kouluttaja

Palkkioksi pallo tai pehmo – Kouluta koiraasi lelulla ja leikillä

Vaikka jo pelkkä namipussin rapsahduskin saa monen koiran tekemään tempun jos toisenkin, voi herkkujen lisäksi lelulla ja leikillä palkitseminen olla tehokas tapa motivoida koiraa toimimaan toivotulla tavalla. Yhdessä leikkiminen myös vahvistaa koiran ja ihmisen välistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä.

Lelulla ja leikillä palkitseminen sopii lähes kaikenlaisiin koulutustilanteisiin. Aivan uutta asiaa opetellessa toistoja tarvitaan paljon ja nopeasti, jolloin herkuilla palkitseminen käy kätevästi. Kun koira kuitenkin jo osaa alkeet, voi uutta intoa ja haastetta koulutukseen hakea leluista.

– Lelulla palkitseminen käy hyvin esimerkiksi käytösketjun päätteeksi tai suureksi loppupalkaksi, joka kertoo koiralle, että se pärjäsi hyvin ja koulutushetki on ohi, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen sanoo.

Hän suosittelee vaihtelemaan erilaisten palkkojen välillä, sillä koira voi kyllästyä, jos saa aina vain saman palkan.

Eri palkkioilla voi myös ohjailla koiran viretilaa. Nameilla saa palkattua nopeasti toistoja, mutta kun koiran keskittyminen alkaa herpaantua, voi leikillä nostattaa koiralle uutta innostusta ja motivaatiota. Yhteinen leikkituokio on mainio tapa lopettaa koulutus, koska koira pääsee irrottelemaan keskittymistä vaatineen haasteen jälkeen.

– Hyvänä periaatteena voi pitää, että ruoalla palkitseminen rauhoittaa ja leikillä palkitseminen innostaa koiraa, Tihtonen summaa.

Motivaatiota lemppari leluista

Palkkiona voi käyttää mitä tahansa koiralle turvallista ja mieluista lelua. Tihtonen vinkkaa, että kaikkein motivoivimman lelun löytää, kun antaa koiran valita lelun itse.

– Kaikki lelut kerätään koppaan, josta koira saa penkoa ja valita. Koiralle kannattaa tarjota erilaisia leluja: vetoleluja, palloja, patukoita ja eri materiaaleista tehtyjä, pehmeitä ja kovia, kankaisia ja muovisia leluja.

Jokainen koira on omanlaisensa leikkijä, ja voi olla päivästäkin kiinni, mikä milloinkin hauvaa huvittaa. Palkkiona leikkiminen voi olla mitä vain, mistä koira tykkää. Palloa voi heittää koiran noudettavaksi, narun päässä olevaa lelua voi vetää koiran jahdattavaksi tai vetolelusta voidaan käydä kunnon kamppailu.

– Kaikki leikkiminen stimuloi koiran metsästyskäyttäytymistä, on se sitten jahtaamista, retuuttamista tai pureskelemista. Useimmilta koirilta leikkiminen käy luonnostaan, ja on hyvä, että koira pääsee toteuttamaan sitä, Tihtonen sanoo.

Palkitessa tulisi olla useampi lelu käytössä. Jotta koiralta ei tarvitse yrittää väkisin ottaa lelua pois, sen sijaan sen kanssa käydään vaihtokauppaa. Tihtonen suosittelee käyttämään kahta-kolmea samanlaista lelua, jotka mielellään on hankittukin samaan aikaan. Samanlaiset ja yhtä kuluneet lelut ovat koiran silmissä yhtä kiinnostavia ja arvokkaita.

– Myös keskenään erilaisia leluja voi käyttää, mutta kannattaa tarkkailla, mitkä lelut ovat koiran mielestä erityisen houkuttelevia. Astetta heikommasta lelusta on helpompi vaihtaa mieluisampaan leluun kuin toisin päin.

Pallomainen Jalon Pöhmelö-lelu on hyvä vauhdikkaisiin noutamisleikkeihin.

Opeta koira luopumaan lelusta

Lelulla palkitseminen perustuu siis vaihtokauppaan. Jotta koulutushetket eivät tuhlaannu siihen, että koira pinkoo lelu suussa omistajaansa pakoon, täytyy koira opettaa luopumaan lelusta. On tärkeää, ettei lelua koskaan vain viedä koiralta, vaan se luopuu siitä itse.

– Lelusta luopumisen opetteleminen aloitetaan rauhallisessa paikassa ilman häiriötekijöitä, esimerkiksi ensin kotona sisällä ja sitten omalla pihalla, Tihtonen kertoo.

– Omistaja pitää kädessään lelua, joka on esimerkiksi niin pieni, että koira ei saa sitä varastettua vaikka yrittäisi. Kun koira lopulta ei enää yritä tavoitella lelua, vaan esimerkiksi istuu ja ottaa katsekontaktin, se palkitaan ensin sanallisesti ja sitten lelulla.

Palkitsemisessa kannattaa käyttää aina sanallista kehua, ja mielellään vielä omaa sanaansa herkkupalkkiolle ja omaansa leluille, jotta koira tietää, mitä on luvassa. Palkitsemisen ajoittaminen onnistuu paremmin, kun palkkiosanan voi hihkaista heti, kun taas lelun esille kaivamisessa saattaa joskus mennä hetki.

Koira oppii, että luopumisesta palkitaan ja se voi luottaa siihen, ettei se menetä leluaan täysin. Kun omistaja kaivaa uuden kiinnostavan lelun esille, koira todennäköisesti hetken leikittyään tiputtaa edellisen lelun, ja koiran voi taas palkita uudella.

Vaikka jo lelu itsessään on koiralle mieluisa palkinto, on sitäkin innostavampaa se, että ihminen on leikissä mukana.

Oman koiran leikkimistavat kannattaa oppia tuntemaan. Leikistä ei saa aiheutua koiralle liikaa painetta ja stressiä. Esimerkiksi monet koirat eivät pidä siitä, että omistaja kumartuu uhkaavasti päälle, mutta osa koirista ei ole moisesta moksiskaan. Jotkin omistajat välttelevät myös rajumpia leikkejä, kuten veto- ja retuutusleikkejä, vaikka moni koira nauttisikin erityisesti niistä.

– On täysin huuhaata ja vanhanaikainen käsitys, ettei koira saisi koskaan voittaa vetoleikkiä. Koira saa ja sen pitääkin voittaa, sillä se saa siitä luottavaisuutta ja itsevarmuutta. Voittaminen on sille myös hyvin palkitsevaa, Tihtonen huomauttaa.

Lelulla palkitsemisen muistilista:

– Käytä vain koiralle sopivia ja turvallisia leluja.
– Kannusta koiraa luopumaan lelusta ja vaihtokauppana se saa toisen tilalle. Älä vie lelua koiralta.
– Tunnista koirasi leikkitavat. Älä painosta koiraa liikaa leikkiessä.
– Älä lähde jahtaamaan koiraa – koira voi jahdata sinua.
– Anna koiran voittaa – mikäpä sen parempi palkkio!

Täytteetön Jalon Raato-lelu sopii hyvin retuutettavaksi ja kestää jopa terrierin hampaissa.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia koirantarvikkeita ja -leluja valmistavan Jalon kanssa. Jalon palloilla, renkailla, vetoleluilla, pehmoilla sekä muilla veikeillä leluilla innostat koiraa oppimaan uutta koulutustilanteissa.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Victoria Stilwell: Ajanpuute on koiranomistajan pahin virhe

Televisiosta tuttu koirankouluttaja ja positiivisen vahvistamisen puolestapuhuja Victoria Stilwell esiintyy huomenna perjantaina Helsingin Olympiastadionilla.

– Olin Helsingissä kolme vuotta sitten ja tapasin paljon upeita ihmisiä. Suomessa näin, miten asiat tulisi hoitaa. Eläinten hyvinvointi on täällä paljon paremmalla tolalla kuin meillä Yhdysvalloissa ja ajatusmaailmanne on paljon edellä, mitä tulee koiriin ja niiden kouluttamiseen sekä eläimiin yleensä. Tunsin oloni tervetulleeksi ja oli helpottavaa nähdä, että ihmiset osaavat toimia oikein, Stilwell muistelee.

Victoria Stilwell, 46, syntyi ja kasvoi Englannin Wimbledonissa ja muutti 1990-luvun alussa Yhdysvaltoihin, jossa hän aloitti työskentelyn koirien ulkoiluttajana. Kipinä koirien kanssa toimimiseen syttyi jo lapsena Stilwellin vieraillessa beagleja kasvattavan isoäitinsä luona.

Myöhemmin ulkoiluttaessaan eri puolilla New Yorkia asuvia lemmikkejä Stilwell huomasi, ettei hän toiminutkaan enää vain koirien hoitajana, vaan myös ihmiset kääntyivät ongelmineen hänen puoleensa. Hän ymmärsi, että voisi opiskella koirien käyttäytymistä miten paljon tahansa, mutta todellinen oppi tulisi ihmisten parissa työskentelystä. Stilwell alkoi nähdä, miten koirat omaksuivat omistajiensa tunteet ja miten omistajan elämän ongelmat heijastuivat koiraan.

– Tyttäreni oli kahdeksan kuukauden ikäinen, kun katsoin eräänä iltana Supernanny-sarjaa. Sarjassa lastenhoitaja menee kotiin, jossa lapset ovat aivan hallitsemattomia. Ajattelin, että minä voisin tehdä saman koirien kanssa!

Stilwell toimitti ideansa tuotantoyhtiölle ja kolme kuukautta myöhemmin alkoivat It’s Me or the Dog -sarjan ensimmäisen jakson kuvaukset. Sittemmin sarjaa on tehty kahdeksan tuotantokautta ja yli sata jaksoa. Jaksot on kuvattu Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joiden lisäksi sarjaa on esitetty lukuisissa muissa maissa, mukaan lukien Suomessa nimellä Isännän ja koiran käytöskoulu. Victoria Stillwell on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista ja arvostetuimmista positiivisen vahvistamisen ja inhimillisen eläinten koulutuksen kannattajista.

Oman televisiosarjansa lisäksi Stilwell on kirjoittanut kolme kirjaa sekä esiintynyt radiossa, televisiossa ja lehtien sivuilla ympäri maailmaa. Lisäksi hän päätoimittaa Positively.com-koirasivustoa, jolta löytyy tietoa ja vinkkejä positiiviseen yhteiseloon koiran kanssa.

Uransa aikana Stilwell on kouluttanut satoja, jopa tuhansia erilaisia koiria. Hänen mukaansa vaikeimpia tapauksia ovat olleet vaarallisen aggressiiviset yksilöt, sillä vihaisuus on sekä koiralle että omistajalle stressaavaa. Vaikka koiria voi kouluttaa, ei voi sanoa, etteikö kerran purrut koira purisi uudelleen. Vaikka koiran käyttäytymistä voi arvioida, sitä ei voi koskaan täysin ennustaa.

– Haluaisin sanoa, että mille tahansa koiralle voi opettaa mitä tahansa, mutta tietysti geeniperimällä on vaikutusta koiran käyttäytymiseen. Sillä, miten koira kasvatetaan on kuitenkin myös suuri merkitys, ja juuri koiran elämän alkutaival on erityisen tärkeä, Stillwell kertoo.

– Minulta kysytään usein, ovatko jotkut rodut todella haasteellisempia kuin toiset. Kyllä. Olen kouluttanut paljon belgianpaimenkoiria, jotka ovat haastavia energisyytensä vuoksi. Chow chowt taas ovat todella lojaaleja ja sitoutuvat usein vain yhteen ihmiseen, joten nekin osaavat olla kouluttajan näkökulmasta hankalia. Rakastan näitä rotuja, mutta niissä on omat haasteensa.

Victoria Stillwell ratkoo suomalaiskoirien ongelmia viikonloppuna Olympiastadionilla. Yksi tapahtumaan osallistuvista koirista on neljävuotias sekarotuinen Hupi, jonka ongelmia ovat yli-innokkuus ja hyppiminen. Kuvassa myös Hupin omistaja Johanna Muhonen.
Victoria Stillwell ratkoo suomalaiskoirien ongelmia viikonloppuna Olympiastadionilla. Yksi tapahtumaan osallistuvista koirista on neljävuotias sekarotuinen Hupi, jonka ongelmia ovat yli-innokkuus ja hyppiminen. Kuvassa myös Hupin omistaja Johanna Muhonen.

Lempirodukseen Stilwell mainitsee vinttikoirat, erityisesti irlanninsusikoirat, jotka ovat kouluttajan mielestä kuninkaallisen kauniita ja voimakkaita mutta silti lempeitä. Stilwellin omat koirat, ruskea labradorinnoutaja Sadie sekä chihuahua Jasmin, ovat molemmat adoptoituja rescue-koiria.

– Yhdysvalloissa on valtava rescue-ongelma. Luvut vaihtelevat, mutta arviolta neljästä viiteen miljoonaa koiraa joutuu vuosittain eläinsuojiin ja puolet niistä lopetetaan. Koiria kasvatetaan liikaa, kasvatustoiminta on huonoa, koiria kastroidaan ja sterilisoidaan liian vähän, ja vastuuttomia omistajia on liikaa. Ja eläinsuojat ovat tupaten täynnä. Siksi en osta rekisteröityä koiraa, vaan tarjoan kodin sitä tarvitsevalle.

Entä mikä on koiranomistajien yleisin ja samalla pahin virhe?

– Se, ettei koiralle anneta tarpeeksi aikaa. Elämme kaikki kiireistä elämää, ymmärrän sen, mutta koiralle on löydettävä aikaa. Aina vuorokaudessa ei kuitenkaan tunnu olevan tarpeeksi tunteja. Joskus ihminen ottaa koiran, vaikkei hänellä todellisuudessa ole sille aikaa. Se on paitsi yleisin myös yksi pahimmista virheistä, koska jos koiraa laiminlyö, se tylsistyy, mikä näkyy ongelmakäyttäytymisenä. Ja sitten koirasta hankkiudutaan eroon.

Tulevana viikonloppuna Helsingin Olympiastadionilla järjestetään Hau-Hau Champion -koiranruokamerkin 60-vuotisjuhlatapahtuma Eläköön koirat! Stilwell esiintyy tapahtumassa perjantaina ja ratkoo luentonsa lomassa suomalaisten koirien ongelmia. Mukana esityksessä on kuusi erirotuista karvaturria eri puolilta maata, ja huippukouluttaja saa ratkottavakseen ongelmia remmirähjäyksestä ahmimiseen ja ylivilkkauteen.

Lue lisää Stilwellistä ja tutustu hänen koulutusvinkkeihinsä täällä.
Lisätietoja Eläköön koirat! -tapahtumasta voit puolestaan lukea täältä.