hajuaisti

Nenä töihin Nose Workilla – Aktiviinen haistelu on koiralle tehokasta aivojumppaa

Koirat ovat tunnettuja uskomattoman tarkasta nenästään. Ne tutkivat maailmaa jatkuvasti nuuhkimalla: lenkillä tien varren jälkiä, hieroessaan tuttavuutta ja liedeltä leijailevaa ruoan tuoksua. Nose workissa hyödynnetään koiran luontaista halua haistella. Samalla koira oppii keskittymiskykyä ja saa itsevarmuutta.

Koirakoulu Vision tiloista kuuluu innokkaita haukahduksia. Meneillään on nose work -tunti, jossa treenataan nenätyöskentelyä etsimällä tiettyjä koiralle opetettuja hajuja erilaisista piiloista. Vuoroaan odottaessa koirat tassuttelevat malttamattomina. Missä haju? Kun lupa etsimiseen annetaan, pinkaisee koira häntä huiskuten nuuskimaan.

– Lajissa on sama periaate kuin tullin huumekoiran tai poliisin räjähdekoiran koulutuksessa. Koira opetetaan tunnistamaan tietty haju, joka on sille merkityksellinen, kertoo koirakouluttaja Leena Rantamäki, joka toimii myös Nose Work Finland ry:n puheenjohtajana.

Nose workissa hajunlähde piilotetaan laatikkoon, sisä- tai ulkotilaan tai ajoneuvoon. Tällä kertaa harjoitellaan laatikkoetsintää. Rantamäki asettelee lattialle monen kokosia ja muotoisia laatikoita, joista yhteen on piilotettu eukalyptuksen tuoksua. Se on ensimmäinen haju, jonka koira oppii tunnistamaan. Lajissa käytetään myös laakerinlehteä ja laventelia.

– Suomessa käytetään hydrolaatteja, jotka ovat eteeristen öljyjen valmistusprosessin sivutuote. Joissakin maissa käytetään eteerisiä öljyjä, mutta niiden käyttö on vaikeampaa, koska ne ovat sellaisenaan liian voimakkaita koiran nenälle, Rantamäki sanoo.

Hajun voi piilottaa mihin tahansa laatikkoon, rasiaan, purkkiin tai vaikka laukkuun, kunhan sen saa suljettua jokaiselta sivulta. Treeniä vaikeutetaan esimerkiksi lisäämällä laatikoiden määrää, käyttämällä erilaisia rasioita ja laittamalla ne eri ympäristöihin ja alustoille. Alkeistreeneissä haju on vain yhdessä laatikossa, mutta tason kasvaessa hajunlähteitä voi olla useampikin.

– Sisätilaetsinnässä hajun voi piilottaa mihin tahansa tilaan, esimerkiksi varastoon, toimistoon tai autotalliin. Hajun voi myös piilottaa ulos tai ajoneuvoon. Piiloja voi varioida loputtomasti, joten aina löytyy uusia tapoja kehittyä.

Nose workia voi harrastaa omaksi iloksi, mutta myös tavoitteellinen kisaaminen on mahdollista. Nose Work Finland hallinnoi paikallisten koirayhdistysten järjestämiä hajutestejä ja kokeita, joissa kisataan kolmessa tasoluokassa ja niin laatikko-, sisätila-, ulkotila- kuin ajoneuvoetsinnässäkin.

Nose workissa käytettävät tuoksut on valikoitu sen mukaan, että ne on helposti saatavilla, mutta toisaalta eivät tule kaikkialla koko ajan vastaan. Tuoksu piilotetaan aina imeytettynä materiaaliin, kuten paperiin, vanulappuun tai vanupuikkoon.
Yhteen laatikoista on piilotettu eukalyptuksen tuoksua. Lajissa riittää aina uusia haasteita, ja myös omistaja saa aivojumppaa uudenlaisia piiloja kehitellessään.

Vamma tai arkuus ei estä harrastamasta

Nose work kehitettiin Yhdysvalloissa vuonna 2008 alun perin rescuekoirien aktivointiin. Pian laji levisi myös koti- ja harrastuskoirien pariin, kun lajityypillisen haistelemisen ja mukavan tekemisen hyödyt koiran hyvinvointiin huomattiin. Suomeen laji rantautui vuonna 2015 ja on nopeasti kasvattanut suosiotaan.

– Lajia voi harrastaa kaikenlaisten koirien kanssa, myös jos koiralla on jokin vamma tai ongelmia arkuuden tai jonkin muun asian kanssa. Myös lajin kilpailusäännöissä huomioidaan nämä koirat, Rantamäki kertoo.

Hän harrastaa lajia itse kolmen koiransa kanssa, joista yksi on sokea. Rantamäen kurssilla käy myös ihmisarka koira, joka ei ensimmäisellä kerralla uskaltanut edes ovesta sisään. Treenaaminen voidaan soveltaa koirakohtaisesti sopivaksi, ja harjoitukset tehdään koira kerrallaan, joten jokainen saa nuuhkia rauhassa.

– Lajista on ehdottomasti hyötyä aralle koiralle, koska haistelu kasvattaa sen itsevarmuutta ja tarjoaa rauhallista tekemistä. Harjoituksia tehdään sopivan pienissä paloissa kerrallaan, ja kokemuksesta tehdään koiralle aina positiivinen.

Eettiset säännöt ovat olleet tärkeä osa nose work -toimintaa alusta asti. Lajin luonteeseen kuuluu, että jokainen koirakko saa treenata haluamallaan tavalla, kunhan koulutusmetodeista ei aiheudu haittaa koiralle. Koulutuksessa suositaan palkitsemiseen perustuvia menetelmiä. Tärkeintä on, että niin ihmisellä kuin koirallakin on hauskaa.

Leena Rantamäki soveltaa nose work -treenit aina koirakohtaisesti sopiviksi. Pahviin kiinnitetyn hajuliuskan avulla harjoitellaan tarkkuutta hajun paikantamiseen.
Tiukkaa keskittymistä. Nose work on opettanut amerikankarvatonterrieri Sisulle pitkäjänteisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoa.

Keskittymistä vaativa haistelu rauhoittaa

Kun koira paikantaa hajun, merkkaa se löytönsä esimerkiksi tökkäämällä piiloa kuonollaan tai laskeutumalla maahan makaamaan. Nose workissa opitaan myös koiran ja ihmisen yhteistyötä. Omistajan tuleekin olla tarkkana ja osata tulkita koiraansa.

Yksivuotiaalta bordercollie Cissiltä ja tämän omistajalta Eija Voutilaiselta nose work sujuu jo vauhdikkaasti, sillä tämä on parivaljakolle jo toinen kurssi. Cissi kiertää lattialle asetellut laatikot päämäärätietoisesti, eikä aikaakaan, kun kätköt löytyvät.

– Meillä on neljä koiraa, joiden kanssa harrastamme paljon. Haluan viettää koirien kanssa myös kahdenkeskistä aikaa, joten nose work on vain meidän kahden oma juttu, Voutilainen kertoo.

Myös Tiina Karjalainen ja kolmevuotias amerikankarvatonterrieri Sisu kaipasivat yhteistä mukavaa puuhaa, joten he päätyivät nose workin pariin puolitoista vuotta sitten. Laji on sopinut hyvin karvattoman, eloisan koiran aktivointiin, sillä sitä pystyy harrastamaan helposti sisällä, jos ulkona on ikävä sää.

– Sisulla on hirveä määrä energiaa, joten keskittymistä vaativa aivojumppa väsyttää hyvin, kun se joutuu vähän miettimään. Aluksi Sisu luovutti, jos ei heti löytänyt hajua, mutta se on oppinut myös pitkäjänteisyyttä, Karjalainen kertoo.

Rantamäki suosittelee nose workia erityisesti koirille, jotka harrastavat agilityä tai muuta korkeassa vireessä tehtävää lajia, koska haistelu toimii hyvin rauhoittavana vastapainona. Koska lajin koulutuksessa ja kisoissa on huomioitu myös koirat, joilla on erityistarpeita, on aloittamisen kynnys matalalla koiralle kuin koiralle.

Palo, jolla koirat lähtevät etsimään hajua, paljastaa lajin olevan mieluista puuhaa. Jokainen koira saa tunnin aikana onnistumisen kokemuksia, ja tehokkaan treenin päätteeksi koirat ovat rentoja ja valmiina hyvin ansaituille torkuille.

– Parasta tässä on nähdä koiran valtava into. Koira on onnellinen, kun saa haistella, olla koira ja tehdä koiran duunia, Rantamäki summaa.

Lajiin voi tutustua lisää muun muassa Nose Work Finland ry:n nettisivuilla. Eri puolille Suomea on myös perustettu alueellisia yhdistyksiä, ja monet koirakoulut tarjoavat nose work -tunteja.

Jossain täällä kirjahyllyssä se tuoksu on! Pieneen putkiloon tai rasiaan laitetun tuoksun voi piilottaa oikeastaan minne tahansa. Lisähaastetta saa vaihtelemalla piilon korkeutta.
Eija Voutilainen harrastaa monia lajeja neljän koiransa kanssa. Nose work on hänen ja Cissin yhteistä laatuaikaa.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

11 asiaa, jotka koira haistaa, mutta sinä et

Tuntuuko josksu siltä, että koirasi on monessa asiassa sinua taitavampi? Jos mieitiään vaikkapa koiran hajuaistia, olet oikeassa. Me kaikki tiedämme, että koiran hajuaisti on huikea verrattuna ihmiseen. Rodusta riippuen koiran hajuaisti on jopa 10 000-100 000 kertaa ihmisen hajuaistia herkempi. Muutamat koiran haistamat asiat ovat suorastaan ällistyttäviä.

1.Syöpä
Koira pystyy haistamaan tietyt syöpätyypit, kuten esimerkiksi keuhko- ja rintasyövän. Tutkijoiden mukaan syövässä on tietty ominaishaju, jopa ihmiselle erotettavsissa, mutta vasta myöhemmässä vaiheessa. Koira pystyy haistamaan syövän jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja saattaa näin jopa pelastaa omistajansa hengen.

2. Luteet
Koira pystyy haistamaan nuo ällöttävät pienet petivaatteissakin pesivät ötökät. Tähän tarkoitukseen on koulutettu jopa erityisiä lude-koiria, esimerkiksi beagleä on käytetty paljon apuna luteiden etsimisessä.

3. Diabetes
Diabetes-koirat on koulutettu haistamaan veren sokeripitoisuus omistajansa hengityksestä. Vaikka tähän tarkoitukseen on toki olemassa erilaisia lääketieteen kehittämiä mittareita, joissain tapauksissa koira saattaa haistaa hengenvaarallisen tilanteen nopeammin ja pelastaa omistajansa vaipumasta vaikkapa koomaan.

4. Valaiden ulosteet
Tämä erikoinen kyky on tärkeä mm. valaiden tutkijoille, jotka pyrkivät paikallistamaan valaita. Valaiden ulostetta ei ole helppo löytää, sillä se vajoaa pohjaan hyvin nopeasti. Tähänkin tarkoitukseen on kuitenkin koulutettu koiria, jota pystyvät haistamaan valaiden jätökset jopa 1,6 mailin päästä.

5. DVDt
Erikoiseen tarkoitukseen koulutetut koirat ovat toimineet apuna laittomien DVD-levyjen tehtaillijoiden paljastamisessa. DVD-koirat on koulutettu haistamaan juuri tietty polykarbonaatti, jota käytetään DVD-levyn valmistuksessa. Koirat ovat olleet suurena apuna poliiseille jäljittäessään pimeille markkinoille DVD-levyjä valmistavia rikollisia.

6. Tunnetilat
Ei ole mikään salaisuus, että koira huomaa millaisella tuulella ihminen on. Ällistyttävää on se, miten tarkkaan koira pystyy aistimaan tunnetiloja ihmisen kasvojen ilmeestä ja jopa sydämen sykkeestä. Joskus jopa tarkemmin kuin ihminen itse.

7. Ovulaatio
Todellakin, koira pystyy haistamaan ihmisen virtsasta kohonneen hormoonitason. Koira kykenee siis tunnistamaan naisen hormoonitoiminnasta missä vaiheessa ovulaatiokierto on.

8. Ruumiit
Niin ikävää kuin se onkin, koira pystyy haistamaan ruumiin. Ruumiskoiria käytetäänkin paljon poliisin apuna kadonneiden henkilöiden ja hukkuneiden paikallistamiseksi.

9. Pommit ja aseet
Vaarallinen, mutta erittäin arvostettu taito, on koiran kyky haistaa pommeja ja aseita. Pommikoirat on koulutettu haistamaan tietyt metallit ja malmit, joita käytetään räjähteiden valmistuksessa. Erityisesti noutajia käytetään paljon tähän tarkoitukseen. Pommikoira ottaakin valtavan riskin tätä työtä tehdessään, pelastaen usein ihmishenkiä. Todellisia sankareita!

10. Korkea verenpaine
Kuten diabetes-koiratkin, jotkut koirat on koulutettu tunnistamaan sydänsairauksia. Korkeasta verenpaineesta kärsiville tai sydänsairaille henkilöille voi olla suuri apu koirasta, joka on koulutettu varoittamaan kohonneesta riskistä. Tehtävään koulutettu koira ilmoittaa milloin on aika ottaa esimerkiksi verenpainelääke tai jopa milloin sydänkohtaus voisi olla tulossa.

11. Sähkö
Oletko koskaan miettinyt miksi niin monet koirat sekoavat täysin ukonilmalla? Sen lisäksi, että koiran korvissa ukkosen jylinä ja salamointi kuulostaa hurjalta, se pystyyy aistimaan ilmanpaineen vaihtelun tarkasti. Ukkosella myös sähköistyminen ionisoi ilmaa ja tämän metallsen hajun koira pystyy haistamaan jo ennenkuin varsinainen ukonilma alkaa.

LÄHDE: http://barkpost.com/discover/things-dogs-can-smell/

Näin koiran nenä toimii – katso häkellyttävä video!

Kaikki tietävät, miten tehokas koiran hajuaisti on, mutta tähän asti on ollut vaikea havainnollistaa, miten hajuaisti oikein toimii.

BBC:n videopätkässä koiran hajuaistin kuvaamiseen on otettu käyttöön Schlieren valokuvaustekniikka, jolla pystytään kuvaamaan erilaisten nesteiden liikkumista eri tiheyksillä. Tässä tapauksessa tietysti nesteenä toimii koiran hengitysilma.

Video näyttää mielettömän tarkasti nenän toimintaa. Samalla videolla selviää erinomaisen mielenkiintoisia faktoja esimerkiksi siitä, miten tarkasti uros voi haistaa kiimassa olevan nartun.

Tiesitkö nämä seitsemän asiaa koirista?

Pet Collective julkaisi muutama päivä sitten hauskan videon, jossa esiteltiin seitsemän hauskaa asiaa koirista. Tiesitkö sinä nämä kaikki?

1. Näkeekö koirani pimeässä?

Koirien verkkokalvolla on heijastava kerros, tapetum lucitum, jonka ansiosta koirat ja eräät muut eläimet näkevät pimeässä.

2. Apua, koirani lämpö on 38 astetta, onko sillä kuumetta?

Älä huoli, 38-39 astetta on aivan normaali koiran ruumiinlämpö. Koiralla katsotaan olevan kuumetta, kun ruumiinlämpö nousee yli 39,5 asteen.

3. Hikoileeko koirani?

Kyllä, mutta eri tavalla kuin ihmiset. Koira erittää hikeä läähättämällä. Hikeä erittyy hieman myös tassujen kautta.

4. Apua, nukun koirani kanssa samassa sängyssä. Olenko outo?

Et. Eräiden arvailujen mukaan jopa 47% ihmisistä nukkuu koiransa kanssa.

5. Maistaako koirani yhtä hyvin kuin ihminen?

Ihminen makuaisti on herkempi. Ihmisillä on noin 9000 makuhermoa, koirilla vain 1700. Kissat häviävät, heillä makuhermoja on alle 500.

6. Kuinka vahva on koiran hajuaisti?

Aika vahva. 1000- 10 000 kertainen ihmisiin verrattuna.

7. Koirathan näkevät vain mustaa ja valkoista?

Höpöhöpö. Koirat erottelevat useita värisävyjä, kuten sinistä, keltaista ja erilaisia harmaan sävyjä. (50 Shades Of Grey? toim.huom.)

Katso myös faktavideo:


Bonuskohta.

Apua, onko nää faktat oikeita?
Videon faktat on tarkistettu seuraavista lähteistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapetum_lucidum
http://www.koiranomistajanperuskurssi.fi/fi/koiran-terveys/kuumeen-mittaaminen-koiralta
http://tieku.fi/luonto/elaintiede/hikoileeko-koira-kielellaan
http://en.wikipedia.org/wiki/Dog_anatomy
http://www.pethealthnetwork.com/dog-health/dog-diseases-conditions-a-z/do-dogs-sweat
https://www.psychologytoday.com/blog/canine-corner/201104/how-good-is-your-dogs-sense-taste
http://www.pbs.org/wgbh/nova/nature/dogs-sense-of-smell.html
http://www.livescience.com/46565-are-dogs-colorblind.html

 

Elämä täynnä jännitystä ja vaihtuvia tilanteita – Helpotusta stressiin ruokavaliosta

Kaupunkien puistot, väentungos, vilkkaasti liikennöidyt autotiet, ahtaat jalkakäytävät, julkiset liikennevälineet, hajujen ja äänien sekamelska… Elämä kaupunkimaisissa ympäristöissä on täynnä tapahtumia ja koirien herkät aistit ovat jatkuvassa käytössä.

Koiran haju- ja kuuloaisti ovat huomattavasti tarkemmat kuin ihmisellä. Ne saavat alituisia erilaisia ärsykkeitä, joiden kautta koirat pyrkivät havainnoimaan ympäristön tapahtumia ja sopeutumaan niihin. Myös koiran kaukonäkö on hyvä ja ne havaitsevat liikkuvan kohteen helposti. Koiran lähinäkö ei kuitenkaan ole kovin tarkka, ja kaupunkiympäristöissä nopeasti muuttuva lähiympäristö saattaakin aiheuttaa koiran kannalta yllättäviä tilanteita.

Kaupunkien kaduilla koirat ovat osa hektistä menoa: ne seuraavat omistajiaan kapeilla kävelyteillä, väistelevät pylväitä ja ihmisten jalkoja, ylittävät suojateitä ja nousevat julkisiin kulkuneuvoihin tai niistä pois. Tällainen intensiivinen elämäntyyli vaatii koiralta hyvää fyysistä kuntoa ja jatkuvaa valppautta.

Kaupunkielämään voi kuulua myös monia ahdistavia tilanteita. Mikäli koira kokee olonsa jännittyneeksi tai ahdistuneeksi jokapäiväisissä tilanteissa, kuten väentungoksessa, meluisessa ympäristössä tai kohdatessaan uusia koiria tai ihmisiä, saattaa se reagoida näihin tilanteisiin pelolla tai jopa aggressiivisuudella.

Ei-toivottuja reaktioita voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään totuttamalla koiraa jo pikkupennusta lähtien erilaisiin tilanteisiin. Koiraa voi myös myöhemmällä iällä opettaa sietämään sen epämiellyttäväksi kokemia olosuhteita. Omistajan käytöksellä on myös suuri merkitys sen kannalta, miten koira kokee yllättävät tilanteet. Rauhallinen suhtautuminen ja turhan hyssyttelyn poisjättäminen kertovat koiralle, ettei sillä ole mitään pelättävää.

Tutkimusten mukaan oikeanlaisella ruokavaliolla voidaan tukea koirien sopeutumista stressaaviin tilanteisiin. Kaloista peräisin olevan valkuaisainehydrolysaatin on tutkitusti osoitettu tukevan koirien sopeutumista jännittäviin tilanteisiin.

Valkuaisainehydrolysaatti on niin sanottu adaptogeeninen ravintoaine, joka auttaa tasapainottamaan koiran liian voimakasta stressivastetta. Sen tiedetään laskevan koiran elimistön stressihormonien pitoisuutta. Adaptogeeniset ravintoaineet eivät muuta elimistön omia toimintoja, vaan tasapainottavat niitä. Niitä ei siis voi verrata lääkkeisiin tai rauhoittaviin ravintoaineisiin.

Koiran sopeutumista intensiivisiin tilanteisiin voidaan tukea esimerkiksi Royal Caninin kehittämällä Urban Life -ruokavaliolla, joka sisältää kaloista peräisin olevaa valkuaisainehydrolysaattia. Ruokavalion vaikutus alkaa näkyä kahden viikon käytön jälkeen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Royal Caninin kanssa.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:
Koiran energiantarve kasvaa aktiivisuuden mukaan
Ilmansaasteet altistavat kaupunkikoirat useille vaivoille

Tutkimus vahvistaa: Koira todella tunnistaa omistajansa tuoksun

Brittiläinen The Telegraph -lehti julkaisi tänään uutisen, jonka mukaan koiran aivot reagoivat tutun ihmisen tuoksuun samoin kuin ihmisaivot.

Väitteen todistava tutkimus on ensimmäinen laatuaan, ja se suoritettiin Emoryn yliopistossa, Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Tutkimus paljastaa, että tietty osa koirien aivoissa reagoi tutun ihmisen tuoksuun voimakkaammin, kuin esimerkiksi vieraan ihmisen tai jopa tutun koiran tuoksuun.

– Kun ihmiset haistavat heille rakkaan henkilön tuoksun, heille syntyy välittömästi tunteellinen reaktio, tutkimuksen johtaja Gregory Berns kertoo The Telegraphille.

Bernsin mukaan heidän tutkimuksensa osoittavat, että koirat reagoivat omistajiensa tuoksuun samalla tavalla. Koska koirien hajuaisti on paljon parempi kuin ihmisillä, niiden reaktiot ovat todennäköisesti vieläkin voimakkaampia, kuin mitä me pystymme kokemaan.

Tutkimukseen osallistui kaksitoista erirotuista koiraa, joiden aivot kuvattiin samalla, kun koirille annettiin haisteltavaksi viisi erilaista hajua. Hajunäytteet olivat koirasta itsestään, tutkittavalle täysin vieraasta koirasta, sellaisesta koirasta, joka asuu tutkittavan kanssa samassa taloudessa, sekä samassa taloudessa asuvasta tutusta ihmisestä ja täysin vieraasta ihmisestä. Tutkimuksessa käytetyt tutut ihmiset eivät olleet tutkimustilanteessa fyysisesti läsnä.

Tulokset paljastavat, että kaikki viisi hajua aiheuttivat samanlaisia reaktioita koiran aivojen tietyssä osassa. Reaktiot olivat kuitenkin paljon voimakkaampia tuttujen ihmisten hajujen kohdalla. Toiseksi voimakkaimman reaktion aiheutti tutun koiran haju.

Tohtori Bernsin mukaan koirat eivät ainoastaan tunnistaneet niille tutun ihmisen tuoksua, vaan siihen liittyi myös positiivisia mielleyhtymiä. Vaikka ihmiset olettavat usein koirien reagoivan voimakkaimmin lajitovereidensa hajuun, tutkimus paljastaa, että koirat yhdistävät tutun ihmisen tuoksun saamaansa palkintoon, esimerkiksi ruokaan tai leikkimiseen.

Eräs mielenkiintoinen seikka oli se, että palvelus- ja terapiakoirien aivot reagoivat tuttujen ihmisten tuoksuun voimakkaammin muihin tutkittuihin koiriin verrattuna. Tohtori Bernsin mukaan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun etsitään haavoittuneita sotilaita auttaneita koiria.

Lue alkuperäinen artikkeli täältä.

Kuva: Wikimedia Commons/Angela Montillon