Blog

Viisi eniten haukkuvaa koirarotua

Amerikkalainen koirasivuto Pet360 kirjoitti mielenkiintoisen artikkelin maailman eniten haukkuvista koiraroduista. Suomalaisittain artikkeliin kannattaa luonnollisesti suhtautua kriittisesti, sillä kotoisia metsästyskoiria ei listalla näy. Haukkuminen on tietenkin myös yksillölistä, joten yhden listauksen perusteella mielipidettä ei välttämättä kannata muodostaa.

Maailman haukkuvimmat koirat (Lähde: Pet360)

1. Beagle
2. Karkeakarvainen kettuterrieri
3. Valkoinen länsiylämaanterrieri
4. Kääpiösnautseri
5. Toyvillakoira

Onko sinulla paljon haukkuva koira? Kerro lisää kommenteissa!

Koira kuumuu treeneissä – mikä neuvoksi?

Toimitukseen saapui Facebookin kautta postia, joka on varmasti tuttu murhe monelle aktiivitreenajalle:
”Löytyisikö vinkkejä, miten rauhoittaa ylikierroksilla käyvää ja treeneissä kuumenevaa koiraa?”
Harrastuskonsultti Susanna Turtiainen vastaa:

Jos koirasi tahtoo kuumua ja käydä kierroksilla herkästi, tulisi rauhoittumisen periaatteet opettaa ensin esim. kotona. Opeta koirallesi  vahva maahanmeno ja paikalla oleminen niin, että palkitset sitä alkuun todella tiuhaan ja hyvin palkkioin, kun se malttaa pysyä aloillaan. Itse suosin paikallaolopalkaksi nameja, sillä lelut tahtovat kiihdyttää entisestään. Kun paikalla pysyminen sujuu kotona, lähde viemään harjoitusta kodin ulkopuolelle. Käytä hyväksesi pihat ja parkkipaikat ym. Harjoituskentille ja halleihin rauhoittumistreenit kannattaa viedä ensin niin, että et lainkaan mene treenaamaan mitään muuta kuin paikalla olemista. Vaikka muita koiria ja ihmisiä olisi hallissa, niin mene johonkin sivummalle, laita koirasi kiinni ja pyydä sitä käymään maate. Palkkaile tiuhassa tahdissa koiraa sen etutassujen väliin namilla ja anna aina uusi paikallaolokehoitus. Tee muutamien minuuttien mittaisia harjoituksia ja anna koiralle superkehut ja palkkio ja vie koira ulos tilasta. Käy välillä pienellä kävelyllä, anna koirasi haistella ja tehdä tarpeensa ja toista harjoitus 1-2 kertaa. Lopeta aina onnistuneeseen suoritukseen. Mikäli halliin / kentälle meno nostaa kierrokset jo kattoon, niin aloita sellaiselta etäisyydeltä, kun koira vielä pystyy toimimaan ja käy harjoittelemassa sellaisena aikana, että häiriötaso ei ole koiralle ylivoimainen. Jos olet käyttänyt naksutinta, niin se sopii tähänkin harjoitukseen hyvin.

Kun on aika kokeilla hommaa treenitilanteessa, niin huolehdi siitä, että teet aina rauhoittumisharjoituksen ennen varsinaista treeniä. Mene vaikka paikan päälle reilusti ajoissa. Pyri siihen, että pystyt viemään koirasi esim. agilityn lähtöviivalle ilman hihnaa, koira seuraa sivullasi. Se ei saa sinkoilla mihin haluaa, vaan sen tulee olla kuulolla ja keskittyä sinuun. Jos koira kuumenee jo pelkästä ajatuksesta, niin käänny pois kentältä ja vie koira paikalleen ja toista rauhoittumisharjoitus. Jos kierrokset ei laske, vie se tilasta pois ja suorita harjoitus tilan ulkopuolella. Kun jaksat työstää tätä muutaman viikon (supervilkkaat terrierit saattavat tarvita vähän pidemmän ajan), etkä päästä koiraa kiehumistilassa radalle, niin se oppii kuuntelemaan ja keskittymään. Vähitellen pystyt viemään koirasi treenitilanteeseen ilman hihnaa, sekä keskeyttämään koirasi yli-innokkaan riekkumisen pyytämällä koirasi vaikka kesken agilityradan suorittamisen maahan paikallaoloon. Muista, että rauhoittuminen ei tapahdu sekunneissa, vaan pidä koira rauhoittumisasennossa vaikka minuutti, tai kaksi. Palkitse paikallaoloa erityisen herkullisin namein, rauhallisin silityksin ja kehu rauhallisella äänellä. Nosta pariksi kuukaudeksi paikalla pysymisen arvo koirasi silmissä korkeammaksi kuin itse treenisuorituksen arvo. Kun asiat alkavat olla balanssissa, niin pystyt säätelemään koirasi viettiä hiukan helpommin. Toivottavasti vastauksestani oli apua. Tsemppiä kuuma-Kallen kanssa harjoitteluun!

Koira auttaa kuntoutumaan

Kuonokin yhteistyökumppanina toimiva Best Friend Group keskittää tänä vuonna Toivo-kampanjansa tukemisen Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:lle. Kampanjalla on tarkoitus juhlia Best Friend Groupin 40-vuotista taivalta ja herättää kiinnostusta Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n työtä kohtaan.

Kampanjaa varten on tehty koskettava video, jossa nähdään, miten Ava-koira auttaa tapaturmaisesti koulun liikuntatunnilla neliraajahalvaantunutta Samia. Videolla vilahtaa myös kuopiolainen kiekkostara Sami Kapanen.

 

Tuoksuuko koirasi kukalle? Tässä voi olla syy

Jotkut koirat erittävät pään alueelta makeaa kukkaistuoksua. Monet asiantuntijat ja koiranomistajat tunnistavat ominaisuuden, mutta kukaan ei ole varma, mikä sen aiheuttaa.

Vettä sataa, mutta koiran kanssa on lähdettävä lenkille. Kun palaamme sisälle, meistä molemmista tippuu vesipisaroita asunnon lattialle. Etsin katseellani pyyhettä, mutta on jo liian myöhäistä: rakki ravistelee paksua turkkiaan ja märän koiran kitkerä haju leviää eteiseen.

Suomessa on Kennelliiton mukaan noin 600 000 koiraa, ja epäilemättä jokaisen suomalaisen lähipiiriin kuuluu ainakin yksi karvaturri. Jokainen tietää, miltä haisee kastunut koira. Harva kutsuisi kyseistä odööriä tuoksuksi. Kukkasia se ei ainakaan tuo mieleen. Osa koirista on kuitenkin niin sanottuja tuoksukoiria.

Kipakka Kirsikka

Kirsikka on harvainen kukalta tuoksuva koira. Kuva: Suvi Salminen
Kirsikka on harvainen kukalta tuoksuva koira. Kuva: Suvi Salminen

Kirsikka on kolmevuotias schipperke eli laivakoira. Se on luonteeltaan rauhallinen mutta kipakka ja tykkää nukkua emäntänsä Jenni Korhosen kainalossa. Kirsikan suosikkihetkiä ovat aamut. Silloin se erittää usein pehmeää kukkaistuoksua. Tuoksu on makea, mutta ei voimakas tai pistävä. Kirsikka tuoksuu voimakkaimmalta lämpimällä säällä, tai kun se on jännittynyt tai kiihtynyt. Esimerkiksi kesäisellä automatkalla Kirsikan tuoksu erottuu Korhosen mukaan jopa metrien päähän. Tuoksu on voimakas myös juoksujen aikaan, erityisesti kiima-ajan loppupuolella.

Jenni Korhonen kiinnitti ensimmäisen kerran huomiota Kirsikan tuoksuun noin vuosi sitten. Ilmiö ei ollut hänelle tuttu, vaikka perheessä asusti ennestään samojedinkoira Mango.
– Aluksi ihmettelin tosi paljon. Luulin, että Kirsikka tuoksuu pesun jäljiltä, tai että vaatteistani olisi tarttunut sen turkkiin tuoksua, Korhonen muistelee. Sitten hän sattui lukemaan joidenkin koirien maagisesta ominaisuudesta ja ymmärsi Kirsikan olevan tuoksukoira.

Tuntematon ominaisuus

Tuoksukoirien tuoksu vaihtelee raikkaasta kukkaistuoksusta imelään myskiin. Tuoksu liittyy useimmiten hyvän olon tunteeseen. Nartuilla se on voimakkaimmillaan juoksujen aikaan tai kun tuore emo viettää aikaa pentujensa kanssa. Tutkijat eivät ole varmoja siitä, mikä aiheuttaa joillekin koirille kyseisen ominaisuuden. Aromin aiheuttajaksi on epäilty niin rasvahappokoostumusta kuin mutaatiotakin, mutta varmuutta asialle ei ole löydetty.
– Luulen, että ominaisuus liittyy jotenkin koiran ihon rasvakerrokseen, sillä Kirsikan tuoksu on voimakkaimmillaan, kun sen musta turkki on lämmin, Jenni Korhonen arvioi.

Tuoksu erittyy useimmiten koiran pään alueelta, joko niskasta tai otsalta. Joillakin yksilöillä myös tassut tuoksuvat. Tuoksukoiran tuoksu muuttuu toisinaan iän myötä. Osalla tuoksun ilmestymisfrekvenssi harvenee. Toisilla tuoksu katoaa kokonaan, kun koira vanhenee. Toisilla tuoksu puolestaan voimistuu koiran ikääntyessä.

Yhtä stereotyyppistä tuoksukoiraa on mahdoton löytää, ja kenties sen takia ominaisuus on saanut tutkijat hämilleen. Miksi vain osa koirista tuoksuu? Onko tuoksusta koiralle hyötyä tai haittaa?
– Olen kuullut asiasta, mutta valitettavasti en osaa vastata kysymyksiin aiheesta, sanoo koirien geenitutkimusta johtava professori Hannes Lohi. Hän kuitenkin toteaa, että asiaa pitäisi alkaa tutkia.

Hajuvettä koirasta?

Koirat nuuskuttelevat mielellään, mutta jotkut koirat myös tuoksuvat kukkasille. Kuva: Suvi Salminen
Koirat nuuskuttelevat mielellään, mutta jotkut koirat myös tuoksuvat kukkasille. Kuva: Suvi Salminen

Voisiko tulevaisuudessa lemmikin tuoksun tallettaa pulloon hajuveden muodossa? Ainakin Jenni Korhonen voisi haluta rakkaan koiransa Kirsikan tuoksuisen parfyymin. Ensin ominaisuutta pitäisi kuitenkin tutkia, ja tuoksukoirien aromit pitäisi pystyä tunnistamaan. Jotkut omistajat osaavat kuvailla koiriensa tuoksuvan esimerkiksi ruusulta tai syreeniltä, mutta monille riittää tieto siitä, että oma karvakorva tuoksuu poikkeuksellisen hyvältä ja ainutlaatuiselta.

Kun etsin Facebookin Koirat-ryhmästä tuoksukoirien omistajia, saan heti lukuisia vastauksia. Toisaalta saan myös kummeksuneita kysymyksiä siitä, mitä tuoksukoirat oikein ovat. Vaikka ominaisuus ei ole harvinainen, se tuntuu olevan tuttu vain tuoksukoirien omistajille.

Pari tuntia sateisesti lenkistä on kulunut ja pörröinen ystäväni makaa vieressäni sohvalla. Silitän sen pehmeää karvapeitettä ja makea kukkaistuoksu tulvahtaa nenääni. Vaikken tiedä mikä ominaisuuden aiheuttaa, uskon, että karvaturrilla on hyvä olla.

Juttua varten on haastateltu 17 tuoksukoiran omistajaa.

Teksti: Suvi Salminen

Mitä harrastaa nivelsairaan koiran kanssa?

Kuvankaappaus 2013-10-17 kello 21.05.32

Harrastuskonsultti Susanna Turtiainen vastaa:

”Hei, kiitos viestistäsi.

Et maininnut, että mitkä nivelet koiraltasi on leikattu. Kun koiralla on todettu esim. nivelrikkoa, niin on ehdottoman tärkeää pitää koira hyvässä lihaskunnossa. Uskon, että sinunkin koirasi tapauksessa lihaksiston kunto ja koiran painon pitäminen kurissa on äärimmäisen tärkeää. Uinti on erinomainen harrastus ja suosittelisinkin sitä teille läpi vuoden. Uimahallimaksut tulee edullisemmaksi, kun saisit jaettua allasvuoron jonkun kaverisi ja hänen koiransa kanssa. Yleensä kaikkiin koirauimaloihin mahtuu ainakin kaksi koiraa samalle vuorolle. Pyri käymään koirauimalassa edes kerran, tai pari kuukaudessa talvella, niin ylläpidät kesällä hankittua lihaskuntoa. Muita hyviä lajeja on esim. rally-toko, joka on yhdistelmä koiratanssia, tottelevaisuutta ja agilitya. Se sopii koiralle kuin koiralle ikään ja rotuun katsomatta ja se on lisäksi todella hauskaa. Jäljestys (esim. verijälki) olisi varmasti myös koirallesi mieluista puuhaa, sillä siinä koirasi saa liikkua vaihtelevassa maastossa, mutta liikkuminen ei ole liian rajua. Lisäksi nenätyö väsyttää koiraa luonnollisella tavalla, joten se sopii myös vilkkaille koirille mainiosti. Alueeltasi löytyy Uudenmaan Noutajakoirayhdistys, jossa varmasti osataan neuvoa jäljestyksen pariin ja lisäksi voisit tiedustella Rally-tokoyhdistyksestä lisää, kuinka pääsisitte tutustumaan lajiin. Tsemppiä ja iloa uusien lajien pariin.

Linkit:

Uudenmaan Noutajakoirayhdistys
Stadin mejäilijät (pääkaupunkiseudun jäljestysharrastajia)
Rallytokoyhdistys

 

Elämäni koirakuvat: Hanna Hyypiä

Olen Hanna Hyypiä, helsinkiläinen koiraharrastaja.

Koiralaumaani kuuluvat 10 vuotta täyttävä Walesinspringerspanieli Roope (CIB, FI & EE & LV & LTU MVA BALT MVA EEV-08 LTUV-07 TK1 BH Doniol Nosy Fellow), 8 vuotta täyttävä Englanninspringerspanieli Vellu (CIB, FI & EE & LV MVA, EEV-08, FI & EE TVA BH Adamant’s Ivor Novello) ja 3 vuotta täyttävä Bordercollie Paavo (FI TVA Tending Zest).

Koiraharrastuksista rakkain on ehdottomasti toko. Olen kilpaillut lajissa jo pikkutyttönä perheemme Mopsin ja naapurin Saksanpaimenkoiran kanssa ja nyt viimeiset kymmenen vuotta olen taas harrastanut lajia aktiivisemmin. Kaksi koiristani ovat Tottelevaisuusvalioita, olen kilpaillut tottelevaisuuskokeissa Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Virossa.

Toisena suosikkilajinani tulee agility, johon olen koiratermiä lainatakseni ”syttynyt” vasta parin viime vuoden aikana, englanninspringerini Vellun kanssa kisasin kolmosissa ja nykyään agilitykoiran virkaa hoitaa nuorin koirani Paavo, joka sekin kilpailee kolmosluokassa.

Lisäksi olen osallistunut spanieleiden metsästyskokeisiin ja kaksi vanhinta koiraani on myös MH-testattu. Takavuosina kävin myös aktiivisesti koiranäyttelyissä, mutta se harrastus on viime vuosina jäänyt.

Omat koirani vievät nykyään kaiken liikenevän ajan, joten en ole enää koirayhdistystoiminnassa luottamustehtävissä mukana. Olin useamman vuoden Springerspanielit ry:n hallituksessa sihteerinä, lisäksi olen toiminut toko- ja agilitytoimikunnassa ja vetänyt pääkaupunkiseudulla springereille toko-koulutuksia. Olen myös ollut useana vuonna mukana järjestämässä Helsingin Tuomarinkartanon Syysnäyttelyä ja toiminut talkoohommissa erilaisissa koiratapahtumissa.

Koiristani ja treeneistäni voit halutessasi lukea enemmän blogistani hannankoirat.blogspot.com

Haluatko koirasi Viikon harrastaja -palstalle?

Pärjääkö koirasi kisoissa? Kahmiiko koirasi palkintosijoja kuin vettä vaan? Kuonossa voit jakaa omat harrastustuloksesi muiden kanssa.

harrastuss

Näin ilmoitat koirasi:
[list style=’check’]
[list_item] Kirjoita kuvaus tapahtumasta (missä, sijoitus, päivämäärä, jne)[/list_item]
[list_item] Kirjoita lyhyt tarina koirastasi ja harrastuksestasi. Muutama lause riittää! Mallia voit katsoa vaikka täältä. [/list_item]
[list_item] Lähetä paketti ja kuva koirastasi sähköpostitse info at kuono.fi. Voit myös laittaa viestisi Facebookissa www.facebook.com/kuonofi [/list_item]

[/list]

Haluatko koirasi Viikon ROP -palstalle?

Pärjääkö koirasi näyttelyissä? Kahmiiko koirasi palkintosijoja kuin vettä vaan? Kuonossa voit jakaa omat näyttelymenestyksesi muiden kanssa.

Ilmoita koirasi ja kerro viestissäsi, missä näyttelyssä koirasi sijoittui ja mikä palkinto napsahti.

[ngg_uploader id=4]

Kuvat:

 

13 hauskaa ja tarpeetonta temppua koirallesi

Koiran peruskoulutus on kaiken a ja o, mutta välilä on syytä keventää tunnelmaa. Kysyimme Kuonon Facebook-faneilta, mitä hauskoja, mutta tarpeettomia temppuja he ovat opettaneet koirilleen. Saimme aimo liudan mielenkiintoisia vastauksia.

Ensimmäinen asia, mikä Posselle opetettiin kontaktin ohessa. todella tarpeellinen, kun kasvatetaan ryhmähenkeä Marja Kemppainen (Kuva: Krista Karjalainen)
Ensimmäinen asia, mikä Posselle opetettiin kontaktin ohessa. todella tarpeellinen, kun kasvatetaan ryhmähenkeä
Marja Kemppainen (Kuva: Krista Karjalainen)

 

* ”Meidän Tarmo ”nauraa” aina pyydettäessä ja nähdessään meidät sekä ”sanoo” huomenta aamuisin.”
Tuulasofia Lampi

*  ”Olen opettanut koiraani myös naksuttimella, joten se alkaa herkästi tarjota eri temppuja namin saadakseen. Sen oma suosikki on taaksepäin ryömiminen, joka tosin ei esimerkiksi näyttelykehässä välttämättä ole emännän toivomuslistan kärjessä!”
Nelly Numminen

*  ”Osaako koirasi tarpeettoman, joskin hauskan tempun?” Tavallaan, koska koira pystyy pitämään kuonon päällä oikeastaan ihan mitä vaan  Vanhempi koirani piti kerran leopardigekkoa ja oli kyllä huvittava näky.”
Marjo-Riitta Laitinen

Ronnie osaa näyttää kieltä. Kuva: Anne Maarit Hirvonen
Ronnie osaa näyttää kieltä. Kuva: Anne Maarit Hirvonen

* ”Pinserin opetin joskus tunnistamaan sormet nimeltä. Koskettaa niitä suullaan.”
Tiina Puhakka

* ”Kumartaa (takamus pystyssä, etujalat maakuulla), osoittaa kuonolla peukkusormen päätä kun näyttää peukkua. Leikkii kuollutta. Nostelee pudonneita tavaroita, tyhjentää tiskikonetta, kun sanoo wou wou wou.. Vastaa samoin ulvomalla, hyppää käskystä kivien ja tasojen päälle.”
Krista Illikainen

* ””Anna isille pusu!”/”Herätä isi!” Hilpeän näköistä, varsinkin kun avokki katsoo jääkiekkoa tai nukkuu.”
Inka Tuomisto

* ”Kosti tosiaan pyyhkii suunsa pikku pyyhkeeseen pyydettäessä  Tunnistaa myös sormia, leikkii kuollutta, menee piiloon oven taakse, antaa ylävitosen, antaa pusun, antaa tietenkin tassun, leikkii kurrea..”
Maarit Harjanne

* ”Osaa antaa ylävitosen!”
Emmi Luukkanen

* ”Koira osaa pujotella jalkojen välistä kolmella tavalla, kaatua maahan kun aammutaan sormiaseella, pyöriä, istua pupuasennossa, tehdä yläfemmat molemmilla tassuilla kerralla… ehdoton lemppari on kyllä se, kun avopuoliso keksi vaihtaa käskyt kuolemiseen ja tuplayläfemmoihin. Nyt koira osaa kaatua kolleena maahan kun sanotaan ”Jokerit” ja vetää yläfemmat kun sanotaan ”TPS””
Jannika Salminen

*  Opetin Iitaa 'ryömimään' käskystä (laahaa takajalkojaan perässä). Kuva: Annabell Salo
* Opetin Iitaa ’ryömimään’ käskystä (laahaa takajalkojaan perässä). Kuva: Annabell Salo