Samppanjalasit kilisevät, pöydät notkuvat herkkuja ja ilmassa on lupaus uudesta. Puolen yön aikaan ihmiset kilistelevät laseja riemukkaasti ja halaavat. Uusivuosi on iloinen juhla. Kaikilla muilla on hauskaa paitsi Mustilla, joka pelkää.
Riippuen omistajasta, Mustin kauhua voidaan pyrkiä lievittämään monella tavalla. Katsotaan nyt yleisimpiä tapoja ja mikä niissä on hyvää ja huonoa. Monet koiranomistajat reagoivat koiransa paukkuarkuuteen intuitiivisesti täysin väärällä tavalla ja kerromme jutussa kuinka tämän virheen voi välttää.
Ilotulitteita saa ampua 31.12. klo 18:00 – 1.1. klo 02:00.
Miksi ilotulitteet pelottavat? Millaisia koiria ne pelottavat?
Aloitetaan kuitenkin katsomalla ilotulituksen pelon ilmiötä yleisemmin.
Bristolin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan ilotulitteet ovat yleisin pelon aihe koirille. Korkealle yleisten pelkojen listalla nousivat myös ukonilma ja aseen laukaus. Monet näistä peloista ilmenivät samoilla koirilla, minkä takia tutkijat päättelivät, että pelot ovat kytköksissä toisiinsa saman aistiärsykkeen, eli kovan äänen, kautta.
Rodulla on väliä, samoin iällä. Tietyissä koiraroduissa paukkuarkuus on yleisempää kuin toisissa. Bristolin yliopiston tutkimuksen mukaan sekarotuiset ja metsästyskäyttöön jalostetut rodut ovat pienemmän riskin ryhmässä.
Englantilaistutkijat päättelivät tutkimusta varten keräämänsä tiedon pohjalta, että varhaiskasvatus ja altistuminen pamauksille vaikuttavat koiran paukkuarkuuden todennäköisyyteen. Kyse ei siis ole puhtaasti perinnöllisestä asiasta, vaikka sukujuurilla on suuri merkitys.
Samoilla jäljillä on Oslon lääketieteen ja biologian yliopiston genetiikan tiedekunnan tutkimus vuodelta 2015. Ilotulitteiden, pamauksien ja liikenteen melun aiheuttamaa pelkoa selvittäneiden tutkijoiden mukaan geenit, hormonit ja ikä vaikuttavat pelkoon. Kaikkiaan tutkimuksessa todettiin noin 23% pelkäävän kovia ääniä.
Myös norjalaistutkijat löysivät selkeitä eroja eri rotujen välillä. Norjanpystykorva, vehnäterrieri ja lagotto romagnolo kuuluivat pelokkaisiin rotuihin, kun taas bokseri ja tanskandoggi pelottomiin.
Vanhempien koirien omistajien kannattaa olla varuillaan, sillä mitä vanhempi koira on, sitä todennäköisemmin se pelkää. Sukupuolellakin on väliä, ja nartut pelkäävät pamauksia todennäköisemmin kuin urokset. Hormonien vaikutukset ovat reilusti sukupuolta suuremmat, sillä leikatut koirat pelkäävät huomattavasti todennäköisemmin kuin leikkaamattomat.
Kiinnostavaa on, ettei pelokkuus katso pelon kohdetta. Paukkuarat koirat kärsivät tutkijoiden mukaan muita todennäköisemmin eroahdistuksesta, pelkäsivät uusissa tilanteissa ja niillä kestää muita kauemmin palautua normaaliksi pelottavan tilanteen jälkeen.
Tutkimustiedon perusteella voimme todeta, että rodulla ja iällä on väliä. Voimme myös todeta, että samat koirat pelkäävät todennäköisesti useita kovia ääniä. Jonkinasteisella varmuudella voimme myös todeta, että sukupuoli, hormonit, varhaiskasvatus ja altistus koville äänille vaikuttavat.
Entä mitä emme voi todeta? Emme voi todeta, että paukkuarkuus olisi puhtaasti ennalta määritetty ominaisuus koirassa. Emme myöskään voi todeta, että joku tietty seikka kasvatuksessa joko aiheuttaa tai estää paukkuarkuuden.
Tarkastellaan seuraavaksi mitä asialle voi tehdä.
Kuinka EI kannata toimia?
Palataan jutun alussa mainittuun pelokkaaseen koiraan, Mustiin. Muistetaan, ettei Musti osaa suomea. Siksi sen kanssa on turha käydä keskustelua tulevista pelon kohteista. Mustia ei auta, vaikka selität sille tulevan illan kulun ja neuvot kuinka raketteihin pitäisi suhtautua.
Kovan kasvattajan rooli ei toimi sekään. Mustia ei siis kannata raahata ulos ja todeta, että riittävällä altistuksella pelot kyllä kaikkoavat. Altistaminen toimii kyllä, mutta pieninä annnoksina annosteltuna ja varovasti aloitettuna. Yksi hiljainen pamaus, kun samalla saa suun täydeltä herkkuja on parempi lähtökohta kuin sotatantereella panikoiva koira.
On hyvä muistaa, että asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, millainen lohtu ja miten pelokasta koiraa kohtaan on hyvästä ja millainen pahasta. Kyseessä on todennäköisesti harmaa alue ilman selkeää oikeaa ja väärää.
Koiralle ei kannata erikseen opettaa, että ilotulitteisiin tulisi kiinnittää huomiota. Pysy siis rauhallisena ja jätä huomioimatta koiran ihmettely pamauksia kohtaan. Panikointi ja hyssyttely kertovat, että nyt on jotakin vaarallista tai vähintään arveluttavaa meneillään.
Tämä ei tarkoita, ettei pelkäävää koiraa saisi lohduttaa. Jos koira on kovasti peloissaan, tutun ihmisen läheisyys ei ole pelosta palkitsemista. Professori Melissa Bainin sanoin: ”Ahdistuneisuutta ei voi vahvistaa lohduttamalla koiraa”.
”Peloissaan olevan ja levottomasti käyttäytyvän kissan tai koiran ympärillä ei kannata hössöttää, sillä omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistuneisuutta”, Hesyn puheenjohtaja Hannele Luukkainen kommentoi Helsingin Uutisille.
Ärsykkeiden minimointi
Helpoin tapa lääkitä koiran pelkoa on tietysti poistaa pelon lähde. Ilotulitteiden poistaminen uudenvuodenaattona on helpommin sanottu kuin tehty, joten kannattaa suosia muita strategioita.
Varmin tapa välttyä ilotulitteilta on viettää uusivuosi paikassa, jossa ilotulitteita ei ammuta. Tämä voi tarkoittaa maaseudun rauhaa tai lentokentän välitöntä läheisyyttä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Helsinki-Vantaan lentokentän lähin Clarion-hotelli tarjoaa yösijaa karvakavereille omistajineen vuodenvaihteen yli.
Kotona pysytellessä kannattaa huomioida ilotulitteiden kaksi ulottuvuutta: valo ja ääni. Valon vaikutuksen voi minimoida sulkemalla verhot ja pitämällä valot päällä sisällä. Silloin kirkkaat välähdykset ulkona eivät saa yhtä voimakasta kontrastia kuin pimeää taivasta vasten.
Äänen vaikutusta voi vähentää radion, TV:n tai musiikin avulla. Kunhan taustalla on vaihtuva äänimaisema, niin ulkona kantautuvat äänet eivät kuulosta yhtä voimakkailta. Vaihtoehtoisia taustaääniä löytyy erillisistä mobiilisovelluksista ja jopa Spotifysta. Kokeile hakea Applen AppStoresta, Google Playsta tai Spotifysta sanalla ”white noise”.
Isossa asunnossa tai talossa asuvien kannattaa harkita koiran käytettävissä olevan tilan rajaamista sellaiselle alueelle, jonne ilotulituksen väriloiste ja pauke ei kantaudu. Koiraa ei kuitenkaan kannata eristää, sillä seura auttaa. Oman ihmisen läheisyyden vaikutuksesta on tieteellistä näyttöä.
Ulkoilut kannattaa suunnitella etukäteen. Koska ilotulitteita saa ampua 31.12. klo 18:00 – 1.1. klo 02:00, on hyvä ajoittaa ulkoilut tämän aikaikkunan ulkopuolelle.
Huomion kiinnittäminen muualle
Koirakouluttaja Ilana Reisner vinkkaa herkkuaterian olevan erinomainen tapa kiinnittää koiran huomio muualle. Tarjoile lihaa, kanaa, kalaa tai makkaraa ja tee ruokailusta aktiivista. Palkitse koiraa näillä superherkuilla, kun se tekee töitä herkkujensa eteen.
Reisner vinkkaa myös pakastetun Kongin käytöstä ruokailuvälineenä. Nappulaa ja kosteaa ruokaa sekaisin Kongiin, Kongi pakkaseen ja valmistuu hitaasti syötävä herkkuateria.
Erinomaisilla herkuilla ja niiden käyttämisellä aktivointiin koiralle saadaan kolminkertainen positiivinen vaikutus. Ensinnäkin koiran huomio kiinnittyy herkkuihin, toiseksi koiran huomio kiinnittyy leikkiin ja temppuihin, joita sen tarvitsee tehdä päästäkseen käsiksi herkkuihin. Kolmanneksi koira saa positiivisia kokemuksia ja positiivista vahvistamista samalla, kun taustalla paukkuu. Tämän itsessään voi auttaa vähentämään paukkeen negatiivisia vaikutuksia seuraavana vuonna.
Reisnerin vinkkien lisäksi kannattaa muistaa, että ihan mikä tahansa leikki, peli, treeni tai muu yhdessäolon muoto, joka vie huomiota pois paukkeesta, toimii. Kunhan huomio kiinnittyy johonkin muuhun, se ei kiinnity pelottaviin ääniin.
Lääkkeet ja liivit
Mikäli koiraa ei voi viedä pois ilotulitteiden ääreltä, eikä sitä voi harhauttaa muulla tekemisellä, voi harkita lääkitsemistä. Lääkkeet voi jakaa kolmeen kategoriaan: feromonit, melatoniini ja reseptilääkkeet. Ennen minkään lääkkeiden käyttöä on suotavaa neuvotella apteekkihenkilökunnan tai eläinlääkärin kanssa asiasta.
Thundershirt ja vastaavat liivit voivat auttaa ahdistukseen. Koirat, kuten ihmisetkin, kokevat kevyen paineen usein lohdullisena.
Varaudu karkuriin
Uudenvuoden attona ulkoillessa kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota kaulapantaan sekä valjaisiin ja niistä karkaamisen helppouteen. Ns. Y-valjas pysyy hyvin päällä, sillä se on kahdesta eri kohdasta kiinni koirassa. Vatsan ympärille tuleva lenkki on sulavalinjaisella koiralla liian kapea mahtuakseen rintakehän ympäri, tehden karkaamisesta huomattavasti hankalampaa.
Varmista etukäteen, että koiran kaulapannassa tai valjaissa on sinun yhteystietosi. Ne tosin auttavat vain olettaen, että panta tai valjaat pysyvät päällä.
Rakettien pauketta pelästyneitä koiria karkaa joka vuosi. Usein karkuriksi päätyy koira, joka ei ole ennen karannut. Aiemmat vuodenvaihteet eivät ole tae, että kaikki menee tänäkin vuonna hyvin. Siksi on hyvä varautua pahimpaan. Ota talteen koiran hajua, esimerkiksi karvatuppo, etsi valmiiksi Karkuri-sivustot ja -ryhmät joihin karanneen koiran voi ilmoittaa ja etsijäkoiran yhteystiedot. Lue Kuonon vinkit kuinka toimia, kun koira karkaa.
Lähteitä: Why Dogs are Afraid of Fireworks, and How to Help, New insight into dogs’ fear responses to noise, Good (and Bad) Ways to Help a Dog Afraid of Fireworks, Paukkuarkuus, The Nature and Consequences of Noise Sensitivity in Dogs, Human Analogue Safe Haven Effect of the Owner: Behavioural and Heart Rate Response to Stressful Social Stimuli in Dogs,
Katso myös Kuonon lukijoiden toiveet rauhallisesta uudenvuoden vietosta koiran kanssa.
