eläinruokatehdas lemmikki

Kyselytutkimus: Kotimaisuus kiinnostaa koiranomistajia – tuotteet tunnistetaan avainlippumerkistä

Jopa 78 prosenttia koiranomistajista kertoo kotimaisuudella olevan merkitystä koiran ruokaa, herkkuja tai pakasteita ostaessa, kertoo tuore Eläinruokatehdas Lemmikin toteuttama kyselytutkimus. Koiranruokaa valitessa vaakakupissa painavat myös laatu, helppous ja erityisesti sopivuus juuri omalle koiralle.

Eläinruokatehdas Lemmikki kartoitti koiranomistajien ruokintatapoja ja koiranruoan kotimaisuutta Kuonon sivuilla julkaistussa kyselytutkimuksessa loka–marraskuussa 2018.

Kyselyn perusteella ylivoimaisesti tärkeimpänä koiranruoan valintakriteerinä pidettiin sitä, että ruoka sopii omalle koiralle, esimerkiksi allergian takia. Lähes 80 prosenttia vastaajista piti tätä tärkeimpänä vaikuttimena koiranruokaa valitessaan.

Tuotteen hinta on monelle melko tärkeä kriteeri, mutta ruoan laatua, käytettävyyttä ja helppoutta arvostetaan sitäkin enemmän. Sen sijaan suomalaiset koiranomistajat eivät ole varsin merkkiuskollisia: vastauksissa brändi mainittiin vähiten tärkeäksi kriteeriksi.

Tuotteiden kotimaisuus näyttää kiinnostavan suomalaisia koiranomistajia. Enemmistö vastaajista piti kotimaisuutta yhtenä tärkeimmistä koiranruoan valintakriteereistä, ja 12 prosenttia määritteli sen erittäin tärkeäksi. Suurin osa eli 78 prosenttia kertoi kotimaisuudella olevan merkitystä koiran ruokaa, herkkuja tai pakasteita ostaessa.

Kotimaiset herkut ja pakasteet ovat monille jo tuttuja

Koiranruokaostoksilla oleva tunnistaa kotimaiset tuotteet todennäköisimmin avainlippumerkistä. Lähes 70 prosenttia vastaajista kertoo erottavansa kotimaisen koiran herkun tai ruoan ulkomaisesta juuri pakkauksen avainlippumerkistä, kun taas vajaa viidesosa kertoo lukevansa ainesosaluetteloa. Kymmenelle prosentille vastaajista asialla ei ole merkitystä.

Kotimaisista tuotteista varsinkin herkut ovat monille koiraperheille tuttuja: 65 prosenttia kertoi käyttäneensä Oscarin, 51 prosenttia Mushin ja 24 prosenttia Hubertin koiran herkkuja. Best-in, Mush ja Oscar mainittiin myös parhaiten tunnettuina kotimaisina tuotemerkkeinä.

Myös raakapakastetuotteet, erityisesti pakastelihapullat ja -jauhelihat mutta myös luut, ovat löytäneet tiensä monen koiran kuppiin. Esimerkiksi Mush-jauhelihapullia kertoo käyttäneensä 40 prosenttia ja Oscar-jauhelihapullia sekä -jauhelihaa vajaa 30 prosenttia vastanneista.

Kuivaruoka pitää kuitenkin edelleen pintansa suosituimpana ruokintatapana. Lähes puolet kertoo ruokkivansa koiransa pääsääntöisesti kuivaruoalla, 43 prosenttia puolestaan sekaruoalla ja kymmenesosa raakaruoalla.

Suomalaiset koiranomistajat vaikuttavat varsin kiinnostuneilta ja tietoisilta koiran ruokinnan suhteen, mutta noin joka kolmannelle kyselyyn vastanneelle tuli yllätyksenä, että valtaosa markettien eläinruokahyllyjen tuotteista valmistetaan Kiinassa.

Koiranruokakyselyn toteutti Eläinruokatehdas Lemmikki Kuono.fin sivuilla loka–marraskuussa 2018, ja siihen vastasi yhteensä 619 koiranomistajaa. Kuopiolainen Eläinruokatehdas Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja kotimaisista raaka-aineista.

Mitä ravintoaineita raakaruoka sisältää? – Näin varmistat monipuolisen raakaruokinnan

Raakaruokinta kiinnostaa yhä useampaa koiranomistajaa. Ajatus luonnollisesta ja koiralle lajityypillisestä ruokavaliosta kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta käytännön toteutus saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta. Raakaruokinta on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, kun muistaa muutamat perusasiat koiran ravinnontarpeista.

Raakaruoka on koiralle ravintoa luonnollisimmassa muodossa. Koira tarvitsee ravinnostaan rasvaa, proteiinia, hiilihydraattia, kivennäisaineita, vitamiineja ja vettä. Biologisesti sopiva raakaruoka eli BARF (Biolocically appropriate raw food) pohjautuu ajatukseen, että lemmikille syötetään lajityypillistä, luonnollista ravintoa: ruokavalion kulmakivenä ovat raaka liha ja lihaisat luut. BARF-ravinto koostuu erilaisista luista ja rustoista, lihasta, kalasta, broilerista, elimistä, kananmunasta sekä kasvissoseista, jotka koira syö raakana.

Riittävän ravintoaineiden saannin raakaruokinnassa takaa monipuolinen ruokavalio, joka sisältää eri eläin- ja kasvikunnan tuotteita. Raakaruokailun voi toteuttaa joko kokoamalla annokset itse tai tarjoamalla kaupasta saatavia valmiita täysravintoja.

– Valmis täysravinto täyttää koiran ravintotarpeet sellaisenaan. Esimerkiksi Oscarin Kana-lohi-kasvispullat ja Nauta-kasvispullat ovat kaupasta löytyviä valmiita täysravintoja, suomalaista raakaruokaa valmistavan Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n tuotepäällikkö Tea Martikainen kertoo.

Koira tarvitsee runsaasti rasvaa ja proteiinia

Raakaruokavalion lihasta ja luista koira saa hyvin tarvitsemiaan rasvoja ja proteiinia. Rasva on koiralle paras ja ensisijainen energianlähde, ja se on olennaista välttämättömien rasvahappojen saannin sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen kannalta.

– Rasvan saanti ravinnosta on tärkeää myös muun muassa aivoille, iholle ja turkille. Valkuaisaineita eli proteiinia koira tarvitsee myös esimerkiksi kudosten uudistukseen ja rakennusaineeksi sekä moniin aineenvaihdunnan tehtäviin.

Hiilihydraatteja koira saa esimerkiksi kasviksista. Niitä koira pystyy hyödyntämään rajoitetusti, mutta pieni määrä kuitua ruokavaliossa auttaa ylläpitämään ruoansulatuskanavan terveyttä.

Lihojen, luiden ja elinten lisäksi raaka-ateriaan monipuolisuutta ja tärkeitä ravintoaineita saadaan kalasta, kasvisoseesta ja kananmunasta. Itse koostettuja raaka-aterioita voidaan täydentää luontaisilla ravintolisillä esimerkiksi merileväjauheella ja lohiöljyllä tai erilaisilla valmiilla vitamiini- ja kivennäislisillä koiran tarpeiden mukaan.

– Itse koostetun aterian ei tarvitse välttämättä sisältää kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita yhdellä aterialla, vaan ravintoaineet voi tulla useamman aterian yhteissummana, kun ruokinta on jatkuvasti monipuolista, Martikainen huomauttaa.

Koska raakaruokaa ei ole kypsennetty, ovat ruoan luonnolliset ravintoaineet, kuten koiralle hyödylliset entsyymit, bakteerit, vitamiinit ja aminohapot säilyneet tallella. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään luonnollista, prosessoimatonta ravintoa tehokkaasti, mikä näkyy esimerkiksi turkin, ihon ja kynsien hyvinvoinnissa. Raakaruokailuun kuuluvat luut auttavat myös pitämään koiran hampaat puhtaina ja ehkäisevät hammaskiven muodostumista.

7-vuotias shelttimix Caramel nauttii saadessaan hampaille töitä rustoluiden muodossa.

Raakaruokintaa voi soveltaa juuri omalle koiralle sopivaksi

– Raakaruokinnassa mahtavaa on, että omistaja tietää ja näkee tarkalleen, mitä koira todella syö ja pystyy itse valikoimaan omalle koiralle sopivat yksittäiset raaka-aineet. Luonnollisuus ja raaka-aineiden selkeys on monesti apu myös allergioihin tai muihin yliherkkyysongelmiin. Mikäli allergeenit ovat tiedossa, on niitä raakaruokinnassa helppo välttää, Martikainen kertoo.

Raakaruoka sopii ravinnoksi kaiken ikäisille, kokoisille ja rotuisille koirille. Ravinnontarve kuitenkin vaihtelee muun muassa koiran aktiivisuuden, koon ja iän mukaan.

– Ruoan määrä ja laatu tulee suhteuttaa oman koiran tarpeisiin. Pennuilla esimerkiksi energiantarve on suhteessa korkeampi kuin aikuisella koiralla, sillä ne tarvitsevat runsaasti energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehitykseen.

Myös aikuisilla koirilla energiantarve vaihtelee koirakohtaisesti. Koiran energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista elopainokiloa kohden. Metabolinen paino saadaan korottamalla koiran elopaino potenssiin 0,75. Esimerkiksi 20-kiloisen koiran metabolinen paino on 200,75 eli 9,46 kilogrammaa. Perus aktiivinen, aikuinen koira tarvitsee energiaa noin 90–120 kilokaloria jokaista metabolista kiloa kohden. 20-kiloisen koiran päivittäinen kokonaisenergiantarve on siis yhteensä noin 850–1135 kilokaloria. Jos laskukaava vain vilisee silmissä, löytyy netistä avuksi myös laskureita, joilla oman koiran metabolisen painon saa selville.

Mitä aktiivisempi koira on, sitä enemmän se myös tarvitsee energiaa. Esimerkiksi metsästys- ja muilla harrastuskoirilla energiantarve voi vaihdella kausittain rasituksen määrästä riippuen. Kantavilla ja imettävillä nartuilla energiantarve nousee, kun taas vanhoilla ja leikatuilla koirilla se yleensä vähenee aineenvaihdunnan hidastuessa ja hormonitoiminnan vähentyessä.

– Aktiiviselle koiralle voi tarjota rasvaisempaa lihaa, kun taas helposti lihovalle, vähemmän energiaa tarvitsevalle koiralle voidaan valita lihoja, joissa rasvapitoisuus on hieman matalampi.

Vältä nämä kompastuskivet raakaruokinnassa

Aloittelevan raakaruokkijan kannattaa varoa paria kompastuskiveä, joihin raakaruokinta voi kaatua. Yksi virhe on yksinkertaistaa liiaksi ja syöttää koiralle liian yksipuolista ravintoa. Toisaalta ruokailusta ei kannata tehdä myöskään turhan monimutkaista, koska silloin raakaruokinnan rima nousee vain liian korkealle.

Martikainen suosittelee perehtymään raakaruokintaan kunnolla ennen aloittamista. Jos ravinnon sisältö mietityttää, voi raakaruokintaan tutustumisen aloittaa valmiista täysravinnoista, joissa kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet on laskettu valmiiksi.

– Kannattaa tarkistaa pakkausmerkinnät. Kun tuotteessa on merkintä ‘täysravinto’ tai ‘täysrehu’, täyttää se sellaisenaan koiran päivittäiset ravintotarpeet. Merkintä ‘täydennysravinto’, ‘täydennysrehu’ tai ‘rehuaine’ tarkoittaa, että tuote sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, muttei riitä sellaisenaan.

Parhaiten ruoan sopivuus juuri omalle koiralle selviää seuraamalla koiran vointia. Kun koira on energinen ja jaksaa tehdä tavallisia koiruuksiaan, saa se todennäköisesti tarpeeksi sopivaa ravintoa. Raakaruokinnan aloittamiseen saa apua esimerkiksi muilta raakaruokkijoilta, raakaruokavalmistajilta sekä lemmikkiruokaliikkeistä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa. Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista Kuopiossa.

Kurkistus koirankuppiin: Mitä eroa on raakaruoalla ja kuivamuonalla?

Suuri osa suomalaisista koirista syö ravinnokseen pääasiassa tehdasvalmisteista kuivamuonaa, tutummin raksuja, mokruja tai nappuloita. Viime vuosina raakaruokinnan suosio on kuitenkin kasvanut, ja yhä useampi tiputtaa ruokakuppiin nappuloiden sijaan tai lisäksi raakaravintoa.

Koiranruokakeskustelussa nähdään usein värikästä kieltä ja kärkkäitä vastakkainasetteluja. Erityisesti raakaruokinta ja toisaalta kuivamuona puhuttavat koiraihmisiä. Kopistellaanpa koirankuppeja ja laitetaan niiden sisältö syyniin.

Valmiita kuivamuonia on tarjolla moneen lähtöön – laadukkaat ruoat löytää tutkimalla raaka-aineluetteloa. Kuva: Pixabay

Kuiva vs raaka

Jokaisella koiranomistajalla on omat perustelunsa siitä, mihin ruokintamalliin päätyy. Yksi katsoo edullista hintaa, toinen miettii arjen ja ruokailun sujuvuutta, kun taas kolmas alleviivaa terveellisyyttä. Yhä useampi kuluttaja toivoo koiranmuonalta kaikkia näitä ominaisuuksia.

Vaihtoehtoja on tarjolla valtavasti. Lemmikkiruokahyllyn säkkiriveistä löytyy omansa niin pennuille, senioreille, aktiivisille kuin vaikka allergisille koirille. Määrän mukana tulee myös laadun vaihtelevuus: halppisnappuloiden pääraaka-aineena ovat usein lihaa edullisemmat viljat ja ne sisältävät paljon hiilihydraatteja, kun taas laadukkaammat ruoat sisältävät enemmän koiralle suotuista eläinperäistä proteiinia ja rasvaa.

Yhä useammasta kaupasta löytyy myös valmiita koiran raakaruokia ja -pakasteita, kuten jauhelihoja, lihapullia ja lihaisia luita. Raakaruokinnassa koiralle annetaan mahdollisimman luonnollista raaka-aineista valmistettua ruokaa, joka jäljittelee koiran luonnovaraisten esi-isien syömää ravintoa. Raakaruokinnasta on lukuisia versioita, mutta pääosassa ovat eläinproteiinin lähteet, kuten raaka liha, sisäelimet, kala sekä rasva, luut, soseutetut kasvikset, marjat ja muut lisät.

Moni valitsee nappulat niiden helppouden takia. Laadukkaissa valmisruoissa koiran ravinnolliset tarpeet on mietitty valmiiksi, joten sitä on helppo kaataa kippoon pussin kyljessä olevan suuntaa-antavan ohjeistuksen mukaan. Raakaruoka-annoksen kokoaminen puolestaan vaatii omistajalta enemmän tiedonhankintaa ja valmistautumista, jotta koira varmasti saa ruoasta kaiken tarvitsemansa. Kaupasta valmiiksi saatavia raakavalmisteita ja tietoa on kuitenkin aina vain paremmin saatavilla, joten kynnys raakaruokinnan aloittamiseen on madaltunut.

Yhä useampaa tiedostavaa kuluttajaa kiinnostaa myös koiranruoan ja sen raaka-aineiden alkuperä. Tämä voi olla vaikeaa selvittää monista nappulamerkeistä, joista suuri osa valmistetaan ulkomailla, ja Suomessa valmistettavienkaan ruokien pakkauksista ei aina löydy merkintää raaka-aineina käytettyjen lihojen alkuperästä. Sen sijaan kotimaisissa raakatuotteissa lihan alkuperä on yleensä merkitty selkeästi.

Osana raakaruokintaa koiralle tarjotaan muun muassa lihaisia luita. Kuva: Eläinruokatehdas Lemmikki

Raakaruokinta kasvattaa suosiotaan

Kaikki varmasti toivovat parasta omalle rakkaalle lemmikilleen. Aikana, jolloin koirilla on ennätyksellisen paljon erilaisia sairauksia aina korva- ja iho-ongelmista, ruoansulatusvaivoihin ja ylipainoon, ravinnon terveellisyys ja luonnonmukaisuus on aiempaa vahvemmin tapetilla. Moni etsii apua koiran vaivoihin vaihtamalla nappulat raakaravintoon.

Valitettavasti tutkimustietoa raakaruoan hyödyistä ja riskeistä on vielä vähän. Suomalainen tutkimusryhmä DogRisk on kerännyt vuodesta 2009 tietoja yli 11 000 suomalaisen koiran ruokavalioista ja sairauksista. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää erityisesti ravinnon vaikutus koirien sairauksiin.

Tutkimusryhmän johtaja, eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo muun muassa MediaPlanetin artikkelissa, että alustavien tulosten mukaan raakaruokaa syövillä lemmikeillä on harvemmin sairauksia, kuten allergioita, iho-, korva-, nivel-, ja suolistovaivoja. Tutkimus on vielä kesken, eikä varmaksi tiedetä, onko raakaruoan hyötyjen taustalla kypsentämättömyys, rasva, hiilihydraatien vähyys vai hyödylliset bakteerit.

Osa valitsee mieluummin kuivamuonan pelätessään raakaruokinnan riskejä. Raakaan lihaan liittyy aina kypsennettyjä tuotteita suurempi riski sisältää ihmisille ja eläimille haitallisia mikrobeja, kuten salmonellaa, kampylobakteereja tai EHEC-bakteereja. Raakaruokinnassa kannattaakin suosia kotimaista lihaa, ja koiranomistajan on tärkeä huolehtia raa’an ruoan oikeaoppisesta, hygieenisestä säilytyksestä, sulatuksesta ja käytöstä.

Evira valvoo Suomessa raakaruokaa lemmikeille valmistavien toimintaa ja tuotteiden laatua.

Kokeile uusia ruokia maltilla

Kuivamuonaa, raakaruokaa vaiko molempia sekaisin… valitettavasti koiranruokakeskusteluun ei ole yksiselitteisiä hokkus pokkus -ratkaisuja. Vaihtoehtojen puntaroiminen jatkuu, ja keskustelu kehittyy sitä mukaa, kun saamme uutta tutkimustietoa.

Vaihtoehtojen laajassa viidakossa on puolensa: jokaiselle koiralle voi löytyä yksilöllisiin tarpeisiin sopiva ruoka, mutta toisaalta vaihtoehtojen läpikäyminen voi olla pitkä ja turhauttava matka. Kokeilemalla selviää, sopiiko omalle lemmikille parhaiten kuivanappuloiden vaiko raakaruoan popsiminen.

Ruokavaliota ei kuitenkaan kannata vaihdella yhtäkkisesti ja radikaalisti toiseen, sillä koiran lyhyt ruoansulatus sekoittuu herkästi suurista muutoksista. Ota siis ensin selvää ruokinnan sopivuudesta ja aloittamisesta ja noudata ammattilaisten ohjeistusta.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.

Mitä koirankuppiin: Onko koira lihansyöjä vai sekasyöjä?

Ihmisen rinnalla yli 15 000 vuotta elänyt koira on kehittynyt ruokavalioltaan hyvin joustavaksi. Ruokapöydän vieressä kerjäävälle rekulle kelpaa todennäköisesti omistajan leivän päältä niin kinkku kuin kurkkukin. Mutta onko koira suden tapaan lihansyöjä vai muistuttaako se jo enemmän sekasyöjäomistajiaan?

Lihansyöjät eli karnivorit ovat eläimiä, jotka käyttävät ravinnokseen lihaa tai pääasiassa lihaa. Koirasta puhutaan usein kaikkiruokaisena, sillä sille maittaa eläinperäisen ravinnon lisäksi moni kasvisruoka. Koiran ruoansulatusjärjestelmä on kuitenkin edelleen lihansyöjälle ominainen, joten ruokakupin sisältöä suunnitellessa on huomioitava, että koira varmasti saa ravinnosta tarvitsemansa.

Koiran vatsassa sulaa parhaiten liha

Kurkistus koiran suuhun paljastaa jo paljon. Koiralla on lihansyöjälle ominainen hampaisto, joka on kehittynyt raateluun ja pilkkomiseen eikä hienontamiseen, kuten seka- ja kasvissyöjien poskihampaat. Koiralla on myös suuri puruvoima villien sukulaistensa tapaan, joten luiden murskaaminen käy siltä helposti.

Koira ei juurikaan maistele ruokaa, vaan ahmaisee sen suurina palasina. Moni koiranomistaja on varmasti jätöksiä kakkapussiin kerätessään huomannut, että esimerkiksi raakana annetut porkkanan palat kulkeutuvat usein koiran elimistön läpi lähes sellaisinaan. Ilman jauhamista koira ei pysty hyödyntämään porkkanan ravintoaineita.

Koiralla on luontainen tapa piilottaa ja haudata herkkunsa samaan tapaan kuin monet lihaasyövät villitkin pedot tekevät.

Koiran ruoansulatusjärjestelmä on lihansyöjille tyypilliseen tapaan lyhyt, noin viisinkertainen suhteessa sen ruumiin pituuteen. Sekaravintoa syövillä eläimillä ruoansulatuskanava on jopa 14-kertainen verrattuna niiden ruumiin pituuteen ja kasvissyöjäeläimillä sitäkin pidempi. Ruoka kulkee koiran ruoansulatuskanavan läpi nopeasti, keskimäärin 23 tunnissa.

Lyhyt ja nopea ruoansulatus tarvitsee helposti sulavaa ja energiapitoista ruokaa. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään tehokkaasti rasvaa ja eläinperäistä proteiinia, kun taas suuret määrät vaikeasti sulavaa ruokaa, kuten kypsentämätöntä kasvisravintoa, aiheuttaa helposti vatsavaivoja.

Koira ei tarvitse ihmisten tapaan yhtälailla hiilihydraatteja, sillä se pystyy tuottamaan tarvitsemiaan sokereita muista ruoka-aineista. Kypsennetystä ja jauhetusta kasvisruoasta, kuten  aikuinen koira voi kuitenkin hyödyntää tärkkelystä energianlähteenä sekä saada muun muassa vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Ensisijainen energianlähde koiran ravinnossa tulisi kuitenkin olla rasva, ja laadukasta proteiinia tarvitaan kudosten rakennusaineeksi ja solujen uusiutumiseen.

Koira on sopeutunut elämään ihmisen kanssa

Koira on siis fysiologialtaan lihansyöjä, ja sille optimaalisinta ravintoa on liha ja muu eläinperäinen ravinto. Koiralla on kuitenkin kaikkiruokaisia piirteitä. Ajan saatossa se on sopeutunut hyvin elämään ihmisen kanssa ja oppinut hyödyntämään tarjolla olevaa ravintoa.

Kotikoira pystyykin käyttämään hiilihydraateista saatavaa tärkkelystä paremmin kuin serkkunsa susi. Tämä kyky on tutkimusten mukaan kehittynyt samoihin aikoihin, kun ihmiset siirtyivät metsästys-keräilykulttuurista maanviljelyyn ja myös ihmisten ruokavalio mullistui. Rinnakkaiselo ihmisten kanssa on siis muokannut koiran ruoansulatusjärjestelmää, mutta evoluution kannalta kymmenentuhatta vuotta on lyhyt aika. Koira on edelleen lähempänä sutta kuin sekasyöjiä.

Uskaltaako omalle murrelle sitten enää tarjota mitään vähänkään vihreään viittaavaa? Kyllä uskaltaa. Omatunnon ei tarvitse kolkutella vaikka kuppiin laittaisikin välillä lihaa, välillä yrjölänpuuroa. Laadukkaat, runsaasti eläinproteiinia sisältävät valmiskoiranruoat on suunniteltu niin, että ne sisältävät kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita oikeassa suhteessa. Pienellä opiskelulla ja ammattilaisen ohjeilla omistaja voi myös kokata itse koiralle terveellistä ruokaa.

Tärkeintä on huolehtia, että kokonaisuus on kunnossa. Jokainen koira on yksilöllinen, joten tarkkailemalla oppii, minkälainen ruoka edistää juuri oman lemmikin hyvinvointia.

Vaikka koira onkin lihansyöjä, usein se himoitsee herkkuja, jotka eivät välttämättä ole sille hyväksi.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.
Lähteet ja lisää aiheesta: Eläintenhoidon opas, Vetstreet, Farmit, Koiran ruokinta ja hoito -kirja
Teksti: Niina Kinnunen

 

Näin vietetään koiramaista kesäpäivää – Katso kuvakisan satoa!

Luonto antaa ensimerkkejään saapuvasta syksystä, joten on hyvä hetki vielä fiilistellä kulunutta kesää.

Helle on luonut omat haasteensa koiranulkoilutukselle, ja moni onkin etsinyt viilennystä virkistävistä vesileikeistä ja järvessä pulikoimisesta. Tämä näkyy myös kesäisessä kuvakisassamme, jonka järjestimme yhdessä Eläinruokatehdas Lemmikin kanssa. Pyysimme teitä lähettämään kuvia kesäpäivän vietosta koirien kanssa, ja saimmekin Facebookissa lähes 450 kuvaa ihanista kesähetkistä. Kiitos kaikille kuvansa lähettäneille! Kokosimme kuvakisan satoa yhteen.

Voittajakuvat:

Kuvakisan arvonta on suoritettu, ja herkkupakettipalkinnon saavat Miia TonttilaLotta Kovaljeff sekä Camilla Walden – onneksi olkoon!

Siirin kesäpäivä kuvankauniissa järvimaisemassa. Kuva: Miia Tonttila
Veneestä on hyvä vahtia ympäristön tapahtumia. Kuva: Lotta Kovaljeff
Veden lisäksi voihan sitä nauttia vaikka hiekkakylvyistä. Kuva: Camilla Walden

Lisää kesäisiä koirakuvia:

Kesäpäivän hali. Kuva: Anette Sailio
Labradorinnoutaja Nasun tyylinäyte uimahypystä. Kuva: Jenna Juuti
Kesällä on parasta, kun voi vain riippua. Kuva: Maija Saloinen
Retkellä saaressa koko perheen kesken. Kuva: Mirja Mimmu Sorila
Mökkeily kuuluu myös olennaisesti kesään. Kuva: Nea Lautamäki
Yorkinterrieri Almakin tietää, että paras tapa aloittaa kesäaamu on pulahdus järveen. Kuva: Riikka Nissinen
Mielenrauhaa lempipaikassa. Kuva: Tarja Kanervo
Lapissa lammen rannalla. Kuva: Victor Nyberg
Kukkaispojat Wäinö, Lätsä ja Elwis. Kuva: Marjo Oinonen-Kuolimo
Loikkien ja loiskien auringonlaskuun. Kuva: Piia Hirvonen

Raakaravinto kesällä – Näin varmistat turvallisen raakaruokinnan myös helteellä

Raakaravinnon käyttäminen koiran ruokinnassa kasvattaa tasaisesti suosiotaan, mutta kesähelteillä raa’an lihan säilyvyys voi askarruttaa koiranomistajaa. Oikeaoppisella sulattamisella ja säilyttämisellä pakastettujen jauhelihojen, lihapullien sekä luiden ja rustojen käyttäminen on turvallista myös kesällä. Eläinruokatehdas Lemmikin toimitusjohtaja Janne Räsänen antaa parhaat vinkit riskittömään raakaruokintaan.

Kauniina kesäpäivänä touhutessa koiran maha alkaa helposti kurnia, ja annos pakastetusta jauhelihasta pitäisi saada kuonon eteen nopeasti. Voiko jauhelihapaketin jättää huoletta pöydälle sulamaan ja tarjota siitä ruoka-ajan koittaessa? Ei kannata: huoneenlämmössä varsinkin lihatuotteet pilaantuvat herkästi.

– Huoneenlämmössä jauhelihasta sulaa ensin pinta, joka alkaa pilaantua nopeasti, vaikka samalla keskus on vielä jäässä, Räsänen kuvailee.

Hän suosittelee jauhelihapaketin tai -pötkön sulattamista aina jääkaapissa. Siellä tuote säilyy useamman vuorokauden, joiden aikana siitä voi annostella koiralle.

– Jos tuotteen haluaa sulattaa nopeasti, kätevintä on laskea tiskialtaaseen tai johonkin tilavaan astiaan kylmää vettä ja laittaa paketti avaamattomana sinne. Vesi johtaa lämpöä nopeammin kuin ilma, joten pakaste sulaa joutuin.

Raakapakastepullat puolestaan voi sulattaa pienellä teholla mikroaaltouunissa tai annostella tarvittavan määrän jäisinä suoraan koirankuppiin ja antaa sulaa siinä. Moni koira tykkää kaluta pullat myös hieman kohmeisina makupaloina, ja varsinkin kesähelteillä se on kätevä tapa tarjota viilentävää tekemistä. Kupissa lihapullat säilyvät hyvänä useamman tunnin – elleivät katoa välittömästi parempiin suihin.

Raakapakastepullista on kätevä sulattaa juuri sen verran kuin kerralla tarvitsee.

Huolehdi kylmäketjusta kotimatkalla

Suurin riski raakapakasteen pilaantumiselle on kylmäketjun katkeaminen kuljetuksen aikana. Jotta pakasteet eivät pääse sulamaan ja seisomaan lämmössä liian pitkiä aikoja, kannattaa kauppareissulle ottaa matkaan kylmälaukku. Pakastetuotteita kannattaa myös ostaa kerralla suurempi määrä, jolloin yhteenpakattuna tuotteet pysyvät paremmin kylminä.

– Jos kylmälaukkua ei ole käytettävissä, kannattaa tuotteet pitää pahvilaatikossa eikä purkaa muovipussiin. Pahvi eristää yllättävän hyvin ja on tyhjää parempi vaihtoehto kuljetukselle, Räsänen vinkkaa.

Jos tuotteen pinta ehtii kotimatkalla nuoskistua, mutta tuote ei ole kokonaan sulanut, on se Räsäsen mukaan edelleen turvallista pakastaa myöhempää käyttöä varten.

Lemmikki Oy:n eläinruokatehtaalla raakapakasteiden turvallisuudesta huolehditaan käyttämällä vain tuoreita ja laadukkaita kotimaisia raaka-aineita, kuten nautaa, sikaa, kanaa, kalaa ja kasviksia. Tuotantoprosessin lämpötiloja tarkkaillaan ja raaka-aineista ja tuotteista testataan bakteerinäytteet säännöllisesti.

Tärkeä osa tuotteen hygieenisyyttä ja turvallisuutta on jäähdyttää ruoka mahdollisimman nopeasti. Tällöin raakapakaste myös pääsee ripeästi tuoreena eteenpäin kauppaan ja asiakkaalle käyttöön.

– Tuotteemme pakastetaan nopeasti niin sanotussa spiraalijäähdyttimessä, jollaisia on käytössä myös ihmisten ruokateollisuudessa. Kovassa pakkasessa tuotteet jäätyvät tunnin sisällä -22 -asteeseen, Räsänen kertoo.

Oscarin naudan jauhelihat pakastetaan nopeasti, jotta ne pysyvät varmasti tuoreina.

Tunnista pahaksi mennyt liha

Jos lihapakkausta avatessa sisältä löyhähtää outo haju tai tuote on unohtunut huoneenlämpöön pitkäksi toviksi, voi tuotteen turvallisuus alkaa askarruttaa. Mistä sitten tietää, onko ruokaa vielä turvallista antaa omalle koiralle? Pilaantuneen lihan tunnistaa tarkkailemalla muutoksia tuoksussa ja ulkonäössä.

– Jos haju poikkeaa normaalista tai lihassa on selkeä värinmuutos harmaaksi, ei tuotetta suositella annettavan koiralle. Tuore liha on kauniin punaista tai vaaleanpunaista, Räsänen kuvailee.

Koirat ovat yksilöllisiä, ja esimerkiksi pienen kaupunkikoiran vatsa voi olla paljon herkempi kuin suurempikokoisen metsästyskoiran, joka on tottunut syömään raakaa lihaa ja luita.

– Monet koirat tykkäävät jemmailla luita maahan ja syödä ne vasta useiden kuukausien päästä eivätkä ole siitä moksiskaan. Luut ja rustot ovatkin kesällä käteviä ottaa mukaan vaikka mökille, sillä ne säilyvät pitkään syömäkelpoisina.

Omistaja tuntee oman lemmikkinsä parhaiten ja oppii pian tietämään, millainen ravinto sopii oman rekun vatsalle. Maalaisjärkeä käyttämällä ja huolehtimalla oikeanlaisesta säilytyksestä ja sulattamisesta, onnistuu raakaruokinta ongelmitta kesälläkin.

Oscar-tuotesarjan monipuolisiin raakapakastetuotteisiin voit tutustua Lemmikin nettisivuilla. Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.

Teksti: Niina Kinnunen

Kuono testaa: Kuinka koirille maistuvat Oscarin raakapakastepullat?

Koiraraadin testattavana ovat Oscarin raakapakastepullat.

Yhä useampi koiranomistaja haluaa panostaa lemmikinsä laadukkaaseen ja terveellisen ravintoon, jonka alkuperä on tiedossa. Kuopiolaisen eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n tavoitteena on tarjota puhtaista, kotimaisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka myös maittavat koirille. Testasimme Oscar-tuotemerkin raakapakastetut naudanlihapullat.

Kotimaisesta naudanlihasta valmistetut Oscar-pullat ovat viljattomia, säilöntä- ja väriaineettomia eivätkä sisällä verta. Monipuolista tuotetta voi tarjoilla monella tapaa: jäisenä, sulatettuna tai kypsennettynä sekä sellaisenaan että muuhun ruokaan lisättynä. Kuonon testiin pullat hankittiin Kuninkaankulman K-marketista hintaan 5,95€/1 kg.

Vierailimme kolmessa koiratauloudessa testaamassa, kuinka Oscarin raakapakastepullat koirille maistuvat. Asiantuntevina ruokakriitikoinamme toimivat tietenkin karvakuonot itse.

Testaajana: Puolitoistavuotias energiapakkaus Otto

Otto valmiina testimaisteluun. Raakapullat tarjoiltiin sulatettuina ahmimisen estävästä kupista.

Ensimmäisenä pullia pääsee popsimaan 1,5-vuotias Otto, joka on labradorinnoutajan ja suomenajokoiran sekoitus. Innokas nuorukainen toivottaa pusuilla tervetulleeksi jo heti ovella.

– Lelut ovat Oton juttu. Se leikkisi vaikka koko päivän, omistaja Mari Lassila kertoo. Otto on hänen ensimmäinen koiransa, eikä hän enää osaa kuvitella elämää ilman seurallista kaveria, joka luulee koostaan huolimatta olevansa pieni sylikoira.

Nuori uros on iässä, jossa tarvitsee energiaa maailman tutkimiseen ja uuden oppimiseen. Otto on innokas ja tottelevainen, mutta myös vähän arka, erityisesti polkupyörät ovat tälle kauhistusta herättäviä kapistuksia.

Otto nuuhkii nenä pitkällä, kun Lassila annostelee lihapullia kuppiin. Labbiksen geenien mukana Otto on saanut erinomaisen ruokahalun. Hairahtipa se pentuna yksin kotona ollessaan maistelemaan hiukan ovenkarmia ja maton reunaakin… Yleensä ruoka kuin ruoka maistuu Otolle, mutta ihan kaikkea se ei silti purematta niele.

– Otolla on usein hassu tapa sylkäistä uudet ruoat ensin ulos ja vasta sitten syödä, Lassila kertoo ja arvailee, käyköhän niin tälläkin kertaa.

Nuori uros alkaa jo ihmetellä, mikä kestää. Aika maistella pullia! Se saa kuononsa eteen annoksen sulatettuja lihapullia hotkimista estävästä kupista. Sen täytyy vähän työskennellä saadakseen palat suuhunsa, mutta ei aikaakaan, kun kuppi on nuoltu putipuhtaaksi. Pullat näyttävät olevan herkkua – eikä niitä tarvinnut edes sylkäistä kertaakaan.

Todelliseen testiin lihapulla päätyy, kun Lassila laittaa sen aktivointilelun sisälle. Onnistuuko herkun syöminen kongista? Otto kuljettaa kongia ensin ympäriinsä ja vie sen sitten petiinsä, jossa se yleensäkin ratkoo, miten saada nami ulos lelusta. Kongissa riittää tekemistä toviksi, mutta lopulta Otto tulee palauttamaan tyhjän lelun keittiöön. Pulla katosi parempiin suihin.

Marin ja Oton arvio tuotteelle

Ensivaikutelma: Pullat näyttävät hyvälle ja ovat kooltaan ja muodoltaan sopivia. Pienempiä kuin pakastepullat, joita olemme käyttäneet aiemmin, mikä helpottaa esimerkiksi kongin sisään laittamista.

Käytettävyys: Pakastetuote on kätevä, kun pussista voi ottaa juuri tarvitsemansa määrän kerrallaan. Pakkaseen voi myös ostaa valmiiksi useamman pussin ja ruoka säilyy pitkään. Kaipaisin kuitenkin pussiin maininnan, kauanko pullat säilyvät sulatettuina.

Arvot: Kotimaisen tuotteen laatuun uskaltaa luottaa. Myös viljattomuudesta sekä säilöntä- ja väriaineettomuudesta plussaa.

Loppuarvio: 5/5. Pullat maistuivat mainiosti Otolle, joten voisimme ostaa tuotetta jatkossa. Hintakin vaikuttaa sopivalta ja on hyvä, että tuotetta on tarjolla myös marketeissa. Lihapullia voi tulevana kesänä esimerkiksi tarjota jäisinä makupaloina koiran viilennykseksi.

Lihapullat toimivat myös aktiivileluun kätkettynä. Näppärä Otto kuitenkin sai herkun kaivettua sieltäkin suihinsa.

Testaajana: 12-vuotiaat seniorit Topi ja Termis

Seuraavaksi haemme varttuneemman mielipiteen pakastepullista senioriparivaljakolta Topilta ja Termikseltä. Tänä vuonna 12-vuotissyntymäpäiviään viettävät labradorinnoutaja Topi sekä toy-villakoiran ja kingcharlesinspanielin sekoitus Termis viettävät leppoisaa vanhuskoirien elämää. Koirat palaavat iltapäivälenkiltä juuri sopivasti maistelemaan tuliaisia.

– Topi on todella rauhallinen ja Termis puolestaan leikkisä, ja molemmat ovat ihania ja kilttejä koiria, omistaja Titta Hakala kuvailee uros- ja narttukoiraa.

Kaksikon kuonot vipattavat lihapullien suuntaan. Varsinkin piskuinen Termis näyttää kiinnostuvan tuoksusta ja yrittää kurotella pöydällä odottavaa herkkua kohti samalla, kun Topi jää sivummalle huilaamaan kävelyn päätteeksi. Yleensä tilanne on päinvastoin.

– Topi söisi vaikka kaiken ruoan, joka sen eteen tuodaan, kun taas Termis on ronkelimpi ja vierastaa alkuun uusia ruokia, Hakala kertoo.

Koska koirilla on jo ikää, on erityisen tärkeää tarjota niille terveellistä ravintoa, ja ne syövätkin pääasiassa seniorikoirille tarkoitettua kevyempää ruokaa. Topilla on vanhuuden mukana tuomia vaivoja, joten erityisesti sen ravinnossa huolehditaan, ettei paino pääse nousemaan ja aiheuta ylimääräistä rasitusta. Toisinaan herkuttelu on kuitenkin paikallaan.

Aluksi Hakala tarjoaa pari lihapullaa kädestään koirille. Yleensä nirso Termis popsii pullat suuhunsa nyt ennakkoluulottomasti, ja Topikin liittyy pian seuraan huomattuaan jäävänsä muuten paitsi. Kun yksi pulla pyörii vahingossa lattialle, tulee kaksikkoon eloa, ja ne pinkaisevat pullan perään kilpaa. Onneksi testattavia pullia riittää kummallekin.

Molemmat saavat myös annokset kupeistaan maisteltavaksi. Topin kuppi tyhjenee hujauksessa, joten se päättää yrittää onneaan vielä Termiksenkin kupilta. Pienempi pitää kuitenkin puolensa, ja Topin täytyy tyytyä nuolemaan omaa tyhjentynyttä kuppiaan. Hetken päästä Termiskin lopettaa ruokailun – tämä kriittinen syöjä näyttää antavan hyväksyntänsä tuotteelle, sillä kuppiin ei jäänyt muruakaan.

Titan, Topin ja Termiksen arvio tuotteelle

Ensivaikutelma: Laadukkaan oloisia pullia, jotka näyttävät ja tuoksuvat hyviltä. Myös koostumus on sopivan kiinteä, eikä liian vetinen niin kuin joissakin pakastepullissa. Myös lihapullan koko on sopivan pieni, joten sopii myös pienemmälle koiralle.

Käytettävyys: Pakastetuotteet säilyvät tuoreena, mutta toisaalta tuotteessa on sulattamisen vaiva. Sopii hyvin silloin tällöin herkutteluun.

Arvot: Ruoan terveellisyys on meille tärkeää, jotta iäkkäät koirat pysyvät hyväkuntoisina. Kotimaisuudesta plussaa.

Loppuarvio: 4/5. Pullat maistuivat Topille ja Termikselle hyvin, joten voisimme käyttää tuotetta ruoan lisänä ja satunnaiseen herkutteluun. Myös hinta on laatuun nähden kohtuullinen.

Testimme senioriraati makustelee tuotetta. Pullat maistuvat niin kaikkiruokaiselle Topille kuin nirsommalle Termiksellekin.

Testaajana: 5-vuotias Heta ja 2-vuotias tytär Kata

Viimeisenä Oscarin pakastepullia maistelee äiti–tytär-duo, 5-vuotias Heta ja parivuotias Kata. Kääpiösnautserinartut ovat valppaina vastassa, kun ovikello soi. Tähän taloon ei niin vain ilmoittamatta saavuta, siitä pitää huolen erityisesti Heta.

– Heta on oman perheen koira, joka on vieraita kohtaan varovainen. Kata puolestaan on sosiaalinen ja kaikkien kaveri, omistaja Marika Mäkinen kertoo.

Vaikka äiti ja tytär ovat luonteiltaan erilaisia, ovat molemmat rodulle ominaiseen tapaan tempperamenttisia ja hurmaavia persoonia. Kata näyttää heti rapsutusten kerjäystaitonsa, kun taas Heta tarkkailee tilannetta omistajan turvallisesta sylistä. Sekin kyllä pian kiinnostuu, kun pakastepullapussi rapisee.

– Heta syö hyvällä ruokahalulla kaikkea, mutta Katalle ruoka ei ole maistunut tavalliseen tapaan viime aikoina edellisten juoksujen jäljiltä, Mäkinen kertoo.

Jauhelihapullien tuoksu näyttää kuitenkin valloittavan kummankin koiran, ja ne kiertelevät malttamattomina jaloissa. Parempi siis päästää parivaljakko tositoimiin. Molemmat saavat kupillisen sulatettuja raakapullia, eikä tarvitse kauaa jännittää, maistuuko ruoka.

Äiti ja tytär poikkeavat toisistaan myös ruokailijoina: Kata pureskelee pullia nautiskellen, kun taas Heta napsii kupin vauhdikkaasti tyhjäksi. Molemmat jäävät nuolemaan kuppinsa tarkkaan ja kääntyvät sitten omistajansa puoleen kuin odottaen lisää. Kyllähän vielä pari extrapullaa täytyy saada!

Marikan, Hetan ja Katan arvio tuotteelle

Ensivaikutelma: Ruoka näyttää ja tuoksuu hyvältä. Koostumus on siisti, eikä pullia ole lainkaan ällöttävä käsitellä.

Käytettävyys: Emme ole aiemmin käyttäneet pakasteraakapullia, mutta ne vaikuttavat käteviltä. Toivoisin pussiin tietoa, kauanko pullat säilyvät sulatettuina.

Arvot: Terveellisyys ja laadukkaat raaka-aineet ovat tärkeintä. Myös viljattomuus ja kotimaisuus vaikuttavat positiivisesti ostopäätökseen. Olemme käyttäneet aiemmin Oscarin koiran puuroaineksia, joten merkki on ennestään tuttu.

Loppuarvio: 5/5. Voisin ostaa ja käyttää tuotetta jatkossa. Koirien reaktio kertoo parhaiten, että pullat olivat maistuvia. Ilahduin varsinkin, kun myös Katalle maistui, vaikka se ei ole syönyt hyvin viime aikoina.

Kumpi saa viimeisen lihapullan? Kiusoittelut sikseen – lopulta Heta ja Kata saavat syödä pullan puoliksi.

Oscarin raakapakastetut naudanlihapullat ovat saatavilla hyvinvarustetuissa marketeissa ja eläintarvikeliikkeissä kautta maan. Testi on toteutettu yhteistyössä eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Mistä tunnistat korkealaatuisen ravinnon? Laadukasta koiranruokaa metsästämässä

Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten koirille syötettiin mitä sattui kotoa löytymään huomioimatta koiran ravintotarpeita. Lemmikille syötetty ruoka vaikuttaa kuitenkin oleellisesti karvakaverin terveyteen, joten laatu on tärkeimpiä kriteereitä ruuan valinnassa. Toisaalta ruoka on usein koiranomistamisen suurin kuluerä ja laatu maksaa. Niinpä paneudumme tässä jutussa siihen, mitä laatu tarkoittaa koiranruuan suhteen.

Hyvät raaka-aineet ovat laadun edellytys

Hyvät ja laadukkaat raaka-aineet ovat laadukkaan koiranruuan edellytys. Ostajan kannattaa tutkia pakkaukset huolella varmistaakseen, että tietää mitä tuotteessa oikeasti on. Onko kyse täyslihatuotteesta? Millaista lihaa siinä on käytetty? Kuinka paljon viljaa ja kasviksia ruoka sisältää?

Koira on luonnostaan lihansyöjä. Sen ruokavalio ei vaadi viljatuotteita, vaikka monessa koiranruuassa käytetäänkin nykyisin viljaa sen edullisen hinnan vuoksi.

”Itse katson ruokakaupassa alkuperää. Suomalaisilla kaupoilla on tarkat riskiarviot myytävistä tuotteista, minkä vuoksi koirille myytävä raakaliha on käytännössä aina kotimaista. Suosin kotimaisia ruokia myös muun kuin raakaruuan osalta”, kommentoi Eläinruokatehdas Lemmikin toimitusjohtaja Janne Räsänen.

Vähäinen prosessointi tarkoittaa luonnollisempaa ruokaa

Prosessoidun ja prosessoimattoman ruuan ravistemuksellisessa koostumuksessa on eroja. Ravintosisältö muuttuu prosessoinnin, kuten lämmittämisen ja muotoilun myötä mm. kuitujen, hivenaineiden ja rasvojen suhteen.

”Mitä vähemmän prosessoitu ruoka on, sitä luonnonmukaisempi se on. Kun ruokaa valmistetaan globaalia jakelua varten, sitä prosessoidaan paljon, jotta se kestäisi kuljetusta ja säilyisi jopa vuosia”, Räsänen kuvaa.

Kuten ihmisille, myös eläimille on helpointa saada kaikki tarvitsemansa ravintoaineet luonnollisessa muodossa tarjottavasta ravinnosta. Koirien raakaruokinnassa pitää kuitenkin pitää huolta monipuolisesta ravinnonsaannista, sillä koiralle ei voi syöttää myöskään pelkkää raakaa lihaa.

Helppo käyttää, helppo syöttää

Ruokaa on helppo käyttää ja syöttää silloin, kun omistaja tietää millainen ruokayhdistelmä koiralle kannattaa syöttää ja miten paljon mitäkin ravintoa yhdistää annokseen.

”Ruokapakkauksessa tulee olla selkeät ohjeet ruuan annosteluun ja käyttöön. Pakkauksen tulee myös kertoa onko kyseessä täysravinto, täydennysrehu vai makupala”, Räsänen summaa.

Hyvä murkina maittaa koiralle

Koiranruuassa maku ei aina ole yhtä selkeä kriteeri kuin mitä meidän ihmisten ostaessa ruokaa itsellemme. Ostoksilla kaupasta tarttuu mukaan sellaista, mikä itselle maistuu. Voiko maittavuus jäädä koiran suhteen vähemmälle huomiolle?

Räsäsen mielestä ei. ”Asiakkaamme tietävät kyllä tarkalleen mistä heidän koiransa pitävät. Jos tiettyä tuotetta ei saakaan kaupasta, niin palautetta tulee, varsinkin nirsompien lemmikkien omistajilta”, hän kertoo.

Keskimääräiselle koiranomistajalle on siis selvää, jos joku tietty ruoka ei maita tai että tietty ruoka on suursuosikki, sillä näiden asioiden suhteen palaute koirilta on selkeää.

Ruuan täytyy olla turvallista

”Eläinruokatehtailijan näkökulmasta turvallisuus jää liian vähälle huomiolle koiranomistajien keskuudessa”, Räsänen toteaa.

“Lähtökohta on, että kaikki Suomessa päivittäistavarakaupassa myytävä koiranruoka on turvallista. Päivittäistavarakauppa tekee näistä riskiarvion ja siksi myynnissä on vain kotimaista raakaruokaa. Muissa tuoteryhmissä nostaisin itse kotimaisuuden tärkeäksi valintakriteeriksi ja ostaisin ennemmin suomalaisen kuin kiinalaisen herkun”, hän jatkaa.

Esimerkiksi kanan suhteen Suomi ja Ruotsi ovat erikoisasemassa. Näissä maissa salmonellaa ilmenee merkittävästi vähemmän kuin muualla EU:ssa. Koska EU on yksi markkina-alue, siipikarjan liha kulkee maasta toiseen vapaasti.

”EU:n ulkopuolelta tuotava kana vaatii salmonellatodistuksen, mutta EU:n sisällä liikkuva kana ei, paitsi kun sitä tuodaan Suomeen tai Ruotsiin. Pidän salmonellariskin minimointia tärkeänä, sillä esimerkiksi usein perheen pienimmillä on pääsy koiran ruokakupille ja sitä kautta myös koiranruuan mahdollisiin turvallisuusriskeihin”, Räsänen kertoo.

Yhteenveto

Ruokakaupoilla käydessä kannattaa muistaa:

  • Hyvät raaka-aineet ovat laadukkaan ruuan perusta
  • Vähäinen prosessointi meinaa luonnonmukaisempaa ravintoa
  • Helppokäyttöisyys helpottaa arkea
  • Laadukas ruoka on maistuu koiralle
  • Suomessa myytävä ruoka on turvallista, mutta mm. kanaruuissa kotimaisuus on valttia

Maittavia ruokahetkiä!

Tämä juttu on tehty yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikin kanssa. Juttu varten haastateltiin yrityksen toimitusjohtajaa Janne Räsästä.

Tiesitkö, että koiranruuan suomalainen nimi ei takaa kotimaisuutta?

Kuono.fi tutki Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n pyynnöstä koiranomistajien asenteita koiranruuasta marraskuussa. Tärkeimpinä kriteereinä pidettiin laatua ja sopivuutta omalle koiralle. Nämä kaksi argumenttia olivat ylivoimaisesti tärkeimmät, tämän jälkeen seurasi hinta sekä kotimaisuus. Mutta mistä kotimaisen tuotteen oikein tunnistaa ja onko tulevaisuudessa luvassa selkeämmät alkuperämerkinnät tuotteisiin?

Kysyimme asiaa Eviran rehuvalvonnasta vastaavalta ylitarkastaja Hanna Laatiolta. Koiranruoka luokitellaan nykyisen lainsäädännön mukaan rehuksi ja nykyisin eläinperäisissä lemmikkieläinten ruoissa valmistajalta edellytetään hyväksyntää ennen toiminnan aloittamista. Hyväksytty laitos saa hyväksymisnumeron, jossa on alkuosassa maatunnus, suomalaisilla valmistajilla se on FI-alkuinen. Tämä tunnus tulee ilmoittaa pakkausmerkinnässä.

Raaka-aineiden alkuperää ei tarvitse ilmoittaa

Sen sijaan raaka-aineiden alkuperän ilmoittamista ei toistaiseksi velvoiteta. Merkintävaatimus edellyttäisi myös EU:n rehulainsäädännön muutosta.

– Rehujen merkintävaatimukset tulevat EU-lainsäädännöstä, jota noudattavat sellaisenaan kaikki EU-maat. Kansalliset vaatimukset eivät ole helposti perusteltavissa, koska silloin asetetaan oma teollisuus epäedulliseen kilpailuasemaan suhteessa muihin jäsenmaihin. Nykyään lainsäädäntöä pyritään lähtökohtaisesti karsimaan ja uusia vaatimuksia tulisi tarkoin harkita, Laatio sanoo.

Eviran mukaan ei ole viitteitä, että lainsäädäntöön olisi tulossa muutosta. Kuluttajan kannalta tilanne on siis käytännössä se, että usein koiranruuan raaka-aineiden alkuperä on mahdotonta selvittää. Kotimaisissa koiranruuissa alkuperä on pääsääntöisesti ilmoitettu ja esimerkiksi Eläinruokatehdas Lemmikki pystyisi tarvittaessa ilmoittamaan kyseisen tuote-erän alkuperän jopa tilan tarkkuudella, aivan kuten ihmisravinnoksi käytettävissä ruuissa.

– Meillä on luonnollisesti käytössä omavalvonta, joka jo sinällään toimiessaan pystyy antamaan tarkemmat jäljitettävyystiedot kaikille tuotantoerille. Olemme kuitenkin viemässä tuoteturvallisuutta ja tuotteiden jäljitettävyyttä pidemmälle rakentamalla tuoteturvallisuusjärjestelmän FSCC 2200, kertoo Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n toimitusjohtaja Janne Räsänen.

Ruuan suomalainen nimi ei takaa suomalaisuutta

Vaikka koiranruuan nimi kuulostaisi suomalaiselta, se ei välttämättä tarkoita ruuan kotimaisuutta. Helpoin tapa päästä perille kotimaisista valmistajista on etsiä paketista FI-alkuista tunnusta. Vasta ainesosaluettelo tai valmistajan ilmoitus kuitenkin takaa ruuan kotimaisuuden. Yksi varma kotimaisuuden merkki on Avainlipputunniste, jonka saa käyttöönsä vain toimija, joka käyttää tuotteissaan kotimaisia raaka-aineita.

– Avainlipputunniste on hyvä alku, mikäli mielii kotimaista, mutta ei kuitenkaan takaa täysin kotimaista raaka-ainetta sanoo Janne Räsänen.

– Avainlipun kriteerit nimittäin sanovat, että avainlipun käyttöoikeuden saa mikäli tuotteen tai tuoteryhmän kotimaisuusaste on vähintään 50 % omakustannushinnasta.  Omakustannushintaan taas vaikuttaa raaka-aineen lisäksi muun muassa kotimainen työkustannus, markkinointikulut sekä kiinteät kulut. Periaatteessa avainlipun voi saada ulkomailla ulkomaisesta lihasta valmistettu, mutta Suomessa jatkojalostettu, pakattu ja markkinoitu tuote, Räsänen jatkaa.

Janne Räsäsen mielestä kotimaisuuden takaa 100%:sti vain se, että tuotteen valmistaja kertoo pakkausmerkinnöissä raaka-aineen kotimaisuudesta, kuten Eläinruokatehdas Lemmikillä tehdään.

Kuonon kyselyssä kuluttajat tunnistavat kaikista parhaiten kotimaisen tuotteen ainesosaluettelosta ja sen jälkeen avainlipusta. Vastaajista vain vajaat 18 prosenttia oli sitä mieltä, että kotimaisuudella ei ole mitään merkitystä.

– Lihassa, lihajalosteissa, kalassa ja maitotuotteissa oikeasti kotimaiset tuotteet tunnistaa pakkausmerkinnöistä helposti, toivottavasti lainsäädäntömme olisi menossa myös samaan suuntaan lemmikkieläinten ruoassa. Lisäksi kauppa tekee paljon kampanjoita ja valikoimapäätöksiä puhtaasti kotimaisen tuotteiden osalta. Uskon, että kotimaisuus nousee vielä myös kauppojen kilpailuvaltiksi koirien ja kissojen ruokahyllyllä, sanoo Janne Räsänen.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikin kanssa.

Lue artikkelisarjan ensimmäinen osa täältä.

Päivitys 18.1.2018: Janne Räsäsen sitaattia on tarkennettu avainlipun kriteerien osalta.