koulutus

Miksi koira haukkuu? – Näin puutut häiritsevään haukkumiseen

Koirat ilmaisevat tunteitaan aina pelosta innostukseen haukkumalla. Pitkin päivää jatkuva louskutus tai ovikellolle räyhääminen voi kuitenkin olla stressaavaa niin omistajalle, naapureille kuin koiralle itselleenkin.

Koiran mielestä haukku on paikallaan tilanteessa kuin tilanteessa: pihapuussa kiipeilevästä oravasta on ilmoitettava välittömästi, yksin jäädessä on tylsää eikä omistajalta saa huomiota tai uusi ihmis- tai koiratuttavuus epäilyttää.

– Koira saattaa haukkua saadakseen huomiota, turhautuessaan, leikkiessään, puolustaessaan reviiriään, tervehtiessään tuttuja tai karkottaakseen tuntemattomia, Evidensian ongelmakoirakouluttaja Jaana Koukkula listaa.

– Koira viestii haukkumalla oikeastaan kaikkia tunnetilojaan.

Eleet paljastavat haukun syyn

Ihmisen voi olla vaikea tulkita, mitä koira haukkumisellaan milloinkin haluaa kertoa.

Haukkumistapa paljastaa osan. Vahtiva koira haukkuu matalalla ja varmalla äänellä yrittäessään pitää tunkeutujan kaukana, kun taas korkeat haukahdukset viestivät usein innostuksesta. Jos haukunta on intensiivistä ja tiheää, voi kyseessä olla pelko. Huomiota koira puolestaan haukkuu tasaisella ja kovalla äänellä.

Koiran tapa äännellä vaihtelee kuitenkin roduittain ja yksilöittäin. Usein omistaja tunnistaa oman lemmikkinsä haukut, mutta vieraita koiria on vaikeampi tulkita.

– Koirat viestivät haukun lisäksi samaan aikaan muilla käyttäytymismuodoillaan. Jotta voimme tulkita, miksi koira haukkuu, on tarkasteltava myös haukkuvan koiran eleitä, ilmeitä, katsetta ja äänenpainoa.

Nämä eleet ovat usein erittäin hienovaraisia, ja ne saattavat jäädä ihmisiltä huomaamatta. Siksi varsinkin vierasta koiraa lähestyessä, on aina paras olla rauhallisen varovainen.

– Sanonta haukkuva koira ei pure, ei aina pidä paikkaansa. Haukkuminen saattaa olla myös varoitus toisille ennen mahdollista hyökkäystä, Koukkula muistuttaa.

Äänenpainon lisäksi haukkuvan koiran eleitä ja asentoa kannattaa tarkkailla. Kuva: Mandyme27/Pixabay

Moni lietsoo haukuntaa tietämättään

Koirat voivat haukkua yllättävän kovaa. Guinnessin ennätystenkirjan mukaan kovin mitattu haukku on 113,1 desibeliä. Tätä kultainennoutaja Charlien mahtihaukuntaa on verrattu rock-konsertin melutasoon.

Ei siis ihme, että jatkuva kova haukkuminen rasittaa omistajaa ja häiritsee usein jopa naapurisopua. Ensimmäisenä mieli varmasti tekisi kieltää ja torua meluavaa koiraa, mutta se lietsoo tilannetta entisestään.

– Huomionhakuisella tai vartioivalla haukkumisella koira ei saisi saada huomiota osakseen. Kieltäminen tai rankaiseminen aiheuttavat vain lisää haukkumista. Haukkumista ei kannata myöskään vahvistaa ”kuka tulee” tai ”mikä siellä” -kysymyksin, Koukkula neuvoo.

Haukkuminen on koiralle luontaista toimintaa, ja se on jalostettu vahtimaan ja ilmoittamaan mahdollisista uhkista. Haukkuminen myös itsessään on koiralle palkitsevaa toimintaa, joten sen kieltäminen kokonaan ei ole suositeltavaa.

Sen sijaan kannattaa opettaa, ettei koiran tarvitse olla jatkuvasti valppaana ja vartioimassa ympäristöä.

– Pienimmästäkin äänestä tai ulkopuolisesta liikkeestä haukkuva koira ei pysty rauhoittumaan ja rentoutumaan. Tämä saattaa aiheuttaa koiralle suurtakin stressiä ja muita ongelmia, kuten eroahdistusta.

Liiasta haukkumisesta voi opetella eroon

Koukkula suosittelee puuttumaan häiritsevään ja huomiohakuiseen haukuntaan mahdollisimman pian, mielellään jo pentuna. Johdonmukaisella ja kärsivällisellä koulutuksella vanhemmankin koiran voi opettaa haukkumaan vähemmän.

– Koiran voi antaa haukkua hetken, jonka jälkeen omistaja kiittää hyvin tehdystä työstä ohjaamalla koiran pois tilanteesta ja palkitsee poistumisesta ja rauhoittumisesta. Näin koira oppii, että se saa tehdä työn, johon se on jalostettu. Sen jälkeen omistaja ottaa tilanteen haltuun, ja koira voi rentoutua ja rauhoittua.

Koiralle voi myös opettaa jonkin uuden käyttäytymismallin tilanteisiin, joissa se muuten haukkuisi.

– Esimerkiksi ovikellon soidessa koira meneekin omalle paikalleen odottamaan, tulee omistajan viereen istumaan tai hakee suuhunsa lelun, jota voi esitellä ja kantaa vieraiden saapuessa, Koukkula vinkkaa.

Tärkeintä on, että koiraa palkitaan ruhtinaallisesti aina, kun se toimii toivotulla tavalla. Omistajan muuttaessa omaa toimintaansa alkaa koirakin muuttaa käyttäytymismallejaan.

Seuraavan kerran, kun oma koiruus haukkuu postiluukusta kolahtavaa lehteä aamukolmelta, kannattaa huokaistaa syvään ja vetää kiroava huuto takaisin – ehkäpä koirasi yrittää vain avuliaana ilmoittaa, että posti tuli.

Kun haukkumiseen reagoidaan jo pentuna, koira oppii, milloin haukkuminen on sopivaa. Kuva: 12019/Pixabay

Rähjääkö rekku remmissä? Haukkuuko hauva naapureille? Näillä vinkeillä ongelmakäytös kuriin!

Koiran ongelmakäytöksellä tarkoitetaan käytöstä, joka on ihmisen kannalta ei-toivottua ja koiran itsensä kannalta vahingollista. Koiran ongelmakäyttäytymisestä seuraavat pitovaikeudet johtavat toisinaan jopa lemmikistä luopumiseen.

Koiran käytökseen vaikuttavat sen terveydentila, geeniperimä, pikkupentuikä ja sen aikana tapahtuva sosiaalistaminen, oppimishistoria sekä stressi. Koiran epätoivottuun käyttäytymiseen voi siis olla monia syitä, ja syyn huolellinen selvittäminen auttaa usein merkittävästi ratkaisun löytymisessä. Ongelmakäytös voi juontaa juurensa esimerkiksi koiran terveysongelmista tai kiputiloista, stressistä, huonoista kokemuksista, lajityypillisistä tarpeista tai rodunomaisista taipumuksista.

Koiran stressi voi ilmetä esimerkiksi hihnassa vetämisenä tai hihnan pureskeluna, jatkuvana haukkumisena, tarpeiden tekemisenä sisälle, hermostuneisuutena, keskittymiskyvyn puutteena, oman hännän jahtaamisena, hyperaktiivisuutena tai aggressiivisuutena. Koiran stressiä hoidettaessa on tärkeää selvittää stressin syy ja poistaa se. Tässä auttavat myös omistajan rauhallinen käytös, koiran virikkeellistäminen eli lajityypillisen tekemisen tarjoaminen sekä rutiinit. Koiran on myös saatava riittävästi – noin 14–16 tuntia vuorokaudessa – lepoa rauhallisessa paikassa.

Käytösongelmat kuriin koulutuksella

Kun koiran mahdolliset kiputilat tai stressi on hoidettu kuntoon, ongelmakäytöstä voidaan lähteä ratkaisemaan koulutuksella. Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ovat laatineet yhteistyössä Koira- ja kissakoulu Heiluvan hännän kanssa Rähjääkö rekku, muriseeko murre? -esitteen, johon on koottu koiran ongelmakäytöksen tavallisimmat syyt ja vinkit ratkaisun löytämiseksi.

Toisinaan koiran ei-toivottu käytös ilmenee aggressiivisuutena, jota käsitellään usein virheellisesti yhtenä ominaisuutena. Todellisuudessa hyökkäävä käytös voi johtua monista syistä, jotka vaativat erilaiset ratkaisut. Aggressio voi olla oire esimerkiksi turhautumisesta, pelosta tai epävarmuudesta, terveydentilaan liittyvistä syistä tai puolustautumisesta. Niin sanottu arvaamaton aggressio on hyvin harvinaista.

Kun aggressiivista käytöstä lähdetään kouluttamaan pois koiralta, on tärkeää muistaa, ettei karkottavien eli varoittavien signaalien poistaminen ole toivottavaa. Ilman niitä koira saattaa hyökätä suoraan, ilman varoitusta. Etenkään pelkonsa vuoksi aggressiivisesti käyttäytyvää uroskoiraa ei kannata kastroida ilman lääketieteellistä syytä, sillä leikkauksen myötä itsevarmuushormoni testosteronin tuotanto hiipuu ja pelokas uros voi alkaa räyhätä entistä pahemmin.

Remmirähjä tarvitsee tilaa

Kun koiran epätoivottua käytöstä lähdetään kouluttamaan pois, on tavoitteena korvata ei-toivottu käytösmalli toivotulla, jota vahvistetaan palkitsemalla. Ei-toivottu käytösmalli sammutetaan jättämällä se palkitsematta ja ennakoimalla ja suunnittelemalla tilanteet niin, että koiralla on mahdollisuus onnistua. Koiran on helpompi toimia, kun se tietää, mitä siltä odotetaan ja mitä se saa tehdä.

Esimerkiksi remmissä rähjäävän turren koulutus kannattaa aloittaa ottamalla etäisyyttä ärsykkeeseen. Etäisyys on sopiva, jos koira pystyy syömään palkkioksi saamaansa makupalaa huolimatta näkemästään toisesta koirasta. Kouluttaminen aloitetaan palkitsemalla koiraa, kun se katsoo ärsykettä ja lisäämällä pikkuhiljaa mukaan myös palkkiosana tai naksutin. Koiran räyhääminen nostaa paitsi omistajan myös koiran elimistön stressitilaa, joka voi jatkuvana altistaa koiran terveysongelmille, joten remmirähjän omistajan kannattaa suunnitella ulkoilureitit ja -aikataulut niin, ettei koira turhaan altistu voimakkaille häiriötekijöille.

Myös kerrostalossa rapun ääniä kyttäävä koira voidaan kouluttaa suhtautumaan rapun ääniin rauhallisesti. Kun hauva haukkuu esimerkiksi rapusta kaikuvalle postinkantajan kolistelulle, koira luulee, että postinkantaja poistuu haukun ansiosta, vaikka hän todellisuudessa etenee reitillään. Kun rapusta kuuluu ääniä tai ovikello soi, koiralle voi haukkumisen (ei-toivottu käytös) sijaan opettaa esimerkiksi omalle paikalle rauhoittumisen (toivottu käytös). Etenkin alkuun toivottua käytöstä tulee palkita ahkerasti, jotta koira oppii syyn ja seurauksen yhteyden.

Otsikkokuva: U.S. Air Force photo/Airman 1st Class Anthony Sanchelli [Public domain], via Wikimedia Commons

Vangit kouluttavat koiranpennuista avustajakoiria – Katso koskettava video upeista tuloksista!

Olemme kertoneet Kuonossa aiemminkin koirien ja vankien yhteiselosta. Amerikkalaisessa projektissa vangit pääsivät kouluttamaan koiria kiven sisällä ja tulokset olivat todella hyviä.

Tulokset ovat kuitenkin olleet huikeita.
– Katsokaa nyt näitä jättiläisen kokoisia linnakundeja, jotka käyttävät päivänsä painonnostoon ja uhitteluun. Ja sitten kun pieni pentu tulee heidän luokseen, heistä tulee kimittäviä pikkutyttöjä, jotka ovat mielettömän iloisia koirista, Fort Dodgen vankilan vartija Jim McKinney kertoo.

– Istun täällä neljän vuoden tuomiota ja pääsen kouluttamaan koiraa. Kun tiedän, että kouluttamani koira päätyy oikeasti auttamaan jotain apua tarvitsevaa, on se paras palkkio, mitä voin tästä hommasta saada, eräs labradorinnoutajaa kertova vanki kertoo.

Katso koskettava video:

Kaikkia eläimiä voi kouluttaa ilman rangaistusta – Ota tästä kuvasta opiksi!

Olemme julkaisseet viime aikoina useita Lili Chin piirroksia ja ne ovat olleet todellisia jättihittejä. Tänään on vuorossa ihan oikeasti ajattelemisen aihetta antava kuva. Kuvassa kerrotaan oikeiden esimerkkien kautta, millaisia upeita taitoja erilaiset villieläimet ovat oppineet ilman rangaistusta tai pakottamista. Kuvan tarkoituksena on tietysti herättää myös meidän koiranomistajat ajattelemaan. Vaikka valtaosa kouluttaakin koiriaan positiivisin metodein, aina mahtuu joukkoon niitäkin, jotka luottavat rangaistukseen ja pakottamiseen. Toivottavasti tästä kuvasta on herättäjäksi.

www.doggiedrawings.net
www.doggiedrawings.net

 

Tätä koiraihmiset googlasivat – Vuoden 10 haetuinta kysymystä vastauksineen!

Koiran omistaminen ei ole aina yksinkertaista ja omistajalle herääkin varmasti usein kysymyksiä siitä, miksi koira käyttäytyy tietyllä tavalla tai miten koiran kanssa eri tilanteissa tulisi toimia. Moni koiranomistaja turvautuu netin hakupalveluihin löytääkseen vastauksen.

Google julkaisee vuosittain koosteen vuoden haetuimmista hakusanoista. Nämä kymmenen kysymystä askarruttivat koiraihmisiä eniten vuonna 2014:

10. Miksi koirat hautaavat luita?

Tapa haudata luut tai muut herkut juontaa juurensa koirien villien esi-isien tavasta haudata ylimääräinen ruoka maahan piiloon haaskaeläimiltä. Villeillä koirilla ei aina ollut varmuutta siitä, milloin ja mitä ne saisivat seuraavan kerran syödäkseen, joten onnistuneen metsästyksen jälkeen saaliista ei heitetty mitään hukkaan. Hautaamalla luut myös säilyvät tuoreena pidempään.

9. Kuinka koirat tutustutetaan toisiinsa?

Koira kannattaa jo nuorella iällä tutustuttaa mahdollisimman moneen erikokoiseen ja -rotuiseen koiraan, jotta tulevaisuuden kohtaamiset sujuisivat mahdollisimman helposti. Koiraa ei koskaan saa pakottaa lähestymään toista koiraa, vaan tutustuttamisen tulee tapahtua kaikessa rauhassa.

Paras paikka tutustuttaa koirat toisiinsa on neutraali ympäristö, joka ei ole kummankaan reviiriä. Aluksi koirat kannattaa pitää hihnassa ja välimatkan päässä toisistaan, kuitenkin niin, että ne näkevät toisensa. Pikku hiljaa välimatkaa voi lyhentää, jotta koirat pääsevät nuuhkimaan toisiaan ja toistensa jälkiä. Toista koiraa ei kannata lähestyä suoraan kohti, vaan mieluummin hiukan kaartaen.

Jos jompikumpi tai molemmat koirat käyvät liian kuumina, kannattaa tutustuttamista siirtää, kunnes koirat ovat rauhoittuneet. Tutustuminen voi vaatia useammankin tapaamiskerran. Osa koirista tarvitsee enemmän aikaa kuin toiset.

8. Miten koiran saa lopettamaan kaivamisen?

Koiran kaivamisvimmaa voi koettaa hillitä ripottelemalla jotakin koiralle epämiellyttävän hajuista ja makuista ainetta, kuten sitruunan kuoria, kuoppiin ja alueille, joissa koira kaivelee. Myös koiran omien jätösten peitteleminen kaivuualueelle voi auttaa, sillä yleensä koira ei halua kaivaa omia jätöksiään esiin maasta.

Jos koira kaivaa maata pakonomaisesti, voi se olla merkki siitä, että koira on ylienerginen, tylsistynyt eikä sillä ole tarpeeksi aktiviteettejä. Riittävä liikunnanmäärä ja muu yhteinen touhuaminen koiran kanssa voi vähentää koiran tarvetta kaivaa.

7. Miksi koiran kuono on märkä?

Koiran kuononpäässä on märkä limakerros, joka on olennainen osa sen tarkkaa hajuaistia. Kuonon lima auttaa koiraa nappaamaan hajuja ja erottelemaan niitä toisistaan. Koiran kuono onkin kosteimmillaan heti sen jälkeen, kun koira on tutkinut ja nuuhkinut ympäristöään.

On myytti, että koiran kuonon kosteus tai kuivuus kertoisi sen terveydentilasta. On aivan normaalia, että kuono on kuiva esimerkiksi koiran nukkuessa.

6. Kuinka koiran korvat puhdistetaan?

Koiran korvat tulisi tarkistaa ja puhdistaa säännöllisesti, sillä niihin kertyy helposti likaa muun muassa ulkoillessa. Omistaja voi puhdistaa koiran korvan ulkoisia ja näkyviä osia, mutta syvemmälle korvakäytävään ei saa työntää mitään, jottei vaikku ja lika pakkaudu sinne.

Puhdistuksessa voi käyttää esimerkiksi pumpulia tai liinaa, joka on kastettu haaleaan veteen. Korvakäytävään ei saa työntää vanupuikkoa, sillä se saattaa pahimmassa tapauksessa puhkaista tärykalvon.

Apteekeissa on myös saatavilla koiran korvanpuhdistusainetta, jota annostellaan ohjeen mukaan korvakäytävään. Anna koiran ravistella päätään puhdistuksen jälkeen, jotta korvakäytävään kertynyt lika pääsee irtoamaan. Pyyhi vielä puhdistusaineen jämät pois korvasta.

5. Miksi koira jahtaa häntäänsä?

Varmaa tietoa siitä, miksi jotkin koirat jahtaavat häntiään, ei ole. Yhdeksi syyksi on epäilty tylsistymistä ja tekemisen puutetta, mutta vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa tämän ei todettu olevan merkittävä tekijä. Sen sijaan tutkimuksen tulokset viittaisivat siihen, että pennut, jotka erotetaan aikaisin emoistaan tai jotka kärsivät tiettyjen vitamiinien puutteista, jahtaisivat häntiään useammin ja pakonomaisemmin kuin toiset pennut.

4. Miksi koirilla on viikset?

Koiran viikset ovat eräänlaisia tuntokarvoja, jotka ovat osa koiran aistimekanismeja. Tuntoherkkien viiksien avulla koira tunnustelee ja havainnoi ympäristöään ja ne auttavat sitä esimerkiksi väistelemään esteitä. Viikset tuntevat tarkasti, sillä ne ovat kiinnittyneinä hermosoluihin, jotka reagoivat kosketukseen.

3. Miksi koirat ulvovat?

Koirat kommunikoivat välimatkan päähän ulvomalla. Ulvomalla joko kutsutaan kavereita tai pidetään uhka loitolla. Koira voi ulvoa myös, jos se on loukkaantunut tai tuntee itsensä hylätyksi ja kärsii eroahdistuksen oireista. Jotkin koirat alkavat ulvoa, kun kuulevat ulvomista muistuttavan ärsykkeen, kuten sireenin äänen tai musiikkia.

2. Näkevätkö koirat unia?

Koirat uneksivat ja näkevät unia. Pienet koirat näkevät yleensä paljon lyhyitä unia, kun taas suuremmat koirat näkevät vähemmän mutta pidempikestoisia unia. Koirat toistavat ja käsittelevät päivän tapahtumia unessa samaan tapaan kuin ihmisetkin.

1. Miksi koirat syövät ruohoa?

Tämä kysymys on askarruttanut koiranomistajia pitkään ja se onkin vuodesta toiseen Googlen haetuimpia koira-aiheisia kysymyksiä. Varmaa vastausta, siihen miksi koirat syövät ruohoa, ei kuitenkaan tiedetä.

Koirat ovat kaikkiruokaisia ja voi olla, että moni koira vain pitää ruohon mausta. Joidenkin teorioiden mukaan koirat syövät ruohoa siksi, että kaipaavat lisää kuituja tai koska niillä on vatsavaivoja. Toisaalta ruohon mutusteleminen saattaa olla vain tapa kuluttaa aikaa.

Alkuperäinen Dogsterin juttu on luettavissa englanniksi täällä.
Kuva: Wikimedia Commons/Rachelegreen

Oletko aina tehnyt nämä mokat koiran kanssa? – Vältä näitä!

Vaikka mokia olisi tultu tehtyäkin, ei hätää. Uutta tutkimustietoa koirien käyttäytymisestä tulee koko ajan lisää. Monet menneiden vuosikymmenten hyvää tarkoittavat koirankoulutusneuvot ovat nykytiedon valossa jo aikansa eläneitä. Onneksi sekä koira että omistaja voivat oppia uusia toimintamalleja!

1. Kun koira vetää hihnassa, nyit kiukkuisena hihnasta ja hoet ”ei vedä!”

Olisi mukavaa, jos koiran kouluttaminen olisi näin helppoa. Kuitenkin koiran, ja kaikkien eläinten, kouluttamisessa ehdoton selkeys on tärkeintä. Koiran pitää tietää, mitä sen tarkalleen ottaen halutaan tekevän, ja sitten se palkitaan oikeasta suorituksesta.

Hihnasta nykiminen ei opeta koiralle yhtään mitään. Luultavasti se ei edes osaa yhdistää hihnassa vetämistään omistajan hihnan nykimiseen. Sen sijaan koira saattaa vetää entistä enemmän, koska siihen sattuu. Usein jo kaulapannan vaihtaminen valjaisiin vähentää vetämistä merkittävästi.

2. Kutsut koiran luoksesi rangaistaksesi sitä

Älä ikinä toru koiraasi sen jälkeen, kun se on tullut kutsusta luoksesi. Näin toimiessa rankaiset koiraa siitä, että se totteli. Omistajan luo tulemisen pitää aina olla myönteinen asia, josta koiraa kiitetään.

Toiseksi, jos koira on tehnyt jotain väärää, sitä pitää torua välittömästi, ei vasta viiveen päästä. Koira elää hetkessä eikä millään osaa yhdistää rangaistusta johonkin, mitä se teki aiemmin.

3. Epäjohdonmukaisuus

Koira saa tulla sängylle vain viikonloppuisin, se saa makoilla sängyllä silloin, kun siinä on sängynpeitto tai yksi perheenjäsen antaa koiralle ruokaa pöydästä, muut eivät. Koira ei ymmärrä tälläistä logiikkaa. Se, mikä on kiellettyä, on aina kiellettyä – se mikä on sallittua, on aina sallittua. Selkeät raamit luovat koiran elämään turvallisuudentunteen.

4. Palkitset tietämättäsi koiraa huonosta käytöksestä

Koira kerjää, sille annetaan ruokaa pöydästä. Otat koiran syliin, kun se raapii jalkojasi. Koira vinkuu kun puhut puhelimessa, keskeytät puhumisen ja katsot koiraan tai puhut sille. Et ehkä itse edes miellä palkitsevasi koiraa, mutta koiralle mikä tahansa huomio omistajan puolelta on palkkio. Jos koira käyttäytyy ei-toivotusti, älä huomioi sitä millään tavalla. Koira on älykäs eläin, joka hyvin helposti oppii niin hyviä kuin huonojakin tapoja.

5. Hyssyttelet pelokasta koiraa

Kun koira on pois tolaltaan ja pelkää esimerkiksi ukkosta tai ilotulitusta, luonnollisesti haluat ottaa sen syliin, rauhoitella ja hyssytellä sitä. Tämä toimii hyvin ihmislasten kanssa, mutta koiran kanssa on suuri virhe toimia näin. Omistajan käytös nimittäin vahvistaa koiran pelkoreaktiota entisestään. Koiran pelkoa rauhoittaa tehokkaimmin se, että omistaja itse käyttäytyy mahdollisimman normaalisti, eikä tee asiasta numeroa.

Kuva: Wikimedia Commons/Katyjacques

Historian ensimmäinen Kuonovideo on tässä – Kerro kommenttisi!

Kuono kasvaa ja kehittyy. Ehkä. Tänään julkaisemme suurella jännityksellä historian ensimmäisen Kuonovideon. Ensimmäisen videon aiheena on kuonolaisille etäisesti tuttu aihe, noutajan koulutus. Videolla harjoitellaan noutamista, treenataan noutajan hakuruutua sekä tehdään pieni laahausjälki kanilla.

Ennen kaikkea haluamme kuitenkin kysyä sinulta, millaisista aiheista sinä haluaisit videosisältöä Kuonoon? Kerro meille kommentteja ja videotoiveita! Koulutusta? Hassuttelua? Videohaastatteluja? Kerro kommenttisi meille vaikka tämän jutun kommenttikentässä tai Kuonon Facebookissa.

Katso video tästä:

 

Kuusi vinkkiä pelokkaan koiran koulutukseen

Yhdysvaltalainen Amber Carlton on koonnut Dogster.com-sivustolle listan vinkeistä pelokkaan koiran omistajalle. Carlton omistaa kaksi rescue-koiraa, joista toinen on noin seitsemänvuotias Mayzie.

Mayzien elämän ensimmäiset elinvuodet olivat vähintäänkin karuja, ja koira oli arka ja pelokas, kun Carlton perheineen adoptoi sen coloradolaisesta eläinsuojasta viisi vuotta sitten. Carlton kirjoittaa blogissaan, että Mayzie pelkäsi käytännössä aivan kaikkea, esimerkiksi uunia, tiskikonetta, grilliä, kävelylenkkejä sekä portaita.

Pitkäjänteinen työ ja kärsivällisyys ovat kuitenkin tuottaneet tulosta, ja tänä päivänä Mayzie on iloinen ja luottavainen koira. Nyt Carlton haluaa jakaa seuraaavat vinkit koiran pelokkuuteen liittyvien ongelmien kanssa painiville:

1. Tie ei ole suora – älä odotakaan sen olevan.

Ihmiset haluavat aina valita lyhimmän ja suorimman polun. Pelokkaan koiran koulutuksessa helpointa reittiä ei kuitenkaan ole, ja takapakkeihin on syytä varautua. Alamäistä huolimatta olet matkalla kohti tavoitettasi ja pahimmassakin tapauksessa lopputulos on todennäköisesti parempi kuin lähtötilanne.

2. Opi nauttimaan uudesta perspektiivistä.

Carlton alkoi Mayzien pelokkuuden vuoksi huomioida ympäristöään täysin uudella tavalla. Koska mikä tahansa saattoi olla koiralle mörkö, omistajan piti olla koko ajan varuillaan. Pikkuhiljaa Carlton kuitenkin ymmärsi, että kiinnitti nyt entistä enemmän huomiota ympärillään tapahtuviin asiohin: naapurin pihalla olevat kauniit kukat tai toisen rakentama uusi aita olisivat aiemmin jääneet huomaamatta, mutta tarkkaillessaan maailmaa koiran silmin omistajakin näkee kaiken aivan uudella tavalla.

3. Juhlista pieniäkin voittoja.

Carlton muistelee tekstissään erästä lenkkiä, jolloin hän kohtasi Mayzien kanssa suuren sateen pudottaman kukan. Carlton itse ei edes huomannut kukkaa, mutta Mayzie jäykistyi paikoilleen kauhusta. Hitaasti se kuitenkin lähestyi kukkaa ja sitä nuuhkaistuaan ymmärsi, ettei aihetta pelkoon ole. Loppulenkin ajan Mayzie oli taas iloinen itsensä ja Carlton hymyili koko loppumatkan ylpeänä koirannsa edistyksestä.

4. Hankalia päiviä tulee mutta älä luovuta.

Jo pari viikkoa Mayzien adoptoimisen jälkeen Carlton oli valmis heittämään pyyhkeen kehään ja viemään Mayzien takaisin löytöeläintaloon. Hän kuitenkin ajattelee, että koira on kuin lapsi: elämänmittainen kumppani. Turhautumiseen ja väsymykseen auttoivat yöunet, joiden jälkeen Carlton oli valmis jatkamaan päättäväistä työtään Mayzien kanssa. Vaikka huonoja päiviä tuli myöhemminkin, Carlton oli jatkossa paremmin valmistautunut niihin.

5. Muista, että kaikki kääntyy paremmaksi.

Vaikka joinakin päivinä tuntuu, ettei tilanne edisty mihinkään, kehitystä tapahtuu koko ajan. Se ei ehkä ole nopeaa, mutta jälkikäteen ajateltuna edistystä tulee jatkuvasti. Carltonin mukaan yksi parhaista hänen saamistaan neuvoista oli alkaa pitää päiväkirjaa koiran edistymisestä. Hankalina päivinä saattaa helpottaa, kun voi lukea päiväkirjasta, miten pitkä matka on jo tultu ja miten paljon tilanne on jo parantunut.

6. Pelokkaan koiran kouluttaminen on yksi elämäsi palkitsevimmista teoista.

Carlton kirjoittaa blogissaan, ettei pysty laskemaan Mayzien auttamiseen käytettyjä tunteja ja dollareita. Koira on kuitenkin tänä päivänä onnellinen ja terve ja elää täyttä elämää. Mayzie ei koskaan pääse kokonaan irti menneisyydestään, mutta kaikki siihen käytetty aika ja raha ovat olleet lopputuloksen arvoista. Kaikki yhdessä tehty työ on luonut koiran ja omistajan välille luottamuksen ja siteen, jota ei voi rikkoa. Vaikka matka oli pitkä ja haastava, Carlton tekisi saman uudelleen miettimättä hetkeäkään.

Lue alkuperäinen juttu Dogster.comista.

Kuva: Wikimedia Commons/Peretz Partensky

Kysy käyttäytymisestä ja koulutuksesta

KYSY LOTALTA -JUTTUSARJA ON PÄÄTTYNYT

Kuva: Suvi Elo
Kuva: Suvi Elo

Kuono.fi:n uusi asiantuntija Lotta Vihtonen vastaa lukijoiden kysymyksiin liittyen koirien käyttäytymiseen ja kouluttamiseen. Mikään kysymys ei ole liian pieni pohdittavaksi, eikä tyhmiä kysymyksiä ole.

”Olen ammatiltani eläintenkouluttaja, ammattitutkinnon suorittanut, ja teen töitä sekä ihmisten että eläinten opettamisen parissa. Erityisosaamisaluettani on yksityisten avustajakoirien kouluttaminen, mutta työhöni mahtuu näiden lisäksi myös erilaisia käytöskonsultaatioita sekä peruskäytösten ja hallittavuuden opettamista. Koulutan myös uusia eläintenkouluttamisen ammattilaisia ammattitutkintoon valmentavassa koulutuksessa.”, Lotta kertoo.