raakaruokinta

Mitä ravintoaineita raakaruoka sisältää? – Näin varmistat monipuolisen raakaruokinnan

Raakaruokinta kiinnostaa yhä useampaa koiranomistajaa. Ajatus luonnollisesta ja koiralle lajityypillisestä ruokavaliosta kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta käytännön toteutus saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta. Raakaruokinta on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, kun muistaa muutamat perusasiat koiran ravinnontarpeista.

Raakaruoka on koiralle ravintoa luonnollisimmassa muodossa. Koira tarvitsee ravinnostaan rasvaa, proteiinia, hiilihydraattia, kivennäisaineita, vitamiineja ja vettä. Biologisesti sopiva raakaruoka eli BARF (Biolocically appropriate raw food) pohjautuu ajatukseen, että lemmikille syötetään lajityypillistä, luonnollista ravintoa: ruokavalion kulmakivenä ovat raaka liha ja lihaisat luut. BARF-ravinto koostuu erilaisista luista ja rustoista, lihasta, kalasta, broilerista, elimistä, kananmunasta sekä kasvissoseista, jotka koira syö raakana.

Riittävän ravintoaineiden saannin raakaruokinnassa takaa monipuolinen ruokavalio, joka sisältää eri eläin- ja kasvikunnan tuotteita. Raakaruokailun voi toteuttaa joko kokoamalla annokset itse tai tarjoamalla kaupasta saatavia valmiita täysravintoja.

– Valmis täysravinto täyttää koiran ravintotarpeet sellaisenaan. Esimerkiksi Oscarin Kana-lohi-kasvispullat ja Nauta-kasvispullat ovat kaupasta löytyviä valmiita täysravintoja, suomalaista raakaruokaa valmistavan Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n tuotepäällikkö Tea Martikainen kertoo.

Koira tarvitsee runsaasti rasvaa ja proteiinia

Raakaruokavalion lihasta ja luista koira saa hyvin tarvitsemiaan rasvoja ja proteiinia. Rasva on koiralle paras ja ensisijainen energianlähde, ja se on olennaista välttämättömien rasvahappojen saannin sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen kannalta.

– Rasvan saanti ravinnosta on tärkeää myös muun muassa aivoille, iholle ja turkille. Valkuaisaineita eli proteiinia koira tarvitsee myös esimerkiksi kudosten uudistukseen ja rakennusaineeksi sekä moniin aineenvaihdunnan tehtäviin.

Hiilihydraatteja koira saa esimerkiksi kasviksista. Niitä koira pystyy hyödyntämään rajoitetusti, mutta pieni määrä kuitua ruokavaliossa auttaa ylläpitämään ruoansulatuskanavan terveyttä.

Lihojen, luiden ja elinten lisäksi raaka-ateriaan monipuolisuutta ja tärkeitä ravintoaineita saadaan kalasta, kasvisoseesta ja kananmunasta. Itse koostettuja raaka-aterioita voidaan täydentää luontaisilla ravintolisillä esimerkiksi merileväjauheella ja lohiöljyllä tai erilaisilla valmiilla vitamiini- ja kivennäislisillä koiran tarpeiden mukaan.

– Itse koostetun aterian ei tarvitse välttämättä sisältää kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita yhdellä aterialla, vaan ravintoaineet voi tulla useamman aterian yhteissummana, kun ruokinta on jatkuvasti monipuolista, Martikainen huomauttaa.

Koska raakaruokaa ei ole kypsennetty, ovat ruoan luonnolliset ravintoaineet, kuten koiralle hyödylliset entsyymit, bakteerit, vitamiinit ja aminohapot säilyneet tallella. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään luonnollista, prosessoimatonta ravintoa tehokkaasti, mikä näkyy esimerkiksi turkin, ihon ja kynsien hyvinvoinnissa. Raakaruokailuun kuuluvat luut auttavat myös pitämään koiran hampaat puhtaina ja ehkäisevät hammaskiven muodostumista.

7-vuotias shelttimix Caramel nauttii saadessaan hampaille töitä rustoluiden muodossa.

Raakaruokintaa voi soveltaa juuri omalle koiralle sopivaksi

– Raakaruokinnassa mahtavaa on, että omistaja tietää ja näkee tarkalleen, mitä koira todella syö ja pystyy itse valikoimaan omalle koiralle sopivat yksittäiset raaka-aineet. Luonnollisuus ja raaka-aineiden selkeys on monesti apu myös allergioihin tai muihin yliherkkyysongelmiin. Mikäli allergeenit ovat tiedossa, on niitä raakaruokinnassa helppo välttää, Martikainen kertoo.

Raakaruoka sopii ravinnoksi kaiken ikäisille, kokoisille ja rotuisille koirille. Ravinnontarve kuitenkin vaihtelee muun muassa koiran aktiivisuuden, koon ja iän mukaan.

– Ruoan määrä ja laatu tulee suhteuttaa oman koiran tarpeisiin. Pennuilla esimerkiksi energiantarve on suhteessa korkeampi kuin aikuisella koiralla, sillä ne tarvitsevat runsaasti energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehitykseen.

Myös aikuisilla koirilla energiantarve vaihtelee koirakohtaisesti. Koiran energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista elopainokiloa kohden. Metabolinen paino saadaan korottamalla koiran elopaino potenssiin 0,75. Esimerkiksi 20-kiloisen koiran metabolinen paino on 200,75 eli 9,46 kilogrammaa. Perus aktiivinen, aikuinen koira tarvitsee energiaa noin 90–120 kilokaloria jokaista metabolista kiloa kohden. 20-kiloisen koiran päivittäinen kokonaisenergiantarve on siis yhteensä noin 850–1135 kilokaloria. Jos laskukaava vain vilisee silmissä, löytyy netistä avuksi myös laskureita, joilla oman koiran metabolisen painon saa selville.

Mitä aktiivisempi koira on, sitä enemmän se myös tarvitsee energiaa. Esimerkiksi metsästys- ja muilla harrastuskoirilla energiantarve voi vaihdella kausittain rasituksen määrästä riippuen. Kantavilla ja imettävillä nartuilla energiantarve nousee, kun taas vanhoilla ja leikatuilla koirilla se yleensä vähenee aineenvaihdunnan hidastuessa ja hormonitoiminnan vähentyessä.

– Aktiiviselle koiralle voi tarjota rasvaisempaa lihaa, kun taas helposti lihovalle, vähemmän energiaa tarvitsevalle koiralle voidaan valita lihoja, joissa rasvapitoisuus on hieman matalampi.

Vältä nämä kompastuskivet raakaruokinnassa

Aloittelevan raakaruokkijan kannattaa varoa paria kompastuskiveä, joihin raakaruokinta voi kaatua. Yksi virhe on yksinkertaistaa liiaksi ja syöttää koiralle liian yksipuolista ravintoa. Toisaalta ruokailusta ei kannata tehdä myöskään turhan monimutkaista, koska silloin raakaruokinnan rima nousee vain liian korkealle.

Martikainen suosittelee perehtymään raakaruokintaan kunnolla ennen aloittamista. Jos ravinnon sisältö mietityttää, voi raakaruokintaan tutustumisen aloittaa valmiista täysravinnoista, joissa kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet on laskettu valmiiksi.

– Kannattaa tarkistaa pakkausmerkinnät. Kun tuotteessa on merkintä ‘täysravinto’ tai ‘täysrehu’, täyttää se sellaisenaan koiran päivittäiset ravintotarpeet. Merkintä ‘täydennysravinto’, ‘täydennysrehu’ tai ‘rehuaine’ tarkoittaa, että tuote sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, muttei riitä sellaisenaan.

Parhaiten ruoan sopivuus juuri omalle koiralle selviää seuraamalla koiran vointia. Kun koira on energinen ja jaksaa tehdä tavallisia koiruuksiaan, saa se todennäköisesti tarpeeksi sopivaa ravintoa. Raakaruokinnan aloittamiseen saa apua esimerkiksi muilta raakaruokkijoilta, raakaruokavalmistajilta sekä lemmikkiruokaliikkeistä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa. Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista Kuopiossa.

Raakaravinto kesällä – Näin varmistat turvallisen raakaruokinnan myös helteellä

Raakaravinnon käyttäminen koiran ruokinnassa kasvattaa tasaisesti suosiotaan, mutta kesähelteillä raa’an lihan säilyvyys voi askarruttaa koiranomistajaa. Oikeaoppisella sulattamisella ja säilyttämisellä pakastettujen jauhelihojen, lihapullien sekä luiden ja rustojen käyttäminen on turvallista myös kesällä. Eläinruokatehdas Lemmikin toimitusjohtaja Janne Räsänen antaa parhaat vinkit riskittömään raakaruokintaan.

Kauniina kesäpäivänä touhutessa koiran maha alkaa helposti kurnia, ja annos pakastetusta jauhelihasta pitäisi saada kuonon eteen nopeasti. Voiko jauhelihapaketin jättää huoletta pöydälle sulamaan ja tarjota siitä ruoka-ajan koittaessa? Ei kannata: huoneenlämmössä varsinkin lihatuotteet pilaantuvat herkästi.

– Huoneenlämmössä jauhelihasta sulaa ensin pinta, joka alkaa pilaantua nopeasti, vaikka samalla keskus on vielä jäässä, Räsänen kuvailee.

Hän suosittelee jauhelihapaketin tai -pötkön sulattamista aina jääkaapissa. Siellä tuote säilyy useamman vuorokauden, joiden aikana siitä voi annostella koiralle.

– Jos tuotteen haluaa sulattaa nopeasti, kätevintä on laskea tiskialtaaseen tai johonkin tilavaan astiaan kylmää vettä ja laittaa paketti avaamattomana sinne. Vesi johtaa lämpöä nopeammin kuin ilma, joten pakaste sulaa joutuin.

Raakapakastepullat puolestaan voi sulattaa pienellä teholla mikroaaltouunissa tai annostella tarvittavan määrän jäisinä suoraan koirankuppiin ja antaa sulaa siinä. Moni koira tykkää kaluta pullat myös hieman kohmeisina makupaloina, ja varsinkin kesähelteillä se on kätevä tapa tarjota viilentävää tekemistä. Kupissa lihapullat säilyvät hyvänä useamman tunnin – elleivät katoa välittömästi parempiin suihin.

Raakapakastepullista on kätevä sulattaa juuri sen verran kuin kerralla tarvitsee.

Huolehdi kylmäketjusta kotimatkalla

Suurin riski raakapakasteen pilaantumiselle on kylmäketjun katkeaminen kuljetuksen aikana. Jotta pakasteet eivät pääse sulamaan ja seisomaan lämmössä liian pitkiä aikoja, kannattaa kauppareissulle ottaa matkaan kylmälaukku. Pakastetuotteita kannattaa myös ostaa kerralla suurempi määrä, jolloin yhteenpakattuna tuotteet pysyvät paremmin kylminä.

– Jos kylmälaukkua ei ole käytettävissä, kannattaa tuotteet pitää pahvilaatikossa eikä purkaa muovipussiin. Pahvi eristää yllättävän hyvin ja on tyhjää parempi vaihtoehto kuljetukselle, Räsänen vinkkaa.

Jos tuotteen pinta ehtii kotimatkalla nuoskistua, mutta tuote ei ole kokonaan sulanut, on se Räsäsen mukaan edelleen turvallista pakastaa myöhempää käyttöä varten.

Lemmikki Oy:n eläinruokatehtaalla raakapakasteiden turvallisuudesta huolehditaan käyttämällä vain tuoreita ja laadukkaita kotimaisia raaka-aineita, kuten nautaa, sikaa, kanaa, kalaa ja kasviksia. Tuotantoprosessin lämpötiloja tarkkaillaan ja raaka-aineista ja tuotteista testataan bakteerinäytteet säännöllisesti.

Tärkeä osa tuotteen hygieenisyyttä ja turvallisuutta on jäähdyttää ruoka mahdollisimman nopeasti. Tällöin raakapakaste myös pääsee ripeästi tuoreena eteenpäin kauppaan ja asiakkaalle käyttöön.

– Tuotteemme pakastetaan nopeasti niin sanotussa spiraalijäähdyttimessä, jollaisia on käytössä myös ihmisten ruokateollisuudessa. Kovassa pakkasessa tuotteet jäätyvät tunnin sisällä -22 -asteeseen, Räsänen kertoo.

Oscarin naudan jauhelihat pakastetaan nopeasti, jotta ne pysyvät varmasti tuoreina.

Tunnista pahaksi mennyt liha

Jos lihapakkausta avatessa sisältä löyhähtää outo haju tai tuote on unohtunut huoneenlämpöön pitkäksi toviksi, voi tuotteen turvallisuus alkaa askarruttaa. Mistä sitten tietää, onko ruokaa vielä turvallista antaa omalle koiralle? Pilaantuneen lihan tunnistaa tarkkailemalla muutoksia tuoksussa ja ulkonäössä.

– Jos haju poikkeaa normaalista tai lihassa on selkeä värinmuutos harmaaksi, ei tuotetta suositella annettavan koiralle. Tuore liha on kauniin punaista tai vaaleanpunaista, Räsänen kuvailee.

Koirat ovat yksilöllisiä, ja esimerkiksi pienen kaupunkikoiran vatsa voi olla paljon herkempi kuin suurempikokoisen metsästyskoiran, joka on tottunut syömään raakaa lihaa ja luita.

– Monet koirat tykkäävät jemmailla luita maahan ja syödä ne vasta useiden kuukausien päästä eivätkä ole siitä moksiskaan. Luut ja rustot ovatkin kesällä käteviä ottaa mukaan vaikka mökille, sillä ne säilyvät pitkään syömäkelpoisina.

Omistaja tuntee oman lemmikkinsä parhaiten ja oppii pian tietämään, millainen ravinto sopii oman rekun vatsalle. Maalaisjärkeä käyttämällä ja huolehtimalla oikeanlaisesta säilytyksestä ja sulattamisesta, onnistuu raakaruokinta ongelmitta kesälläkin.

Oscar-tuotesarjan monipuolisiin raakapakastetuotteisiin voit tutustua Lemmikin nettisivuilla. Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.

Teksti: Niina Kinnunen