Blog

Koira ei nuku omassa pedissä – Näin teet pedistä koiralle maailman parhaimman paikan

Vaikka hankkisit mielestäsi täydellisen muhkean pedin, joka löytää vielä sopivan paikan kodin sisustuksesta, saattaa koirasi olla eri mieltä ja peti jäädä jopa kokonaan käyttämättä. Selvitimme, miksi koira ei nuku pedissään ja miten pedistä tehdään koiralle mukava ja turvallinen nukkumapaikka.

Koiralla voi olla monia syitä siihen, miksei se nuku omassa pedissään. Peti voi olla vääränlainen tai sitten se on sijoitettu väärään paikkaan, jolloin koira ei viihdy siellä kuin hetkittäin, jos ollenkaan.

– Koiran pedin ja petipaikan tulee olla sellaiset, että koira viihtyy niissä oma-aloitteisesti. Jos koira hakeutuu petiinsä harvoin tai vain pyynnöstä, peti tai sen paikka ovat väärät, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen sanoo.

Oikeanlainen peti löytyy tarkkailemalla, miten oma koira tykkää levätä ja nukkua. Käpertyjät pitävät usein pesämäisistä nukkumapaikoista, reunalliset pedit tarjoavat suojaa ja tukea koirille, jotka nukkuvat mielellään selkä jotakin vasten tai päätään johonkin lepuuttaen, kun taas leveästi loikoilevien hauvojen mieleen voi olla reunattomat patjat tai alustat.

Myös se, missä koira haluaa nukkua, vaihtelee yksilöittäin. Moni koira arvostaa suojaisaa ja rauhallista nukkumapaikkaa, jolloin peti kannattaa sijoittaa hälinästä sivuun. Osa koirista kuitenkin haluaa lepäillä juuri siellä, missä muutkin oleskelevat. Paras ratkaisu kullekin koiralle löytyy kokeilemalla.

– Jokin koira voi haluta nukkua mahdollisimman lähellä omistajaa tai perheen toista koiraa tunteakseen olevansa turvassa tai voidakseen tarvittaessa valvoa perheen liikkeitä myös yöllä. Silloin peti kannattaa sijoittaa omistajan sängyn lähelle makuuhuoneeseen, Tihtonen vinkkaa.

– Jokin toinen koira taas voi haluta enemmän omaa rauhaa ja tilaa, jolloin toiseen huoneeseen sopivaan paikkaan asetettu peti on parempi. Jos koira on tarkka nukkumisrauhastaan, kannattaa varmistaa, että se saa olla rauhassa myös muilta perheen koirilta.

Kauniita unia turvallisessa pedissä

Hyvien unien perustana on, että koira tuntee olonsa mukavaksi ja turvalliseksi. Kun peti on koiralle mieleinen ja petipaikka sopiva, mukavuuden ja turvallisuuden tunnetta voi lisätä tarjoamalla koiralle mukavia asioita petiin. Näitä voivat esimerkiksi olla petiin annetut lempilelut, pitkäkestoiset ajanvietteet kuten puruherkut tai täytetyt aktivointilelut sekä omistajan huomio ja silittely, jos koira pitää niistä levätessään.

– Kun petipaikka tuntuu turvalliselta ja siellä tapahtuu vain rentouttavia ja mukavia asioita, koira todennäköisemmin viettää enemmän aikaa ja myös nukkuu siellä, Tihtonen sanoo.

Omassa pedissä olevan koiran leporauhaa tulee kunnioittaa. Lepäävää ja nukkuvaa koiraa saa lähestyä ainoastaan, jos lähestyminen ja huomio aidosti ilahduttavat koiraa. Vaikka koira heiluttelisi häntäänsä, liikuttelisi korviaan ja kierähtäisi selälleen, ei se välttämättä halua, että sitä lähestytään, vaan yrittää eleillään rauhoitella tilannetta. Jos koira murisee pedistään, tarkoittaa se, että koira haluaa olla rauhassa. Tätä viestiä kannattaa kunnioittaa, eikä koiraa saa torua tai rankaista murisemisesta.

– Hyvä yleissääntö on, että koiraa ei ikinä häiritä sen ollessa pedissä tai sen lepäillessä. Perheen muilta lemmikeiltä, lapsilta ja vierailta kannattaa estää pääsy koiran omaan paikkaan aina. Koira ei saisi koskaan joutua häirityksi tai ärsytetyksi omassa lepopaikassaan, jottei paikan turvallisuuden tunne kärsi.

Näin valitset koirallesi mieluisan pedin

Koirat nukkuvat noin puolet vuorokaudesta ja viettävät sen lisäksi suuren osan ajasta muuten vain köllötellen. On siis tärkeää, että koiralla on ikioma mukava loikoilu- ja nukkumapaikka. Kysyimme kotimaisella Transmerilla Jalo-lemmikkitarvikkeista vastaavalta Maria Kalliolta vinkit siihen, mistä laadukkaan ja sopivan koiranpedin tunnistaa.

Huomioi ainakin nämä petiä valitessa:

  • Koko. Valitse peti, johon koira mahtuu hyvin nukkumaan.
  • Koiran ikä. Pennulle kannattaa mahdollisesti valita helposti pestävä tai edullinen peti, kunnes se oppii sisäsiistiksi. Koiravanhus puolestaan tarvitsee mukavan ja lämpimän makoilupaikan, johon on helppo mennä ja sieltä on helppo tulla pois.
  • Nukkumistapa. Seuraa, millainen nukkuja koirasi on ja valitse sopivin peti, pesä tai patja sen mukaan.
  • Kestävyys. Tarkista pedin materiaalit ja erityisesti saumat. Tiheä kangas kestää paremmin kuin pörröinen ja pehmeä kangas. Jos saumat ovat löysällä ja irvistelevät, ei peti todennäköisesti tule kestämään kauaa.
  • Mukavuus. Pedissä käytetyt materiaalit vaikuttavat myös sen nukkumismukavuuteen. Esimerkiksi kahisevasta ja liukkaasta kankaasta valmistettu peti voi tuntua koirasta epämukavalta, joten siihen voi olla hyvä laittaa pehmeä viltti tai vaikka tyyny lisäämään mukavuutta.
  • Pestävyys. Peti pysyy pidempään käyttökelpoisena, jos sen voi välillä pestä. Varsinkin, jos koira pääsee juoksemaan petiin märkänä tai kuraisena, kannattaa harkita helposti pestäviä ja vettä hylkiviä materiaaleja. Joissakin pedeissä on myös irrotettavat päälliset.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon valikoimasta löytyy koiranpetejä, pesiä ja patjoja kaikenkokoisille köllöttelijöille. Pedit on suunniteltu lemmikin turvallisia ja mukavia lepohetkiä varten.

Paras koiranruoka – Eläinlääkärin neljä vinkkiä, kuinka valitset sopivimman ruoan koirallesi

Yksi kippaa kuivanappuloita ruokakuppiin, toinen sekoittaa sekaan märkäruokaa sytyttämään ruokahalua ja kolmas suosii raakaruokintaa. Vaihtoehtoja koiran ruokinnan toteuttamiseen on lukuisia, ja sopivinta ratkaisua etsiessä pää menee helposti pyörälle. Koiranomistajan kannattaa huomioida muutama seikka ruokaa valitessaan.

Kysyimme koiranruokareseptejä kotimaisella Alvar Petillä kehittävältä, eläinlääkäri Henna Söderholmilta, miten omalle koiralle valitaan sopivin ja maittavin ruoka.

1. Varmista, että koirasi saa tarvitsemansa

Koira tarvitsee ravinnostaan sopivasti energiaa ja ravintoaineita elimistön toimintaan.

Rasvasta koira saa energiaa, ja rasvahapot auttavat muun muassa ihon ja turkin hyvinvoinnissa. Proteiinit ja niiden sisältämät aminohapot puolestaan ovat tärkeitä elimistön rakennusaineita ja ylläpitävät elintoimintoja. Hiilihydraatteja koira voi hyödyntää energianlähteenä, ja kuidut auttavat vatsan toiminnassa. Lisäksi ravinnosta tulee saada tarpeeksi vitamiineja ja kivennäisaineita.

– Tärkeintä on, että koira saa kaiken tarvitsemansa ravinnosta. Toissijaista on se, mistä ravinto koostuu, on se sitten kuivaruokaa, märkäruokaa, itse valmistettua tai valmista, Söderholm sanoo.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, joka toimii varmasti jokaisella. Ruokinnassa täytyy huomioida muun muassa koiran koko, ikä, aktiivisuus ja muut yksilölliset tarpeet. Lisäksi täytyy ymmärtää, missä muodossa koira voi ravinnon hyödyntää.

– Eläinproteiini on käsittelemättömänäkin koiran ruoansulatuksessa helpommin sulavaa, kun taas kasviproteiinit tulevat oikeanlaisen käsittelyn, esimerkiksi kypsentämisen, myötä hyvin koiran hyödynnettäviksi, Söderholm kertoo.

– Esimerkiksi raaka peruna ei ole koiralle sopivaa ravintoa, mutta kun perunasta on eristetty proteiini käsittelyn myötä, on se hyvä proteiinin lähde.

Helpoin tapa varmistaa koiran ravinnolliset tarpeet on käyttää valmiita koiran täysravintoja, esimerkiksi kuivaruokaa. Yleensä valmisruoissa on kaikki niin kuin pitääkin, ja valmistuksessa noudatetaan virallisia ravitsemussuosituksia ja laskentakaavoja, jotka huomioivat koiran eri ominaisuudet.

– Ruoan sopivuus ei välttämättä kuitenkaan selviä ruokapussin raaka-ainelistoja lukiessa. Jos jokin mietityttää, kannattaa asiaa kysyä suoraan valmistajalta.

Koiran ruokinnan voi toteuttaa onnistuneesti myös valmistamalla ruoan itse, mutta erityisesti silloin täytyy tietää, mitä on tekemässä.

Tiesitkö, että Kuonon yhteistyökumppanin Alvarin sivuilta voit laskea ruokasuosituksen omalle koirallesi ja tilata maistiaiset vain kahdella eurolla? Kokeile itse.

2. Huomioi hauvasi ominaisuudet

Koiran ruokavaliota suunnitellessa täytyy huomioida kunkin koiran yksilölliset erikoistarpeet. Esimerkiksi koiran ikä, aktiivisuus, rotu ja koko vaikuttavat siihen, millaista ravintoa ja kuinka paljon se tarvitsee.

– Kasvaville pennuille on olemassa aivan omat suosituksensa. Iäkkäämmille koirille ei ole virallisia suosituksia, mutta usein aktiivisuus vähenee iän myötä, jolloin voi olla tarve valita kevyempi ruoka, ettei paino ala nousta, Söderholm sanoo.

Mitä enemmän koira liikkuu ja sen kanssa touhutaan ja harrastetaan, sitä enemmän energiaa se ruoastaan tarvitsee. Toisaalta, jos koira ei ole luonteeltaan kovin liikkuvainen tai aktiivisuus laskee esimerkiksi steriloinnin tai kastraation myötä, kannattaa valita kevyempi vaihtoehto.

Myös koiran koko vaikuttaa. Pienikokoisten koirien aineenvaihdunta ja energiantarve on suhteessa suurempi kuin suurilla koirilla.

– Pienillä koirilla on fysiologisten syiden takia helpommin ummetusta, kun taas isoilla koirilla on useammin löysä kakka. Ulosteen laatua voi tasapainottaa ruoan hyvällä sulavuudella ja oikealla kuitukoostumuksella, Söderholm kertoo.

– Ruokinnassa voidaan huomioida myös esimerkiksi, että suurilla koirilla nivelet ovat suuremmalla rasituksella tai että pikkukoirilla virtsatiet ovat herkät virtsakiville.

Koiralla voi lisäksi olla allergioita tai yliherkkyyksiä, jotka rajaavat sitä, mitä se voi syödä. Eläinlääkäri voi myös suositella erityisruokavaliota esimerkiksi koirille, jotka sairastavat maksa-, munuais-, sydän- tai muita sairauksia.

Siiri-westielle maistuu kuivanappulat kivan rouskuvina tai toisinaan myös vedessä pehmeiksi turvotettuina.

3. Seuraa, sopiiko ruoka koirallesi

Omistajan kannattaa seurata koiransa hyvinvointia ja merkkejä siitä, sopiiko ruoka koiralle. Kun koira on pirteä ja energinen ja vaikuttaa hyvinvoivalta ja terveeltä, on ravinto sille sopivaa.

– Jos jokin on ruokinnassa pielessä, se voi näkyä esimerkiksi koiran ihon ja turkin kunnossa. Jos koiralla on kuiva ja hilseilevä iho, se rapsuttelee itseään paljon ja karvaa lähtee runsaasti, ravinto ei välttämättä ole onnistunut.

Katse kannattaa suunnata myös koirankakkaan. Koiran vatsa toimii normaalisti, kun se ulostaa muutaman kerran päivässä, ja kakka on kiinteää. Jos koiran maha on jatkuvasti löysällä tai koira kärsii ummetuksesta, kannattaa ruokintaa miettiä uusiksi.

– Jos koira ulostaa valtavia määriä, ei ruoka välttämättä ole tarpeeksi hyvin sulavaa. Tosin, jos koira syö hyvin kuitupitoista ravintoa, on ulosteen määrä silloinkin suurempi.

Koiraa rapsutellessa kannattaa aika ajoin kiinnittää huomiota myös koiran rakenteeseen: tuntuvatko lihakset vahvoilta ja jänteviltä ja toisaalta pysyykö paino sopusuhtaisena. Koiran kylkiluiden tulisi tuntua helposti kylkiä silittäessä.

Ennen kuin koko ruokavalion pistää remonttiin, kannattaa miettiä, voisiko muutokset koiran voinnissa, esimerkiksi satunnaisesti löysä vatsa, johtua herkuista ja puruluista. Ruokavalio on kokonaisuus, johon vaikuttaa kaikki, mitä koira syö. Äkilliset muutokset niin varsinaisessa ruoassa kuin herkuissa saattaa aiheuttaa vatsavaivoja.

– Sopiva ravinto löytyy vain kokeilemalla, mutta koiran ruokavaliota ei kannata muutella jatkuvasti tai radikaalisti. Tarvittaessa ruokinnasta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa, Söderholm sanoo.

Tiesitkö, että Kuonon yhteistyökumppanin Alvarin sivuilta voit laskea ruokasuosituksen omalle koirallesi ja tilata maistiaiset vain kahdella eurolla? Kokeile itse.

4. Varmista, että ruoka on myös murren mieleen

Usein koirat saavat samanlaiset ruoka-annokset kuononsa eteen päivästä toiseen jopa koko elinikänsä ajan. Olisi siis todella harmi, jos kyseinen ruoka sattuisi olemaan koiran mielestä tylsää.

Suurimmalla osalla koirista tuntuu olevan rajaton ja kokeilunhaluinen ruokahalu, mutta osa koirista on myös nirsoja. Se, mikä millekin koiralle maistuu, vaihtelee yksilöllisesti.

– Koiralle hajuaisti on äärettömän tärkeä, jopa makuaistiakin tärkeämpi. Siksi voimakastuoksuiset ruoat yleensä maittavat parhaiten, Söderholm sanoo.

– Esimerkiksi iän myötä, kun aistit heikkenevät, moni koira menettää ruokahaluaan. Silloin voi kokeilla tarjota voimakkaammalta tuoksuvaa ruokaa.

Märkäruoka tuoksuu yleensä voimakkaasti ja on siksi osalle koirista maittavampi vaihtoehto kuin kuiva. Myös suutuntumalla on osalle koirista paljonkin merkitystä. Esimerkiksi kuivaruoassa maittavuuteen voi vaikuttaa valmistusprosessissa sillä, kuinka hienoksi raaka-aineet jauhetaan ja missä lämpötilassa ruoka valmistetaan.

– Koiran mieltymykset ovat osittain myös opittuja, joten moni koira tykkää syödä sitä, mitä on oppinut pennusta asti syömään. Koiralle kehittyy myös mielleyhtymiä samaan tapaan kuin ihmiselle. Jos koira on tullut kipeäksi jostakin ruoasta, ei se välttämättä enää toiste maistu.

Koirat usein itse välttelevät ruokia, joista aiheutuu niille yliherkkyyksiä tai vatsanväänteitä. Ei siis sovi aliarvioida sitä, mitä koira itse valitsee mielellään. Monesti muona, jota koira syö hyvällä ruokahalulla, onkin juuri se sopivin vaihtoehto.

Alvarin nollapäästönappuloiden valmistuksessa on huomioitu niin ympäristö kuin ruoan terveellisyyskin – eikä maittavuuttakaan ole unohdettu.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Alvar Petin kanssa. Alvarin nettisivuilla voi täyttää kyselyn, joka tarjoaa koiran yksilöllisiin tarpeisiin sopivimman ruokasuosituksen. Kahden viikon kokeilujakson aikana ehtii testata, kuinka nappulat sopivat ja maistuvat omalle koiralle.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Ympäristöystävällinen koira valitsee ruokansa tarkkaan

Yhä useampi koiranomistaja on kiinnostunut karvakuonoisen perheenjäsenensä ympäristövaikutuksista. Yli puolet koiran muodostamista päästöistä syntyy sen popsimasta ravinnosta. Siksi sillä, mitä ruokakuppiin pistää, on merkitystä myös ympäristön kannalta. Selvitimme, millaisia valintoja koiranomistaja voi tehdä pienentääkseen koiransa hiilitassunjälkeä.

Suomessa on noin 700 000 koiraa ja määrä kasvaa koko ajan. Kissat mukaan laskien lemmikkejä on noin 1,5 miljoonaa, ja lemmikkieläinten ilmastovaikutuksen arvioidaan olevan noin prosentti koko Suomen päästöistä.

Koska koirien ravinto koostuu yleensä enimmäkseen lihasta ja muista eläinperäisistä raaka-aineista, nousee koirankupin sisältö suurimmaksi päästöjen aiheuttajaksi koiran elämässä. Hiilitassunjäljen suuruuteen vaikuttaa muun muassa, minkä kokoinen koira on ja paljonko se syö.

– Keskiverto koira tarvitsee energiaa vain puolet siitä mitä ihminen, mutta syö silti yhtä paljon eläinperäistä ravintoa, kertoo vastuullisuusasioista vastaava, operatiivinen johtaja Sini Saalasti kotimaiselta Alvar Petiltä. Pohjoismaisista raaka-aineista nollapäästönappuloita valmistava Alvar huomioi toiminnassaan niin koiran hyvinvoinnin kuin tuotteidensa ympäristövaikutukset.

Pääravinnon lisäksi esimerkiksi koulutuksessa käytetyt namit ja muut herkut, tarvikkeet sekä eläinlääkärissä käynnit ja harrastukset kasvattavat koiran hiilitassunjälkeä.

– Koiranomistaja voi pohtia, tarvitseeko kaikkia tarvikkeita hankkia uutena tai voisiko harrastuksiin kauas autolla kulkemisen sijaan lenkkeillä koiran kanssa lähimaastossa, Saalasti sanoo.

– Tehokkaimmin koiransa päästöjä voi kuitenkin pienentää miettimällä, mitä koiralle syöttää.

Tuoksuupa herkulliselle! Alvarin nollapäästönappulat saa tilattua kotiovelle asti, ja tuotteet on pakattu helposti kierrätettäviin paperipusseihin.

Raaka-aineilla eniten vaikutusta

Suurin osa koiranruoan päästöistä muodostuu raaka-aineista. Päästöjen suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi, mitä raaka-aineita käytetään ja mistä asti ne kuljetetaan. Koiranmuona, jossa käytetään suuripäästöistä nautaa ja kaukaa tuotua riisiä, on huomattavasti saastuttavampi vaihtoehto kuin kanasta ja lähellä tuotetusta viljasta tehty ruoka.

Alvarilla raaka-aineiden osuus ruoan hiilijalanjäljessä on noin 70 prosenttia. Alvarin nappuloissa käytetään muun muassa siipikarjatuotannon sivuvirtoja, Itämerestä pyydettyä villisilakkaa ja pohjoismaista kauraa.

– Koiranruokia markkinoidaan paljon mielikuvilla ja usein käytetään jopa pihvin kuvia. Ei ole järkeä käyttää kaikkein parhaimpia, ihmisille kelpaavia raaka-aineita koiranruoassa. On parempi hyödyntää sivutuotteet elintarviketeollisuudesta tai esimerkiksi silakkaa, jonka koko saalista ei käytetä ihmisravinnoksi.

Tiesitkö, että Kuonon yhteistyökumppanin Alvarin sivuilta voit laskea ruokasuosituksen omalle koirallesi ja tilata maistiaiset vain kahdella eurolla? Kokeile itse.

Toiseksi suurin koiranruoan päästöjen aiheuttaja on kuljetukset. Alvarilla kuljetusten päästöjen osuus on noin 15 prosenttia, kun kuljetusmatkat on pyritty minimoimaan.

– Tuotteet tulevat tehtaaltamme Tanskasta varastoon Turkuun ja kuljetetaan siitä suoraan kuluttajille. Välistä jää pois muut välivarastot, jakelukeskukset ja matkat kauppojen hyllyille, Saalasti kuvailee.

Loput päästöistä syntyvät valmistuksesta, pakkausmateriaaleista ja varastoinnista. Alvarilla näiden päästöt pidetään kurissa käyttämällä valmistuksessa uusiutuvaa, tuulivoimalla tuotettua sähköä, valitsemalla pakkausmateriaaleiksi kierrätettävää paperia sekä pitämällä tuotantoerät pieninä. Lisäksi nollapäästönappuloiden hiilijalanjälki on kompensoitu.

Tällaista palkintoa Siiri-westie ei olekaan aiemmin maistellut. Alvarin Hukkaherkku-pussista löytyy kotimaisia kuivattuja muikunpäitä.

Valitse ainakin pääravinto harkiten

Ympäristötietoisen koiranomistajan kannattaa erityisesti siis valita koiransa pääravinnon raaka-aineet mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaviksi. Valintaa tehdessä täytyy aina muistaa myös, mikä omalle koiralle sopii ja mahdolliset eläinlääkärin määräämät erikoisruokavaliot.

Suositusten mukaan koiran päivittäisestä energiansaannista noin kymmenesosa voi olla jotain muuta kuin pääasiallista koiranruokaa. Koiralle voi tarjota omia ruoantähteitä, jos ne ovat koiran vatsalle sopivia, ja samalla oma ruokahävikki pienenee.

– Myös palkkaamisessa käytettävien herkkujen raaka-aineet voi valikoida ympäristö mielessä pitäen. Herkkuina voi käyttää hukka- ja jäännöspaloista valmistettuja tuotteita tai vaikka eri nappulaa kuin koira muuten syö, esimerkiksi vegenappulaa, Saalasti vinkkaa.

Tiesitkö, että Kuonon yhteistyökumppanin Alvarin sivuilta voit laskea ruokasuosituksen omalle koirallesi ja tilata maistiaiset vain kahdella eurolla? Kokeile itse.

Koiranruokapakettia kannattaa tarkastella ostopäätöstä tehdessä, mutta koska koiranruoan pakkausmerkintöihin ei ole tarkkoja vaatimuksia, voi muun muassa tieto raaka-aineiden alkuperästä tai selvät merkinnät lihapitoisuudesta puuttua.

Jos valinta mietityttää, kannattaa myös tutustua koiranruokavalmistajan nettisivuihin ja katsoa, kuinka avoimesti siellä kerrotaan toiminnasta. Saalasti toivoo koira-alan toimijoilta ja koiranruoanvalmistajilta lisää avoimuutta tuotteista ja niiden alkuperistä. Nopeasti kasvavalla alalla myös ympäristöarvot tulisi ottaa olennaisesti huomioon, jotta koiranomistaminen on jatkossakin mahdollista ilman huonoa omaatuntoa.

– Haluamme, että koiran omistamisen tuottamasta ilosta voi jatkossakin nauttia. Koiran ei tarvitse olla valinta ympäristöä vastaan.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Alvar Petin kanssa. Alvar tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon koirankupin täytteeksi. Nollapäästönappulat on valmistettu kestävistä, pohjoismaisista raaka-aineista eläinlääkärin ja asiantuntijoiden kehittämillä resepteillä.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Koira haukkuu ovikellolle ja hyppii vieraat – Näin opetat pedistä koiralle rauhoittumisen paikan

Pim pom! Ovikellon ääni aloittaa monissa kodeissa hälinän ja rallin ulko-ovelle, joka huipentuu siihen, että koira toivottaa vieraat tervetulleeksi haukkumalla ja hyppimällä vasten. Eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo, miten näistä häiritsevistä tavoista pääsee eroon ja kuinka koira koulutetaan rauhoittumaan omalle paikalleen petiin vieraiden saapuessa.

Ovikelloon ja vieraiden tuloon vahvasti reagoiminen on useimmille koirille luontaista. Vahtiminen on tyypillistä monille roduille, ja koira haluaa haukkumalla ilmoittaa kotiväelle, että joku on tulossa. Koirat oppivat nopeasti liittämään ovikellon äänen siihen, että jotain tapahtuu. Reagoimisesta tulee helposti niin vahvaa, että televisiostakin kuuluvat ovikellon pimputukset saavat koiran juoksemaan eteiseen.

– Ovikello ja vieraiden saapuminen nostattaa koiran kiihtyneeseen tilaan. Se voi johtua innostuksesta mutta myös siitä, että koira jännittää ja on epävarma, kun omalle reviirille tulee vieraita, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo.

Molemmat ääripäät ovat pidemmän päälle koiralle stressaavia. Jos koira ei osaa rauhoittua, voi alunperin positiivinen innostus muuttua ahdistukseksi ja koiran sävy tervehtiä vieraita puolustautuvaksi. Kun koiralle opetetaan vaihtoehtoinen tapa toimia ja rauhoittua, kaikki säästyvät stressiltä: koiran ei tarvitse ottaa ylimääräisiä kierroksia, vieraat säästyvät koiran kynsien raapaisuilta ja kuolalta sekä omistaja tilanteen hallitsemattomuuden nostattamalta nolostukselta.

Ovelle vastaan kiiruhtamisen sijaan koiran voi opettaa menemään omalle paikalleen, petiin. Pedin voi sijoittaa eteisen nurkkaan tai vaikka portin taakse, kuitenkin mielellään niin, että koira pystyy seuraamaan sivusta, mitä tapahtuu.

– Omaan petiin meneminen on koiralle selkeä käytös. Se antaa selvän rajan, mitä koiralta tahdotaan verrattuna esimerkiksi siihen, että sitä vaaditaan pysymään vain paikoillaan. Samalla koira pysyy poissa jaloista sillä aikaa, kun vieraat riisuvat takkejaan.

Omasta pedistä voi opettaa koiralle turvallisen paikan, jossa se saa rauhoittua vieraiden saapuessa.

Pedistä tehdään rauhoittumisen paikka

Oman paikan harjoittelu aloitetaan tarpeeksi helposta ja pienin palasin. Aluksi petiin laitetaan nameja ja koira saa runsaasti palkintoja ihan vain pedissä olemisesta. Samalla kannattaa opettaa vihjesana, kuten ‘peti’, ‘petiin’ tai ‘oma paikka’, jota sanotaan, kun koira menee petiin etsimään nameja. Sanaan voi myös liittää eleen, kuten pedin suuntaan osoittamisen. Pikku hiljaa harjoitusta vaikeutetaan pyytämällä koiraa menemään petiin välimatkan päästä ja myös pedissä pysymisen aikaa pidennetään.

Koiraa totutetaan ovikellon ääniin soittamalla niitä aluksi esimerkiksi puhelimesta. Netistä löytyy erilaisten ovikellojen ääniä valmiina tai oman ovikellon pimputtelua voi itsekin nauhoittaa.

– Ovikellon ääntä soitetaan hiljaisella puhelimesta, ja koiraa palkataan pedille. Tässä kohtaa ketään ei tule ovesta, joten kiihtymys vieraista jää pois, Tihtonen sanoo.

Palkkana kannattaa käyttää jotain erityisen mieluista ja herkullista, pitkään kestävää puru- tai aktivointilelua, jota koira haluaa jäädä mutustelemaan petiin. Kun herkku on tarpeeksi hyvä, jää koira mieluusti petiin vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Kun koira pysyy pedissä, voi ihminen alkaa liikkua kauemmas ja vähitellen suunnata ulko-ovelle, koskea ovea, ja lopulta, kun koira osaa pysyä pedissään rauhallisena, avata oven ja käyttäytyä kuin vieraita tulisi.

Kun sitten vieraita on oikeasti tulossa, kannattaa heitä ohjeistaa etukäteen toimimaan rauhallisesti ja neutraalisti koiraa kohden. Ovelle voi viedä lapun, jossa pyydetään odottamaan oven avausta hetken, sillä koiraa koulutetaan.

– Yleensä, kun ovikello soi, ihmiset pomppaavat nopeasti ylös ja kiiruhtavat ovelle. Pahimmillaan koiraa vielä lietsotaan puhumalla sille innostuneesti, Tihtonen kuvailee.

– On tärkeä pysyä itse rauhallisena. Jos mahdollista, ovikellon soidessa siihen ei reagoida mitenkään, vaan odotetaan hetki. Sitten koira pyydetään omalle paikalleen petiin ja vasta sitten mennään avaamaan ovi.

Koira pyydetään paikalle ja tervehtimään vieraita vasta, kun koira on rauhoittunut ja vieraat ovat myös päässeet hetken asettumaan ja istumaan alas. Vieraat eivät koskaan mene koiran luokse pedille, vaan koira saa tulla vieraiden luokse.

– Vieraille voi antaa nameja, joita he tiputtavat koiralle lattialle. Näin koira pysyy rauhallisena eikä hypi päälle.

Aluksi tervehdys kannattaa pitää lyhyenä ja neutraalina – innokkaammalle yhteiselle leikille on aikaa myöhemmin, kun saapumisen aiheuttama kiihtyminen on varmasti ohi. Silloin leikki toimii parhaana pääpalkintona sille, että koira malttoi ensin rauhoittua.

Ihanteena on, että koira pysyisi pedissään vieraiden saapuessa, mutta oikea elämä ei mene aina oletetusti ja joskus yllätysvieraat vain tupsahtavat odottamatta paikalle. Koiraa kannattaa palkita ja kehua runsaasti aina, kun se edes käy pedissä. Jokainen onnistuminen koiralle näin kiihdyttävässä tilanteessa on voitto ja askel oikeaan suuntaan.

Nuusku harjoittelee rauhoittumista omalle paikalle Jalon Vuono-alustalla.

 

Hyvä peti on mukava ja turvallinen

Koiran petejä, pesiä, patjoja ja alustoja on moneen makuun. Sopivimman löytää tarkkailemalla oman koiran köllötystyylejä. Röhnöttäjälle mieluisin makoilupaikka on yleensä patja tai alusta, jolla mahtuu oikaisemaan koivet. Käpertyjälle puolestaan mukavin rauhoittumispaikka on usein pehmeä pesä tai reunallinen peti.

– Jotta koiralle voi opettaa pedistä oman paikan, on sen oltava aidosti miellyttävä ja turvallinen paikka. Sellainen, johon koira hakeutuu itsekseenkin rauhoittumaan, sanoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Köllötysmukavuuteen vaikuttaa erityisesti pedissä käytetyt materiaalit. Pörröisistä kankaista tehdyt pedit ovat pehmeitä ja mukavia, mutta eivät välttämättä kestä kovassa käytössä yhtä hyvin kuin tiiviistä kankaasta valmistetut. Moni koira vierastaa kahisevia ja liukaskankaisia petejä. Tällaista petiä voi tuunata mukavammaksi laittamalla petiin vaikka peiton tai tyynyn pehmusteeksi.

– Pedissä kannattaa myös olla pohjassa liukueste, ettei se lähde alta kuin liukkaalla jäällä. Varsinkin tilanteessa, jossa koira pyritään saamaan rauhoittumaan, on tärkeää, että peti pysyy paikallaan ja sinne on helppo mennä ja sieltä tulla pois.

Kallio suosittelee eteiseen sijoitettavaksi koiran omaksi paikaksi esimerkiksi patjaa tai alustaa, jota on helppo tarvittaessa siirtää ja jolta koiran on helppo seurata tilannetta. Jos koira nukkuu mieluummin suojaisemmassa pesässä, kannattaa sillä olla oma erillinen peti nukkumista varten. On muutenkin hyvä, että koiralla on useampi sille varattu oma paikka ja että pääasiallinen nukkumapaikka on sijoitettu rauhallisempaan paikkaan eteisen sijaan.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon valikoimasta löytyy koiranpetejä, pesiä ja patjoja erikokoisten köllöttelijöiden tarpeisiin. Esimerkiksi Vuono-alustaa on helppo siirrellä tarpeen mukaan ja sen voi asettaa vaikka suojaksi sohvalle, pehmusteeksi petiin tai käyttää sellaisenaan.

Teksti: Niina Kinnunen

Koiran turkin trimmaus helpoksi – Kouluta koirasi nauttimaan turkin harjaamisesta ja leikkaamisesta

Koiran turkin hoitaminen harjaamalla ja trimmaamalla säännöllisesti on tärkeää, jotta karvapeite ja iho pysyvät kauniina ja terveinä. Turkin hoitaminen kannattaa ottaa rutiiniksi jokaisessa koiraperheessä. Kun koira oppii käsittelyyn jo pennusta pitäen, käy se helpommin jatkossakin. Turkin hoitamisesta voi harjoitella miellyttävän yhteisen kokemuksen kuitenkin myös myöhemminkin.

Kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalla Transmerilla työskentelevä tarvikespesialisti Maria Kallio suosittelee, että jokaista koiraa harjattaisiin on turkki sitten pitkä, lyhyt, sileä tai kihara.

– Koiran säännöllinen harjaaminen hoitaa koiran ihoa ja vähentää hilsettä. Lyhytkarvaisetkin koirat tarvitsevat turkin huoltoa, ja varsinkin karvanlähdön aikaan lyhytkarvaista koiraa kannattaa harjata esimerkiksi sukimiskintaalla, Kallio sanoo.

– Pitkäkarvaisen turkin hoitoon tarvitaan monesti useampia tuotteita: harjalla tehdään yleissiistintä ja selvitetään latvat, kun taas takkuihin käytetään metallipiikkistä harjaa, kampaa tai karstaa. Apuna voi käyttää myös esimerkiksi hoitosuihketta.

Hoitovälineet kannattaa valita niin, että ne tuntuvat tukevalta ja hyvältä kädessä, ovat helppokäyttöisiä ja kahvat on valmistettu materiaalista, joka ei luiskahda kädestä. Harjan tai kamman piikit eivät saa olla niin teräviä, että ne raapivat koiran ihoa ikävästi. Turkin leikkaukseen valittavat sakset tai trimmauskone kannattaa pitää terävinä, jotta karva leikkaantuu siististi ja ilman turhaa repimistä.

Eniten murhetta aiheuttavat takut ja turkkiin takertuneet roskat. Ne kannattaa irrottaa ennen kuin kauttaaltaan harjaaminen aloitetaan, sillä takkujen riuhtominen harjalla voi olla koiralle kivuliasta. Laadukkailla välineillä ja tarvittaessa apuna käytettävillä koiran turkille tarkoitetuilla hoitoaineilla takut yleensä selviävät. Takkuja kannattaa saksia harkiten, sillä uusi kasvava karva takkuuntuu helposti uudelleen. Paras tapa ennaltaehkäistä takkuja on tarttua harjaan tarpeeksi usein.

– Erityisesti koiran korvat ja niiden taustat, kainalot, nivuset sekä kuono kannattaa tarkistaa takkujen varalta usein, Kallio vinkkaa.

Riippuu koiran turkin laadusta, millaiset välineet toimivat kullekin parhaiten. Eri rotuja myös trimmataan rodunomaiseen ulkomuotoon hyvin eri tavoin joko saksilla, trimmauskoneella tai nyppimällä. Neuvoa turkin hoitoon voi kysellä esimerkiksi toisilta rodun omistajilta ja kasvattajalta, ja haastavan turkin kanssa voi kääntyä myös hyvän trimmaajan puoleen.

Harjoittelua harjanveto kerrallaan

Harjauksen harjoittelu aloitetaan rauhallisesti muutama harjanveto kerrallaan ja koiraa runsaasti palkaten. Harjaamisen määrää lisätään sitä mukaa, kun koira tottuu siihen. Harjausta voi harjoitella missä vain koiralle mukavassa paikassa, ja harjan ja kamman kanssa voi suunnata vaikkapa ulos.

– Harjaamisen harjoittelun voi mahdollisuuksien mukaan aloittaa ulkona, jossa koira saa samalla haistella ja katsella ympäristöä. Kokemus on mukava, kun koira saa tutkia ja pyöriä neliömetrin alueella eikä sitä pakoteta täysin paikalleen, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kuvailee.

Jos koiralla on taustalla jo huonoja kokemuksia harjaamisesta ja trimmauksesta, kannattaa hoitotoimenpiteisiin totuttelu aloittaa varovaisesti ja harjoittelu jakaa tarpeeksi pieniin palasiin.

– Koiralle ensin esitellään harja tai muu väline niin, että se näkee sen. Sitten välinettä liikutellaan koiran ympärillä harjaamisen kaltaisin liikkein, mutta vielä se ei edes koske koiraan. Samalla koiraa palkataan runsaasti. Harjaaminen aloitetaan vähitellen, kun koira pysyy rauhallisena.

Tihtonen suosittelee palkkaukseen esimerkiksi imukupilla seinään tai lattiaan kiinnitettävää kuppia tai mattoa, johon voi hieroa jotakin koiralle sopivaa, tahmeaa syötävää. Omistajan kädet jäävät vapaaksi turkin hoitoa varten, ja samalla koira saa keskittyä nuolemaan herkkua.

Turkin leikkaus on yhteistyötä koiran kanssa

Ennen kuin on aika tarttua saksiin tai trimmauskoneeseen, on tärkeä opettaa koira pysymään rauhallisena ja paikallaan. Koira kannattaa opettaa seisomaan paikallaan alustalla, joka on tukeva ja jolla koiran tassut eivät pääse luisumaan. Tavoitteena on, että koira pysyy alustalla pitelemättä ja pakottamatta.

– Koiralle on paras, jos turkin leikkauksen voi tehdä lattialla, mutta jos koira tarvitsee nostaa pöydälle, esimerkiksi turkin leikkaajan ergonomian takia, kannattaa kaveriksi pyytää toinen henkilö varmistamaan, ettei koira hyppää tai tipahda pöydältä. Koirasta ei pidellä kiinni, vaan se pidetään paikallaan palkitsemalla herkuilla, Tihtonen sanoo.

Hän ei suosittele monissa trimmauspöydissä valmiiksi olevan kaulan ympärille tulevan silmukan käyttöä, sillä pahimmillaan se aiheuttaa liikahtavalle koiralle kuristumisen tunteen ja tekee kokemuksesta epämukavan ja pelottavan.

Sakset tai suriseva trimmeri tutustutetaan koiralle ennen kuin aletaan leikkaamaan. Saksia voi napsautella tai trimmeriä pitää hetken päällä koiran vierellä, jotta se tottuu turkin leikkauksesta lähteviin ääniin.

– Koiraa palkataan siihen suuntaan, että se pysyy paikallaan ja katsoo eteenpäin eikä reagoi tai hämmästy äänistä. Jos koira reagoi kääntymällä äänen suuntaan, se ei ole vielä valmis turkin leikkaukseen. Kun koira on tottunut ääniin, aloitetaan leikkaamalla vain pieniä napsaisuja kerrallaan.

Jotta turkinhoito onnistuu mahdollisimman hyvässä yhteisymmärryksessä, kannattaa se ajoittaa niin, että koira on päässyt purkamaan suurimmat energiansa esimerkiksi reippailemalla pitkällä lenkillä tai pähkäilemällä aktivointilelun kanssa.

Turkkia ei koskaan ruveta leikkaamaan tai harjaamaan yllättäen ilman, että koira näkee välineet ja tietää missä mennään. Trimmauksessa edetään myös koiran ehdoilla. Jos koira haluaa liikkua tai istua, kertoo se siitä, että se alkaa väsyä. Koiraa ei kannata kieltää, vaan mieluummin kannustaa takaisin paikalle tai asentoon, johon se halutaan. Turkin leikkaaja voi myös vaihtaa leikattavaa kohtaa, jotta koira voi istua hetken.

Joskus voi myös olla parempi jakaa turkinhoitorupeama useammalle päivälle, jos rotu ja turkinlaatu on erittäin työläs tai jos muuten alkaa näyttää kesken kaiken siltä, että koiran tai turkin leikkaajan kärsivällisyys on loppumassa.

– Ehkä puoliksi leikattu koiran turkki näyttää kummalliselta parin päivän ajan, mutta se on parempi kuin, että turkki trimmataan väkisin kerralla. Harva koira tai omistajakaan jaksaa pysyä paikallaan ja keskittyä turkin leikkaukseen paria tuntia putkeen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen koirantarvikebrändi Jalon kanssa. Jalon harjoilla, karstoilla, kammoilla sekä muilla turkinhoitotuotteilla setvit turkin takut ja pidät huolta koirasi hyvinvoinnista. Jalon tavoitteena on laajentaa tuotevalikoimaa kattavasti eri turkkilaaduille sopivaksi vuonna 2021.

Teksti: Niina Kinnunen

Koiran pesemisen haasteet – Kouluta koirallesi pesuhetkestä mieluisa hemmotteluhetki

Ajatuskin koiran pesemisestä saa hikikarpalot nousemaan otsalle, jos tiedossa on paini saada koira kylpyhuoneen puolelle saati sitten pysymään suihkun alla. Pesuhetken ei kuitenkaan tarvitse olla stressaava kamppailu koiran ja omistajan välillä. Koiran voi kouluttaa pysymään rauhallisena, ja kylvystä on mahdollista tehdä yhteinen hemmotteluhetki.

Pesemiseen liittyy monenlaisia koiran mielestä epämiellyttäviä, jännittäviä ja jopa pelottavia asioita. Ei siis ole ihme, että moni koira lyö jarrut pohjaan tai pakenee paikalta, kun sitä yritetään viedä kylpyhuoneeseen.

Yleensä kylpyhuoneiden lattiat ovat kiiltäviä ja liukkaita, ja moni koira pelkää kävellä pinnoilla, joilla tassut lipsuvat helposti. Pesutilassa kulkemisesta täytyy tehdä koiralle turvallista.

– Kylpyhuoneeseen voi hankkia esimerkiksi kumisen kosteantilan maton, joka päästää veden läpi, mutta estää liukastumisen. Alustana voi käyttää myös kasteltuja pyyhkeitä, ja niistä voi tehdä koiralle pyyhepolun reitiksi märkätilaan, neuvoo eläintenkouluttaja Noora Tihtonen.

Hän suosittelee myös pitämään koiran kynnet tarpeeksi lyhyinä. Pitkät kynnet pahentavat liukastelua, kun koira tassujen lipsuessä jännittyy ja yrittää seistä varpaidensa ja kynsiensä varassa.

Vaikka jotkin koirarodut ja yksilöt eivät välitä kastumisesta, suurin osa koirista pitää vedestä. Itse kastuminen ei välttämättä tee kylpyhetkestä pelottavaa.

– Sama koira voi mielellään uida ulkona rapakossa, mutta kylpyhuoneeseen meneminen tuottaa haasteita. Erona on, että rapakkoon se menee omasta tahdostaan, mutta kylpyyn ei. Koiraa pelottaa tilanne, jossa sillä ei ole kontrollia, Tihtonen sanoo.

Monesti kylpyhuoneeseen mennään kiireellä ja pakottamalla, mikä tekee tilanteesta kaikille stressaavan. Kun kurainen koira kiidätetään kiukkuisena suihkun alle, sitä pidetään väkisin paikoillaan, tassut lipsuvat ja korviin ja silmiin menee vettä, on monen koiran luontainen reaktio pyrkiä pakoon.

Ihannetilanteessa pesemistä harjoitellaan kaikessa rauhassa. Joskus kuitenkin käy niin, että pesemiseen tottumaton koira kieriskelee jossakin pahanhajuisessa tai muuten tarvitsee pesua välittömästi. Tällöin on edettävä maltilla.

– On tärkeä edetä päättäväisesti, mutta koiran ehdoilla. Lattioille levitetään paljon pitävää alustaa, koiralle annetaan tarpeeksi aikaa tulla kylpyhuoneeseen ja sitä palkitaan paljon. Pakottamalla ja kiirehtimällä koiran pelkoa pahennetaan, ja sille aiheutetaan kovaa stressiä.

Kun kylpemistä ja siihen kuuluvia toimenpiteitä harjoittelee yhdessä koiran kanssa etukäteen, sujuu kylpeminen stressittömästi jatkossa.

Aloita kuivaharjoittelulla ennen kylppäriin menoa

Tulevia pesuhetkiä helpottaa suuresti, jos pesemistä on harjoiteltu etukäteen jo pennusta tai siitä asti, kun koira on saapunut kotiin. Tihtonen suosittelee aloittamaan harjoittelun muussa tilassa kuin kylpyhuoneessa, esimerkiksi olohuoneessa, jossa koira viettää muutenkin aikaansa.

Sinne tuodaan alusta, jota aiotaan käyttää jatkossakin pesutilanteissa. Koiraa palkataan alustalle kävelemisestä ja sillä pysymisestä. Kävelyä alustalle kannattaa harjoitella eri suunnista.

– Kun koira pysyy alustalla, voi harjoitukseen lisätä käsiliikkeitä, joita koiraa pestessäkin tehtäisiin. Omistaja voi liikutella esimerkiksi harjaa tai fööniä, joka ei ole päällä, koiran ympärillä samaan tapaan kuin liikuttelisi suihkua kylpyhuoneessa, Tihtonen kuvailee.

Tavoitteena on, ettei koira väistele toimenpiteitä. Jos koira väistää, harjoittelu katkaistaan hetkeksi ja siinä palataan astetta helpompaan ja kokeillaan uudelleen.

Kun harjoittelu muualla onnistuu luontevasti, voidaan siirtyä kylpyhuoneeseen. Vesi lisätään vaiheittain mukaan: ensiksi suihkusta valutetaan vettä vain lattialle ja koiraa palkitaan, kun se seuraa rauhallisena. Sitten kastellaan koiran varpaita parin sekunnin ajan, sitten hetki kylkeä, vähän selkää ja niin edelleen. Suihkuteltavaa aluetta ja aikaa lisätään sitä mukaan, kun koira pysyy alustalla rauhallisena ja väistelemättä.

– Päämääränä on, ettei koiraa tarvitse pidellä pestäessä, vaan se pysyy itse paikallaan. Tällöin koira on mukana vaikuttamassa tilanteeseen eikä pesuhetki ole sille niin stressaava kokemus, Tihtonen sanoo.

– Jos koira jossakin kohtaa pelästyy, on tärkeää rauhoittaa tilanne ja katkaista pesu hetkeksi. Kaikkien rauhoituttua voi yrittää vielä uudestaan palaamalla hetkeksi helpompiin vaiheisiin, mikäli koira sen vielä sietää.

Jos kylpyhuoneessa koiraa tarvitsee nostaa esimerkiksi kylpyammeeseen, kannattaa koira etukäteen totuttaa nosteluun muissakin tilanteissa. Kuivaaminen pesun jälkeen onnistuu yleensä helposti, sillä monen koiran mielestä se on kuin mukava rapsuttelu- ja silittelyhetki. Hiustenkuivaajalla kuivaaminen kannattaa opetella asteittain, aloittamalla pienellä teholla ja puhaltaa ilmaa kaukaa. Koiraa föönatessa on huolehdittava, ettei käytetä liian kuumaa tehoa.

Parhaat herkkupalkkiot mukaan kylpyyn

Jotta koira kokee kylvyssä olemisen kannattavaksi, on sitä tärkeä palkata runsaasti. Kun toisella kädellä pitelee suihkua ja toisella hieroo shampoota koiran turkkiin, voi namipalojen jatkuva taskusta kaivelu käydä mahdottomaksi.

Tihtonen vinkkaa hyödyntämään kylpyhuoneen helposti pestävät seinäpinnat.

– Puhtaalle seinälle voi levittää ohuelti isolle alalle jotakin tahmeaa syötävää, esimerkiksi koirille tarkoitettua herkkutahnaa tai maksamakkaraa. Palkkaaminen käy kätevästi, kun koira voi suihkun aikana keskittyä seinän lipomiseen.

Saatavilla on myös imukupilla seinään tai lattiaan kiinnitettäviä kuppeja ja mattoja, joista koiralla kestää hetki nuolla herkkutahna pois. Kylpyhuoneeseen kannattaa myös varata kupillinen raikasta juomavettä, jottei koira ala janoissaan juoda shampoista suihkuvettä.

– Jos koira syö pesun aikana, on se hyvä merkki siitä, ettei se ole liian stressaantunut tilanteesta. Liian stressaantunut koira ei kykene syömään.

Katso alta video, jolla näet pesutilanteiden harjoittelua Noora Tihtosen ja Stara-koiran kanssa.

 

Valitse hemmottelevaan kylpyyn oikeat tuotteet

Hemmottelevista kylpytuotteista nousee ihmiselle helposti mielikuva kukkasten huumaavasta tai sitrusten raikkaasta tuoksusta, mutta oman murren nokkaan ne lemuaisivat varmasti epämiellyttäviltä. Koiran turkin pesuun kannattaa valita aina vain koirille tarkoitetut, miedot ja mieluiten hajuttomat hoitotuotteet.

– Ihminen voisi tykätä siitä, että oma koira tuoksuu ruusuille tai purkkapalloille, mutta koira tuskin ilahtuisi asiasta. Päinvastoin koira saattaisi jopa haluta peittää sille epäominaisen tuoksun kierimällä jossakin ihmisen mielestä ällöttävän hajuisessa, sanoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Ihmisille suunnitellut pesuaineet ovat myös teholtaan ja pH:ltaan koirille sopimattomia ja voivat ärsyttää koiran ihoa ja tehdä hallaa turkille. Vaikka koirille tarkoitetut, laadukkaat pesuaineet ovat mietoja, kannattaa silti varoa, ettei shampoota päädy koiran korviin, silmiin tai suuhun.

– Vaikka tuotteet olisi suunniteltu mahdollisimman vähän ärsyttäviksi, voivat ne silti tuntua epämukavan kirveleviltä silmissä. Tämän tietää jokainen, jolla on itsellä mennyt shampoota silmiin, Kallio muistuttaa.

– Koiran päälaki on myös harvoin juuri se likaisin kohta. Koiran turkkia kannattaa pestä vain tarpeen mukaan, jottei koiran iho ja karvat menetä luontaisia öljyjään. On tärkeä käyttää sopivaa, kädenlämpöistä vettä ja huuhdella shampoo kunnolla pois.

Turkki kannattaa harjata ennen pesua takuista ja irtoroskista, jottei se takkuunnu pahemmin kastuessa. Kun turkkia hoidetaan säännöllisesti, sujuvat pesuhetket sutjakkaammin ja stressittömämmin, pysyy koiran ihokin kunnossa ja koira tyytyväisenä, kun ei kutia.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon Karvoihin katsomatta -hoitotuotteet sopivat koiraa hemmottelevaan pesuhetkeen. Ne sisältävät rauhoittavaa ja kosteuttavaa kauraa, ja tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

Teksti: Niina Kinnunen

Koira likaa lattiat – Näillä 6 vinkillä säästyt sotkulta

Hiekkaa ja roskaa nurkissa, mutaisia tassunjälkiä ympäriinsä… tuttu juttu koiratalouksissa. Kokosimme yhteen parhaat niksit, joilla kurakelit selätetään ja kodin lattiapinnat säästyvät suuremmilta sotkuilta.

Koiran kanssa on ulkoiltava satoi taikka paistoi, eikä lialta vain voi täysin välttyä. Moni hauva myös rakastaa vedessä pulikoimista tai ravassa rypemistä, joten olisi tylsää aina kieltää koiralta kaikki sottaiset leikit. Koiranomistajan kannattaa varautua sotkuun ennakolta, niin sateessa litimäräksi uitettu tai mutalammikossa tassutellut koira ei pääse aiheuttamaan liian suurta päänvaivaa.

Juttua varten kysyimme parhaat keinot koiran ja sitä kautta kodin puhtaana pitämiseen tarvikespesialisti Maria Kalliolta, joka edustaa kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavaa Transmeria.

1. Käytä suojavarusteita

Koiran ulkoiluvaatteista, kuten sadeviitoista tai kurahaalareista, voi olla suuri apu kaikkein sateisimpina päivinä ja erityisesti helposti likaa ja takkuja keräävien pitkäkarvaisten koirien ulkoiluttamisessa. Jos koiran tassut ärtyvät ja tulehtuvat toistuvista kastumisista helposti, voi koiran opettaa myös pitämään suojatossuja lenkillä.

Jos koiraa kuljetetaan autossa, on myös auto hyvä suojata lialta ja kosteudelta takapenkin ja tavaratilan suojilla. Lisäksi autoon kannattaa varata pyyhkeitä koiran kuivaamiseen – on aivan turha kantaa kaikkea likaa kotiin asti. Esimerkiksi Jalon Mikrokuitupyyhe on näppärä, pieneen tilaan menevä, mutta imukykyinen pyyhe, jota on helppo pitää reissussa mukana.

2. Opeta koira tulemaan sisälle rauhallisesti

Kotiinpaluusta riemastunut koira ryntää eteisestä sohvan kautta keittiöön, ja kun tarkastuskierros on tehty, ovat lattiat täynnä rapaa ja roiskeita. Kuulostaako tutulta?

Koiralle kannattaa opettaa jo pentuna rauhallinen kotiin palaaminen, johon kuuluu erilaisia toimenpiteitä, kuten taluttimen ja pannan tai valjaiden riisuminen sekä tassujen putsaaminen. Tarvittaessa koiralle voi rajata tilan kuivatteluun, mutta älä jätä koiraa yksin turhautumaan pitkäksi aikaa.

Tulevaa yhteistä arkea helpottaa huomattavasti myös, jos koira totutetaan turkin pesemiseen ja muuhun käsittelyyn jo aivan pienestä pitäen. Pesuhetkestä kannattaa tehdä mahdollisimman rauhallinen juttelemalla koiralle kannustavasti ja käsittelemällä turkkia pehmein ottein. Muista kehua ja palkita koiraa runsaasti.

3. Varaa eteiseen pyyhkeitä

Kurjalla kelillä kodin eteiseen voi laittaa jo valmiiksi odottamaan vanhoja lakanoita tai pyyhkeitä koiran kuivaamista varten. Jos odotettavissa on suuri sotku, voi lattialle levitellä suojan ennen koiran sisälle päästämistä ja viedä herkimmät matot ja muut esineet turvaan.

Kostutetulla pyyhkeellä, kuten Jalon mikrokuitupyyhkeellä, koiran tassut saa nopeasti pyyhittyä puhtaaksi kurasta, hiekasta ja liasta. Kuivanakin mikrokuitupyyhe irrottaa tehokkaasti pölyä, roskia ja irtokarvaa sekä kuivaa kosteudelta.

Eteiseen voi valmiiksi tehdä myös pesuaineseosta vaikkapa suihkepulloon, jolloin roiskeet on helppo ja nopea pyyhkiä pois. Mikrokuitupyyhe sopii kätevästi myös pintojen pyyhkimiseen.

Lenkillä likaantuneet ja kastuneet tassut pyyhki nopeasti puhtaaksi imukykyisellä Jalon mikrokuitupyyhkeellä.

4. Harjaa koiran turkkia

Koiran turkki kannattaa harjata esimerkiksi metsälenkin jälkeen, sillä monesti jo pelkkä harjaus riittää irrottamaan suurimman osan liasta ja roskista. Myös ennen pesua on syytä harjata turkki roskista ja irtokarvoista, sillä kastuessaan turkin takut vain menevät pahemmalle sykkyrälle.

Takuttomaan turkkiin tarttuu myös vähemmän roskia ja muuta ylimääräistä, joten turkista kannattaa pitää hyvää huolta. Kun koiraa harjataan säännöllisesti, kertyy kodin nurkkiinkin vähemmän irtokarvoista kasvaneita pölykoiria.

Sopiva harja tai kampa kannattaa valita oman koiran turkin ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi Jalon metallipiikkiharja sopii monelle koiralle takkujen ja irtokarvojen taltuttajaksi ja Jalon karstan teräsharjakset irrottavat takut ja lian tehokkaasti mutta hellävaraisesti.

5. Pese tassut huolellisesti

Usean lenkin päätteeksi ei auta kuin suunnata kylpyhuoneeseen tassupesulle. Koiran tassut ovat pahimmin koetuksella eri sääolosuhteissa kastuessaan ja kerätessään likaa varpaiden ja anturoiden väliin. Jotta hiekka ja roskat eivät pääse hiertämään tassuissa kipeästi, kannattaa ne pestä kuraisen lenkin jälkeen tarkasti.

Erittäin likaisten tassujen pesussa voi käyttää mietoa koirashampoota, mutta monesti lämpimällä vedellä huuhtelu riittää. Toistuvaa pesua kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää, sillä jatkuva kastuminen ja tassuihin helposti muhimaan jäävä kosteus, ärsyttää ja tulehduttaa tassujen ihon helposti. Kuivaa siis tassut huolellisesti pyyhkeellä tai esimerkiksi hiustenkuivaajalla.

Pesun jälkeen tassuja voi hoitaa tassuvoiteella, jotteivat ne pääse aivan kuivumaan. Jalon Karvoihin katsomatta -tassuvoide on hajusteeton ja on valmistettu rauhoittavasta ja kosteuttavasta kaurasta.

6. Käytä koiran turkille tarkoitettuja puhdistusaineita

Joskus koira on niin likainen, ettei kunnon kylvyltä voida välttyä. Käytä koiran turkin pesuun vain koirille tarkoitettuja shampoita ja hoitoaineita. Ihmisille suunniteltujen pesuaineiden pH ei sovi koirille, vaan ärsyttää ja kuivattaa niiden turkkia ja ihoa. Ihmisten tuotteissa on usein myös koiralle liian voimakkaita hajusteita.

Koiraa ei kannata pestä kauttaaltaan liian usein, sillä silloin iho ja turkki menettävät luontaisia öljyjä, jotka ylläpitävät hyvinvoivaa ja kiiltävää turkkia. Jos koira ei ole kauttaaltaan likainen, voi harjaaminen, pyyhkeellä pyyhkiminen tai pelkkien tassujen huuhtelu riittää.

Jalon Karvoihin katsomatta -tuoteperheestä löytyy shampoo, 2in1-shampoo sekä hoitosuihke, jotka puhdistavat, hoitavat ja suojaavat koiran ihoa ja turkkia.

Takuton ja hoidettu turkki pysyy myös jatkossa puhtaampana. Jalon metallipiikkiharjalla takut ja irtokarva irtoavat helposti.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon turkinhoitotuotteilla, harjoilla ja pyyhkeillä takut ja lika talttuvat käden käänteessä. Suomessa suunnitellut ja valmistetut Karvoihin katsomatta -hoitotuotteet sisältävät koiran turkkia rauhoittavaa ja hoitavaa kauraa.

Teksti: Niina Kinnunen
Kuvat: Jalo

Koiranpennun tarvikkeet: Mitä kaikkea uusi koiranpentu tarvitsee?

Karvakuonoista perheenlisäystä tulossa, mutta joko varmasti hankit kaikki koiranpennun tarvikkeet? Muistit varmaan pannan ja lelut, mutta entäpä pentuaitaus tai vaikkapa hammasharja? Lue, mitä kaikkea uusi pentu oikein tarvitsee.

Kun päätös koiranpennun hankinnasta on tehty ja uusi perheenjäsen on löytynyt, alkaa usein matelevan pitkältä tuntuva mutta palkitseva luovutusiän odottaminen. Ennen kuin pörröisen käärön voi hakea kotiin, kannattaa odotusaika hyödyntää valmistautumalla, tehdä kodista pennulle turvallinen ja hankkia olennaisimmat tarvikkeet jo etukäteen.

Yhteinen pentuarki saa sujuvan aloituksen, kun koiranpennun tarvikkeet on valmiiksi hankittuna ja omistaja voi rauhassa keskittyä auttamaan pentua kotiutumaan. Samalla alkaa jokapäiväisten tärkeiden toimien, kuten ulkoilun tai esimerkiksi hampaiden harjauksen harjoittelu.

Kokosimme yhteen ostoslistan, josta uusi koiranpennun omistaja löytää kaiken tärkeän, mitä juuri kotiin saapunut pieni pentu tarvitsee.

TuoteTrixie-teräskuppiBasic First -pantaFeel Active Nylon -talutinScruffs Wilton -petiMidwest MaxLock -pentuaitaus
Hinta1,49-5,95 €6,99-10,99 €12,99 €25,99-45,99 €54,95-114,95 €
Koottilavuus, halkaisija:
200 ml, 10 cm
450 ml, 12 cm
750 ml, 15 cm
1,8 l, 20 cm
2,8 l, 24 cm
4,5 l, 28 cm
leveys x kaulanympärys:
1,5 x 20-30 cm
2 x 30-40 cm
2,5 x 30-50 cm
3 x 45-70 cm
1 cm x 180 cmS: 50 x 40 cm
M: 60 x 50 cm
L: 75 x 60 cm
Aitapalat:
61 x 61 cm x 8 kpl
76 x 61 cm x 8 kpl
91 x 61 cm x 8 kpl
107 x 61 cm x 8 kpl
122 x 61 cm x 8 kpl
VäritTeräsMusta, turkoosi, pinkki, roosa
Heijastavat ompeleet
Musta, heijastavat ompeleetMusta, harmaaMusta
ValmistusmaaIntiaKiinaKiinaKiinaSveitsi
TuoteKong Puppy -leluMillers Forge -kynsisaksetShow Dog 2-puoleinen harjaTrixie-hampaidenhoitosettiLittle&Bigger biohajoavat kakkapussit
Hinta6,99-10,99 €7,90 €15,99 €5,95 €4,19 €
KootS: 7,5 cm
M: 9 cm 
L: 10 cm
Yksi koko22 x 6 cmKolme erilaista harjaa,
joissa eri kokoisia harjauspäitä
+ hammastahna
4 x 20 kpl:
23 x 32 cm pusseja
VäritVaaleansininen,
vaaleanpunainen
---Useita eri värejä ja kuoseja
ValmistusmaaKiinaUSAKiinaKiinaKiina
Taulukossa vertailtujen tarvikkeiden hinta- ja tuotetiedot on kerätty Peten Koiratarvike -verkkokaupasta.

Ruoka- ja vesikuppi

Trixie teräskuppi sopii koiranpennun ruoka- tai vesikupiksi ja se on helppo pitää puhtaana, koska sen voi sujauttaa tiskikoneeseen.

Uuden koiranpennun omistajan ostoslistan kärjessä komeilee ruoka- ja vesikuppi. Kuppia valitessa kannattaa huomioda materiaalin kestävyys, kuppien helppo käytettävyys ja toisaalta koko. Monen koiranomistajan suosikiksi on noussut simppeli ja käytännöllinen teräskuppi, joka on helppo pitää hygieenisenä, koska sen voi pestä tiskikoneessa. Teräskuppeja on myös hyvin saatavilla monessa eri koossa. Esimerkiksi Trixie -teräskupin voi hankkia kuudessa eri koossa pikkiriikkisimmille pennuille sopivasta 0,2 litran kupista aina suureenkin nälkään ja janoon riittävään 4,5 litran kuppiin.

Kupin kokoa valitessa kannattaa pitää mielessä pennun koko, mutta toisaalta myös se, minkä kokoiseksi koira tulee suurin piirtein kasvamaan. Jotkin pieneksi jäävät koirat voivat yltää syömään samasta kupista pentuna ja aikuisena, mutta suureksi kasvavalle olisi hyvä ostaa omat kupit pentuajaksi ja suuremmat sitten, kun koira on saavuttanut aikuisen koiran mittansa. Teräskuppi on hyvä valinta mahdollisesti väliaikaiseksi pentukupiksi edullisuutensa takia – persoonallisempaan ruoka- ja vesikuppiin voi halutessa panostaa sitten, kun koira on kasvanut isoksi.

Teräskuppi on kevyt ja liukas, joten kuppien alle on hyvä asettaa jokin alusta, jotta ne eivät pyöri aivan minne sattuu innokkaan ruokailijan kuonon edestä. Osassa teräskupeista on valmiiksi kuminen pohja estämässä liukumista. Kuppeja on myös saatavilla hiukan eri mallisina ja syvyisinä, esimerkiksi aivan pienimmät pennut voivat tarvita aluksi matalamman ruokailuastian, kun taas muun muassa suurikorvaisille koirille suositellaan korkeampi reunaista mallia.

Vinkkejä juuri oman pennun kuppien valintaan kannattaa kysyä kasvattajalta. Yleensä kasvattajat myös neuvovat pennun ruokinnassa, kuten ruoan määrässä ja ruokintatiheydessä, sekä antavat matkaan penturuokaa, johon pentu on tottunut. Pennulle tulee olla aina kupissa tarjolla vettä, ja vesi tulisi vaihtaa vähintään kerran päivässä, jotta se on aina raikasta.

Trixie teräskuppien vetoisuudet ja halkaisijat:

  • 200 ml, 10 cm
  • 450 ml, 12 cm
  • 750 ml, 15 cm
  • 1,8 l, 20 cm
  • 2,8 l, 24 cm
  • 4,5 l, 28 cm

Panta

Säädettävän Basic -pentupannan saa useassa kauniissa värissä ja se on valmistettu kevyistä ja mukavan tuntuisista materiaaleista.

Pennulle on hyvä hankkia valmiiksi ulkoilutarvikkeet. Pantaan ja hihnaan totuttelu kannattaa aloittaa pian kotiutumisen jälkeen, jotta pentu pääsee tutkimaan ulkomaailmaa ja tutustumaan ympäristöön kodin lähellä. Samalla ulkoilutus ja sisäsiistiksi oppiminen pääsevät hyvin vauhtiin.

Basic-merkin First-panta on kevyt ja helposti puettava panta, joka sopii monelle hauvalle ensimmäiseksi pentupannaksi. Pikalukon avulla panta on nopea kiinnittää ja irrottaa, ja koska pannan kokoa voi säätää, sopii se mainiosti nopeasti kasvavalle pennulle. Helposti puhtaana pidettävästä nailonista valmistettuja pantoja on saatavilla useammassa söpössä sävyssä, esimerkiksi kirkkaassa turkoosissa ja hempeässä roosassa. Heijastintikkaukset saavat pennun näkymään myös hämärässä. Basic First -pantaa on saatavilla neljässä säädettävässä koossa.

Koot (pannan leveys x kaulanympärys):

  • 1,5 cm x 20-30 cm
  • 2 cm x 30-40 cm
  • 2,5 cm x 30-50 cm
  • 3 cm x 45-70 cm

Pennulle tulee aina valita säädettävä panta, eikä esimerkiksi kuristavaa pantaa. Varmista myös, että panta on tarpeeksi leveä ja yltää ainakin kahden niskanikaman yli, jottei se pääse painumaan pennun herkkään ja vasta kehittyvään niskaan kipeällä ja vaarallisella tavalla.

Monet suosivat ulkoilutuksessa valjaita, jotka jakavat kiristyvästä hihnasta aiheutuvaa painetta tasaisesti ja koiran niskaa säästäen. Valjaitakin on saatavilla pienessä koossa ja säädettävinä, joten myös pentuajalle voi löytää sopivat valjaat. Voi kuitenkin olla, että nopeasti kasvavalle pennulle kannattaa hankkia laadukkaat ja varmasti hyvin istuvat valjaat vasta, kun se on jo hiukan suurempi ja aktiivisempi liikkuja. On myös aina suositeltavaa käydä paikan päällä sovittamassa valjaiden istuvuutta, jos vain mahdollista. Lue aiempi osto-oppaamme parhaiden valjaiden valitsemisesta täältä.

Talutin

Feel Activen Nylon -talutin näkyy hämärässäkin kauas, sillä hihnan molemmin puolin kulkee heijastavat ompeleet.

Aivan pieni pentu pysyy todennäköisesti mielellään omistajan kintereillä, mutta ei kestä kauaakaan, kun pentu löytää tassuihinsa vauhtia ja rohkeutta tutkia maailmaa. Silloin mukavat ja turvalliset ulkoiluvarusteet tulevat tarpeen, ja on aika napsauttaa hihna kiinni pantaan. Kun hihnaan totuttelun ja hihnassa nätisti kulkemisen harjoittelun aloittaa ajoissa, onnistuu se jatkossakin helpommin, kun on aika lähteä pidemmille lenkeille.

Feel Activen Nylon -talutin on pienellekin pennulle sopivan kevyt hihna, jossa yhteisiä kävelylenkkejä on hauska alkaa harjoitella. Senttimetrin levyisessä ja 180 senttiä pitkässä hihnassa kulkee molemmin puolin heijastinompeleet, jotka tuovat turvaa pimeälläkin liikkuessa. Lisänäkyvyyttä saa myös halutessaan ripustamalla vaikkapa heijastimen tai vilkkuvalon lukon lähellä sijaitsevaan kangaslenkkiin. Hihnan lukko on kestävää metallia, joten tomerakaan pentu ei pääse riuhtomaan sitä rikki.

Pentua ulkoiluttaessa kannattaa muistaa, että järjestyslain mukaan koiran on taajamassa oltava aina kytkettynä ja metsästyslaki määrää, että koira on pidettävä metsässäkin kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä kiinnipitoaikana eli 1.3.-19.8. välisenä aikana, jotta luonnoneläimillä olisi rauha niiden lisääntymisaikana. Muulloinkin koiran tulee olla kytkettynä, ellei vapaana pitämiseen ole maanomistajan tai metsästysoikeuden hallitsijan lupaa, ja koiran tulee joka tapauksessa aina olla omistajansa hallinnassa.

Peti

Pehmeässä ja pesämäisessä Scruffs Wilton -koiranpedissä pieni pentu voi käpertyä mukavasti unille.

Hyvä ja riittävä uni on yksi tärkeimmistä asioista, joita pentu tarvitsee kasvaakseen. Pieni koiranpentu voi viettää jopa 18-20 tuntia vuorokaudesta unten mailla. On siis erittäin tärkeää, että sillä on oma mukava ja rauhallinen paikka, jonne vetäytyä lataamaan akkuja leikkimisen ja kaiken muun pentumaisen touhuamisen välissä. 

Pehmeys ja mukavuus ovat maittavien unien salaisuus. Scruffs-tuotemerkin Wilton-peti on vuorattu sisältä muhkealla tekoturkiksella, johon koiran on mukava käpertyä koisimaan. Pedin pehmeät reunat luovat pedistä pennulle turvallisen pesän ja voipa reunaa vasten kivasti lepuuttaa päätäkin – heti, kun vain pentu kasvaa sen verran, että ylettää! Wilton-petiä on saatavilla kolmessa eri koossa ja kahdessa, moneen sisustukseen sointuvassa värissä, mustana ja harmaana. Liukuestepohja pitää pedin paikallaan, vaikka pennulle iskisikin riehakas iltahepuli. Wilton -koiran peti kestää konepesun 30 asteessa.

Koot:

  • S: 50 x 40 cm
  • M: 60 x 50 cm
  • L: 75 x 60 cm 

Ensimmäistä pennun petiä valitessa voi pitää jo mielessä se, kuinka suureksi koira tulee kasvamaan. Varsinkin kestävistä materiaaleista valmistetut pedit, joista pidetään hyvin huolta, voivat kestää koiralla montakin vuotta. Toisaalta täytyy muistaa, että pentuaika on yllätyksiä täynnä eikä ole kovinkaan tavatonta, että vasta sisäsiistiksi opettelevalla pienokaisella tulee vahinkopissat juuri omaan petiin tai nukkumapaikka saa maistiaisen tuhovimmasta ja päätyy pennun raatelemaksi. Pennun petiä voi suojata esimerkiksi erilaisin peitoin ja lisäpehmustein.

Sijoita pennun peti rauhalliseen paikkaan, pois kodin vilkkaimmilta kulkureiteiltä, lämpimään ja vedottomaan paikkaan. Kaikki koirat eivät kuitenkaan viihdy kokonaan poissa muun perheen luota, joten seuraa, missä juuri oma pentu haluaa nukkua ja sijoita peti sen mukaan pennulle mieluisaan paikkaan.

Pentuaitaus tai -portteja

Midwestin MaxLock -pentuaitaus pitää liian uteliaan ja tomeran pennun poissa pahanteosta.

Vikkelä pentu ehtii keksiä metkun jos toisenkin, jos omistajan silmä välttää edes pieneksi hetkeksi. Kukaan ei voi vahtia koiranpentua vuorokauden ympäri, joten on kultaakin arvokkaampaa välillä rajata aluetta, jolla pentu pääsee liikkumaan. Tähän tarkoitukseen sopii erityisen hyvin pentuaitaukset tai oviin asennettavat koiraportit, joiden läpi pentu näkee ympäristöään, muttei pääse suin päin valvomatta tekemään mitään kiellettyä. Pentuaitaus sopii hyvin myös kotona yksinolon harjoitteluun.

Turvallisen ja rajatun tilan koiranpennulle voi näppärästi luoda esimerkiksi Midwestin MaxLock -pentuaitauksella, joka koostuu kahdeksasta 61 senttimetriä leveästä aidan osasta, joista yhdessä on myös ovi. Aitausta on saatavilla myös kuudessa eri korkeudessa 61-122 senttimetrin väliltä, joten aitauksesta löytyy sopivan kokoinen vaihtoehto monille eri roduille. Midwestin pentuaitaus on helppo pystyttää ilman työkaluja ja sen voi muotoilla tarpeen mukaan esimerkiksi kahdeksankulmion, neliön tai suorakulmion muotoon tai käyttää suorana aitana jakamassa ja rajaamassa tilaa. Koska aitaus on kevyt ja taittuu kasaan, voi sitä siirrellä helposti tarpeen mukaan. Pentuaitausta voi käyttää myös ulkona ja sen mukana tulee maakiilat, joilla aitauksen saa kiinnitettyä maahan.

Aitapalojen koot:

  • 61 x 61 cm x 8 kpl
  • 76 x 61 cm x 8 kpl
  • 91 x 61 cm x 8 kpl
  • 107 x 61 cm x 8 kpl
  • 122 x 61 cm x 8 kpl

Pentulelu

Kong Puppy -lelu soveltuu pennun monipuolisiin leikkeihin aina aktivoinnista, pureskeluun ja pomputteluun.

Koiranpentu oppii elämässään tarvittavia asioita ja taitoja leikkimällä. Pennulle kannattaa varata erityyppisiä leluja, jotta se pääsee toteuttamaan itseään monipuolisesti. Samalla pentu löytää juuri itselleen mieluisat tavat leikkiä ja touhuta, sillä onhan jokainen koira omanlaisensa leikkijänsä.

Pennulle leluja valitessa kannattaa huomioida ainakin se, että lelu on turvallinen ja kestävä pureskeltavaksi. Kun pennulla on lelu, johon se saa luvan kanssa käyttää hampaitaan, jäävät kielletyt esineet todennäköisemmin rauhaan. Lelun tulee myös olla pennulle sopivan kokoinen eli tarpeeksi pieni, jotta se saa siitä otteen, mutta ei liian pieni, jottei lelu aiheuta tukehtumisen vaaraa. Lelusta ei saa lähteä pieniä osia irti, ja jos pentu saa lelun järsittyä kappaleiksi, on aika vaihtaa lelu uuteen.

Supersuositusta Kong -koiran lelusta on olemassa varta vasten pennuille suunniteltu Kong Puppy -versio. Kongin pentuversio on valmistettu alkuperäistä pehmeämmästä kumista, joka on hellä ja turvallinen pennun hampaille ja ikenille. Lelu antaa silti haastetta ja tekemistä pennun suulle ja mielelle: kongin sisään voi laittaa esimerkiksi nameja tai jotain tahnamaista tai märkää koiranruokaa, jota pentu voi sitten kaivella lelun sisältä aikansa kuluksi. Samalla pentu joutuu käyttämään päätään ja oppii ratkaisemaan ongelmia. Lisähaastetta leluun saa, kun täytetyn kongin pakastaa. Kuminen kongi hyppii ja pomppii muotonsa ansiosta arvaamattomasti, joten se herättää koiran mielenkiinnon vauhdikkaammissakin leikeissä. Kong Puppy -lelu on saatavilla suloisessa vaaleansinisessä ja vaaleanpunaisessa sävyssä.

Lelujen koot:

  • S: 7,5 cm, max. 9 kg pennuille
  • M: 9 cm, 7–16 kg pennuille 
  • L: 10 cm, 13–30 kg pennuille

Kynsileikkurit

Punaisista kahvoistaan tunnetut Millersin Forge -kynsisakset ovat monen koiraihmisen ikisuosikki tarkan leikkausjäljen ansiosta.

Koiran kynnet tulisi leikata säännöllisesti noin viikon tai kahden välein riippuen kynnen kasvu- ja kulumisvauhdista. Kun kynsien leikkausta harjoitellaan jo aivan pienestä pitäen, rauhallisesti ja ruhtinaallisesti palkiten, ei operaatiosta pääse kasvamaan suurta mörköä koiralle tai omistajallekaan.

Ihan millä tahansa saksilla koiran kynsiä ei kannata leikata, sillä liian tylsillä tai heveröisillä saksilla saa lähinnä vahinkoa aikaan, kun kynnet lohkeilevat, lastoittuvat ja pahimmillaan leikkaantuvat kipeästi kynnen ytimeen asti. Teräviin ja tarpeeksi tukevarakenteisiin kynsisaksiin kannattaa siis panostaa, jotta kynsien leikkaus käy mahdollisimman kivuttomasti.

Kynsisaksien klassikoksi nousseet Millers Forge -sakset eivät ole keränneet mainettaan aivan turhaan, sillä kestävien ja erittäin terävien kynsisaksien leikkausjälki on tarkka. Näiden saksien nimeen vannovat myös monet ammattilaiset, kuten eläinlääkärit ja trimmaajat. Tukevat kahvat, jotka on päällystetty liu’un estävällä kumilla, auttavat saamaan saksista hyvän otteen. Saksissa on myös leikkuurajoitin, jonka avulla voi varmistaa, ettei kynttä pääse leikkaamaan liikaa. Millers Forge -kynsisaksia suositellaan pienille ja keskikokoisille koirille, mutta käyttäjäkokemusten mukaan ne sopivat monen kokoisille koirille. Millers-kynsisaksilla on valmistajan antama elinikäinen takuu.

Harja

Kaksipuolinen Show Dog -harja avaa takut ja silottaa karvan edustuskuntoon.

Turkki on koiran kruunu. Jotta oma murre pysyy yhtä söpönä kuin sinä ensimmäisenäkin päivänä, kun se valtasi sydämesi, täytyy sen turkista pitää hyvää huolta. Se kuinka vaativahoitoinen kunkin koiran turkki on, vaihtelee paljon rodun ja yksilön välillä. Kasvattajalta kannattaa pyytää yksityiskohtaiset ohjeet ja vinkit oikeanlaiseen turkinhoitoon sekä mahdolliseen trimmauksen tarpeeseen. Jokaisesta koirataloudesta tulisi kuitenkin löytyä vähintään perusharja, jolla turkin takut saadaan taltutettua.

Show Dog -merkin kaksipuoleisessa harjassa on toisella puolella metalliset pyöristetyt piikit ja toisella puolella tiheämmät harjakset. Ympäristöystävällisestä bambusta valmistettu harja on kevyt kädessä, ja se sopii monipuolisesti takkujen selvittämiseen. Metallipiikit irrottavat tehokkaasti takut ja irtokarvan, kun taas tiheä harjaspuoli puolestaan saa koiran turkin kiiltämään kauniisti. Kooltaan harja on 22 x 6 cm.

Kun koiraa harjaa tarpeeksi säännöllisesti, pysyy sen turkki takuttomana eikä harjaaminen silloin tukista ja satu. Harjauksen myötä turkki voi myös paremmin, kun sen luontaiset öljyt levittyvät koko karvan pituudelle ja ihon pintaverenkierto myös vilkastuu. Harjaamisesta tulee monelle koiralle rentouttava ja ihana kokemus, ja samalla se saa paistatella omistajan huomion ja rapsutusten kohteena. Säännöllinen harjaaminen ilahduttaa koiraa, jolla on kevyt olo hoidetussa turkissa, mutta myös omistajaa, joka joutuu imuroimaan sohvan takana ja huoneen nurkissa pyöriviä pölykoiria harvemmin, kun koirasta ei pöllyä irtokarvaa aivan niin tiheään tahtiin.

Hammasharja ja tahna

Trixie -hampaidenhoitosetillä taltutetaan hammaspeikot ennen kuin ne ehtivät edes rakentaa pesää pennun suuhun.

Kuten niin monia muitakin hoitotoimenpiteitä, myös hampaiden harjaamista kannattaa harjoitella koiran kanssa jo pienestä pennusta alkaen. Vaikka monet hammasvaivat, kuten hammaskiven ja plakin kertyminen ja niistä johtuva pahanhajuinen hengitys, ovat yleisiä vaivoja usein vasta vanhemmilla koirilla, kannattaa ongelmien ennaltaehkäisy aloittaa jo nuorena. Purulelut ja -luut auttavat hammashygienian ylläpitämisessä, mutta harjaaminen on silti paras ja tehokkain tapa huolehtia koiran purukalustosta. Hampaat pitäisi harjata mielellään päivittäin.

Hammasharjan tulee mahtua hyvin koiran suuhun ja ylettyä kaikkiin hampaisiin. Älä koskaan käytä ihmisille tarkoitettua hammastahnaa, sillä se on koiralle liian voimakasta ja esimerkiksi ksylitoli on koiralle myrkyllistä. Koirille on myytävänä omia, koirille mieluisan makuisia, hammastahnoja, jotka tekevät hampaidan harjaamisesta mukavamman kokemuksen.

Kaiken kattava Trixie hampaidenhoitosetti on kätevä tapa aloittaa koiran hampaiden hoidon opettelu. Setti sisältää niin mintunmakuisen koirien hammastahnan, kaksi erilaista sormihammasharjaa kuin kaksipäisen hammasharjan. Kaksipäisessä hammasharjassa on kaksi eri kokoista harjaspäätä: suurempi sopii esimerkiksi etuhampaiden harjaamiseen ja pienempi pienikokoiseen suuhun tai takana olevien poskihampaiden harjaamiseen. Koska setti tarjoaa monta erilaista harjaa, voi omistaja ja pentu kokeilla, millainen harjaustyylii sopii juuri heille kaikkein parhaiten.

Kakkapussit

Ei kai koirankakkapussin tarvitse olla tylsä! Veikeät Little & Bigger -kakkapussit ovat biohajoavia.

Mikään ei olisi sen ikävämpi aloitus yhteiselle koira-arjelle kuin suututtaa naapurit heti kättelyssä. Parempi siis kerätä ne pennunkin pienet kakat pois pihoilta ja tienvarsilta! Uuden koiranomistajan kannattaa varustautua monella koirankakkapussirullalla ja muistaa ottaa tarpeeksi pusseja mukaan ulkoilulle. Varmista alueeltasi koirankakkapussien oikeanlainen kierrätys. Joissain paikoissa maatuvassa pussissa olevan jätöksen saa tiputtaa biojätteeseen, mutta monessa paikassa sen oikea osoite on sekajäte.

Miksei koirankakan kerääminen voisi olla hiukan hupaisa kokemus? Little & Bigger -merkin biohajoavat kakkapussit ovat varmasti koirapuiston komeimmat, sillä niitä on saatavilla monissa hauskoissa väreissä ja kuoseissa, esimerkiksi monissa kirkkaissa väreissä, söpöin sydämin tai palloin koristeltuna tai aina yhtä trendikkäässä leopardikuosissa.  23 x 32 cm -kokoisia pusseja myydään muun muassa neljän rullan monipakkauksissa. Yhdessä rullassa on 20 pussia. Little & Bigger -merkin biohajoavat kakkapussit ovat yhteensopivia Bags On Board -kakkapussipidikkeen kanssa. Pidikkeen saa kätevästi kiinnitettyä esimerkiksi koiran taluttimeen, jolloin pussit pysyvät aina varmasti matkassa.

Varaa pennun varalle myös nämä

– Sopivaa penturuokaa. Kysy tarkemmat ruokintaohjeet kasvattajalta, joka osaa kertoa, mitä pentu on luovutukseen asti syönyt ja kuinka usein ja kuinka suuria annoksia se tarvitsee.

Koulutusnameja. Yleensä mitä mehevämpi ja kosteampi herkku, sitä maittavampi se on koiran mielestä, mutta oman koiran lempinamit löytyy ainoastaan kokeilemalla. Pennulle sopivia nameja kannattaa varata runsaasti, sillä ruoka on monelle koiralle tehokkain tapa motivoida ja palkita koulutustilanteissa.

Puruluita. Lelujen lisäksi pennulle kannattaa hommata herkullisen makuisia puruluita pureskeltavaksi, jotta pikku naskalihampaat pysyvät poissa kiellettyjen tavaroiden kimpusta. Tarjoa puruluita kuitenkin maltillisesti ja vain hetkeksi kerrallaan, sillä uudet syötävät saattavat ärsyttää suurissa määrissä pennun herkkää vatsaa.

Turkinhoitovälineet. Rodusta ja yksilön turkinlaadusta riippuen, koira voi tarvita perusharjan lisäksi erilaisia trimmaustarvikkeita. Vinkit oikeaoppiseen turkinhoitoon kannattaa varmistaa kasvattajalta. Hanki myös koiran karvan laatuun sopiva shampoo ja hoitoaine.

Ulkoiluvaatteet. Varsinkin talvella syntyneet pienikokoiset ja lyhytkarvaiset pennut voivat tarvita ulkoiluun lämmittävän takin. Myös kuratakki voi olla pennulle paikallaan, jos sen turkkia halutaan suojata jatkuvalta likaantumiselta. Vaikkei oma koira tarvisikaan takkia lämmikkeeksi, kannattaa harkita huomiovärisen ja heijastimilla varustetun heijastinliivin hankkimista ilta- tai aamuhämärissä tehtävien ulkoilujen varalle.

Kuljetusboksi, -häkki tai autovaljaat. Mikä ikinä onkaan itselle ja omalle koiralle sopiva tapa matkata paikasta toiseen, kannattaa turvallisuuteen liikenteen päällä satsata. Kuljetusboksissa, -häkissä tai esimerkiksi turvavöihin kiinnitettävissä autovaljaissa, koira matkustaa turvallisesti automatkan ajan.

– Koiran ensiapulaukku. Pennun kanssa voi sattua ja tapahtua, joten mahdollisiin haavereihinkin täytyy varautua. Valmiiksi koottuja, koirille tarkoitettuja ensiapupakkauksia on saatavilla, mutta sen voi koota myös itse. Laukkuun kannattaa varata muun muassa haavasuihke ja sidostarpeet, punkkipihdit ja kuumemittari. Mukaan kannattaa myös sujauttaa päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot.

Teksti: Niina Kinnunen

Tuo pallo, hae frisbee! Näin koulutat koirasi noutamisleikkiin

Noutamisleikki on kätevä tapa leikkiä yhdessä ja samalla koira saa liikuntaa. Mikä parasta, moni koira tuntuu rakastavan ilman halki lentävän pallon tai muun lelun perään juoksemista. Kysyimme eläintenkouluttajalta, kuinka koira opetetaan noutamaan ja palauttamaan lelu nätisti ja turvallisesti.

Suurin osa koirista kirmaa heitetyn pallon perään automaattisesti, mutta sen sijaan osa koirista ei millään malttaisi tuoda lelua takaisin ja luovuttaa sitä omistajalle. Siksi noutamista täytyy monen koiran kanssa erikseen harjoitella.

– Saalistus ja jahtaaminen ovat metsästyskäyttäytymistä, joka tulee koiralta luonnostaan. Siksi koirat yleensä niin mielellään lähtevät lelun perään, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo.

Se kuinka innokkaasti koira noutaa asioita, vaihtelee kuitenkin rotujen ja yksilöiden välillä. Esimerkiksi palveluskoirat tai paimenkoirarodut ovat yleensä verrattain helppo opettaa noutamaan, kun taas vaikkapa alkukantaisilta tai metsästykseen ja itsenäiseen työskentelyyn käytetyiltä roduilta lelun tuominen ihmiselle ei luonnistu yhtä lailla.

Leikkisällä 1-vuotiaalla Viljamilla piisaa energiaa, jolla kirmata pitkällekin liitävän Jalo frisbeen tai kelluvuutensa ansiosta vesileikkeihin sopivan Jalo Train & Treat -frisbeen perään.

Aloita helposta ja panosta vaikeaan

Noutamisen opettelu kannattaa jakaa tarpeeksi pieniin osiin, jotka opetellaan yksi kerrallaan.

– Noutaminen on käytösketju, joka kannattaa pilkkoa palasiin, esimerkiksi neljään osaan: esineen luokse menemiseen, esineeseen tarttumiseen, esineen kantamiseen sekä ihmisen luokse tuomiseen ja esineen luovuttamiseen, Tihtonen listaa.

Noutamisen harjoittelun voi aloittaa koiralle helpoimmasta ja mieluisimmasta asiasta, joka yleensä on heitetyn pallon tai lelun perään lähteminen. Pallon heittäjän täytyy kuitenkin olla tarkkana, mitä käytöstä palkkaa.

– Noutamisessa korostuu ajoituksen tärkeys, joten koulutuksessa on hyvä käyttää naksutinta tai erittäin täsmällistä kehua. Koira palkataan, heti kun sen leuat aukeavat lelun ympärille ja se on tarttumassa leluun. Vahingossa tulee helposti palkattua väärää kohtaa, eli vasta sitä, kun koira on jo tiputtamassa lelun suustaan, Tihtonen kuvailee.

Kun lelun perään lähteminen ja siihen tarttuminen sujuvat, voidaan harjoitella esineen kantamista ihmistä kohti. Koiraa leikitetään ja sille tarjotaan lelua, ja kun koira tarttuu leluun, se palkitaan. Seuraavassa vaiheessa lelu annetaan koiralle, jonka jälkeen ihminen peruuttaa kehujen siivittämänä, ja koira todennäköisesti seuraa lelu suussaan perässä ja saa siitä palkan.

– Jos koira ei lähde perään, voi sitä kannustaa mukaan eri keinoin, esimerkiksi menemällä kyykkyyn tai rapistelemalla herkkupussia. Namien ei kuitenkaan kannata olla näkyvillä, sillä silloin koira luultavasti tiputtaa lelun suustaan ennen aikojaan, jotta on valmis nappaamaan herkun suuhunsa.

Noudon viimeinen palanen on lelusta nätisti luopuminen. Jos haluaa, että koira tuo lelun käteen asti, auttaa jos aiemmin erillisenä taitona koiralle on opetettu käsikosketus. Se on yleensä helppo opettaa: koiralle tarjotaan käsi näkyville ja kun koira koskee siihen, se saa palkinnon.

Tihtonen suosittelee käyttämään noutoleikissä myös useampaa samanlaista lelua, joilla koiran kanssa käydään vaihtokauppaa. Lue aiemmasta jutustamme, kuinka koira opetetaan luopumaan lelusta.

– Kaikkia noutamisen palasia opetellaan erillään ja erityisesti haastavimpiin kohtiin panostetaan, ennen kuin ne yhdistetään. Jos yksi osa noutamisketjua ei ole kunnossa, ei koko noutokaan suju.

Vesipeto Viljami noutaa mielellään järveen heitetyt lelut ja vilvoittelee samalla kuuman kesäpäivän päätteeksi. Vinkuva Jalo piikkipallo on erityisesti tämän vinkulelufanin mieleen.

Muista heitellä maltilla

Noutamisleikki voi yltyä vauhdikkaaksi, ja vauhdin mukana riski tapaturmille kasvaa. Siksi on tärkeää, että omistaja huolehtii, että niin pallon heittely paikka kuin heitettävät lelutkin ovat koiralle turvallisia.

– Koiran terveydentila täytyy myös huomioida. Vauhdikas noutamisleikki ei sovi vanhalle ja vaikkapa sydänvaivoista kärsivälle koiralle, Tihtonen muistuttaa.

– Joillakin koirilla esiintyy myös liioiteltua jahtaamiskäytöstä. Tällöin noutamisen harjoittelussa kannattaa kääntyä kouluttajan puoleen, jotta ongelma ei pahene, ja koira pääsee jahtaamaan lelua suunnitellusti.

Palloa ei aina myöskään tarvitse singota mahdollisimman pitkälle, vaan noutamista voi tehdä maltillisestikin. Omistajan täytyy lopettaa leikki, jos palloista intoileva koira olisi valmis jatkamaan vaikka koko päivän.

– Saaliin perään lähteminen tulee koiralta niin selkärangasta, ettei se itse jää miettimään, jaksaako tai pystyykö. Erityisesti kesähelteillä, vedessä tai lumihangessa lelua heitellessä, kannattaa toistoja tehdä vain muutama kerrallaan, jottei koira mene aivan hapoille.

Pelkän lelun heittelyn sijaan Tihtonen suosittelee hyödyntämään noutamista myös muussa yhteisessä tekemisessä. Lelun voi esimerkiksi piilottaa pihalle koiran etsittäväksi ja pyytää sitä sitten tuomaan se luokse tai koiran voi opettaa noutamaan vaikkapa aamutohvelit tai nostamaan tippuneet tavarat pyynnöstä. Vain mielikuvitus on rajana, mitä koiran voi opettaa noutamaan.

Katso alta video, jolla eläintenkouluttaja Noora Tihtonen ja Stara-koira näyttävät, kuinka noutamisen eri palasia voi harjoitella.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia koirantarvikkeita ja -leluja valmistavan Jalon kanssa. Jalon lelut, kuten klassikkolelu tennispallo, innostavasti vinkuva piikkipallo sekä kestävät ja taipuisat renkaat ja frisbeet sopivat noutamisleikkeihin niin pihalla kuin vaikka vedessä.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Palkkioksi pallo tai pehmo – Kouluta koiraasi lelulla ja leikillä

Vaikka jo pelkkä namipussin rapsahduskin saa monen koiran tekemään tempun jos toisenkin, voi herkkujen lisäksi lelulla ja leikillä palkitseminen olla tehokas tapa motivoida koiraa toimimaan toivotulla tavalla. Yhdessä leikkiminen myös vahvistaa koiran ja ihmisen välistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä.

Lelulla ja leikillä palkitseminen sopii lähes kaikenlaisiin koulutustilanteisiin. Aivan uutta asiaa opetellessa toistoja tarvitaan paljon ja nopeasti, jolloin herkuilla palkitseminen käy kätevästi. Kun koira kuitenkin jo osaa alkeet, voi uutta intoa ja haastetta koulutukseen hakea leluista.

– Lelulla palkitseminen käy hyvin esimerkiksi käytösketjun päätteeksi tai suureksi loppupalkaksi, joka kertoo koiralle, että se pärjäsi hyvin ja koulutushetki on ohi, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen sanoo.

Hän suosittelee vaihtelemaan erilaisten palkkojen välillä, sillä koira voi kyllästyä, jos saa aina vain saman palkan.

Eri palkkioilla voi myös ohjailla koiran viretilaa. Nameilla saa palkattua nopeasti toistoja, mutta kun koiran keskittyminen alkaa herpaantua, voi leikillä nostattaa koiralle uutta innostusta ja motivaatiota. Yhteinen leikkituokio on mainio tapa lopettaa koulutus, koska koira pääsee irrottelemaan keskittymistä vaatineen haasteen jälkeen.

– Hyvänä periaatteena voi pitää, että ruoalla palkitseminen rauhoittaa ja leikillä palkitseminen innostaa koiraa, Tihtonen summaa.

Motivaatiota lemppari leluista

Palkkiona voi käyttää mitä tahansa koiralle turvallista ja mieluista lelua. Tihtonen vinkkaa, että kaikkein motivoivimman lelun löytää, kun antaa koiran valita lelun itse.

– Kaikki lelut kerätään koppaan, josta koira saa penkoa ja valita. Koiralle kannattaa tarjota erilaisia leluja: vetoleluja, palloja, patukoita ja eri materiaaleista tehtyjä, pehmeitä ja kovia, kankaisia ja muovisia leluja.

Jokainen koira on omanlaisensa leikkijä, ja voi olla päivästäkin kiinni, mikä milloinkin hauvaa huvittaa. Palkkiona leikkiminen voi olla mitä vain, mistä koira tykkää. Palloa voi heittää koiran noudettavaksi, narun päässä olevaa lelua voi vetää koiran jahdattavaksi tai vetolelusta voidaan käydä kunnon kamppailu.

– Kaikki leikkiminen stimuloi koiran metsästyskäyttäytymistä, on se sitten jahtaamista, retuuttamista tai pureskelemista. Useimmilta koirilta leikkiminen käy luonnostaan, ja on hyvä, että koira pääsee toteuttamaan sitä, Tihtonen sanoo.

Palkitessa tulisi olla useampi lelu käytössä. Jotta koiralta ei tarvitse yrittää väkisin ottaa lelua pois, sen sijaan sen kanssa käydään vaihtokauppaa. Tihtonen suosittelee käyttämään kahta-kolmea samanlaista lelua, jotka mielellään on hankittukin samaan aikaan. Samanlaiset ja yhtä kuluneet lelut ovat koiran silmissä yhtä kiinnostavia ja arvokkaita.

– Myös keskenään erilaisia leluja voi käyttää, mutta kannattaa tarkkailla, mitkä lelut ovat koiran mielestä erityisen houkuttelevia. Astetta heikommasta lelusta on helpompi vaihtaa mieluisampaan leluun kuin toisin päin.

Pallomainen Jalon Pöhmelö-lelu on hyvä vauhdikkaisiin noutamisleikkeihin.

Opeta koira luopumaan lelusta

Lelulla palkitseminen perustuu siis vaihtokauppaan. Jotta koulutushetket eivät tuhlaannu siihen, että koira pinkoo lelu suussa omistajaansa pakoon, täytyy koira opettaa luopumaan lelusta. On tärkeää, ettei lelua koskaan vain viedä koiralta, vaan se luopuu siitä itse.

– Lelusta luopumisen opetteleminen aloitetaan rauhallisessa paikassa ilman häiriötekijöitä, esimerkiksi ensin kotona sisällä ja sitten omalla pihalla, Tihtonen kertoo.

– Omistaja pitää kädessään lelua, joka on esimerkiksi niin pieni, että koira ei saa sitä varastettua vaikka yrittäisi. Kun koira lopulta ei enää yritä tavoitella lelua, vaan esimerkiksi istuu ja ottaa katsekontaktin, se palkitaan ensin sanallisesti ja sitten lelulla.

Palkitsemisessa kannattaa käyttää aina sanallista kehua, ja mielellään vielä omaa sanaansa herkkupalkkiolle ja omaansa leluille, jotta koira tietää, mitä on luvassa. Palkitsemisen ajoittaminen onnistuu paremmin, kun palkkiosanan voi hihkaista heti, kun taas lelun esille kaivamisessa saattaa joskus mennä hetki.

Koira oppii, että luopumisesta palkitaan ja se voi luottaa siihen, ettei se menetä leluaan täysin. Kun omistaja kaivaa uuden kiinnostavan lelun esille, koira todennäköisesti hetken leikittyään tiputtaa edellisen lelun, ja koiran voi taas palkita uudella.

Vaikka jo lelu itsessään on koiralle mieluisa palkinto, on sitäkin innostavampaa se, että ihminen on leikissä mukana.

Oman koiran leikkimistavat kannattaa oppia tuntemaan. Leikistä ei saa aiheutua koiralle liikaa painetta ja stressiä. Esimerkiksi monet koirat eivät pidä siitä, että omistaja kumartuu uhkaavasti päälle, mutta osa koirista ei ole moisesta moksiskaan. Jotkin omistajat välttelevät myös rajumpia leikkejä, kuten veto- ja retuutusleikkejä, vaikka moni koira nauttisikin erityisesti niistä.

– On täysin huuhaata ja vanhanaikainen käsitys, ettei koira saisi koskaan voittaa vetoleikkiä. Koira saa ja sen pitääkin voittaa, sillä se saa siitä luottavaisuutta ja itsevarmuutta. Voittaminen on sille myös hyvin palkitsevaa, Tihtonen huomauttaa.

Lelulla palkitsemisen muistilista:

– Käytä vain koiralle sopivia ja turvallisia leluja.
– Kannusta koiraa luopumaan lelusta ja vaihtokauppana se saa toisen tilalle. Älä vie lelua koiralta.
– Tunnista koirasi leikkitavat. Älä painosta koiraa liikaa leikkiessä.
– Älä lähde jahtaamaan koiraa – koira voi jahdata sinua.
– Anna koiran voittaa – mikäpä sen parempi palkkio!

Täytteetön Jalon Raato-lelu sopii hyvin retuutettavaksi ja kestää jopa terrierin hampaissa.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia koirantarvikkeita ja -leluja valmistavan Jalon kanssa. Jalon palloilla, renkailla, vetoleluilla, pehmoilla sekä muilla veikeillä leluilla innostat koiraa oppimaan uutta koulutustilanteissa.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen