Kuten joka päivä, Vantaan Jokiniemessä asuva Sanna Tahvanainen lähti tänään noin kuudelta aamulenkille vuoden ikäisen labradorinnoutajansa Ilpon kanssa. Oli vielä pimeää, ja pakkasta oli arviolta pari astetta. Autojen lasit olivat jäässä ja maa liukas.
– Käymme joka aamu saman lenkin, sillä nuori koira tykkää rutiineista, Tahvanainen kertoo.
Lenkki oli hädin tuskin päässyt alkuunsa, kun poikkikadun päässä Tahvanaisen kotoa Ilpo yhtäkkiä pysähtyi, alkoi haukkua vimmatusti ja rupesi sitten vetämään toiseen suuntaan. Ilpo ei yleensä hauku, joten Tahvanainen ymmärsi heti, että haukkumiselle on joku syy. Hän epäili läheisessä pensaassa piileskelevän esimerkiksi ison riistaeläimen.
Totuus oli kuitenkin toinen. Suuren pensaan juurella oli ihminen. Arviolta lähes 80-vuotias nainen oli ulkona yksin ilman ulkovaatteita, kädet veressä ja silmälasit rikki. Vanhus ei reagoinut huutoihin, joten Tahvanainen ymmärsi, että nyt tarvitaan apua. Hänellä ei kuitenkaan ollut puhelinta mukanaan, joten hän lähti hakemaan sitä kotoaan.
Pihalla häntä vastaan tuli naapuri, joka oli lähdössä aamulenkille oman koiransa kanssa. Naapuri haki puhelimen asunnostaan ja toi samalla peiton kylmettyneelle vanhukselle. Ambulanssi kutsuttiin samantien.
Avun saaminen kesti Tahvanaisen mukaan noin 15 minuuttia. Soittajan piti tehdä kova työ vakuuttaakseen hätäkeskuksen työntekijä siitä, ettei kukaan ollut humalassa eikä paikalle tarvittu poliisiautoa vaan ambulanssi.
– Vanhus ei osannut kertoa, mistä hän oli tullut. Oman poikansa nimen hän osasi sanoa, muttei sitä, missä poika asuu, Tahvanainen toteaa.
Auttajat etsivät pojan puhelinnumeron numerotiedustelusta ja soittivat myös hänelle. Tahvanaisen mukaan tapahtumapaikan lähellä oli asunto, jonka ovet olivat selkosen selällään, ja hän arveleekin vanhuksen lähteneen liikkeelle sieltä. Keskusteluissa paljastui, että vanhus asuu yksin.
Kun ambulanssi saapui paikalle ja nainen saatiin ambulanssin kyytiin, Tahvanainen ja Ilpo poistuivat paikalta jatkamaan lenkkiään. Myös vanhan rouvan poika oli tässä vaiheessa tullut tapahtumapaikalle. Tahvanainen ei tiedä, miten tilanteessa lopulta kävi, mutta koska vanhus oli kylmettymisestään huolimatta tajuissaan, hän toivoo tilanteen päättyneen onnellisesti.
Ambulanssin työntekijä arvasi Tahvanaisen mukaan heti, että koira oli löytänyt loukkaantuneen vanhuksen. Vaikka Ilpo ei yleensä hauku, se räksytti nyt todella paljon eikä suostunut lopettamaan. Koira oli selvästi varuillaan ja odotti vanhuksen vieressä kunnes ambulanssi saapui paikalle. Se selvästi aisti, että jotain oli vialla.
Nuoresta iästään huolimatta Ilpolla on jonkin verran kokemusta etsimisestä, lähinnä leikkien kautta. Tahvanainen kertoo leikkivänsä Ilpon kanssa etsimisleikkejä kotona lähes päivittäin. Muita nuoren koiraherran harrastuksia ovat agility, toko, rally-toko sekä mejä eli jäljestäminen. Nuorempana Ilpo on päässyt kokeilemaan myös rauniokoiran tehtäviä.
Tahvanainen on syystäkin ylpeä koirastaan. Hän toivoo tapauksen herättävän sekä positiivista keskustelua koirista että keskustelua vanhustenhoidosta Suomessa.
– Itselleni ei tullut mieleenkään mennä vain ohi, Tahvanainen toteaa viitaten HelsinkiMission viime kuussa julkaistuun videoon.
Teksti: Suvi Salminen
Kuvat: Sanna Tahvanainen
