Koira näykkii ihmistä usein eniten pentuna, mikä voi tuntua omistajasta todella ikävältä. Näykkiminen on kuitenkin aivan normaalia käytöstä pennulta, sillä pentu tutustuu maailmaan suunsa avulla. Pennulle pitää erikseen opettaa, että ihmiseen ei voi koskea hampailla, sillä pentu ei tätä vielä tiedä.
Koira voi näykkiä niin toista koiraa kuin ihmistäkin myös vahtiessaan resurssejaan kuten ruokaa. Koira voi näykkiä myös pelätessään ja puolustautuessaan. Osalle koirista, kuten paimenkoirille, näykkiminen on rotutyypillistä toimintaa, eli koira saattaa paimentaa juoksevia ihmisiä näykkimällä heitä esim. lahkeista.
Näihin ja moneen muuhunkin haasteeseen saat parhaiten koulutusapua laajalta Koiran koulutuksen perusteet 2.0 verkkokurssilta.
Koira näykkii pentuna ihmistä, koska se ei muusta vielä tiedä
Koiranpentu nauttii suuresti suunsa monipuolisesta käytöstä. Se natustaa, järsii, nuolee ja maistelee vähän sitä sun tätä suullaan ja hammaskalustollaan. Pentu saattaa osoittaa myös kiintymystä ottamalla ihmisen käden hellästi suuhunsa. Terävä hammaskalusto aiheuttaa kuitenkin helposti vahinkoja ja vaaratilanteita. Onkin ihan perusteltua opettaa pennulle, että koira ei koske hampailla ihmiseen edes hellittelytarkoituksessa
Koirat opettavat toisilleen vinkaisuilla ja murinalla leikin lomassa tehokkaasti, miten lujaa hampaita voi käyttää. Noin 7-8 viikkoa vanhoilla pennuilla on lisäksi herkkyyskausi, jolloin pennut oppivat helposti rajoittamaan emon palautteen mukaan puruvoimaansa.
Tätä opettamistehtävää ihminen ei pysty korvaamaan. Ihmisen on myös hyvin hankala matkia koiran äännähdyksiä ja reaktioita, sillä ihmisellä ei ole koiran uskomattoman nopeaa reaktiokykyä tai samanlaista ääniskaalaa eikä myöskään elekieltä. Tästä syystä keino, jossa neuvotaan kiljaisemaan kovaa kun pentu näykkii, ei aina toimi.
Koira näykkii liikkuvia kohteita ja tapa voidaan kouluttaa pois
Kaikilla koirilla on saalisviettiä jo pentuna. Osalla koirista on tätä enemmän ja osalla vähemmän. Saalisvietti näkyy jahtaamisreaktiona tilanteessa, jossa pentu näkee esimerkiksi houkuttelevasti lentävän lehden tai omistajan liikuttaman lelun.
Tämä sama saalisvietti aktivoituu myös tilanteessa, jossa ihminen vetää käden nopeasti pennun näykkäisyn jälkeen pois. Tällöin ihminen siis vahingossa yllyttää pentua näykkimään enemmän. Pentu toimii tilanteessa täysin refleksiensä mukaan ja saattaa suorastaan hyökätä pois vedetyn käden suuntaan. Tästä syystä on parempi pennun yltyessä näykkimään toimia rauhallisesti ja välttää äkillisiä liikkeitä. Saalistusvietin lisäksi paimenvietti saa pennun reagoimaan jahtaamalla. Tästä on kyse, kun pentu vaikkapa sohvan alta syöksyy ihmisen nilkkojen kimppuun tai jahtaa juoksevia lapsia.
Pentu on kuitenkin helppo opettaa jättämään liikkuvat kädet ja jalat rauhaan. Pennulle voidaan heittää esimerkiksi nameja maahan juuri ennen kuin lähdetään liikkeelle. Pennun edessä voidaan myös liikuttaa kättä ja antaa palkkio, kun pentu ei käteen koske. Näin pentu keskittyy sallittuun tekemiseen eikä ihmisten jalkojen tai käsien jahtaamiseen. Pentu oppii pikkuhiljaa olemaan välittämättä ihmisten äkillisistä liikkeistä.
Koira näykkii jos sillä ei ole runsaasti sallittua purtavaa
Kaikenikäisille koirille – mutta erityisesti pennuille – on tarjottava runsaasti järsittävää. Koiran rotutyypilliseen käytökseen kuuluu olennaisesti pureskelu. Hammaskaluston käyttö on koiralle nautinnollista ja koiran täytyy saada repiä, riipiä ja järsiä ruokaansa, jotta se voi hyvin. Pelkkä kuivaruoan syöminen kiposta ja satunnainen luu ei tyydytä tätä tarvetta. Pentu käyttää suutansa joka tapauksessa, ja mitä enemmän sallittua järsittävää on saatavilla, sen todennäköisemmin pennun hampaat osuvat siihen eikä sohvannurkkaan tai ihmisen varpaisiin.
Tarjolla on oltava monipuolinen valikoima sallittua ja turvallista pureskeltavaa.
Pureskeltavaa kannattaa aina silloin tällöin vaihdella ja koiralle kannattaa varata eri muotoisia ja eri kokoisia luita. Jänteet, possunkorvat ja ydinluut ovat jokaisen koirakodin perustarvikkeita. Osin järsityn ja jo hylätyn puruluun pakastaminen saattaa herättää koiran mielenkiinnon uudelleen. Pennulle on oltava lisäksi esillä runsaasti myös eri materiaaleista tehtyjä leluja sekä kaikenlaisia riepoteltavia esineitä ja tavaroita.
Vahinkojen välttämiseksi on tärkeää seurata tapaa, jolla koira käsittelee syötävää tai leluaan. Jos koira ei saa luusta isoja teräviä palasia irti, se on todennäköisesti ihan turvallinen. Lisäksi kannattaa tarkistaa aina, että koira ei intoudu puremaan niin voimakkaasti luuta, että poskihampaiden lohkeaminen olisi mahdollista.
Ennaltaehkäisy on aina kaikkein tehokkainta
Ennaltaehkäisy on aina helpoin keino, kun kyseessä on jokin käytös, jota ei toivo koiran tekevän. Tämä tarkoittaa sitä, että huolehditaan kaikin mahdollisin keinoin, ettei ei-toivottua käytöstä edes ilmenisi. Lisäksi samaan aikaan tehdään toivottu käytös koiralle mahdollisimman helpoksi ja kannattavaksi.
Pennun kiihtyessä riski näykkimiseen kasvaa aina. Tästä syystä on fiksua leikkiä pennun kanssa sellaisia leikkejä, joissa ainakin välillä rauhoitutaan. Leikkimistä voi välillä rauhoittaa teettämällä pennulle temppuja tai heittämällä sille nameja maahan etsittäväksi.
Pennun kanssa kannattaa tehdä lisäksi usein malttia lisääviä harjoituksia. Luopumisen harjoittelu on erinomaista treeniä lisäämään malttia, joten sitä kannattaa sisällyttää jokaiseen päivään. Hyviä ohjeita luopumisen harjoitteluun voi lukea artikkelista Koiranpennun kouluttaminen.
Jos pentu villiintyy iltaa kohti, sille voidaan antaa jo hyvissä ajoin askarreltavaksi jokin herkkuluu tai vaikka täytetty Kong-lelu. Pennulle voidaan opettaa myös rauhoittumista sylissä, millä sitten katkaistaan liian villiksi äitynyt meno.
Pennun elämässä on oltava sääntöjä ja jos sääntöjä ei noudata, kivat asiat loppuvat
Yleensä näykkiessään ihmistä pentu haluaa leikkiä jonkinlaista taisteluleikkiä, johon kuuluu pennun mielestä ihastuttavana osana ihmisen pureskelu. Usein kiellot, kiljaisut kun hampaat tekevät kipeää, liike ja ihmisen ärsyyntyminen vain kiihdyttävät pentua. Pentu saattaa kokea kaiken tällaisen käytöksen ja reagoinnin palkitsevaksi taisteluleikiksi ja haasteeksi leikkiä rajummin. Jos ihminen sitten jää tähän tilanteeseen toistamaan kieltoja, jotka eivät tehoa, pennun mielestä leikki jatkuu edelleen ja se jatkaa näykkimistä.
Näykkimiskäytös on tehtävä pennulle kannattamattomaksi. Jos pennun näykkimisyrityksistä seuraakin oman ihmisen poistuminen paikalta kesken kaiken, on se voimakas viesti siitä, ettei näykkiminen kannata. Kieltää ei tarvitse, eikä välttämättä edes puhua, mutta halutessaan voi todeta kyllästyneesti vaikkapa ”Olipa tylsää, en jaksa tällaista”. Pentu osaa tulkita äänensävyä siten, että ihminen kyllästyi jostakin mitä tapahtui. Pentu oppii, että näykkiminen ei kannata koska kaikki ihana loppuu ja oma ihminenkin häviää paikalta.
Pennun voi myös siirtää pois. Tämä sopii tilanteisiin, joissa pentu vaikkapa roikkuu lahkeissa ja poistuminen ei onnistu. Pentu vain siirretään tyynesti rauhallisin ottein, mitään sanomatta muualle. Pennun voi nostaa esimerkiksi portin taakse tai toiseen huoneeseen hetkeksi rauhoittumaan.
Keino on tehokas, mutta se toimii vain, jos ihminen on täysin johdonmukainen. Myös silloin kun väsyttää ja tekee mieli katsella televisiota tai tämä on jo toistettu viisitoista kertaa. Sillä jos sääntöä noudatetaan vain joskus, käy niin, että pennun käytös pikemminkin pahenee.
Lisäksi on tarkkailtava omaa tunnetilaansa. Suuttuminen ja ärsyyntyminen pahentavat asiaa, sillä pentu saattaa kokea ne palkaksi. On oleellista toimia neutraalisti ja rauhallisesti. Kun ihminen taas hetken päästä palaa tai pentu päästetään takaisin samaan tilaan, elämä jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Koira näykkii koska hampaat ovat vaihtumassa
Hampaiden vaihtuminen tyypillisesti lisää näykkimistä, koska pentu pyrkii lievittämään suussa tuntuvaa kutinaa. Ikenissä voi tuntua jopa kipua ja joskus syöminenkin voi muuttua hankalaksi. Yleensä hampaiden vaihtuminen tapahtuu noin 3-6 kuukauden iässä riippuen muun muassa koiran koosta. Kun hampaat alkavat vaihtua on hyvä katsoa pennun suuhun päivittäin, jolloin havaitsee mahdolliset ongelmat myös ajoissa.
Kylmä lievittää kutinaa ja kipua. Pennun oloa voikin lievittää tarjoamalla sille kylmää syötävää ja järsittävää. Koirillekin on valmistettu jääkaappiin laitettavia viilennysleluja. Pennulle voi tarjota myös jääpaloja tai jäistä ruokaa. Jääpalojen sisään voi jäädyttää herkkuja, jolloin ne kiinnostavat pentua enemmän. Oleellista on tarjota paljon erilaisia purtavia ja järsittäviä, jotta pentu saisi lievitettyä kutinaa luvallisiin kohteisiin. Lohdullista on, että tämä vaihe ei yleensä kestä kovin pitkään.
Aikuinen koira saattaa näykätä koska pelkää tai on epävarma
Aikuinen koira saattaa näykätä ihmistä monesta syystä, yleisimpiä ovat resursseihin ja pelkoihin liittyvät syyt. Koiralla on kuitenkin korkea kynnys varsinaisesti purra ihmistä, mutta jos tämä ylittyy voivat vauriot olla suuria. Tästä syystä koiran varoitusmerkkejä, joita kutsutaan myös rauhoittaviksi signaaleiksi, tulee aina kuunnella. Näitä varoitusmerkkejä koira antaa aina, tosin joskus ne voivat olla pieniä. Jokaisen koiranomistajan perustaitoihin kuuluu koiran elekielen opettelu.
Rauhoittavia signaaleja on lukuisia, joista yleisiä ovat mm. huulten tai kirsun lipaisu, pään ja kyljen kääntö poispäin, matala asento, pysähtyminen ja hidasteleva liike. Jos näitä eleitä ei kuuntele ja anna koiralle tilaa se todennäköisesti seuraavaksi murisee. Viimeistään tässä vaiheessa on tarpeen pysähtyä, sillä seuraava askel johon koira saattaa turvautua on näykkäisy, jota saattaa seurata varsinainen puraisu.
Kaikki koirat eivät toimi tismalleen samalla tavalla, mutta mitä useammin koira joutuu tilanteeseen, jossa sen signaaleihin ei reagoida, sen voimakkaammin se niitä seuraavalla kerralla käyttää. Jos koira on oppinut, että murinaa ei koskaan kuunnella, se saattaa turvautua helpommin suoraan näykkäisyyn ja jopa puraisuun ilman muita varoitusmerkkejä.
Muriseva koira on aina jostain syystä epävarma, sitä ei tule rangaista tai kieltää murisemasta, vaan miettiä mistä epävarmuus johtuu ja mitä sille voi koulutuksellisesti tehdä. Jos murisevalta koiralta ottaa esimerkiksi luun pois, koiran epävarmuus vain lisääntyy. Yleensä murinaa ilmenee koiran vahtiessa jotakin sille tärkeää asiaa eli resurssia.
Pelkäävä koira voi aina näykätä tai purra pahastikin, koska se saattaa kokea jopa paniikkia tilanteessa, josta se ei pääse pois. Myös voimakas kipu saattaa aiheuttaa puremisen. Tästä syystä loukkaantuneelle koiralle kannattaa aina laittaa kuonokoppa.
Lue myös: Muista hoitaa koiran hampaita – 7 vinkkiä
Koira näykkii joskus myös leikkiessään muiden koirien kanssa liian rajusti
Koirat lähtökohtaisesti aina välttävät riitoja. Usein ristiriitatilanteissa on toisena osapuolena villi pentu ja toisena aikuinen koira, joka ei ole tottunut pentuihin tai ei erityisemmin välitä niistä. Aikuinen koira yrittää usein viestiä pennulle, että leikki voisi loppua, mutta pentu ei ymmärrä sitä. Tilanne saattaakin sitten eskaloitua pennun edelleen jatkaessa villinä leikkiään. Tällöin tilanteeseen kannattaa puuttua. Jos leikissä on jompikumpi osapuoli alakynnessä tai näyttää siltä, että ei nauti leikistä, ihmisen pitää puuttua tilanteeseen aina. Koira voidaan hakea pois ja siirtyä muihin puuhiin. Koirien ei koskaan pidä antaa selvittää keskinäisiä välejään tappelemalla. Se ei opeta kenellekään mitään vaan päinvastoin saattaa aiheuttaa pelkoa ja vaikuttaa jatkossa koiran suhtautumiseen muihin koiriin.
Hyvä nyrkkisääntö on, että aikuisen murahtaessa pennulle toisen kerran samasta asiasta pennun pitäisi viimeistään rajoittaa käytöstään jollakin tavalla. Jos näin ei käy, tilanne katkaistaan ihmisten toimesta. Näin myös opetetaan pennulle leikkisääntöjä ihmisen avustuksella. Leikki loppuu, jos sääntöjä ei noudata.
Teksti Piia Collan, Koirapalvelu Collan
