oscar

Mitä ravintoaineita raakaruoka sisältää? – Näin varmistat monipuolisen raakaruokinnan

Raakaruokinta kiinnostaa yhä useampaa koiranomistajaa. Ajatus luonnollisesta ja koiralle lajityypillisestä ruokavaliosta kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta käytännön toteutus saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta. Raakaruokinta on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, kun muistaa muutamat perusasiat koiran ravinnontarpeista.

Raakaruoka on koiralle ravintoa luonnollisimmassa muodossa. Koira tarvitsee ravinnostaan rasvaa, proteiinia, hiilihydraattia, kivennäisaineita, vitamiineja ja vettä. Biologisesti sopiva raakaruoka eli BARF (Biolocically appropriate raw food) pohjautuu ajatukseen, että lemmikille syötetään lajityypillistä, luonnollista ravintoa: ruokavalion kulmakivenä ovat raaka liha ja lihaisat luut. BARF-ravinto koostuu erilaisista luista ja rustoista, lihasta, kalasta, broilerista, elimistä, kananmunasta sekä kasvissoseista, jotka koira syö raakana.

Riittävän ravintoaineiden saannin raakaruokinnassa takaa monipuolinen ruokavalio, joka sisältää eri eläin- ja kasvikunnan tuotteita. Raakaruokailun voi toteuttaa joko kokoamalla annokset itse tai tarjoamalla kaupasta saatavia valmiita täysravintoja.

– Valmis täysravinto täyttää koiran ravintotarpeet sellaisenaan. Esimerkiksi Oscarin Kana-lohi-kasvispullat ja Nauta-kasvispullat ovat kaupasta löytyviä valmiita täysravintoja, suomalaista raakaruokaa valmistavan Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n tuotepäällikkö Tea Martikainen kertoo.

Koira tarvitsee runsaasti rasvaa ja proteiinia

Raakaruokavalion lihasta ja luista koira saa hyvin tarvitsemiaan rasvoja ja proteiinia. Rasva on koiralle paras ja ensisijainen energianlähde, ja se on olennaista välttämättömien rasvahappojen saannin sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen kannalta.

– Rasvan saanti ravinnosta on tärkeää myös muun muassa aivoille, iholle ja turkille. Valkuaisaineita eli proteiinia koira tarvitsee myös esimerkiksi kudosten uudistukseen ja rakennusaineeksi sekä moniin aineenvaihdunnan tehtäviin.

Hiilihydraatteja koira saa esimerkiksi kasviksista. Niitä koira pystyy hyödyntämään rajoitetusti, mutta pieni määrä kuitua ruokavaliossa auttaa ylläpitämään ruoansulatuskanavan terveyttä.

Lihojen, luiden ja elinten lisäksi raaka-ateriaan monipuolisuutta ja tärkeitä ravintoaineita saadaan kalasta, kasvisoseesta ja kananmunasta. Itse koostettuja raaka-aterioita voidaan täydentää luontaisilla ravintolisillä esimerkiksi merileväjauheella ja lohiöljyllä tai erilaisilla valmiilla vitamiini- ja kivennäislisillä koiran tarpeiden mukaan.

– Itse koostetun aterian ei tarvitse välttämättä sisältää kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita yhdellä aterialla, vaan ravintoaineet voi tulla useamman aterian yhteissummana, kun ruokinta on jatkuvasti monipuolista, Martikainen huomauttaa.

Koska raakaruokaa ei ole kypsennetty, ovat ruoan luonnolliset ravintoaineet, kuten koiralle hyödylliset entsyymit, bakteerit, vitamiinit ja aminohapot säilyneet tallella. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään luonnollista, prosessoimatonta ravintoa tehokkaasti, mikä näkyy esimerkiksi turkin, ihon ja kynsien hyvinvoinnissa. Raakaruokailuun kuuluvat luut auttavat myös pitämään koiran hampaat puhtaina ja ehkäisevät hammaskiven muodostumista.

7-vuotias shelttimix Caramel nauttii saadessaan hampaille töitä rustoluiden muodossa.

Raakaruokintaa voi soveltaa juuri omalle koiralle sopivaksi

– Raakaruokinnassa mahtavaa on, että omistaja tietää ja näkee tarkalleen, mitä koira todella syö ja pystyy itse valikoimaan omalle koiralle sopivat yksittäiset raaka-aineet. Luonnollisuus ja raaka-aineiden selkeys on monesti apu myös allergioihin tai muihin yliherkkyysongelmiin. Mikäli allergeenit ovat tiedossa, on niitä raakaruokinnassa helppo välttää, Martikainen kertoo.

Raakaruoka sopii ravinnoksi kaiken ikäisille, kokoisille ja rotuisille koirille. Ravinnontarve kuitenkin vaihtelee muun muassa koiran aktiivisuuden, koon ja iän mukaan.

– Ruoan määrä ja laatu tulee suhteuttaa oman koiran tarpeisiin. Pennuilla esimerkiksi energiantarve on suhteessa korkeampi kuin aikuisella koiralla, sillä ne tarvitsevat runsaasti energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehitykseen.

Myös aikuisilla koirilla energiantarve vaihtelee koirakohtaisesti. Koiran energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista elopainokiloa kohden. Metabolinen paino saadaan korottamalla koiran elopaino potenssiin 0,75. Esimerkiksi 20-kiloisen koiran metabolinen paino on 200,75 eli 9,46 kilogrammaa. Perus aktiivinen, aikuinen koira tarvitsee energiaa noin 90–120 kilokaloria jokaista metabolista kiloa kohden. 20-kiloisen koiran päivittäinen kokonaisenergiantarve on siis yhteensä noin 850–1135 kilokaloria. Jos laskukaava vain vilisee silmissä, löytyy netistä avuksi myös laskureita, joilla oman koiran metabolisen painon saa selville.

Mitä aktiivisempi koira on, sitä enemmän se myös tarvitsee energiaa. Esimerkiksi metsästys- ja muilla harrastuskoirilla energiantarve voi vaihdella kausittain rasituksen määrästä riippuen. Kantavilla ja imettävillä nartuilla energiantarve nousee, kun taas vanhoilla ja leikatuilla koirilla se yleensä vähenee aineenvaihdunnan hidastuessa ja hormonitoiminnan vähentyessä.

– Aktiiviselle koiralle voi tarjota rasvaisempaa lihaa, kun taas helposti lihovalle, vähemmän energiaa tarvitsevalle koiralle voidaan valita lihoja, joissa rasvapitoisuus on hieman matalampi.

Vältä nämä kompastuskivet raakaruokinnassa

Aloittelevan raakaruokkijan kannattaa varoa paria kompastuskiveä, joihin raakaruokinta voi kaatua. Yksi virhe on yksinkertaistaa liiaksi ja syöttää koiralle liian yksipuolista ravintoa. Toisaalta ruokailusta ei kannata tehdä myöskään turhan monimutkaista, koska silloin raakaruokinnan rima nousee vain liian korkealle.

Martikainen suosittelee perehtymään raakaruokintaan kunnolla ennen aloittamista. Jos ravinnon sisältö mietityttää, voi raakaruokintaan tutustumisen aloittaa valmiista täysravinnoista, joissa kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet on laskettu valmiiksi.

– Kannattaa tarkistaa pakkausmerkinnät. Kun tuotteessa on merkintä ‘täysravinto’ tai ‘täysrehu’, täyttää se sellaisenaan koiran päivittäiset ravintotarpeet. Merkintä ‘täydennysravinto’, ‘täydennysrehu’ tai ‘rehuaine’ tarkoittaa, että tuote sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, muttei riitä sellaisenaan.

Parhaiten ruoan sopivuus juuri omalle koiralle selviää seuraamalla koiran vointia. Kun koira on energinen ja jaksaa tehdä tavallisia koiruuksiaan, saa se todennäköisesti tarpeeksi sopivaa ravintoa. Raakaruokinnan aloittamiseen saa apua esimerkiksi muilta raakaruokkijoilta, raakaruokavalmistajilta sekä lemmikkiruokaliikkeistä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa. Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista Kuopiossa.

Tiedätkö, mistä koiranruokasi oikeasti tulee?

Ruokakaupan lihahyllyllä on lähes mahdotonta välttää tietoa siitä, mistä liha tulee. Jauhelihapaketin kyljessä lukee tilan tarkkuudella lihan alkuperä, samat tiedot löytyvät myös kanapaketista. Lihahyllyllä myytävistä tuotteista lähes kaikki on kotimaista alkuperää. Kalatiskillä tilanne on aivan samanlainen: liitutaululle on kirjattu kalan pyyntipaikka ja pyyntipaikka, tiedot lähes kellonajan tarkkuudella.

Meille suomalaisille ruuan kotimaisuus on tärkeä asia. Mitä Suomi syö 2016 -tutkimuksen mukaan kotimaisen ruuan syömistä pitää tärkeänä 73 prosenttia vastanneista. Vastaava luku vuoden 2014 tutkimuksessa oli 65 prosenttia, joten kotimaisuus on oikea trendi. Sama pätee myös muihin tuotteisiin: Suomalaisen Työn Liiton tuoreen tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista sanoo valitsevansa kotimaisen tuotteen aina kun se vain on mahdollista.

Koiranruuassa kotimaisuus on haaste

Kaupan koiranruokahyllyllä kotimaisuus on selkeä haaste. Koska alkuperämerkintävaatimuksia ei ole, ruuan ja herkkujen valmistusmaata saa usein hakea kirjaimellisesti kissojen ja koirien kanssa. Kaupan hyllyn valikoima onkin kovin kirjavaa: hammastikut ja purutangot tulevat Unkarista, lihatikut Kiinasta, koiranruoka pääosin Tšekeistä, Ranskasta, Hollannista ja Puolasta, koiranmakkara Itävallasta ja herkkupalat Saksasta.

Kotimaisia tuotteita koiranruokahyllylle löytyy yhden käden sormilla laskettava määrä. Avainlipputuotteita käyttävien suomalaisten tuotteiden määrä on kuitenkin kovassa nousussa. Esimerkiksi kotimaisia Oscar-tuotteita löytyy pakastetuotteiden lisäksi myös koiranherkkuina ja -makkaroina. Eläinruokatehdas Lemmikki Oy on tuonut kotimaiset Oscar -tuotteet ruokakauppoihin jo 1980-luvulla. Raakapakasteiden, koiranmakkaroiden ja herkkupalojen lisäksi Eläinruokatehdas Lemmikki Oy valmistaa tehtaallaan Kuopiossa ruokaa myös ulkolinnuille.

Erääksi koiranherkkujen ja -ruuan suureksi trendiksi onkin helppo povata kotimaisuuden lisääntymistä. Kun kuluttajat kiinnittävät jatkossa entistä enemmän huomiota oman ruokansa alkuperään, siirtyy tämä ajatus varmasti myös yhdeksi merkittäväksi rakkaan lemmikin ruoan valintakriteeriksi. Kotimaisessa tuotannossa lihan alkuperä voidaan seurata tilalle asti ja tuotantomenetelmät ovat sertifioituja ja tuotantolaitokset taatusti puhtaita ja tarkastettuja. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että koira saa turvallista ja tutkittua ravintoa.

Kotimaisuus huonosti hallussa

Kuono.fi toteutti lokakuussa Eläinruokatehdas Lemmikin toimeksiannosta kyselyn koiranomistajille kotimaisuuteen liittyen. Lähes 700:n vastaajan joukossa ruuan tärkeimmiksi valintakriteereiksi nousivat laatu ja sopivuus. Tämän jälkeen vastaajat pitivät tärkeänä hintaa sekä kotimaisuutta. Kotimaisuuden arvostus noussee tietysti sitä mukaa, mitä enemmän kotimaisia tuotteita kaupan hyllyltä löytyy. Kun valinnanvara kasvaa, kasvaa myös kotimaisuuden osuus.

Myös kuluttajien tietoisuudessa on valistuksen paikka. Kuono.fi:n Eläinruokatehdas Lemmikille tekemän kyselyn mukaan yli 62 prosenttia vastanneista ei tiennyt suurimman osan koiran herkuista tulevan kaukaa Kiinasta.

Kyselyssä tiedusteltiin myös koiranruokabrändien kotimaisuutta. Kotimaisten toimijoiden lisäksi listalle nousi pitkälti yli toistakymmentä brändiä, joista yhtäkään ei valmisteta Suomessa.

Mistä kotimaisuuden sitten tunnistaa? Suomalainen brändinimi ei toki aina takaa ruuan kotimaisuutta, vaan tarkat tiedot valmistusmaasta kannattaa kaivella herkkupakkauksen kyljestä. Avainlipputunniste on tietysti helpoin ja yksinkertaisin tapa varmistaa kotimaisuus.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikin kanssa

***

Päivitys 8.1.2018: Korjattu kolmannen kappaleen toista lausetta. Alkuperäisessä jutussa sanottiin, ettei koiranruoalla ole pakkausmerkintävaatimuksia. Tarkoitus oli sanoa, ettei koiranruoalla ole alkuperämerkintävaatimuksia. 

Kissa ninjaili koiran kumoon – hyökkäys kotivideolle!

Tämä kissa on totisesti juonikas ja mestarillinen taistelija. Tai sitten kyseisellä videolla esiintyvät koira ja kissa ovat muuten vain erinomaisia näyttelijöitä, joiden eläytymistaitoja ei käy kiistäminen.

Kissa näyttää vaanivalta ja odottaa sopivaa hetkeä hyökätä itseään huomattavasti suuremman ranskanbulldoggin kimppuu Pahaa-aavistamaton koira joutuukin kokemaan kovan kohtalon, kun kissa hyppää tappo-otteella sen päälle. Koira kellistyy maahan yhdellä yrityksellä ja tunnelma on kuin jännityselokuvan ratkaisukohtauksessa.