koirankakka

Tämän vuoksi koirasi tuijottaa sinua kakatessaan

Nyt on asiantuntija ottanut kantaa tähänkin ilmiöön: koira kiertelee ensin hermostuneesti, löytää sitten oivallisen ulostamispaikan, ryhtyy hommiin – ja ottaa sitten omistajansa tiukkaan katsekontaktiin. Selitys moiselle on luonnollinen, eikä se liity häpeään: ulostaessaan eläin on haavoittuvaisimmillaan, joten tämän täytyy olla äärimmäisen varuillaan touhutessaan, kertoo eläinlääkäri Kathryn Primm. Ja sikäli, että koira on osa emäntänsä tai isäntänsä laumaa, silmiin tuijottaminen on myös merkki yhteistyöstä. Koirasi haluaa sinulta selustansa turvaamista, jotta hän voi pupsauttaa rauhassa, kun sinä vahdit.

Lähde: Unilad.co.uk

Kuva: Wikimedia Commons

Ruoka-asioissa kannattaa tsekata www.kuonokauppa.fi, toimitamme sinulle koiranruuan koti-ovellesi kuukaustilauksella. Sinun ei tarvitse siis enää kantaa selkä vääränä ruokaa kotiisi, vaan toimitukset kätevästi kotiovelle ja edullisesti. Kotiinkuljetus sisältyy aina hintaan ja mitä pidemmäksi aikaa tilaat ruuan, sen edullisemmaksi se sinulle tulee. Tsekkaa lisää täältä.

Syökö koirasi kakkaa? Tässä kolme kikkaa avuksi

Yleinen koirilla esiintyvä käytösmalli koprofagia eli kakan syöminen on monien koiranomistajien päänvaiva ja ongelma. Taipumukseen voi olla monia syitä, ja näillä kolmella keinolla saatat ehkäistä ulosteiden syömistä.

1) Ulosteet sisältävät amylasentsyymiä, koiralle tärkeää ruuansulatusentsyymiä, jota koira saa proteiinipitoisesta ravinnosta. Amylasentsyymi ei sula ravinnossa, joten kakka sisältää sitä. Jos koiran ruokavalio on liian hiilihydraattipitoinen, saattaa olla, että koira pyrkii kompensoimaan puutosta ulosteita napostelemalla. Korjausliikkeeksi riittää lihan, mieluiten raa’an lihan lisääminen koiran ruokavalioon.

2) B-vitamiinin puutos saattaa lisätä kakannapostelutaipumusta. Koirien ravintolisät, jotka sisältävät hiivaa, poistanevat ongelman.

3) Loiset saattavat olla myös syy ulosteen syömiseen. Säännöllinen madotuskuuri auttaa tähän vaivaan.

Lähde: http://chicchoix.com// Juha Kares

Kuva: Wikimedia Commons

Koirankakkaroskis on kakkasodan positiivisin ase

Omakotitalossa asuva voi kantaa kortensa kekoon ympäristön siisteyden puolesta kiinnittämällä jäteastiaansa Koirankakkaroskis-tarran ja antamalla näin koiranulkoiluttajille luvan tiputtaa turrensa tuotokset kyseiseen roskikseen.

Koira tekee tarpeensa pientaloalueen nurmikkokaistaleelle ja tunnollinen omistaja kumartuu poimimaan läjän muovipussiin. Päivä on kuuma ja lenkki vasta alussa: vielä monta kilometriä matkaa eikä roskiksia matkan varrella. Kasa jää sittenkin maahan. Monelle koiranomistajalle edellä mainittu tilanne on tuttu, ainakin ajatuksen tasolla. Useat perustelevat koirankakan keräämättä jättämistä juuri roska-astioiden puutteella.

Viisi vuotta sitten alkanut Koirankakkaroskis-kampanja haluaa puuttua kakkaroskisten puutteeseen ja kannustaa sitä kautta entistä useampia koiraihmisiä pitämään ympäristönsä siistinä. Toisaalta myös koirattomat ihmiset voivat olla tarrakampanjan avulla mukana sodassa koirankakkoja vastaan – taatusti yleisönosastokirjoittelua tehokkaammin.

Ajatus kampanjasta syntyi maaliskuussa 2010, jolloin nokialaiset koiranomistajat Johanna Hulkko ja Jussi Kallioniemi päättivät valittamisen sijaan tehdä jotain konkreettista koirankakkaongelmien karsimiseksi. Näin syntyi Koirankakkaroskis.fi-sivusto, jonka kautta omakotitalojen asukkaat saivat tilattua Koirankakkaroskis-tarran omaan jäteastiaansa kiinnitettäväksi. Alussa tarrojen postitusta hoitivat yhteistyöyritykset, sittemmin vapaaehtoiset. Nykyään jo 79 kuntaa on mukana kampanjassa painattamalla ja jakamalla tarroja kuntalaisille. Lisäksi tarroja jakavat vaihtuvat sponsorit.

– Turku lähti mukaan kampanjaan kaksi vuotta sitten, kun huomasimme monien muidenkin kaupunkien olevan mukana. Tarroja tilattiin tuolloin 5000 kappaletta, ja vajaa puolet niistä on tähän mennessä jaettu. Emme ole saaneet kaupunkilaisilta erityistä palautetta, mutta tarroja on kyllä ruvennut näkymään omakotitalojen roska-astioissa, kertoo Turun kaupungin vastaaja rakennuttaja ja belgianpaimenkoiran omistaja Anu Nuora.

Turun lisäksi tarroja jakelevat muun muassa Espoo, Helsinki, Lahti, Pori, Tampere ja Oulu. Nokialaisperheen perustamasta kansalaisliikkeestä lähteneen Koirankakkaroskis.fi-sivuston mukaan tarroja on jaettu yhteensä arviolta jo yli 40 000 kappaletta.

kakkaroskisKahden sekarotuisen omistaja, tamperelainen Jaana Lehtinen hankki tarran roska-astiaansa jo viisi vuotta sitten. Hänen mukaansa tarra on paljon kieltokylttejä positiivisempi tapa kannustaa koiranomistajia keräämään kakat.

– Tarran laittamalla osallistuu myönteisellä tavalla koirankakkasotaan olemalla osa ratkaisua, ei ongelmaa. Jos tarrat vielä yleistyisivät, tekosyyt jättää kakat keräämättä vähenisivät ja toisaalta kuormitus yksittäisiä roskiksia kohtaan vähenisi. Mielestäni Koirankakkaroskis-tarra on itsestäänselvyys koiranomistajan roskiksessa – näin luodaan koiramyönteistä ilmapiiriä, Lehtinen summaa.

Valitettavasti tarran roskikseensa sijoittaneet ovat kohdanneet myös ongelmia, sillä osa roskiksia käyttäneistä koiranulkoiluttajista on heittänyt kakkapussit solmimattomina jäteasteen. Tällöin jätökset leviävät astian pohjalle ja tarttuvat sinne. Koirankakkaroskis on näkyvä ja positiivinen viesti ohikulkeville koiranomistajille, mutta luonnollisesti myös koiranulkoiluttajan tulee kantaa vastuunsa paitsi keräämällä jätökset myös solmimalla pussin suu.

Haluatko sinä roska-astiaasi Koirankakkaroskis-tarran? Nouda tarra kuntasi jakelupisteestä tai tulosta tarra itse Koirankakkaroskis.fi-sivustolta. Voit myös ottaa yhteyttä kuntaasi ja ehdottaa tarrojen painatusta ja jakelua.

Katso lista tarroja jakelevista kunnista ja lue lisää.

Otsikkokuva: Lise Richardson

Tässäkö ratkaisu taajamien koirankakkaongelmaan? “Poimi kakat paljain käsin!”

Suomessa suurin osa koiranomistajista on ryhtynyt keräämään kaupunkialueella lemmikkiensä jätökset koirankakkapusseihin, mutta edelleen löytyy niitä typeryksiä jotka luulevat olevansa vapautettuja tuosta velvollisuudesta. Moni haluaisi antaa heidän maistaa omaa lääkettään.

Nyt verkossa nähdään kotivideo, jossa kakkakasoihin pihallaan kyllästynyt asukas otti videokameran mukaansa ja lähti hieman ”keskustelemaan” koirankakat toistuvasti keräämättä jättäneen miehen kanssa.

Lopputulos oli varsin mielenkiintoinen ja oivallinen esimerkki siitä millaisiin toimenpiteisiin Suomessakin olisi nykyisin tarvetta. Kakkakasat siivoamatta jättävä mies joutuu nimittäin noukkimaan koiransa jätökset puskan juuresta paljain käsin.

 

 

Tässäkö ratkaisu koirankakkaongelmaan? – Ilmaiset pussit lenkkireittien varrelle

Koirankakka ja erityisesti sen keräämättä jättäminen on ainainen ongelma ja kiistanaihe monessa kunnassa.

Ruotsalainen TiksPac taistelee koirankakkaa vastaan tarjoamalla kunnille ilmaiset koirankakkapussit ja pussitelineet, jotka voi sijoittaa vilkkaimpien koiranlenkitysreittien varrelle. Telineissä käytettävät pussit ovat biohajoavia maissipusseja.

Suomalaisista kaupungeista Kauniainen ja Sipoo ovat jo mukana projektissa.

– Telineet ja pussit ovat täysin ilmaisia kunnille ja ne rahoitetaan paikallisten yritysten avulla. Yritykset lähtevät mukaan pariksi vuodeksi kerrallaan ja saavat yhteistyöstä CSR-todistuksen sekä logonsa pussitelineisiin. Kunta hoitaa vain telineiden asentamisen, täyttämisen ja uusien pussien tilaamisen, TiksPacin Suomen markkinoinnista vastaava Fia Mildbeck kertoo.

Lenkkireitin varrella sijaitsevien pussitelineiden toivotaan kannustavan koiranomistajia keräämään jätökset ja huolehtimaan kotikunnan siisteydestä. Sotkun lisäksi keräämätön koirankakka saattaa levittää tauteja toisiin koiriin ja jopa ihmisiin.

Telineitä on esitelty jo useille kunnille Uudellamaalla ja idea on saanut paljon myönteistä palautetta. Pian telineet saattavatkin ilmestyä katukuvaan useammalla paikkakunnalla.

– Kunnat ja paikalliset yritykset ovat ottaneet konseptin hyvin vastaan. He haluavat olla mukana tekemässä hyvää ja ottamassa vastuuta kunnan puhtaudesta. Olemme kyselleet myös koiranomistajien mielipiteitä ja he ovat pitäneet ideasta, Mildbeck kertoo.

Kakkapussitelineet ovat käytössä jo 240 kunnassa pääasiassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Lisäksi TiksPac tekee yhteistyötä muun muassa Keep Britain Tidy -kampanjan sekä Ruotsin WWF:n kanssa.

Stefan Arvidsson ja Fia Mildbeck esittelevät TiksPac-pussitelinettä, jonka voi asentaa esimerkiksi tolppaan tai seinään.
Stefan Arvidsson ja Fia Mildbeck esittelevät TiksPac-pussitelinettä, jonka voi asentaa esimerkiksi tolppaan tai seinään.

 

Miksi koirat syövät kakkaa?

Kakan syöminen lienee yksi koirien omituisimmista ja ällöttävimmistä tavoista. Mutta mikä on omistajan mielestä inhottavaa, on koirille, ja monille muillekin petoeläimille, varsin tavallinen käyttäytymispiirre.

Ulosteiden syöminen on koirille luontainen tapa. Yksi syy siihen, miksi susia alunperin alettiinkin kesyttää ja ne hyväksyttiin ihmisasutuksiin, oli se, että ne korjasivat esivanhempiemme jätökset pois. Emokoira syö pentujen jätöksiä pesän puhtaana pitämiseksi. Jotkut koirat taas ovat varsinaisia ahmatteja, jotka popsivat lähes mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa – ja kelpaamatonta. Erityisesti kissan ulosteet tuntuvat olevan monille koirille varsinainen herkkupala.

Toisten eläinten ulosteiden syönti saattaa johtua ravintoaineiden, kuten esimerkiksi B-vitamiinien puutteesta. Koiralla voi olla myös jokin sairaus, joka estää ravintoaineiden imeytymistä. Myös liian ahtaassa tilassa pidetyt ja tylsistyneet pennut saattavat syödä omia ulosteitaan.

Varmaa syytä siihen, miksi koirat syövät ulosteita, ei kuitenkaan tunneta. Osalla siitä on tullut tapa ja osa koirista syö ulosteita saadakseen ravintoaineita. Ulosteessa on aina jonkin verran sulamatonta materiaalia jäljellä. Ällöttävyydestään huolimatta kakan syömisestä harvoin koituu koiralle mitään haittaa.

– Etenkin hevosen jätökset ja jäniksen ja kanin papanat maistuvat usein koirille. Näillä eläimillä kasvisravinnon sisältämien kuitujen pilkkominen tapahtuu umpi- ja paksusuolessa mikrobien toimesta ja ne tuottavat samalla esimerkiksi B-vitamiineja. Se voi olla yksi syy, miksi koirat haluavat syödä niitä. Hevosen, kanin ja jäniksen ulosteista ei tartu loisia koiraan. Ulosteet sisältävät aina runsaasti bakteereja, mutta terveiden eläinten ulosteessa ei yleensä ole koirille haitallisia tauteja aiheuttavia bakteereja, kertoo professori Marjukka Anttila Eviran Patologian tutkimusyksiköstä.

Riittävän ja laadukkaan ravinnon tarjoaminen koiralle saattaa saada sen luopumaan kakan syömisestä. Jos koira syö omia ulosteitaan, ne kannattaa korjata nopeasti pois tai ulkoiluttaa koiraa vain hihnassa, jolloin sitä on helpompi kontrolloida. Jos kakan syönti on koiralle ajanvietettä, se luonnollisesti tarvitsee enemmän korvaavia virikkeitä, kuten leluja, seuraa ja liikuntaa.

Kuva: Wikimedia Commons/Royonx

Kommentti: Koiramenusta seurasi kakkakarnevaali

Mittelspitzit Simo ja Paavo pääsivät eilen testaamaan ravintola Lähiön tuoreen koiramenun. Kolmen ruokalajin menu maistui koirille erinomaisesti ja tehtävä oli pörröisille pojille unelmien täyttymys.

Kuten kritiikissäkin totesin, ateria oli pienille koirille valtava. Iltalenkillä molemmilla karvaturreilla oli vatsa löysällä, mutta en pitänyt sitä kovinkaan tavattomana. Herkkävatsaiset koirat ripuloivat helpomminkin.

Yöllä alkoi kuitenkin todellinen sirkus. Puolenyön ja aamuseitsemän välillä heräsin yhteensä viisi kertaa siivoamaan Paavon löysää ulostetta löyhkäävän kaksiomme laminaattilattialta. Sama on toistunut myös aamulla muutamaan otteeseen.

Yksi mittelspitzien kauniin tuuhean turkin varjopuolista on se, että takapuolen pitkään karvoitukseen tarttuu – no, kaikki. Jokaisen ripuloinnin jälkeen olen siis pessyt Paavon, yhteensä noin kymmenen kertaa puolen vuorokauden sisällä.

Paavo on levoton ja selvästi huonovointinen ja kärsii ilmavaivoista. Keitin heti aamulla riisiä ja toivon, että pienen karvaisen herran olo paranee päivän mittaan. Olemme molemmat väsyneitä, koska yleensä sikeästi nukkuva karvakorva sai omistajansa tavoin viime yönä unta korkeintaan parin tunnin ajan.

Vaikka koiramenu maistui karvaturreille hyvin, jätämme jatkossa useiden ruokalajien ravintolaillalliset kaksijalkaisille. Ajatus karvaisesta ystävästä mukana aterialla tuntui hauskalta, ja suosin varmasti jatkossakin sellaisia paikkoja, jotka hyväksyvät myös nelijalkaiset asiakkaat.

Omat ateriansa koirat saavat kuitenkin jatkossakin nauttia kotona. Tällainen kakkakarnevaali ei ole minkään herkkuaterian arvoinen.

Teksi: Suvi Salminen

Koiraihmiset taistelussa kevään roskakaaosta vastaan

Lumen alta paljastuvat koirankakat ovat jokakeväinen keskustelun aihe. Syyttävä sormi osoittaa koiraihmisiä, ja kinosten alta paljastuvien kasojen sanotaan pilaavan sekä luonnon että maiseman. Harvoin tulee puheeksi se, ovatko koirien jätökset tosiaan se suurin luontoon jätetty paha, vai olisiko muidenkin kuin koiraihmisten syytä katsoa peiliin.

”HAASTAN SUOMEN JOKAISEN KOIRANOMISTAJAN MUKAAN taistoon vastustamaan sitä outoa mielikuvaa, että koirankakka olisi ympäristön pahin ja AINOA likaaja ja pilaaja. Se on täysin naurettava väite ja on kyllästyttävää kuulla samaa valitusta vuodesta toiseen erityisesti keväisin.”

Näin kirjoittaa tapahtuman perustaja Marianna ”Kana” Alanen Koiraihmisten roskahaasteen Facebook-sivulla. Haasteen tarkoituksena on, että koiraihmiset ottavat lenkille mukaansa muovipussin, jonka sitten täyttävät lenkin varrelta löytyvillä roskilla. Lopuksi roskasaaliista otetaan kuva, joka jaetaan tapahtuman Facebook-sivulla päivämäärän ja paikkakunnan kera.

Tapahtuman ajankohta on koko huhtikuu, ja kuun puolen välin lähestyessä ilmoittautuneita osallistujia on jo 1600 eri puolilta Suomea.

Kuvien yhteydessä ihmiset usein kertovat, mitä kassiin tuli kerättyä: katujen varsilta löytyy erimerkiksi tupakka-askeja, karkkipapereita ja pikaruokakääreitä. Monia roskankerääjiä on hämmentänyt erityisesti pussiin kerätyt koirankakat, jotka on sitten viskattu takaisin luontoon.

Kuono kysyi viideltä roskahaasteen osallistujalta, miksi he päättivät lähteä mukaan siivoustalkoisiin:

roskis_terhiheinonen

– Päätin lähteä mukaan, koska olen kyllästynyt ihmisten valitukseen koiran jätöksistä. Koirankakka maatuu ja sen saa pestyä pois, toisin kuin ihmisten vaaralliset roskat, kertoo Terhi Heinonen Sysmästä.

roskis_johannaroslund

– Roskien kerääminen lähiympäristöstä on jo sinänsä hyvä ympäristöteko, joka vaikuttaa tienvarsien puhtauteen ja totta kai myös ihmisten viihtyvyyteen. Oli kiva tehdä itse jotain konkreettista ympäristön eteen. Haaste ei todellakaan vaatinut paljoa: mukaan vain pari pussia kotoa roskia varten ja menoksi! Tällaiset yhteiset haasteet ja kampanjat ovat todella motivoivia ja erilaisia kuvia, kuulumisia ja kommentteja on kiva katsella ja lueskella Facebookista, perustelee Johanna Roslund Porista.

roskis_hennaojala

– Päätin osallistua haasteeseen, koska penkoilla lojuvat roskat ärsyttivät ja olin jo aikaisemmin ajatellut, että pitäisi joskus ottaa ja kerätä roskat pois. Haaste oli lopullinen “potku persuuksille”, jotta sain otettua sen ylimääräisen pussin oikeasti mukaan lenkille. Lisäksi minua ärsyttävät nämä jokakeväiset koirankakkavalitukset, kun ne kakat siellä tienreunalla ovat niin pieni paha verrattuna siihen, mitä kaikkea muuta ihmiset jättävät luontoon: esimerkiksi ne lasinsirut, joita olen lenkkien yhteydessä ennen haastettakin aina kerännyt pois. Pidin siis ylipäänsä haasteen ideasta ja mieluusti kannan korteni kekoon hyvän asian puolesta, sanoo Henna Ojala Jyväskylästä.

roskis_markettahärkönen

– Olen harrastanut tätä samaa touhua koirieni kanssa jo muutaman vuoden ajan ja lukuinen määrä roskapusseja onkin saatu saaliiksi. Hyvä mieli siitä tulee, kun saa paikkoja siivottua. Toisaalta taas harmittaakin, kun huomaa, että yhä uudelleen samat tienvarret sotketaan. Mutta ei luovuteta tässäkään asiassa, toivoo kauhavalainen Marketta Härkönen.

roskis_sallahonkapää

– Mielestäni idea oli aivan mahtava. Itsekin sen tajusi vasta roskia noukkiessani ihan konkreettisesti, ettei se ole vain se koirankakka, mitä sinne jätetään, vaan kaikkea muuta. Sellaista, mikä ei tasan varmasti maadu koskaan, sanoo Salla Honkapää Toijalasta.

Kuono haluaa haastaa kaikki koiraihmiset mukaan hyvän asian puolesta. On mukavampi päästää se koirakin tarpeilleen pientareelle tai ojan pohjalle, jos ei tarvitse pelätä tassuja rikkovia lasinsirpaleita tai koiran välipalaksi maistuvia pikaruokapapereita.

Osallistu Koiraihmisten roskahaasteeseen täällä.

Jaa oma roskienkeräyskuvasi myös Kuonon Facebookissa, ja olet mukana arvonnassa! Osallistumisaikaa on kuukauden loppuun asti.

Millainen kakankerääjä olet – Katso tutkijoiden lista viidestä eri koirakakkakeräilijästä!

Katso listasta, millainen koirankakankerääjä olet!

Tutkijat ovat tämänkin asian selvittäneet. Nimittäin sen, millaisia koirankakankerääjiä ihmiset ovat.

Central Lancashiren yliopiston tutkijat selvittivät koirankävelyttäjien tapoja nimenomaan kakan keräämisen suhteen. Tutkimusta tehtiin sekä kenttätutkimuksella että netin avulla. Tutkijat havaitsivat viisi kakankerääjä- tai keräämättömyystyyppiä!

1)   Ylpeä keräilijä

Tämä henkilö kerää koiransa jätökset aina, riippumatta tilanteesta. Hän myös vie kakat kotiroskikseensa, ellei julkisia roskapönttöjä ole lähistöllä

 2)   Koska kakat kuuluu kerätä -tyyppi

Tämä henkilö kerää kakat julkisilta paikoilta, mutta etsii välittömästi läheisimmän roskakorin kakkapussille. Tällaista henkilöä usein nolottaa kanniskella kakkapussia.

 

3)   Kerään, jos roskis on lähellä -tyyppi

Tämä henkilö asettuu välinpitämättömän ja vastuullisen väliin. Hän kerää kakat, jos roskis sattuu olemaan lähellä ja jättää keräämättä, jos säiliötä ei ole näköpiirissä.

 

4)   Vain jos on pakko -tyyppi

Tämä henkilö kerää koiransa kakat vain jos muita ihmisiä on näköpiirissä. Silloinkin kakkapussi lentää usein lepikkoon heti kun muiden silmät välttävät.

 

5)   Ei voisi vähempää kiinnostaa -tyyppi

Tämä henkilö ei kerää kakkoja missään olesuhteissa, vaikka ovat tietoisia kakkojen maahan jättämisen ympäristö- ja muista vaikutuksista.

 

Mihin ryhmään sinä kuulut? Kerro se meille ja osallistut samalla arvontaan, jossa arvotaan 50 eurolla Kuonokaupan tuotteita!