stressi

Näin USA:ssa: terapiakoirat avustavat stressistä kärsiviä sotilaita

Enduring Freedom

Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo maailman monissa kolkissa on luonut maahan sotaveteraanien joukon – ja useilla heistä on henkisiä ongelmia. Nyt Yhdysvaltain armeija on värvännyt koiria lohduttamaan esimerkiksi jälkitraumaattisesta stressireaktiosta kärsiviä sotilaita. Sotilaat esimerkiksi kertovat huolistaan koiraa paijatessaan, ja koiran läsnäolo saattaakin avata henkisiä lukkoja.

Lue lisää koirien veteraanipalveluista täältä.

Lähde: barkpost.com

Kuvat: Wikimedia Commons

Viisi syytä, miksi koirasi ravistelee turkkiaan kuivanakin

Oletko koskaan miettinyt, miksi koirasi ravistelee itseään, vaikka ei olisikaan kastunut. Nämä viisi mahdollista syytä avaavat asiaa.

1. Ihoa kutittaa

Hieman samaan tapaan kuin ihmiset raapivat itseään, koira saattaa ravistella helpottaakseen ihoärsytystä. Myös maahan tai huonekaluihin kyhnyttäminen ajaa samaa asiaa.

2. Korvat syyhyävät

Ravistelu saattaa olla merkki korvatulehduksesta (etenkin lurppakorvaisilla koirilla), tai sitten korvaan on eksynyt ruohonkorsi, pahimmassa tapauksessa jonkin sortin loiseläin.

3. On kylmä

Ravistelu tuottaa lämpöä samaan tapaan kuin käsien hierominen yhteen talvipäivänä.

4. On stressiä

Hankalat tilanteet saattavat johtaa automaattiseen ravistelutoimintoon. Tämä rauhoittaa koiraa, vaikka ensisilmäyksellä näyttäisi päinvastaiselta.

5. Haluaa huomiota

Tämänkin saattaa olla sheikkailun syy: jos koirasi ei ole saanut riittävästi jakamatonta rakkauttasi, hän ravistelee itseään – ihan vain tehdäkseen itsestään numeron.

Lähde: barkpost.com

Kuva: Wikimedia Commons

Rähjääkö rekku remmissä? Haukkuuko hauva naapureille? Näillä vinkeillä ongelmakäytös kuriin!

Koiran ongelmakäytöksellä tarkoitetaan käytöstä, joka on ihmisen kannalta ei-toivottua ja koiran itsensä kannalta vahingollista. Koiran ongelmakäyttäytymisestä seuraavat pitovaikeudet johtavat toisinaan jopa lemmikistä luopumiseen.

Koiran käytökseen vaikuttavat sen terveydentila, geeniperimä, pikkupentuikä ja sen aikana tapahtuva sosiaalistaminen, oppimishistoria sekä stressi. Koiran epätoivottuun käyttäytymiseen voi siis olla monia syitä, ja syyn huolellinen selvittäminen auttaa usein merkittävästi ratkaisun löytymisessä. Ongelmakäytös voi juontaa juurensa esimerkiksi koiran terveysongelmista tai kiputiloista, stressistä, huonoista kokemuksista, lajityypillisistä tarpeista tai rodunomaisista taipumuksista.

Koiran stressi voi ilmetä esimerkiksi hihnassa vetämisenä tai hihnan pureskeluna, jatkuvana haukkumisena, tarpeiden tekemisenä sisälle, hermostuneisuutena, keskittymiskyvyn puutteena, oman hännän jahtaamisena, hyperaktiivisuutena tai aggressiivisuutena. Koiran stressiä hoidettaessa on tärkeää selvittää stressin syy ja poistaa se. Tässä auttavat myös omistajan rauhallinen käytös, koiran virikkeellistäminen eli lajityypillisen tekemisen tarjoaminen sekä rutiinit. Koiran on myös saatava riittävästi – noin 14–16 tuntia vuorokaudessa – lepoa rauhallisessa paikassa.

Käytösongelmat kuriin koulutuksella

Kun koiran mahdolliset kiputilat tai stressi on hoidettu kuntoon, ongelmakäytöstä voidaan lähteä ratkaisemaan koulutuksella. Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ovat laatineet yhteistyössä Koira- ja kissakoulu Heiluvan hännän kanssa Rähjääkö rekku, muriseeko murre? -esitteen, johon on koottu koiran ongelmakäytöksen tavallisimmat syyt ja vinkit ratkaisun löytämiseksi.

Toisinaan koiran ei-toivottu käytös ilmenee aggressiivisuutena, jota käsitellään usein virheellisesti yhtenä ominaisuutena. Todellisuudessa hyökkäävä käytös voi johtua monista syistä, jotka vaativat erilaiset ratkaisut. Aggressio voi olla oire esimerkiksi turhautumisesta, pelosta tai epävarmuudesta, terveydentilaan liittyvistä syistä tai puolustautumisesta. Niin sanottu arvaamaton aggressio on hyvin harvinaista.

Kun aggressiivista käytöstä lähdetään kouluttamaan pois koiralta, on tärkeää muistaa, ettei karkottavien eli varoittavien signaalien poistaminen ole toivottavaa. Ilman niitä koira saattaa hyökätä suoraan, ilman varoitusta. Etenkään pelkonsa vuoksi aggressiivisesti käyttäytyvää uroskoiraa ei kannata kastroida ilman lääketieteellistä syytä, sillä leikkauksen myötä itsevarmuushormoni testosteronin tuotanto hiipuu ja pelokas uros voi alkaa räyhätä entistä pahemmin.

Remmirähjä tarvitsee tilaa

Kun koiran epätoivottua käytöstä lähdetään kouluttamaan pois, on tavoitteena korvata ei-toivottu käytösmalli toivotulla, jota vahvistetaan palkitsemalla. Ei-toivottu käytösmalli sammutetaan jättämällä se palkitsematta ja ennakoimalla ja suunnittelemalla tilanteet niin, että koiralla on mahdollisuus onnistua. Koiran on helpompi toimia, kun se tietää, mitä siltä odotetaan ja mitä se saa tehdä.

Esimerkiksi remmissä rähjäävän turren koulutus kannattaa aloittaa ottamalla etäisyyttä ärsykkeeseen. Etäisyys on sopiva, jos koira pystyy syömään palkkioksi saamaansa makupalaa huolimatta näkemästään toisesta koirasta. Kouluttaminen aloitetaan palkitsemalla koiraa, kun se katsoo ärsykettä ja lisäämällä pikkuhiljaa mukaan myös palkkiosana tai naksutin. Koiran räyhääminen nostaa paitsi omistajan myös koiran elimistön stressitilaa, joka voi jatkuvana altistaa koiran terveysongelmille, joten remmirähjän omistajan kannattaa suunnitella ulkoilureitit ja -aikataulut niin, ettei koira turhaan altistu voimakkaille häiriötekijöille.

Myös kerrostalossa rapun ääniä kyttäävä koira voidaan kouluttaa suhtautumaan rapun ääniin rauhallisesti. Kun hauva haukkuu esimerkiksi rapusta kaikuvalle postinkantajan kolistelulle, koira luulee, että postinkantaja poistuu haukun ansiosta, vaikka hän todellisuudessa etenee reitillään. Kun rapusta kuuluu ääniä tai ovikello soi, koiralle voi haukkumisen (ei-toivottu käytös) sijaan opettaa esimerkiksi omalle paikalle rauhoittumisen (toivottu käytös). Etenkin alkuun toivottua käytöstä tulee palkita ahkerasti, jotta koira oppii syyn ja seurauksen yhteyden.

Otsikkokuva: U.S. Air Force photo/Airman 1st Class Anthony Sanchelli [Public domain], via Wikimedia Commons

Elämä täynnä jännitystä ja vaihtuvia tilanteita – Helpotusta stressiin ruokavaliosta

Kaupunkien puistot, väentungos, vilkkaasti liikennöidyt autotiet, ahtaat jalkakäytävät, julkiset liikennevälineet, hajujen ja äänien sekamelska… Elämä kaupunkimaisissa ympäristöissä on täynnä tapahtumia ja koirien herkät aistit ovat jatkuvassa käytössä.

Koiran haju- ja kuuloaisti ovat huomattavasti tarkemmat kuin ihmisellä. Ne saavat alituisia erilaisia ärsykkeitä, joiden kautta koirat pyrkivät havainnoimaan ympäristön tapahtumia ja sopeutumaan niihin. Myös koiran kaukonäkö on hyvä ja ne havaitsevat liikkuvan kohteen helposti. Koiran lähinäkö ei kuitenkaan ole kovin tarkka, ja kaupunkiympäristöissä nopeasti muuttuva lähiympäristö saattaakin aiheuttaa koiran kannalta yllättäviä tilanteita.

Kaupunkien kaduilla koirat ovat osa hektistä menoa: ne seuraavat omistajiaan kapeilla kävelyteillä, väistelevät pylväitä ja ihmisten jalkoja, ylittävät suojateitä ja nousevat julkisiin kulkuneuvoihin tai niistä pois. Tällainen intensiivinen elämäntyyli vaatii koiralta hyvää fyysistä kuntoa ja jatkuvaa valppautta.

Kaupunkielämään voi kuulua myös monia ahdistavia tilanteita. Mikäli koira kokee olonsa jännittyneeksi tai ahdistuneeksi jokapäiväisissä tilanteissa, kuten väentungoksessa, meluisessa ympäristössä tai kohdatessaan uusia koiria tai ihmisiä, saattaa se reagoida näihin tilanteisiin pelolla tai jopa aggressiivisuudella.

Ei-toivottuja reaktioita voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään totuttamalla koiraa jo pikkupennusta lähtien erilaisiin tilanteisiin. Koiraa voi myös myöhemmällä iällä opettaa sietämään sen epämiellyttäväksi kokemia olosuhteita. Omistajan käytöksellä on myös suuri merkitys sen kannalta, miten koira kokee yllättävät tilanteet. Rauhallinen suhtautuminen ja turhan hyssyttelyn poisjättäminen kertovat koiralle, ettei sillä ole mitään pelättävää.

Tutkimusten mukaan oikeanlaisella ruokavaliolla voidaan tukea koirien sopeutumista stressaaviin tilanteisiin. Kaloista peräisin olevan valkuaisainehydrolysaatin on tutkitusti osoitettu tukevan koirien sopeutumista jännittäviin tilanteisiin.

Valkuaisainehydrolysaatti on niin sanottu adaptogeeninen ravintoaine, joka auttaa tasapainottamaan koiran liian voimakasta stressivastetta. Sen tiedetään laskevan koiran elimistön stressihormonien pitoisuutta. Adaptogeeniset ravintoaineet eivät muuta elimistön omia toimintoja, vaan tasapainottavat niitä. Niitä ei siis voi verrata lääkkeisiin tai rauhoittaviin ravintoaineisiin.

Koiran sopeutumista intensiivisiin tilanteisiin voidaan tukea esimerkiksi Royal Caninin kehittämällä Urban Life -ruokavaliolla, joka sisältää kaloista peräisin olevaa valkuaisainehydrolysaattia. Ruokavalion vaikutus alkaa näkyä kahden viikon käytön jälkeen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Royal Caninin kanssa.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:
Koiran energiantarve kasvaa aktiivisuuden mukaan
Ilmansaasteet altistavat kaupunkikoirat useille vaivoille

Koira poistaa stressin parhaiten

Kaikki koiranomistajat tämän jo tiesivätkin, mutta Pennin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan koirat laukaisevat stressin paremmin kuin ihmiset.

Tutkimuksessa ihmiset viettivät aikaa joko kultaisennoutajan tai hyvän ystävän kanssa ennen työhaastattelua ja matematiikankoetta. Koiran kanssa hengailleiden sydämen lyöntitiheys oli toista joukkoa 10 prosenttia matalampi. Koira laski myös kortisoli- eli hydrokortisonitasoja jopa viidelläkymmenellä prosentilla.