberg 17. maaliskuuta 2016

Ruuat, jotka näyttävät koirilta on ehkä hauskin juttu internetissä tällä hetkellä

Meemit ovat kulovalkean tavoin leviäviä ilmiöitä, joihin liittyy usein hauskuus tai huumori. Koira- ja kissa-aiheisia meemejä on maailma pullollaan ja juuri nyt levitellään ruoka-aiheisia meemejä. Kuvissa ei olekaan mitä tahansa ruokia, vaan ruokia, jotka näyttävät koirilta. Mitäs sanot seuraavista:

1. Koiranpentu vai baageli?

   

2. Lammaskoira vai moppi?

 

3. Chihuahua vai muffinssi?

4. Shiba vai vaahtokarkki?

 

5. Pomeranian vai pannukakku?

Koska on vaalivuosi Jenkeissä, laitetaan vielä bonus kehiin:

Donald Trump vai raaka kana?

 

Mind = blown.

Kuva, jonka @pedestriantv julkaisi

Ovatko koira ja susi sama eläin? Tiede ei tiedä

kuono-fi_kuva2_14-3

Yhdysvaltalainen paleontologi Jack Tseng nostatti taannoin keskustelua koiran ja suden yhtäläisyyksistä ja eroista. Tseng aloitti kysymällä, tunnistaisiko maahan saapuva muukalainen esimerkiksi tanskandoggin ja chihuahuan samaksi lajiksi. Koiria tulee kaikissa väreissä ja kooissa, mutta useiden tieteenalojen lähestymiskulmilla voidaan määritellä, että kaikki koirat kuuluvat samaan lajiin. Anatomian analyysi ei ole yksi niistä, sillä eri koirarotujen ruumiinrakenteet ja vaikkapa hampaiden kootkin vaihtelevat hyvinkin paljon. Sen sijaan geneettinen dna-analyysi kertoo, että eri koirat kuuluvat yhteen.

Mutta siitä päästäänkin kiehtovaan asiaan: koirien ja susien dna on pieniä alleeleihin (geenimuunnelmiin) liittyviä eroavaisuuksia lukuun ottamatta yhtäläinen. Dna-genetiikan standardeiden mukaan koira ja susi ovatkin sama eläin. Toinen päätelmää tukeva asia liittyy lisääntymiseen.  Teoriassa kaikki koirarodut voivat saada keskenään pentuja, vaikka esimerkiksi bulldoggin ja shih tzun tai edellä mainittujen tanskandoggin ja chihuahuan parittelu ei ole kovinkaan todennäköistä. Myös koira ja susi voivat paritella ja lisääntyä keskenään, mikä tekee niistä tämän teorian valossa saman lajin.

Myös eroavaisuuksia on. Koirien otsat ovat susien otsia korkeampia ja kasvot pienempiä, ja lisäksi suuontelossa on vähemmän tilaa hampaille kuin susilla. Genetiikan näkökulmasta nämä ovat pienenpieniä eroja, ja koirien ja susien niin kutsuttu mitokondriollinen DNA-ketju on molemmilla sama. Täysin toinen asia on taas sosiaalinen käytös, joka on koirilla ja susilla erilaista.

Tiedemaailma kiisteleekin yhä koiran ja suden määrittelyistä, latinankielisiä nimiä myöten: onko koira canis lupus familiaris, suden (canis lupus) alalaji, vai canis familiaris, eri laji.

Lähteet: livescience.com, barkpost.com

Kuvat: Wikimedia Commons