labradorinnoutaja

Brittipopparin tytär Kuonon päätoimittajalle: Älä kasvata koiria

Kuonon päätoimittaja ja toimitusjohtaja Ville Kormilainen on ajautunut erikoiseen sanaharkkaan brittiläisen Oasis-yhtyeen keulakuvan Noel Gallagherin Anaïs-tyttären kanssa.

Aiemmin tällä viikolla brittiläinen musiikkilehti New Musical Express teki jutun Kuonon päätoimittajasta Ville Kormilaisesta, jolle myönnettiin kuun alussa kennelnimi Glory Morning labradorinnoutajien kasvatukseen. Kennel on saanut nimensä Oasis-yhtyeen albumin mukaan. Suurena Oasis-fanina Kormilainen suunnittelee nimeävänsä myös ensimmäisen pentueensa yhtyeen kappaleiden mukaan.

Anaïs Gallagher, Oasiksen keulakuvan 14-vuotias tytär, lähetti Kormilaiselle kirjeen, jossa toivoo tämän luopuvan aikeistaan kasvattaa koiria. Hän perustelee pyyntöään sillä, että maailmassa on jo liikaa sairaita ja kodittomia koiria.

Gallagherin oma koira, bostoninterrieri Oscar on kärsinyt erinäisistä vaivoista koko ikänsä. Tämän vuoksi Gallagher on tutustunut eläinsuojelujärjestö PETA:an, jonka tavoitteena on levittää tietoa koirankasvatuksen haasteista sekä koirien terveysongelmista.

Kirjeessään Gallagher myös kertoo Britannian ikävästä kodittomien koirien tilanteesta, ja epäilee ongelman olevan suuri myös Suomessa.

”Oscarin ja muiden maailman ihanien koirien puolesta, joilla ei ole ketään puhumassa niiden puolesta, pyydän, älä kasvata enempää koiranpentuja. Voit olla koirien rokkitähti sterilisoimalla labradorinnoutajasi ja kannustamalla ihmisiä adoptioon”, kirjoittaa Gallagher.

Vastineessaan Kormilainen kertoo Gallagherille tavoitteestaan kasvattaa mahdollisimman terveitä koiria. ”Suomessa sinun täytyy käydä kahden päivän mittainen kurssi ja suoriutua kokeesta, jos haluat alkaa kasvattaa rekisteröityjä koiria”, Kormilainen kertoo.

Hän haluaa tehdä selvän eron vastuullisten kasvattajien ja pentutehtaiden välille: Kormilainen kertoo tekevänsä tiivistä yhteistyötä sekä Labradorinnoutajakerho ry:n että Suomen Kennelliiton kanssa, joilla molemmilla on tiukat säännöt koirankasvatuksen suhteen ja tavoitteena mahdollisimman terveiden koirien jalostaminen.

”Koirani testataan ennen pennutusta. Niiltä kuvataan lonkat ja kyynärät, ja myös silmät tutkitaan. Lisäksi aiomme geenitestata koirat suomalaisen MyDogDNA:n kehittämällä geenitestillä, joka paljastaa koirien mahdolliset kantajuudet periytyvien sairauksien osalta”, Kormilainen listaa.

Kirjeessään Anaïs Gallagher nostaa esille myös perinnöllisen silmäsairauden, PRA:n, johon labradorinnoutajat ovat hänen tietojensa mukaan vaarassa sairastua. Kormilainen kuitenkin tyrmää väitteen, sillä geenitestauksen seurauksena kyseinen sairaus on käytännössä hävinnyt suomalaisesta labradorikannasta.

”Ymmärrän tietysti kasvatuksen ongelmat ja olen nähnyt myös huonoa kasvatustyötä. Teen parhaani saattaakseni maailmaan mahdollisimman terveitä pentueita. Se on suurin velvollisuuteni kasvattajana”, Kormilainen päättää vastineensa.

Kormilainen on perustanut Glory Morning -kennelin yhdessä vaimonsa Anni Kormilaisen kanssa. Ensimmäisen pentueen odotetaan syntyvän ensi vuoden puolella.

Lue Kormilaisen englanninkielinen vastine kokonaisuudessaan alta.

Hi Anaïs!

Thank you for your letter!

Actually my favorite album is also Definitely Maybe. I like the album so much, that I have text Live Forever tattooed in my left forearm.

I am very sorry to hear about your dog Oscar. It is always so sad to hear about sick animals, no matter if they are dogs, cats or wildlife animals.

I also like dogs very much, no matter if the dog is bred or mixed breed. We founded a website for all dogs last November called Kuono.fi and it has now became one of the biggest dog sites in Finland. So the dogs are part of my work life as well as personal life!

Let me start with a little story. We took our first labrador four years ago. He is a chocolate and we call him Sulo. I wasn’t personally a big dog person at the time, but I approved the dog, if we decided to go with a breed that can be used as a hobby dog. We started our activities with Sulo and he became a very dear family member. One year later we took another male dog, called Mauri and last year we got our first bitch. The girl is called Martta and she also has a companion girl called Noora. So we total four dogs living with us, all healthy happy dogs!

A year ago we decided to start breeding dogs somewhere in the future. Here in Finland you need to take part to a two days Kennel Club course if you want to breed registered dogs. The course gives out the basic information on breeding, such as legal aspects as well as dog genetics. This course is mandatory in order to apply for a kennel name and in order to register dogs. To pass the course you also need to pass an examination on these issues.

Responsible labrador breeding needs to be separated from puppy mills. For example, when it comes to registered labradors as we are planning to breed, we are working very closely with the Labrador Club of Finland as well as Finnish Kennel Club. Both organizations have made very strict regulations on breeding in order to breed healthy dogs. Of course I am aware of the risks and bad breeding, but in a small scale breeding as we are planning to do, the main focus is on breeding healthy puppies. The most important thing in breeding is to try to breed dogs in a way that helps labrador retrievers to become healthier. This is also the main focus of the Labrador Club of Finland as well as the vast majority of breeders in Finland.

Our girls and boys are always tested thoroughly before used in breeding. This includes x-rays of elbows and hips as well as eye control. Besides that, we are taking a certain amount of genetics. I am personally using Finnish testing service called MyDogDNA. It helps us getting a unique DNA profile for Sulo, Mauri, Martta and Noora and test them for inherited disorders and traits. It is also important to discover the inherited characteristics impacting the dog health, such as hereditary disorders and the level of inbreeding within breedlevel of inbreeding within their breed.

Finally, what is comes to PRA, I will have to correct a bit. PRA is almost disappeared from the world, since of active gene testing. Nowadays it is very, very rare, almost impossible to find a labrador with PRA in Finland.

Of course I understand the problems in breeding and of course I have seen examples of bad breeding. I will do my best to produce litters that are as healthy as possible. This is my biggest responsibility as a breeder.

Sincerely yours,

Ville Kormilainen

Suomalaisia koirakaveruksia koulutetaan nappaamaan norsunluun salakuljettajia

Suomalaisia koirakaveruksia Rokkaa ja Kipparia koulutetaan tekemään tärkeää työtä. Niiden tehtävä on etsiä norsunluukätköjä ja sitä kautta saada kiinni salakuljettajia ja salametsästäjiä.

Rokka on vuoden ja neljän kuukauden ikäinen labradorinnoutaja. Se on kotioloissa rauhallinen mutta toisten koirien kanssa leikkiessä vauhtia riittää. Rokka on ensimmäinen pilottikoira suomalaisessa projektissa, jossa koulutetaan karvaturreja etsimään norsunluuta. Projekti kulkee nimellä Team Rokka.

Team Rokan perustajalla ja toiminnanjohtajalla Toni Lahtisella on vuosien kokemus sekä koiraharrastajana että koiramaailman ammattilaisena. Aiemmin Poliisissa rikostutkijana työskennellyt Lahtinen pääsi työnsä kautta tekemään yhteistyötä virkakoiranohjaajien kanssa. Myös eläinsuojelukenttä tuli työn kautta tutuksi. Lisäksi Lahtinen on tehnyt töitä kulkukoirien parissa esimerkiksi Romaniassa ja Thaimaassa. Tammikuusta 2013 lähtien hän on keskittynyt täysin Rokan kouluttamiseen.

Rokan lisäksi projektissa on mukana toinenkin pilottikoira, jackrusselinterrieri Kippari. Vasta viiden kuukauden ikäinen Kippari on reipas ja itsevarma vilpertti, joka kuitenkin osaa myös rauhoittua. Lahtisen mukaan koirakaverusten lempipuuhaa on syöminen ja heti sen jälkeen tulee etsiminen.

rokka4

rokka5

WWF:n eli Maailman luonnonsäätiön mukaan joka päivä tapetaan ainakin 50 norsua pelkästään niiden syöksyhampaiden takia ja siitäkin huolimatta, että kansainvälinen norsunluukauppa kiellettiin jo 25 vuotta sitten. Norsunluukoirien tehtävänä on paljastaa salametsästäjien ja salakuljettajien norsunluukätköjä.

Mistä suomalainen koirankouluttaja sai niinkin eksoottisen idean, kuin alkaa kouluttaa koiria etsimään norsunluuta?

– Olin vuosia miettinyt, kuinka yhdistäisin kaksi minulle rakasta asiaa eli eläinsuojelun ja koiratoiminnan. Lopulta asia kristallisoitui, kun olin Thaimaassa eläinsuojelutehtävissä ja sain kuulla norsujen ja sarvikuonojen salametsästyksestä ja siihen liittyvästä hampaiden ja sarvien salakuljetuksesta, Lahtinen kertoo.

Loppuvuodesta 2012 Lahtinen sai tietää, että hyvistä työkoirista tunnettuun Niinivuoren kenneliin oli syntymässä pentue. Team Rokan pentuvalinnat tekee Poliisissa erikoiskoiranohjaajana työskentelevä Miika Ounila. Poliisin käyttämiä erikoiskoiria ovat muun muassa huume-, raha- ja asekoirat.

Pentujen synnyttyä Ounila ja Lahtinen lähtivät Padasjoelle katsomaan tulevia norsunluukoirakandidaatteja. Pentueelle tehtiin pentutesti, jonka myötä Rokka valittiin ensimmäiseksi Suomessa koulutettavaksi norsunluukoiraksi.

Myöhemmin Lahtisen tuttavan perheeseen syntyi Kippari. Pentutestin tulokset olivat rohkaisevia, ja pienestä terrieristä tuli projektin toinen pilottikoira. Molempien koirien koulutus aloitettiin noin seitsemän viikon ikäisinä.

– Halusin valita kaksi hyvin erityyppistä rotua, jotta saamme tulevaisuuden hankkeita varten tietoa eri rotujen soveltuvuudesta näihin tehtäviin, Lahtinen perustelee.

rokka

rokka2

rokka3

Koirien koulutuksesta voisi Lahtisen mukaan kirjoittaa kirjan. Lyhyesti sanottuna se on sisältänyt muun muassa tapakasvatusta, tottelevaisuuskoulutusta, ympäristö-oppia (eli erilaisissa ympäristöissä, pintamateriaaleilla sekä sosiaalisissa tilanteissa toimimista), moninaisia etsintäharjoituksia sekä ilmaisuharjoituksia. Jatkossa koiria tullaan mahdollisesti kouluttamaan myös muun muassa suojeluun ja jäljestykseen.

Lahtisen tukena koirien apukouluttajana toimii projektikouluttajaksi ja eläintenhoitajaksi kouluttautunut Maija Hietanen. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa treenien suunnittelu, harjoitustilanteissa avustaminen sekä palautteen antaminen. Lisäksi Team Rokan takana on laaja koirakouluttajien verkosto, jota konsultoidaan tarvittaessa.

Rokan ja Kipparin tulevasta työpaikasta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Todennäköisiä työpaikkoja ovat lentokentät, satamat ja muut rajan ylityspaikat. Myös etsinnät maastossa ovat mahdollisia.

Vaikka karvakaveruksia koulutetaan tekemään tärkeää ja suomalaisen korvaan erikoistakin työtä, elävät Rokka ja Kippari myös aika tavallista koiran elämää.

– Normaali koiran elämä on sitä, mistä nuo tykkäävät: hyvä ruoka, paljon liikuntaa vapaana esimerkiksi metsässä, paljon sosiaalisia kontakteja ja sitten oma rauha, kun sen aika on. Normaalisti Rokka ja Kippari nukkuvat päällekkäin tai sykkyrässä samassa pedissä, Lahtinen kertoo.

Seuraa Rokan ja Kipparin koulutusta Team Rokan Facebook-sivulla.

Kuvat: Team Rokka

Sankarikoira pelasti kylmettyneen vanhuksen Vantaalla

Kuten joka päivä, Vantaan Jokiniemessä asuva Sanna Tahvanainen lähti tänään noin kuudelta aamulenkille vuoden ikäisen labradorinnoutajansa Ilpon kanssa. Oli vielä pimeää, ja pakkasta oli arviolta pari astetta. Autojen lasit olivat jäässä ja maa liukas.

– Käymme joka aamu saman lenkin, sillä nuori koira tykkää rutiineista, Tahvanainen kertoo.

Lenkki oli hädin tuskin päässyt alkuunsa, kun poikkikadun päässä Tahvanaisen kotoa Ilpo yhtäkkiä pysähtyi, alkoi haukkua vimmatusti ja rupesi sitten vetämään toiseen suuntaan. Ilpo ei yleensä hauku, joten Tahvanainen ymmärsi heti, että haukkumiselle on joku syy. Hän epäili läheisessä pensaassa piileskelevän esimerkiksi ison riistaeläimen.

Totuus oli kuitenkin toinen. Suuren pensaan juurella oli ihminen. Arviolta lähes 80-vuotias nainen oli ulkona yksin ilman ulkovaatteita, kädet veressä ja silmälasit rikki. Vanhus ei reagoinut huutoihin, joten Tahvanainen ymmärsi, että nyt tarvitaan apua. Hänellä ei kuitenkaan ollut puhelinta mukanaan, joten hän lähti hakemaan sitä kotoaan.

Pihalla häntä vastaan tuli naapuri, joka oli lähdössä aamulenkille oman koiransa kanssa. Naapuri haki puhelimen asunnostaan ja toi samalla peiton kylmettyneelle vanhukselle. Ambulanssi kutsuttiin samantien.

Avun saaminen kesti Tahvanaisen mukaan noin 15 minuuttia. Soittajan piti tehdä kova työ vakuuttaakseen hätäkeskuksen työntekijä siitä, ettei kukaan ollut humalassa eikä paikalle tarvittu poliisiautoa vaan ambulanssi.

– Vanhus ei osannut kertoa, mistä hän oli tullut. Oman poikansa nimen hän osasi sanoa, muttei sitä, missä poika asuu, Tahvanainen toteaa.

Auttajat etsivät pojan puhelinnumeron numerotiedustelusta ja soittivat myös hänelle. Tahvanaisen mukaan tapahtumapaikan lähellä oli asunto, jonka ovet olivat selkosen selällään, ja hän arveleekin vanhuksen lähteneen liikkeelle sieltä. Keskusteluissa paljastui, että vanhus asuu yksin.

Kun ambulanssi saapui paikalle ja nainen saatiin ambulanssin kyytiin, Tahvanainen ja Ilpo poistuivat paikalta jatkamaan lenkkiään. Myös vanhan rouvan poika oli tässä vaiheessa tullut tapahtumapaikalle. Tahvanainen ei tiedä, miten tilanteessa lopulta kävi, mutta koska vanhus oli kylmettymisestään huolimatta tajuissaan, hän toivoo tilanteen päättyneen onnellisesti.

Ambulanssin työntekijä arvasi Tahvanaisen mukaan heti, että koira oli löytänyt loukkaantuneen vanhuksen. Vaikka Ilpo ei yleensä hauku, se räksytti nyt todella paljon eikä suostunut lopettamaan. Koira oli selvästi varuillaan ja odotti vanhuksen vieressä kunnes ambulanssi saapui paikalle. Se selvästi aisti, että jotain oli vialla.

Nuoresta iästään huolimatta Ilpolla on jonkin verran kokemusta etsimisestä, lähinnä leikkien kautta. Tahvanainen kertoo leikkivänsä Ilpon kanssa etsimisleikkejä kotona lähes päivittäin. Muita nuoren koiraherran harrastuksia ovat agility, toko, rally-toko sekä mejä eli jäljestäminen. Nuorempana Ilpo on päässyt kokeilemaan myös rauniokoiran tehtäviä.

Tahvanainen on syystäkin ylpeä koirastaan. Hän toivoo tapauksen herättävän sekä positiivista keskustelua koirista että keskustelua vanhustenhoidosta Suomessa.

– Itselleni ei tullut mieleenkään mennä vain ohi, Tahvanainen toteaa viitaten HelsinkiMission viime kuussa julkaistuun videoon.

sankarikoirailpo

Teksti: Suvi Salminen
Kuvat: Sanna Tahvanainen

Pariskunta kuvaa koiraansa joka päivä sen loppuelämän ajan – Katso hellyttävät kuvat!

Marraskuun 8. päivä vuonna 2013 helsinkiläinen Marko Kantola aloitti avopuolisonsa Jekaterina Forsblomin kanssa projektin, jonka he toivovat jatkuvan vielä vuosia. Tarkoituksena on ottaa tuolloin 15 vuotta ja 9 kuukautta vanhasta iBou-labradorista kuva joka päivä sen elämän loppuun asti. IBou on syntynyt 8.2.1998, eli täyttää huomenna jo 16 vuotta!

– Ajattelimme, että olisi kiva saada iBousta enemmän kuvia muistoksi, kun ikää on jo tosi paljon ja kuvia ei ole tarpeeksi. Päätimme ottaa kuvia päivittäin, koska näin kuva tulee varmasti otettua joka ikinen päivä. Tulee myös mietittyä, miten saisi mahdollisimman erilaisia kuvia joka päivä, Kantola kertoo.

Albumissa on tällä hetkellä 87 kuvaa, ja Kantola toivoo kuvia tulevan vielä satoja. IBou eli tuttavallisemmin Ippu on mieleltään reipas ja hyväkuntoinen vanhus. Ainoastaan jaloissa on ongelmia, mutta päivittäisen lääkityksen avulla iBou pääsee itse tekemään pieniä lenkkejä.

– Kyllä tässä on ainakin ensi kesän uintikelit mielessä ja toivottavasti Ippu jaksaa pidempäänkin, Kantola toivoo.

Kantola on saanut projektistaan paljon hyvää palautetta, ja iBoun kuvat ovat keränneet kymmeniä tykkäyksiä. Ainut mieltä askarruttava asia on, mistä iBoun mahtava nimi on peräisin?

– iBou-nimi tuli, kun olin vuonna 1997 työharjoittelussa Teneriffalla. Tutustuin siellä senegalilaiseen kaveriin nimeltä Ibou. Hän oli sen verran mukava tyyppi, että kun keväällä 1998 ostin koiran, päätin antaa sen nimeksi iBou, Kantola paljastaa.

IBoun kaikki kuvat ovat nähtävissä täällä.

ibou

ibou2

ibou3

Koira ja hevonen, rakkautta ensisilmäyksellä – Katso maailman suloisin mainos

Yhdysvalloissa mainonnan kultakausi osuu aina amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl -viikonloppuun. Isot mainostajat tehtailevat kilvan koskettavia tai kohahduttavia mainoksia, joista moni nousee myös viraali-ilmiöksi. Yksi tämän vuoden mainostajista on Budweiser-olutmerkki, joka on tehnyt ehkä suloisimman mainoksen ikinä. Labradorinnoutajapentu ihastuu hevoseen ja tuloksena on todellinen rakkaustarina. Tätä mainosta et itkemättä katso!

Suosikkirodusta muotovalio? – Katso Kuonon listasta, montako näyttelyä se vaatii

Julkaisimme Kuonossa vähän aikaa sitten infograafin muotovalion hinnasta. Kuten arvasimme, se herätti runsaasti keskustelua. On tietysti tapauskohtaista, kuinka monessa näyttelyssä koira valioituu. Toinen koira valioituu muutamalla näyttelyllä, toisella siihen voi mennä vaikkapa 53 näyttelyä.

Jatkoimme hieman tutkimuksiamme. Otimme Kennelliitton suosituimpien rotujen listan ja tutkimme kevyesti keskiarvoja, kuinka monella näyttelyllä koirat ovat valioituneet.

Otanta per rotu on edelleen hyvin pieni (10 valioitunutta koiraa/rotu), mutta toisaalta heitot saman rodun sisällä ovat kohtalaisen pieniä. Niinpä uskallamme väittää, että alla oleva infograafimme antaa vähintäänkin suuntaa siitä, kuinka monta näyttelyä tietyn rotuisen koiran valioksi saaminen vaatii.

Edelleen kannattaa muistaa, että pelkkä muotovalion titteli on tietenkin vain harvojen näyttelyssäkävijöiden lopullinen etappi. Näyttelyharrastus kaikkine kuluineen on yksi osa koiraharrastusta, siinä missä vaikkapa toko tai agility. Eikä näyttelyissä käyminen tietenkään sulje muita harrastuksia pois, päin vastoin.

Kuono jatkaa valiojuttujen tekemistä myös tulevaisuudessa. Voit myös toivoa kommenteissa, minkä rodun edustajat otamme seuraavaksi käsittelyyn.

Lopuksi vielä disclaimer: labradorinnoutajien tulokset poikkeavat hieman muotovalion hinta -jutusta juttujen eriaikaisen tekemisen takia. Muotovalion hinta juttu alkuperäisessä muodossaan julkaistiin toisessa koirablogissa jo jokin aika sitten, joten siitä pieni heitto “valioitumistilastoissa”

monta-kertaa-sertiin

Suunnitteletko koiran hankintaa? Vältä tätä palvelua!

Kuva: FreeDigitalPhotos.net/Maggie Smith
Kuva: FreeDigitalPhotos.net/Maggie Smith

Oletko etsimässä tietoa jostain koirarodusta? Kenties harkitset uuden koiran hankkimista,
mutta et ole aivan varma, sopiiko joku tietty rotu sinulle? Onko sinulla myös outo kiintymys
Google Translate -palveluun, ja sen tuottamiin täydellisiin käännöksiin? Ei hätää! Internetin
ihmemaailmassa on verraton tiedonlähde, joka yhdistää huvin ja hyödyn. Koirarodut.org –
sivustolta löytyy ”tosiasiat, kuvia ja videoita on yli 7000 koirarodut ja hybridit!” Mitäpä muuta
voisikaan kaivata?

Kuono.fi listasi sivuston antimia hyväksi käyttäen tärkeimmät ja kiinnostavimmat tiedot kolmesta Suomen suosituimmasta rodusta.

Labradorinnoutaja

– Labradorinnoutaja aiheuttavat vähemmän ongelmia kanssa irtoaminen liittyviä muut rodut.
– Tämä rotu toukokuu kuori, mutta pääasiassa ei liikaa.
– Nämä eläimet voivat paljastaa joitakin saalistushinnoittelua suuntauksia.

Saksanpaimenkoira
– Nämä olentoja ovat erittäin energisiä ja jopa pitkä ja vaativa matkoja ei tule rutto.
– Saksanpaimenkoira on taipumus toimia kuin petoeläin.
– Häntä on par pituus on riippuvalaisimet alhainen.

Kultainennoutaja
– Kultainennoutaja on halu oppia ja pyydän ja on tehnyt siitä suositun avustuskoiraa.
– Ne voivat käsitellä jäätymiselle ja voi sopeutua kylmässä ilmastossa.
– Kultainennoutaja omistaa mitätön riipus korville.

Lähde: Koirarodut.org