ravinto

6 asiaa, jotka jokaisen koiranomistajan tulisi tietää koiran ruokinnasta

Koirasi on rakas perheenjäsen, joten haluat tarjota sille parasta mahdollista ravintoa. Kysyimme asiantuntijalta, MMT, agronomi, tutkija ja valjakkourheilija Riitta Kempeltä, miten koiran ruokavalio kannattaa koostaa sekä miten koiranruokien pakkausselosteita oikein luetaan.

1. Varmista, että koira saa sopivasti energiaa

Yksi elimistön ravitsemuksellisista perustarpeista on energian riittävä saanti. Se voidaan todeta tunnustelemalla koiran kylkiluita. Hyvinvointi on kohdallaan, kun kylkiluiden päällä on ohut rasvakerros. Mikäli sormet solahtavat kylkiluiden väliin, koira ei saa riittävästi ruokaa. Lihavan koiran kylkiluita on puolestaan vaikea tuntea.

”Jos koira ei saa riittävästi energiaa, se laihtuu. Aliruokinta voi vaarantaa myös muiden ravintoaineiden saannin. Aliruokinta voi johtua muun muassa siitä, ettei koira saa riittävästi ruokaa tai se ei pysty käyttämään ruoan raaka-aineita hyväkseen. Tällöin uloste on tyypillisesti löysää ja koira menettää nestettä sekä ravintoaineita, mikä voi johtaa pitkään jatkuessaan puutostiloihin”, Riitta Kempe kertoo.

Koiran ruokavalioon kuuluvat valkuaispitoiset raaka-aineet. Esimerkiksi Best-In Herkku -tuoreruokasarjan tuotteiden lihapitoisuus on 80 %.

2. Koira tarvitsee eläinperäistä valkuaista

Koira ei ole kaltaisemme sekaravinnon syöjä, vaan se on lähempänä lihansyöjää. Koiran ruokavalioon kuuluvat valkuaispitoiset raaka-aineet, kuten liha, kala, sisäelimet, laktoosittomat maitotuotteet ja juustot sekä kananmuna. Korkean lihapitoisuuden tuotteita ovat esimerkiksi Best-In Herkku Härkä, Best-In Herkku Kana ja Best-In Herkku Porsas. Ne sisältävät 80 % lihaa.

”Tärkeintä on, että koira saa hyvin sulavia ravintoaineita oikeassa suhteessa. Koirien ruoansulatuskanava on lyhyt, joten ruoka kulkee nopeasti läpi. Lihansyöjän ruokavalioon sopimattomat raaka-aineet, kuten raa’at kasviperäiset raaka-aineet, voivat aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä.”, Riitta Kempe sanoo.

3. Hiilihydraatit tarjotaan kypsennettyinä

Hiilihydraatteja ja kuituja koira saa viljoista ja kasviksista. Kasviperäiset raaka-aineet – esimerkiksi viljatuotteet, peruna ja juurekset – tarjotaan koiralle kypsennettyinä. Koiran ruokinnassa voidaan käyttää pieniä määriä myös kasviperäisiä valkuaisraaka-aineita (esimerkiksi herneitä ja papuja). Kuitua koira saa vihanneksista, kasviksista, marjoista tai erilaisista leseistä ja rouheista, kuten pellavansiemenrouheesta.

Best-In Kaura -tuoreruoat sisältävät puhdasta, suomalaista lihaa, kauraa ja kasviksia. Sarja on suunniteltu erityisesti herkkävatsaisten koirien tarpeisiin.

”Ravintoaineiden, valkuaisen, kuidun, kivennäisten ja vitamiinien tarve määräytyy koiran fysiologisen tilan, energiankulutuksen ja painon perusteella. Koiran kasvuvaihe, ikä, tiineys ja aktiivisuus – ne kaikki vaikuttavat ravintoaineiden tarpeisiin”, Riitta Kempe toteaa.

4. Tuoreruoka on luonnollinen vaihtoehto ruoansulatukselle

Koiran kuivaruoka on monelle tuttu, mutta miten on tuoreruoan laita? Tuoreruoka sisältää tuoretta, laadukasta lihaa ja kasviksia. Tuoreruokaa säilytetään jääkaapissa eikä se sisällä keinotekoisia säilöntä-, väri- tai makuaineita. Tuoksu on ihmisnenään mukavan mieto – toisin kuin monissa lämpimässä säilyvissä säilykkeissä tai koiranmakkaroissa.

Tuoreruoassa on korkea vesipitoisuus. Se on koiran ruoansulatusfysiologian kannalta ihanteellinen tilanne. Esimerkiksi Best-In Herkku Härkä -tuoreruoan kosteuspitoisuus on 70,5 % tuorepainosta ja Best-In Kaura Kalkkunan 73 %. Kuivaruoan kosteuspitoisuus on tyypillisesti vain noin 5 %.

”Ruoansulatus vaatii runsaasti vettä. Koira saa tuoreruoasta enemmän vettä kuin kuivaruoasta. Kuivaruokaa syövän koiran tulisi juoda riittävästi vettä eli noin 2–3 kertaa kuivaruoan määrän verran”, Riitta Kempe huomauttaa.

5. Tuoteselosteesta selviää, millaiselle koiralle ruoka sopii

Kun ostat koiranruokaa, valitse elämänvaiheeseen sopiva vaihtoehto tutustumalla pakkausmerkintöihin ja annostussuositukseen.

Valmistusaineet nimetään yksittäisinä aineina (esimerkiksi naudanliha) tai ryhminä (kuten liha- ja eläinperäiset tuotteet). Ne luetellaan määrällisesti suurimmasta pienimpään. Best-In Kaura Kalkkuna -tuoreruoka sisältää suomalaista kalkkunanlihaa ja -rasvaa (55 %), vettä, kauraydinjauhoa (5 %), porkkanaa, parsakaalia, kananmunaa, liivatetta, pellavarouhetta sekä vitamiini- ja kivennäisaineita. Tuote sisältää eniten suomalaista kalkkunanlihaa ja -rasvaa, koska ne mainitaan pakkausselosteessa ensimmäisinä.

Ravintoainekoostumuksessa ilmoitetaan täysrehun sisältämien pääravintoaineiden (valkuaisen, rasvan, kuidun ja epäorgaanisen aineksen) määrä. Kivennäisaineita sisältävän täydennysrehun pakkauksessa ilmoitetaan kalsiumin, natriumin ja fosforin määrät, samoin kuin lisättyjen A- ja D-vitamiinien sekä hivenaineiden määrät.

Koirien tuoreruoka sisältää tuoretta lihaa ja kasviksia eikä lainkaan keinotekoisia säilöntä-, väri- tai makuaineita. Best-In-tuoreruoat löydät lähikaupasta kylmähyllystä.

”Ainesosien perusteella omistaja voi valita sellaista ruokaa, jonka valmistusaineita hän pitää hyvänä. Kun valmistusaineiden merkinnässä käytetään ryhmänimiä yksittäisten ainesten sijasta, saa tarkat tiedot kysymällä valmistajalta. Mielestäni yhteystieto onkin tuoteselosteen tärkein tieto”, Riitta Kempe vinkkaa.

6. Avainlippu kertoo suomalaisesta työstä – varmista myös raaka-aineiden kotimaisuus

Pakkaus kertoo ainesosien lisäksi paljon tärkeää tietoa koiranruoasta sekä sen valmistajasta. Tuote on valmistettu Suomessa, jos Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt sille Avainlippu-merkin. Tutki myös, ovatko raaka-aineet kotimaisia. Best-Inin tuotteille on myönnetty Avainlippu ja tuotteissa käytetään aina suomalaista lihaa. Kotimaista suosimalla varmistat mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen ja tuet suomalaista työtä.

”Valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat vastaavat tuotteidensa laadusta, turvallisuudesta ja merkinnöistä. Jos haluat lisää tietoa, uskalla kysyä ja haastaa”, Riitta Kempe muistuttaa.

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Best-In Oy:n kanssa. Best-In valmistaa laadukasta koiranruokaa Kuopiossa Kallaveden rannalla. Tuotteissa käytetään 100 % suomalaista lihaa ja niitä myydään lähikaupoissa eri puolilla Suomea. Yritys tunnetaan erityisesti tuoreruoastaan, lisäksi valikoima sisältää makupalat ja pakasteet. Tuotteille on myönnetty Avainlippu merkiksi suomalaisesta työstä. Best-In Oy on osa Atria-konsernia.

Best-In valmistaa Kuopiossa Kallaveden rannalla tuoreruokaa, makupaloja ja pakasteita. Kaikissa tuotteissa käytetään 100 % suomalaista lihaa ja niille on myönnetty Avainlippu-merkki.

Kyselytutkimus: Kotimaisuus kiinnostaa koiranomistajia – tuotteet tunnistetaan avainlippumerkistä

Jopa 78 prosenttia koiranomistajista kertoo kotimaisuudella olevan merkitystä koiran ruokaa, herkkuja tai pakasteita ostaessa, kertoo tuore Eläinruokatehdas Lemmikin toteuttama kyselytutkimus. Koiranruokaa valitessa vaakakupissa painavat myös laatu, helppous ja erityisesti sopivuus juuri omalle koiralle.

Eläinruokatehdas Lemmikki kartoitti koiranomistajien ruokintatapoja ja koiranruoan kotimaisuutta Kuonon sivuilla julkaistussa kyselytutkimuksessa loka–marraskuussa 2018.

Kyselyn perusteella ylivoimaisesti tärkeimpänä koiranruoan valintakriteerinä pidettiin sitä, että ruoka sopii omalle koiralle, esimerkiksi allergian takia. Lähes 80 prosenttia vastaajista piti tätä tärkeimpänä vaikuttimena koiranruokaa valitessaan.

Tuotteen hinta on monelle melko tärkeä kriteeri, mutta ruoan laatua, käytettävyyttä ja helppoutta arvostetaan sitäkin enemmän. Sen sijaan suomalaiset koiranomistajat eivät ole varsin merkkiuskollisia: vastauksissa brändi mainittiin vähiten tärkeäksi kriteeriksi.

Tuotteiden kotimaisuus näyttää kiinnostavan suomalaisia koiranomistajia. Enemmistö vastaajista piti kotimaisuutta yhtenä tärkeimmistä koiranruoan valintakriteereistä, ja 12 prosenttia määritteli sen erittäin tärkeäksi. Suurin osa eli 78 prosenttia kertoi kotimaisuudella olevan merkitystä koiran ruokaa, herkkuja tai pakasteita ostaessa.

Kotimaiset herkut ja pakasteet ovat monille jo tuttuja

Koiranruokaostoksilla oleva tunnistaa kotimaiset tuotteet todennäköisimmin avainlippumerkistä. Lähes 70 prosenttia vastaajista kertoo erottavansa kotimaisen koiran herkun tai ruoan ulkomaisesta juuri pakkauksen avainlippumerkistä, kun taas vajaa viidesosa kertoo lukevansa ainesosaluetteloa. Kymmenelle prosentille vastaajista asialla ei ole merkitystä.

Kotimaisista tuotteista varsinkin herkut ovat monille koiraperheille tuttuja: 65 prosenttia kertoi käyttäneensä Oscarin, 51 prosenttia Mushin ja 24 prosenttia Hubertin koiran herkkuja. Best-in, Mush ja Oscar mainittiin myös parhaiten tunnettuina kotimaisina tuotemerkkeinä.

Myös raakapakastetuotteet, erityisesti pakastelihapullat ja -jauhelihat mutta myös luut, ovat löytäneet tiensä monen koiran kuppiin. Esimerkiksi Mush-jauhelihapullia kertoo käyttäneensä 40 prosenttia ja Oscar-jauhelihapullia sekä -jauhelihaa vajaa 30 prosenttia vastanneista.

Kuivaruoka pitää kuitenkin edelleen pintansa suosituimpana ruokintatapana. Lähes puolet kertoo ruokkivansa koiransa pääsääntöisesti kuivaruoalla, 43 prosenttia puolestaan sekaruoalla ja kymmenesosa raakaruoalla.

Suomalaiset koiranomistajat vaikuttavat varsin kiinnostuneilta ja tietoisilta koiran ruokinnan suhteen, mutta noin joka kolmannelle kyselyyn vastanneelle tuli yllätyksenä, että valtaosa markettien eläinruokahyllyjen tuotteista valmistetaan Kiinassa.

Koiranruokakyselyn toteutti Eläinruokatehdas Lemmikki Kuono.fin sivuilla loka–marraskuussa 2018, ja siihen vastasi yhteensä 619 koiranomistajaa. Kuopiolainen Eläinruokatehdas Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja kotimaisista raaka-aineista.

Mitä ravintoaineita raakaruoka sisältää? – Näin varmistat monipuolisen raakaruokinnan

Raakaruokinta kiinnostaa yhä useampaa koiranomistajaa. Ajatus luonnollisesta ja koiralle lajityypillisestä ruokavaliosta kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta käytännön toteutus saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta. Raakaruokinta on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, kun muistaa muutamat perusasiat koiran ravinnontarpeista.

Raakaruoka on koiralle ravintoa luonnollisimmassa muodossa. Koira tarvitsee ravinnostaan rasvaa, proteiinia, hiilihydraattia, kivennäisaineita, vitamiineja ja vettä. Biologisesti sopiva raakaruoka eli BARF (Biolocically appropriate raw food) pohjautuu ajatukseen, että lemmikille syötetään lajityypillistä, luonnollista ravintoa: ruokavalion kulmakivenä ovat raaka liha ja lihaisat luut. BARF-ravinto koostuu erilaisista luista ja rustoista, lihasta, kalasta, broilerista, elimistä, kananmunasta sekä kasvissoseista, jotka koira syö raakana.

Riittävän ravintoaineiden saannin raakaruokinnassa takaa monipuolinen ruokavalio, joka sisältää eri eläin- ja kasvikunnan tuotteita. Raakaruokailun voi toteuttaa joko kokoamalla annokset itse tai tarjoamalla kaupasta saatavia valmiita täysravintoja.

– Valmis täysravinto täyttää koiran ravintotarpeet sellaisenaan. Esimerkiksi Oscarin Kana-lohi-kasvispullat ja Nauta-kasvispullat ovat kaupasta löytyviä valmiita täysravintoja, suomalaista raakaruokaa valmistavan Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n tuotepäällikkö Tea Martikainen kertoo.

Koira tarvitsee runsaasti rasvaa ja proteiinia

Raakaruokavalion lihasta ja luista koira saa hyvin tarvitsemiaan rasvoja ja proteiinia. Rasva on koiralle paras ja ensisijainen energianlähde, ja se on olennaista välttämättömien rasvahappojen saannin sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen kannalta.

– Rasvan saanti ravinnosta on tärkeää myös muun muassa aivoille, iholle ja turkille. Valkuaisaineita eli proteiinia koira tarvitsee myös esimerkiksi kudosten uudistukseen ja rakennusaineeksi sekä moniin aineenvaihdunnan tehtäviin.

Hiilihydraatteja koira saa esimerkiksi kasviksista. Niitä koira pystyy hyödyntämään rajoitetusti, mutta pieni määrä kuitua ruokavaliossa auttaa ylläpitämään ruoansulatuskanavan terveyttä.

Lihojen, luiden ja elinten lisäksi raaka-ateriaan monipuolisuutta ja tärkeitä ravintoaineita saadaan kalasta, kasvisoseesta ja kananmunasta. Itse koostettuja raaka-aterioita voidaan täydentää luontaisilla ravintolisillä esimerkiksi merileväjauheella ja lohiöljyllä tai erilaisilla valmiilla vitamiini- ja kivennäislisillä koiran tarpeiden mukaan.

– Itse koostetun aterian ei tarvitse välttämättä sisältää kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita yhdellä aterialla, vaan ravintoaineet voi tulla useamman aterian yhteissummana, kun ruokinta on jatkuvasti monipuolista, Martikainen huomauttaa.

Koska raakaruokaa ei ole kypsennetty, ovat ruoan luonnolliset ravintoaineet, kuten koiralle hyödylliset entsyymit, bakteerit, vitamiinit ja aminohapot säilyneet tallella. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään luonnollista, prosessoimatonta ravintoa tehokkaasti, mikä näkyy esimerkiksi turkin, ihon ja kynsien hyvinvoinnissa. Raakaruokailuun kuuluvat luut auttavat myös pitämään koiran hampaat puhtaina ja ehkäisevät hammaskiven muodostumista.

7-vuotias shelttimix Caramel nauttii saadessaan hampaille töitä rustoluiden muodossa.

Raakaruokintaa voi soveltaa juuri omalle koiralle sopivaksi

– Raakaruokinnassa mahtavaa on, että omistaja tietää ja näkee tarkalleen, mitä koira todella syö ja pystyy itse valikoimaan omalle koiralle sopivat yksittäiset raaka-aineet. Luonnollisuus ja raaka-aineiden selkeys on monesti apu myös allergioihin tai muihin yliherkkyysongelmiin. Mikäli allergeenit ovat tiedossa, on niitä raakaruokinnassa helppo välttää, Martikainen kertoo.

Raakaruoka sopii ravinnoksi kaiken ikäisille, kokoisille ja rotuisille koirille. Ravinnontarve kuitenkin vaihtelee muun muassa koiran aktiivisuuden, koon ja iän mukaan.

– Ruoan määrä ja laatu tulee suhteuttaa oman koiran tarpeisiin. Pennuilla esimerkiksi energiantarve on suhteessa korkeampi kuin aikuisella koiralla, sillä ne tarvitsevat runsaasti energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehitykseen.

Myös aikuisilla koirilla energiantarve vaihtelee koirakohtaisesti. Koiran energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista elopainokiloa kohden. Metabolinen paino saadaan korottamalla koiran elopaino potenssiin 0,75. Esimerkiksi 20-kiloisen koiran metabolinen paino on 200,75 eli 9,46 kilogrammaa. Perus aktiivinen, aikuinen koira tarvitsee energiaa noin 90–120 kilokaloria jokaista metabolista kiloa kohden. 20-kiloisen koiran päivittäinen kokonaisenergiantarve on siis yhteensä noin 850–1135 kilokaloria. Jos laskukaava vain vilisee silmissä, löytyy netistä avuksi myös laskureita, joilla oman koiran metabolisen painon saa selville.

Mitä aktiivisempi koira on, sitä enemmän se myös tarvitsee energiaa. Esimerkiksi metsästys- ja muilla harrastuskoirilla energiantarve voi vaihdella kausittain rasituksen määrästä riippuen. Kantavilla ja imettävillä nartuilla energiantarve nousee, kun taas vanhoilla ja leikatuilla koirilla se yleensä vähenee aineenvaihdunnan hidastuessa ja hormonitoiminnan vähentyessä.

– Aktiiviselle koiralle voi tarjota rasvaisempaa lihaa, kun taas helposti lihovalle, vähemmän energiaa tarvitsevalle koiralle voidaan valita lihoja, joissa rasvapitoisuus on hieman matalampi.

Vältä nämä kompastuskivet raakaruokinnassa

Aloittelevan raakaruokkijan kannattaa varoa paria kompastuskiveä, joihin raakaruokinta voi kaatua. Yksi virhe on yksinkertaistaa liiaksi ja syöttää koiralle liian yksipuolista ravintoa. Toisaalta ruokailusta ei kannata tehdä myöskään turhan monimutkaista, koska silloin raakaruokinnan rima nousee vain liian korkealle.

Martikainen suosittelee perehtymään raakaruokintaan kunnolla ennen aloittamista. Jos ravinnon sisältö mietityttää, voi raakaruokintaan tutustumisen aloittaa valmiista täysravinnoista, joissa kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet on laskettu valmiiksi.

– Kannattaa tarkistaa pakkausmerkinnät. Kun tuotteessa on merkintä ‘täysravinto’ tai ‘täysrehu’, täyttää se sellaisenaan koiran päivittäiset ravintotarpeet. Merkintä ‘täydennysravinto’, ‘täydennysrehu’ tai ‘rehuaine’ tarkoittaa, että tuote sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, muttei riitä sellaisenaan.

Parhaiten ruoan sopivuus juuri omalle koiralle selviää seuraamalla koiran vointia. Kun koira on energinen ja jaksaa tehdä tavallisia koiruuksiaan, saa se todennäköisesti tarpeeksi sopivaa ravintoa. Raakaruokinnan aloittamiseen saa apua esimerkiksi muilta raakaruokkijoilta, raakaruokavalmistajilta sekä lemmikkiruokaliikkeistä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa. Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista Kuopiossa.

Kurkistus koirankuppiin: Mitä eroa on raakaruoalla ja kuivamuonalla?

Suuri osa suomalaisista koirista syö ravinnokseen pääasiassa tehdasvalmisteista kuivamuonaa, tutummin raksuja, mokruja tai nappuloita. Viime vuosina raakaruokinnan suosio on kuitenkin kasvanut, ja yhä useampi tiputtaa ruokakuppiin nappuloiden sijaan tai lisäksi raakaravintoa.

Koiranruokakeskustelussa nähdään usein värikästä kieltä ja kärkkäitä vastakkainasetteluja. Erityisesti raakaruokinta ja toisaalta kuivamuona puhuttavat koiraihmisiä. Kopistellaanpa koirankuppeja ja laitetaan niiden sisältö syyniin.

Valmiita kuivamuonia on tarjolla moneen lähtöön – laadukkaat ruoat löytää tutkimalla raaka-aineluetteloa. Kuva: Pixabay

Kuiva vs raaka

Jokaisella koiranomistajalla on omat perustelunsa siitä, mihin ruokintamalliin päätyy. Yksi katsoo edullista hintaa, toinen miettii arjen ja ruokailun sujuvuutta, kun taas kolmas alleviivaa terveellisyyttä. Yhä useampi kuluttaja toivoo koiranmuonalta kaikkia näitä ominaisuuksia.

Vaihtoehtoja on tarjolla valtavasti. Lemmikkiruokahyllyn säkkiriveistä löytyy omansa niin pennuille, senioreille, aktiivisille kuin vaikka allergisille koirille. Määrän mukana tulee myös laadun vaihtelevuus: halppisnappuloiden pääraaka-aineena ovat usein lihaa edullisemmat viljat ja ne sisältävät paljon hiilihydraatteja, kun taas laadukkaammat ruoat sisältävät enemmän koiralle suotuista eläinperäistä proteiinia ja rasvaa.

Yhä useammasta kaupasta löytyy myös valmiita koiran raakaruokia ja -pakasteita, kuten jauhelihoja, lihapullia ja lihaisia luita. Raakaruokinnassa koiralle annetaan mahdollisimman luonnollista raaka-aineista valmistettua ruokaa, joka jäljittelee koiran luonnovaraisten esi-isien syömää ravintoa. Raakaruokinnasta on lukuisia versioita, mutta pääosassa ovat eläinproteiinin lähteet, kuten raaka liha, sisäelimet, kala sekä rasva, luut, soseutetut kasvikset, marjat ja muut lisät.

Moni valitsee nappulat niiden helppouden takia. Laadukkaissa valmisruoissa koiran ravinnolliset tarpeet on mietitty valmiiksi, joten sitä on helppo kaataa kippoon pussin kyljessä olevan suuntaa-antavan ohjeistuksen mukaan. Raakaruoka-annoksen kokoaminen puolestaan vaatii omistajalta enemmän tiedonhankintaa ja valmistautumista, jotta koira varmasti saa ruoasta kaiken tarvitsemansa. Kaupasta valmiiksi saatavia raakavalmisteita ja tietoa on kuitenkin aina vain paremmin saatavilla, joten kynnys raakaruokinnan aloittamiseen on madaltunut.

Yhä useampaa tiedostavaa kuluttajaa kiinnostaa myös koiranruoan ja sen raaka-aineiden alkuperä. Tämä voi olla vaikeaa selvittää monista nappulamerkeistä, joista suuri osa valmistetaan ulkomailla, ja Suomessa valmistettavienkaan ruokien pakkauksista ei aina löydy merkintää raaka-aineina käytettyjen lihojen alkuperästä. Sen sijaan kotimaisissa raakatuotteissa lihan alkuperä on yleensä merkitty selkeästi.

Osana raakaruokintaa koiralle tarjotaan muun muassa lihaisia luita. Kuva: Eläinruokatehdas Lemmikki

Raakaruokinta kasvattaa suosiotaan

Kaikki varmasti toivovat parasta omalle rakkaalle lemmikilleen. Aikana, jolloin koirilla on ennätyksellisen paljon erilaisia sairauksia aina korva- ja iho-ongelmista, ruoansulatusvaivoihin ja ylipainoon, ravinnon terveellisyys ja luonnonmukaisuus on aiempaa vahvemmin tapetilla. Moni etsii apua koiran vaivoihin vaihtamalla nappulat raakaravintoon.

Valitettavasti tutkimustietoa raakaruoan hyödyistä ja riskeistä on vielä vähän. Suomalainen tutkimusryhmä DogRisk on kerännyt vuodesta 2009 tietoja yli 11 000 suomalaisen koiran ruokavalioista ja sairauksista. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää erityisesti ravinnon vaikutus koirien sairauksiin.

Tutkimusryhmän johtaja, eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo muun muassa MediaPlanetin artikkelissa, että alustavien tulosten mukaan raakaruokaa syövillä lemmikeillä on harvemmin sairauksia, kuten allergioita, iho-, korva-, nivel-, ja suolistovaivoja. Tutkimus on vielä kesken, eikä varmaksi tiedetä, onko raakaruoan hyötyjen taustalla kypsentämättömyys, rasva, hiilihydraatien vähyys vai hyödylliset bakteerit.

Osa valitsee mieluummin kuivamuonan pelätessään raakaruokinnan riskejä. Raakaan lihaan liittyy aina kypsennettyjä tuotteita suurempi riski sisältää ihmisille ja eläimille haitallisia mikrobeja, kuten salmonellaa, kampylobakteereja tai EHEC-bakteereja. Raakaruokinnassa kannattaakin suosia kotimaista lihaa, ja koiranomistajan on tärkeä huolehtia raa’an ruoan oikeaoppisesta, hygieenisestä säilytyksestä, sulatuksesta ja käytöstä.

Evira valvoo Suomessa raakaruokaa lemmikeille valmistavien toimintaa ja tuotteiden laatua.

Kokeile uusia ruokia maltilla

Kuivamuonaa, raakaruokaa vaiko molempia sekaisin… valitettavasti koiranruokakeskusteluun ei ole yksiselitteisiä hokkus pokkus -ratkaisuja. Vaihtoehtojen puntaroiminen jatkuu, ja keskustelu kehittyy sitä mukaa, kun saamme uutta tutkimustietoa.

Vaihtoehtojen laajassa viidakossa on puolensa: jokaiselle koiralle voi löytyä yksilöllisiin tarpeisiin sopiva ruoka, mutta toisaalta vaihtoehtojen läpikäyminen voi olla pitkä ja turhauttava matka. Kokeilemalla selviää, sopiiko omalle lemmikille parhaiten kuivanappuloiden vaiko raakaruoan popsiminen.

Ruokavaliota ei kuitenkaan kannata vaihdella yhtäkkisesti ja radikaalisti toiseen, sillä koiran lyhyt ruoansulatus sekoittuu herkästi suurista muutoksista. Ota siis ensin selvää ruokinnan sopivuudesta ja aloittamisesta ja noudata ammattilaisten ohjeistusta.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.

Raakaravinto kesällä – Näin varmistat turvallisen raakaruokinnan myös helteellä

Raakaravinnon käyttäminen koiran ruokinnassa kasvattaa tasaisesti suosiotaan, mutta kesähelteillä raa’an lihan säilyvyys voi askarruttaa koiranomistajaa. Oikeaoppisella sulattamisella ja säilyttämisellä pakastettujen jauhelihojen, lihapullien sekä luiden ja rustojen käyttäminen on turvallista myös kesällä. Eläinruokatehdas Lemmikin toimitusjohtaja Janne Räsänen antaa parhaat vinkit riskittömään raakaruokintaan.

Kauniina kesäpäivänä touhutessa koiran maha alkaa helposti kurnia, ja annos pakastetusta jauhelihasta pitäisi saada kuonon eteen nopeasti. Voiko jauhelihapaketin jättää huoletta pöydälle sulamaan ja tarjota siitä ruoka-ajan koittaessa? Ei kannata: huoneenlämmössä varsinkin lihatuotteet pilaantuvat herkästi.

– Huoneenlämmössä jauhelihasta sulaa ensin pinta, joka alkaa pilaantua nopeasti, vaikka samalla keskus on vielä jäässä, Räsänen kuvailee.

Hän suosittelee jauhelihapaketin tai -pötkön sulattamista aina jääkaapissa. Siellä tuote säilyy useamman vuorokauden, joiden aikana siitä voi annostella koiralle.

– Jos tuotteen haluaa sulattaa nopeasti, kätevintä on laskea tiskialtaaseen tai johonkin tilavaan astiaan kylmää vettä ja laittaa paketti avaamattomana sinne. Vesi johtaa lämpöä nopeammin kuin ilma, joten pakaste sulaa joutuin.

Raakapakastepullat puolestaan voi sulattaa pienellä teholla mikroaaltouunissa tai annostella tarvittavan määrän jäisinä suoraan koirankuppiin ja antaa sulaa siinä. Moni koira tykkää kaluta pullat myös hieman kohmeisina makupaloina, ja varsinkin kesähelteillä se on kätevä tapa tarjota viilentävää tekemistä. Kupissa lihapullat säilyvät hyvänä useamman tunnin – elleivät katoa välittömästi parempiin suihin.

Raakapakastepullista on kätevä sulattaa juuri sen verran kuin kerralla tarvitsee.

Huolehdi kylmäketjusta kotimatkalla

Suurin riski raakapakasteen pilaantumiselle on kylmäketjun katkeaminen kuljetuksen aikana. Jotta pakasteet eivät pääse sulamaan ja seisomaan lämmössä liian pitkiä aikoja, kannattaa kauppareissulle ottaa matkaan kylmälaukku. Pakastetuotteita kannattaa myös ostaa kerralla suurempi määrä, jolloin yhteenpakattuna tuotteet pysyvät paremmin kylminä.

– Jos kylmälaukkua ei ole käytettävissä, kannattaa tuotteet pitää pahvilaatikossa eikä purkaa muovipussiin. Pahvi eristää yllättävän hyvin ja on tyhjää parempi vaihtoehto kuljetukselle, Räsänen vinkkaa.

Jos tuotteen pinta ehtii kotimatkalla nuoskistua, mutta tuote ei ole kokonaan sulanut, on se Räsäsen mukaan edelleen turvallista pakastaa myöhempää käyttöä varten.

Lemmikki Oy:n eläinruokatehtaalla raakapakasteiden turvallisuudesta huolehditaan käyttämällä vain tuoreita ja laadukkaita kotimaisia raaka-aineita, kuten nautaa, sikaa, kanaa, kalaa ja kasviksia. Tuotantoprosessin lämpötiloja tarkkaillaan ja raaka-aineista ja tuotteista testataan bakteerinäytteet säännöllisesti.

Tärkeä osa tuotteen hygieenisyyttä ja turvallisuutta on jäähdyttää ruoka mahdollisimman nopeasti. Tällöin raakapakaste myös pääsee ripeästi tuoreena eteenpäin kauppaan ja asiakkaalle käyttöön.

– Tuotteemme pakastetaan nopeasti niin sanotussa spiraalijäähdyttimessä, jollaisia on käytössä myös ihmisten ruokateollisuudessa. Kovassa pakkasessa tuotteet jäätyvät tunnin sisällä -22 -asteeseen, Räsänen kertoo.

Oscarin naudan jauhelihat pakastetaan nopeasti, jotta ne pysyvät varmasti tuoreina.

Tunnista pahaksi mennyt liha

Jos lihapakkausta avatessa sisältä löyhähtää outo haju tai tuote on unohtunut huoneenlämpöön pitkäksi toviksi, voi tuotteen turvallisuus alkaa askarruttaa. Mistä sitten tietää, onko ruokaa vielä turvallista antaa omalle koiralle? Pilaantuneen lihan tunnistaa tarkkailemalla muutoksia tuoksussa ja ulkonäössä.

– Jos haju poikkeaa normaalista tai lihassa on selkeä värinmuutos harmaaksi, ei tuotetta suositella annettavan koiralle. Tuore liha on kauniin punaista tai vaaleanpunaista, Räsänen kuvailee.

Koirat ovat yksilöllisiä, ja esimerkiksi pienen kaupunkikoiran vatsa voi olla paljon herkempi kuin suurempikokoisen metsästyskoiran, joka on tottunut syömään raakaa lihaa ja luita.

– Monet koirat tykkäävät jemmailla luita maahan ja syödä ne vasta useiden kuukausien päästä eivätkä ole siitä moksiskaan. Luut ja rustot ovatkin kesällä käteviä ottaa mukaan vaikka mökille, sillä ne säilyvät pitkään syömäkelpoisina.

Omistaja tuntee oman lemmikkinsä parhaiten ja oppii pian tietämään, millainen ravinto sopii oman rekun vatsalle. Maalaisjärkeä käyttämällä ja huolehtimalla oikeanlaisesta säilytyksestä ja sulattamisesta, onnistuu raakaruokinta ongelmitta kesälläkin.

Oscar-tuotesarjan monipuolisiin raakapakastetuotteisiin voit tutustua Lemmikin nettisivuilla. Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.

Teksti: Niina Kinnunen

Kuono testaa: Kuinka koirille maistuvat Oscarin raakapakastepullat?

Koiraraadin testattavana ovat Oscarin raakapakastepullat.

Yhä useampi koiranomistaja haluaa panostaa lemmikinsä laadukkaaseen ja terveellisen ravintoon, jonka alkuperä on tiedossa. Kuopiolaisen eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n tavoitteena on tarjota puhtaista, kotimaisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka myös maittavat koirille. Testasimme Oscar-tuotemerkin raakapakastetut naudanlihapullat.

Kotimaisesta naudanlihasta valmistetut Oscar-pullat ovat viljattomia, säilöntä- ja väriaineettomia eivätkä sisällä verta. Monipuolista tuotetta voi tarjoilla monella tapaa: jäisenä, sulatettuna tai kypsennettynä sekä sellaisenaan että muuhun ruokaan lisättynä. Kuonon testiin pullat hankittiin Kuninkaankulman K-marketista hintaan 5,95€/1 kg.

Vierailimme kolmessa koiratauloudessa testaamassa, kuinka Oscarin raakapakastepullat koirille maistuvat. Asiantuntevina ruokakriitikoinamme toimivat tietenkin karvakuonot itse.

Testaajana: Puolitoistavuotias energiapakkaus Otto

Otto valmiina testimaisteluun. Raakapullat tarjoiltiin sulatettuina ahmimisen estävästä kupista.

Ensimmäisenä pullia pääsee popsimaan 1,5-vuotias Otto, joka on labradorinnoutajan ja suomenajokoiran sekoitus. Innokas nuorukainen toivottaa pusuilla tervetulleeksi jo heti ovella.

– Lelut ovat Oton juttu. Se leikkisi vaikka koko päivän, omistaja Mari Lassila kertoo. Otto on hänen ensimmäinen koiransa, eikä hän enää osaa kuvitella elämää ilman seurallista kaveria, joka luulee koostaan huolimatta olevansa pieni sylikoira.

Nuori uros on iässä, jossa tarvitsee energiaa maailman tutkimiseen ja uuden oppimiseen. Otto on innokas ja tottelevainen, mutta myös vähän arka, erityisesti polkupyörät ovat tälle kauhistusta herättäviä kapistuksia.

Otto nuuhkii nenä pitkällä, kun Lassila annostelee lihapullia kuppiin. Labbiksen geenien mukana Otto on saanut erinomaisen ruokahalun. Hairahtipa se pentuna yksin kotona ollessaan maistelemaan hiukan ovenkarmia ja maton reunaakin… Yleensä ruoka kuin ruoka maistuu Otolle, mutta ihan kaikkea se ei silti purematta niele.

– Otolla on usein hassu tapa sylkäistä uudet ruoat ensin ulos ja vasta sitten syödä, Lassila kertoo ja arvailee, käyköhän niin tälläkin kertaa.

Nuori uros alkaa jo ihmetellä, mikä kestää. Aika maistella pullia! Se saa kuononsa eteen annoksen sulatettuja lihapullia hotkimista estävästä kupista. Sen täytyy vähän työskennellä saadakseen palat suuhunsa, mutta ei aikaakaan, kun kuppi on nuoltu putipuhtaaksi. Pullat näyttävät olevan herkkua – eikä niitä tarvinnut edes sylkäistä kertaakaan.

Todelliseen testiin lihapulla päätyy, kun Lassila laittaa sen aktivointilelun sisälle. Onnistuuko herkun syöminen kongista? Otto kuljettaa kongia ensin ympäriinsä ja vie sen sitten petiinsä, jossa se yleensäkin ratkoo, miten saada nami ulos lelusta. Kongissa riittää tekemistä toviksi, mutta lopulta Otto tulee palauttamaan tyhjän lelun keittiöön. Pulla katosi parempiin suihin.

Marin ja Oton arvio tuotteelle

Ensivaikutelma: Pullat näyttävät hyvälle ja ovat kooltaan ja muodoltaan sopivia. Pienempiä kuin pakastepullat, joita olemme käyttäneet aiemmin, mikä helpottaa esimerkiksi kongin sisään laittamista.

Käytettävyys: Pakastetuote on kätevä, kun pussista voi ottaa juuri tarvitsemansa määrän kerrallaan. Pakkaseen voi myös ostaa valmiiksi useamman pussin ja ruoka säilyy pitkään. Kaipaisin kuitenkin pussiin maininnan, kauanko pullat säilyvät sulatettuina.

Arvot: Kotimaisen tuotteen laatuun uskaltaa luottaa. Myös viljattomuudesta sekä säilöntä- ja väriaineettomuudesta plussaa.

Loppuarvio: 5/5. Pullat maistuivat mainiosti Otolle, joten voisimme ostaa tuotetta jatkossa. Hintakin vaikuttaa sopivalta ja on hyvä, että tuotetta on tarjolla myös marketeissa. Lihapullia voi tulevana kesänä esimerkiksi tarjota jäisinä makupaloina koiran viilennykseksi.

Lihapullat toimivat myös aktiivileluun kätkettynä. Näppärä Otto kuitenkin sai herkun kaivettua sieltäkin suihinsa.

Testaajana: 12-vuotiaat seniorit Topi ja Termis

Seuraavaksi haemme varttuneemman mielipiteen pakastepullista senioriparivaljakolta Topilta ja Termikseltä. Tänä vuonna 12-vuotissyntymäpäiviään viettävät labradorinnoutaja Topi sekä toy-villakoiran ja kingcharlesinspanielin sekoitus Termis viettävät leppoisaa vanhuskoirien elämää. Koirat palaavat iltapäivälenkiltä juuri sopivasti maistelemaan tuliaisia.

– Topi on todella rauhallinen ja Termis puolestaan leikkisä, ja molemmat ovat ihania ja kilttejä koiria, omistaja Titta Hakala kuvailee uros- ja narttukoiraa.

Kaksikon kuonot vipattavat lihapullien suuntaan. Varsinkin piskuinen Termis näyttää kiinnostuvan tuoksusta ja yrittää kurotella pöydällä odottavaa herkkua kohti samalla, kun Topi jää sivummalle huilaamaan kävelyn päätteeksi. Yleensä tilanne on päinvastoin.

– Topi söisi vaikka kaiken ruoan, joka sen eteen tuodaan, kun taas Termis on ronkelimpi ja vierastaa alkuun uusia ruokia, Hakala kertoo.

Koska koirilla on jo ikää, on erityisen tärkeää tarjota niille terveellistä ravintoa, ja ne syövätkin pääasiassa seniorikoirille tarkoitettua kevyempää ruokaa. Topilla on vanhuuden mukana tuomia vaivoja, joten erityisesti sen ravinnossa huolehditaan, ettei paino pääse nousemaan ja aiheuta ylimääräistä rasitusta. Toisinaan herkuttelu on kuitenkin paikallaan.

Aluksi Hakala tarjoaa pari lihapullaa kädestään koirille. Yleensä nirso Termis popsii pullat suuhunsa nyt ennakkoluulottomasti, ja Topikin liittyy pian seuraan huomattuaan jäävänsä muuten paitsi. Kun yksi pulla pyörii vahingossa lattialle, tulee kaksikkoon eloa, ja ne pinkaisevat pullan perään kilpaa. Onneksi testattavia pullia riittää kummallekin.

Molemmat saavat myös annokset kupeistaan maisteltavaksi. Topin kuppi tyhjenee hujauksessa, joten se päättää yrittää onneaan vielä Termiksenkin kupilta. Pienempi pitää kuitenkin puolensa, ja Topin täytyy tyytyä nuolemaan omaa tyhjentynyttä kuppiaan. Hetken päästä Termiskin lopettaa ruokailun – tämä kriittinen syöjä näyttää antavan hyväksyntänsä tuotteelle, sillä kuppiin ei jäänyt muruakaan.

Titan, Topin ja Termiksen arvio tuotteelle

Ensivaikutelma: Laadukkaan oloisia pullia, jotka näyttävät ja tuoksuvat hyviltä. Myös koostumus on sopivan kiinteä, eikä liian vetinen niin kuin joissakin pakastepullissa. Myös lihapullan koko on sopivan pieni, joten sopii myös pienemmälle koiralle.

Käytettävyys: Pakastetuotteet säilyvät tuoreena, mutta toisaalta tuotteessa on sulattamisen vaiva. Sopii hyvin silloin tällöin herkutteluun.

Arvot: Ruoan terveellisyys on meille tärkeää, jotta iäkkäät koirat pysyvät hyväkuntoisina. Kotimaisuudesta plussaa.

Loppuarvio: 4/5. Pullat maistuivat Topille ja Termikselle hyvin, joten voisimme käyttää tuotetta ruoan lisänä ja satunnaiseen herkutteluun. Myös hinta on laatuun nähden kohtuullinen.

Testimme senioriraati makustelee tuotetta. Pullat maistuvat niin kaikkiruokaiselle Topille kuin nirsommalle Termiksellekin.

Testaajana: 5-vuotias Heta ja 2-vuotias tytär Kata

Viimeisenä Oscarin pakastepullia maistelee äiti–tytär-duo, 5-vuotias Heta ja parivuotias Kata. Kääpiösnautserinartut ovat valppaina vastassa, kun ovikello soi. Tähän taloon ei niin vain ilmoittamatta saavuta, siitä pitää huolen erityisesti Heta.

– Heta on oman perheen koira, joka on vieraita kohtaan varovainen. Kata puolestaan on sosiaalinen ja kaikkien kaveri, omistaja Marika Mäkinen kertoo.

Vaikka äiti ja tytär ovat luonteiltaan erilaisia, ovat molemmat rodulle ominaiseen tapaan tempperamenttisia ja hurmaavia persoonia. Kata näyttää heti rapsutusten kerjäystaitonsa, kun taas Heta tarkkailee tilannetta omistajan turvallisesta sylistä. Sekin kyllä pian kiinnostuu, kun pakastepullapussi rapisee.

– Heta syö hyvällä ruokahalulla kaikkea, mutta Katalle ruoka ei ole maistunut tavalliseen tapaan viime aikoina edellisten juoksujen jäljiltä, Mäkinen kertoo.

Jauhelihapullien tuoksu näyttää kuitenkin valloittavan kummankin koiran, ja ne kiertelevät malttamattomina jaloissa. Parempi siis päästää parivaljakko tositoimiin. Molemmat saavat kupillisen sulatettuja raakapullia, eikä tarvitse kauaa jännittää, maistuuko ruoka.

Äiti ja tytär poikkeavat toisistaan myös ruokailijoina: Kata pureskelee pullia nautiskellen, kun taas Heta napsii kupin vauhdikkaasti tyhjäksi. Molemmat jäävät nuolemaan kuppinsa tarkkaan ja kääntyvät sitten omistajansa puoleen kuin odottaen lisää. Kyllähän vielä pari extrapullaa täytyy saada!

Marikan, Hetan ja Katan arvio tuotteelle

Ensivaikutelma: Ruoka näyttää ja tuoksuu hyvältä. Koostumus on siisti, eikä pullia ole lainkaan ällöttävä käsitellä.

Käytettävyys: Emme ole aiemmin käyttäneet pakasteraakapullia, mutta ne vaikuttavat käteviltä. Toivoisin pussiin tietoa, kauanko pullat säilyvät sulatettuina.

Arvot: Terveellisyys ja laadukkaat raaka-aineet ovat tärkeintä. Myös viljattomuus ja kotimaisuus vaikuttavat positiivisesti ostopäätökseen. Olemme käyttäneet aiemmin Oscarin koiran puuroaineksia, joten merkki on ennestään tuttu.

Loppuarvio: 5/5. Voisin ostaa ja käyttää tuotetta jatkossa. Koirien reaktio kertoo parhaiten, että pullat olivat maistuvia. Ilahduin varsinkin, kun myös Katalle maistui, vaikka se ei ole syönyt hyvin viime aikoina.

Kumpi saa viimeisen lihapullan? Kiusoittelut sikseen – lopulta Heta ja Kata saavat syödä pullan puoliksi.

Oscarin raakapakastetut naudanlihapullat ovat saatavilla hyvinvarustetuissa marketeissa ja eläintarvikeliikkeissä kautta maan. Testi on toteutettu yhteistyössä eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Eikö muona maistu? – Tämän takia koira nirsoilee

Koirat ovat susien tapaan opportunisteja: ne syövät lähes mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa aina, kun sattuvat sellaista löytämään. Jotkut koirat kuitenkin voivat olla hyvinkin nirsoja ja valikoivia ruokansa suhteen.

Useat koirat ovat varsinaisia ahmatteja, mutta monet, varsinkin nuoret urokset, syövät vain juuri sen verran, että pysyvät hengissä.

Jos koira on aina ollut nirso, mutta se syö säännöllisesti edes kerran päivässä jotakin ruokaa, ei ole syytä huoleen. Jos koiran paino on normaali, se on vireä ja valpas ja sen turkki on kiiltävä, se saa riittävästi ravintoa.

– Kokemukseni mukaan koirat voivat olla nirsoja siinä missä ihmisetkin. Koirat oppivat valikoiviksi, jos niille annetaan siihen mahdollisuus, kertoo eläinlääkäri Johanna Vaurio.

Moni koiranomistaja voikin tietämättään vahingossa opettaa koiransa nirsoksi. Jos koira saa aina jotakin ekstraa kuivamuonan lisäksi tai ihmisten ruokia suoraan pöydästä, sille ei pian enää kelpaa pelkkä koiranruoka. Koira on älykäs eläin. Se oppii odottamaan, josko ruoasta kieltäytymällä se saisi jotakin vielä maukkaampaa syömistä.

Jos aiemmin hyvin syönyt koira muuttuu yhtäkkiä nirsoksi tai lakkaa syömästä, se voi olla sairas tai kärsiä kivusta. Monet sairaudet, kuten mahatauti, maksan ja munuaisten sairaudet tai hammassärky, voivat tehdä lemmikin ruokahaluttomaksi.

Myös matkalla olo tai uusi ympäristö voivat karkottaa ruokahalun tilapäisesti. Uroksilla syömiseen vaikuttaa myös hormonitasapaino. Jos juoksuaikaisia narttuja on lähellä, monet urokset lakkaavat kokonaan syömästä.

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että ruokaa tarjotaan koiralle vain ruoka-aikoina.

– Jos kuppiin jää jotain syömättä, kuppi korjataan pois noin 15 minuutin kuluttua ja seuravan kerran ruokaa on tarjolla vasta seuraavana ruoka-aikana.

Koiran hajuaisti on todella hyvä ja se valitsee haju- ja makuaistien avulla, mitä ravintoa haluaa syödä. Koira ei välttämättä suostu syömään tiettyjä valmistusaineita sisältäviä ruokia.

– Joskus koirat ovat herkkiä joillekin ruoka-aineille ja siksi välttävät niiden syömistä. Ne ovat oppineet, ettei niitä kannata syödä, Vaurio sanoo.

Omistajan kannattaa varmistaa, että koiran nappulat ja muu ruoka on valmistettu laadukkaista raaka-aineista. Nirsolle koiralle voi myös kokeilla eri vaihtoehtoja, sillä jokin tietty ruoka voi olla koiralle enemmän mieleen kuin toinen.

Kuva: Wikimedia Commons/Adelaidasofia

Aktiivisen koiran ruoansulatusta on tärkeä tukea

Koira tarvitsee päivittäisestä ruokavaliostaan kymmeniä erilaisia ravintoaineita. Jotta koiran nauttiman ruoan energia ja ravintoaineet voidaan hyödyntää elimistössä tehokkaasti, tulee ruoan olla valmistettu korkealaatuisista, erittäin hyvin sulavista raaka-aineista.

Ruoan hyvä sulavuus on erityisen tärkeää aktiivisesti liikkuvan koiran kannalta. Aktiivisen koiran tulisi saada ruoka-annoksestaan runsaasti energiaa ja ravintoaineita niin, ettei suolisto kuitenkaan turhaan kuormitu.

Aktiivisen koiran ruoansulatus ei ole tehokkaimmillaan, koska aineenvaihdunta keskittyy työsuorituksessa ruoansulatuksen sijaan tärkeiden toimintojen kuten lihasten ja sydämen verenkierron turvaamiseen. Fyysinen harjoitus voi myös aiheuttaa muutoksia siihen, kuinka nopeasti mahalaukku tyhjenee.

Nopeutunut mahan tyhjeneminen voi johtaa ruoan puutteelliseen esisulatukseen, mikä heikentää ravintoaineiden sulamista ja imeytymistä ohutsuolessa. Suoliston bakteerien käsiteltäväksi päättyvä sulamaton ruoka voi käydessään aiheuttaa koiralle ilmavaivoja ja löysiä ulosteita, jopa ripulia. Mahalaukun tyhjenemisen hidastuminen puolestaan voi johtaa oksenteluun.

Ongelmien välttämiseksi aktiivisen koiran ruokinnassa on tärkeä huolehtia ruokinnan oikeasta ajoituksesta, sopivasta annoskoosta sekä ruoan hyvästä sulavuudesta. Kun ruoan sulavuus on kohdillaan, koira on hyväkuntoinen, sen karva kiiltää ja sopivan kiinteää ulostetta syntyy kohtuullisia määriä.

Korkealaatuisissa valmisruoissa sulavuus on varmistettu tutkimuksilla. Eniten vaihtelua ravintoaineiden sulavuudessa on valkuaisaineiden kohdalla. Rasva on tavallisesti tehokkaasti sulavaa ja sen hyödynnettävyyttä voidaan vielä tehostaa valitsemalla oikeanlaiset raaka-aineiden lähteet. Ruoan riittävä rasvapitoisuus auttaa myös pitämään annoskoon pienempänä. Pienempi annoskoko vähentää ruoansulatuskanavan turhaa kuormitusta ja näin tukee ruoansulatuksen ihanteellista toimintaa.

Ruokinnan ajoitus suhteessa liikuntaan suunnitellaan tapauskohtaisesti. Ajoitukseen vaikuttavat suorituksen kesto ja intensiivisyys sekä koiran yksilölliset ominaisuudet.

Erinomaisen sulavuuden lisäksi suoliston hyvinvointia voi tukea ruoan oikeanlaisella kuitukoostumuksella. Sopiva yhdistelmä käymiskelpoisia ja geeliytyviä kuituja ylläpitää suolen tasapainoista bakteerikantaa, ravitsee suolen limakalvon soluja ja varmistaa, että koiran vatsa toimii moitteettomasti.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Royal Caninin kanssa.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:
Koiran energiantarve kasvaa aktiivisuuden mukaan
Ilmansaasteet altistavat kaupunkikoirat useille vaivoille
Elämä täynnä jännitystä ja vaihtuvia tilanteita – Helpotusta stressiin ruokavaliosta

Pitkän iän salaisuus – ennakoimalla voit lykätä ja estää koiran vanhuuden vaivoja

Sanotaan, että koira on parhaimmillaan sen ikääntyessä: siitä tulee itsevarmempi, viisaampi ja rauhallisempi kuin nuoruudessa, ja yhteinen taival on ehtinyt hioa omistajan ja koiran toimivaksi tiimiksi.

Pian 11 vuotta täyttävän kultaisennoutajan Pokan omistaja Sisko Pyykkönen uskoo, että salaisuus pitkään ja onnelliseen koiran elämään löytyy aktiivisesta elämäntavasta ja terveellisestä ruokavaliosta.

– Poka on meidän perheen virallinen liikunnanohjaaja ja terapeutti. Olemme saaneet nauttia terveen ja aktiivisen koiran kaveruudesta, Pyykkönen kertoo.

Pokaa luultiin vielä 8–9 -vuotiaana nuoreksi urokseksi, ja omistajat uskovat sen olevan osaltaan runsaan liikunnan ansiota. Poka nauttii päivittäisistä pitkistä metsälenkeistä ja se pääsee kesäisin mökille juoksentelemaan ja toisinaan myös Ylläkselle vaeltamaan.

Vanhuus ei kuitenkaan tule yksin, vaan tuo mukanaan erilaisia vaivoja. Monia näistä voidaan lykätä ja jopa estää ennakoimalla ja huolehtimalla koiran terveydestä sen jokaisessa elämänvaiheessa: pentuna, aikuisena, keski-ikäisenä ja vanhuksena. Pienet koirat saavuttavat keski-iän 7-vuotiaina ja suuret rodut 5-vuotiaina.

Esimerkiksi koiran hampaista kannattaa pitää huolta, sillä huonosti hoidetut hampaat vaikuttavat koko koiran terveyteen ja ientulehdus voi aiheuttaa vakavan infektion. Säännölliset terveystarkastukset ovat myös tärkeitä, sillä sairaudet halutaan löytää ja hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Poka 1
Hampaat pysyvät kunnossa, kun niitä käyttää. Poka tietää, että keppikin käy purulelusta.

Noin vuosi sitten Pokan makuulta nouseminen alkoi näyttää kankealta. Eläinlääkäri varmisti epäilyt ja Pokalla todettiin nivelrikko, vaikka sille oli jo ennalta ehkäisevästi syötetty paljon liikkuvalle koiralle tarkoitettua Hill’s Mobility -ruokaa, jonka rasvahappokoostumus on suunniteltu pitämään koirien nivelet kunnossa.

Eläinlääkäri määräsi koiralle lääkityksen ja ruoaksi Hill’s j/d -erityisravintoa, joka on tarkoitettu nivelongelmaisille koirille. Siinä on runsaasti omega-3-rasvahappoja, joiden tutkitusti tiedetään auttavan koiran nivelten hoidossa ja siihen on myös lisätty glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia, jotka ovat nivelruston rakennusaineita.

– Liikunta on hiukan vähentynyt nivelrikon myötä, mutta intoa lenkille lähtöön ja tyttöjen perässä juoksemiseen vielä riittää. Myös pokan kuulo ja näkö ovat heikentyneet, mutta nämä ovat näitä normaaleja vanhuuden vaivoja.

Ikääntyvän koiran ei välttämättä tarvitse luopua sille rakkaista liikuntaharrastuksista. Jos laji sisältää paljon raskasta työtä tai esimerkiksi nopeita käännöksiä ja hyppyjä, kannattaa vaatimuksia madaltaa ja lajia soveltaa koiran kunnon mukaan.

Vielä virtaa riittää. Nivelrikosta huolimatta Poka jaksaa vielä liikkua ja touhuta.
Vielä virtaa riittää. Nivelrikosta huolimatta Poka jaksaa vielä liikkua ja touhuta.

Vaikka vauhti ehkä hidastuukin, tarvitsee ikääntyväkin koira tarpeeksi liikuntaa. Kun koira ei enää kuluta yhtä lailla kaloreita kuin ennen, tarvitsee sen ruokavalioon tehdä muutoksia, jottei se ala lihoa. Osalla koirista ruokahalu heikkenee ja koira alkaa itse säädellä syömistään.

– Poka sai ennen ruoan kahdesti päivässä, mutta toinen ruoka alkoi usein jäädä syömättä, joten siirryimme antamaan ruoan kerran päivässä. Viime aikoina on menty koiraa seuraillen ja tarjoamme aterian joskus illalla, mutta yleensä se jää syömättä, Pyykkönen kertoo.

Ikääntyvälle koiralle annetaan ruoka 1–2 kertaa päivässä. Jos koira nirsoilee, voi ruokaa koettaa tarjoa useammassa pienessä erässä.

Ruoaksi kannattaa valita ikääntyvälle koiralle tarkoitettua kevyempää ruokaa, jossa ravintoaineita on sen tarpeisiin nähden oikeassa suhteessa. Ruoassa tarvitsee olla muun muassa tarpeeksi ruoansulatusta tukevia kuituja, vähemmän proteiinia kuin aikuisen koiran ravinnossa ja antioksidantteja hidastamaan vanhenemisen tuomia vaurioita.

Keski-ikäiset ja iäkkäät koirat ovat alttiimpia kuivumiselle, joten puhdasta vettä tulee aina olla helposti tarjolla. Jos koiralla on nivelongelmia, voi kupit esimerkiksi nostaa hiukan ylemmäs lattialta, jotta koiran on helppo syödä ja juoda.

Liikunnan ja ravinnon lisäksi Pyykkönen keksii vielä yhden pitkän iän salaisuuden. Poka on pysynyt henkisesti vireänä, kun se saa säännöllisesti veuhottaa ja kisailla niin ihmisten kuin koirakavereidenkin kanssa.

– Poka on aina haastanut meidät keksimään uutta tekemistä ja opettelemaan uusia taitoja. Päivittäin pitää olla jotakin aivojumppaa, kuten se, että Poka tuo meille lehden aamulla sänkyyn. Olemme myös esimerkiksi piilottaneet nappuloita sille etsittäväksi.

Poka on aina ollut luonteeltaan rohkea ja päättäväinen. Pyykkönen kuvailee sitä oikeaksi äijäksi. Iän myötä siitä on kuitenkin löytynyt myös pehmoisampi puoli.

– Poka hakee nykyään enemmän seuraa, rapsutuksia ja haluaa painaa kuonon kainaloon. Se on parasta vierihoitoa meille molemmille, Pyykkönen naurahtaa.

Poka 3
Vanhemmiten Pokasta on löytynyt pehmeämpi puoli. Se nauttii entistä enemmän läheisyydestä ja hellyyden osoituksista.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Hill’s Pet Nutritionin kanssa.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Painonhallinnalla turvaat koirallesi terveen ja pitkän elämän

Elämä täynnä jännitystä ja vaihtuvia tilanteita – Helpotusta stressiin ruokavaliosta

Kaupunkien puistot, väentungos, vilkkaasti liikennöidyt autotiet, ahtaat jalkakäytävät, julkiset liikennevälineet, hajujen ja äänien sekamelska… Elämä kaupunkimaisissa ympäristöissä on täynnä tapahtumia ja koirien herkät aistit ovat jatkuvassa käytössä.

Koiran haju- ja kuuloaisti ovat huomattavasti tarkemmat kuin ihmisellä. Ne saavat alituisia erilaisia ärsykkeitä, joiden kautta koirat pyrkivät havainnoimaan ympäristön tapahtumia ja sopeutumaan niihin. Myös koiran kaukonäkö on hyvä ja ne havaitsevat liikkuvan kohteen helposti. Koiran lähinäkö ei kuitenkaan ole kovin tarkka, ja kaupunkiympäristöissä nopeasti muuttuva lähiympäristö saattaakin aiheuttaa koiran kannalta yllättäviä tilanteita.

Kaupunkien kaduilla koirat ovat osa hektistä menoa: ne seuraavat omistajiaan kapeilla kävelyteillä, väistelevät pylväitä ja ihmisten jalkoja, ylittävät suojateitä ja nousevat julkisiin kulkuneuvoihin tai niistä pois. Tällainen intensiivinen elämäntyyli vaatii koiralta hyvää fyysistä kuntoa ja jatkuvaa valppautta.

Kaupunkielämään voi kuulua myös monia ahdistavia tilanteita. Mikäli koira kokee olonsa jännittyneeksi tai ahdistuneeksi jokapäiväisissä tilanteissa, kuten väentungoksessa, meluisessa ympäristössä tai kohdatessaan uusia koiria tai ihmisiä, saattaa se reagoida näihin tilanteisiin pelolla tai jopa aggressiivisuudella.

Ei-toivottuja reaktioita voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään totuttamalla koiraa jo pikkupennusta lähtien erilaisiin tilanteisiin. Koiraa voi myös myöhemmällä iällä opettaa sietämään sen epämiellyttäväksi kokemia olosuhteita. Omistajan käytöksellä on myös suuri merkitys sen kannalta, miten koira kokee yllättävät tilanteet. Rauhallinen suhtautuminen ja turhan hyssyttelyn poisjättäminen kertovat koiralle, ettei sillä ole mitään pelättävää.

Tutkimusten mukaan oikeanlaisella ruokavaliolla voidaan tukea koirien sopeutumista stressaaviin tilanteisiin. Kaloista peräisin olevan valkuaisainehydrolysaatin on tutkitusti osoitettu tukevan koirien sopeutumista jännittäviin tilanteisiin.

Valkuaisainehydrolysaatti on niin sanottu adaptogeeninen ravintoaine, joka auttaa tasapainottamaan koiran liian voimakasta stressivastetta. Sen tiedetään laskevan koiran elimistön stressihormonien pitoisuutta. Adaptogeeniset ravintoaineet eivät muuta elimistön omia toimintoja, vaan tasapainottavat niitä. Niitä ei siis voi verrata lääkkeisiin tai rauhoittaviin ravintoaineisiin.

Koiran sopeutumista intensiivisiin tilanteisiin voidaan tukea esimerkiksi Royal Caninin kehittämällä Urban Life -ruokavaliolla, joka sisältää kaloista peräisin olevaa valkuaisainehydrolysaattia. Ruokavalion vaikutus alkaa näkyä kahden viikon käytön jälkeen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Royal Caninin kanssa.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:
Koiran energiantarve kasvaa aktiivisuuden mukaan
Ilmansaasteet altistavat kaupunkikoirat useille vaivoille