kuivamuona

6 asiaa, jotka jokaisen koiranomistajan tulisi tietää koiran ruokinnasta

Koirasi on rakas perheenjäsen, joten haluat tarjota sille parasta mahdollista ravintoa. Kysyimme asiantuntijalta, MMT, agronomi, tutkija ja valjakkourheilija Riitta Kempeltä, miten koiran ruokavalio kannattaa koostaa sekä miten koiranruokien pakkausselosteita oikein luetaan.

1. Varmista, että koira saa sopivasti energiaa

Yksi elimistön ravitsemuksellisista perustarpeista on energian riittävä saanti. Se voidaan todeta tunnustelemalla koiran kylkiluita. Hyvinvointi on kohdallaan, kun kylkiluiden päällä on ohut rasvakerros. Mikäli sormet solahtavat kylkiluiden väliin, koira ei saa riittävästi ruokaa. Lihavan koiran kylkiluita on puolestaan vaikea tuntea.

”Jos koira ei saa riittävästi energiaa, se laihtuu. Aliruokinta voi vaarantaa myös muiden ravintoaineiden saannin. Aliruokinta voi johtua muun muassa siitä, ettei koira saa riittävästi ruokaa tai se ei pysty käyttämään ruoan raaka-aineita hyväkseen. Tällöin uloste on tyypillisesti löysää ja koira menettää nestettä sekä ravintoaineita, mikä voi johtaa pitkään jatkuessaan puutostiloihin”, Riitta Kempe kertoo.

Koiran ruokavalioon kuuluvat valkuaispitoiset raaka-aineet. Esimerkiksi Best-In Herkku -tuoreruokasarjan tuotteiden lihapitoisuus on 80 %.

2. Koira tarvitsee eläinperäistä valkuaista

Koira ei ole kaltaisemme sekaravinnon syöjä, vaan se on lähempänä lihansyöjää. Koiran ruokavalioon kuuluvat valkuaispitoiset raaka-aineet, kuten liha, kala, sisäelimet, laktoosittomat maitotuotteet ja juustot sekä kananmuna. Korkean lihapitoisuuden tuotteita ovat esimerkiksi Best-In Herkku Härkä, Best-In Herkku Kana ja Best-In Herkku Porsas. Ne sisältävät 80 % lihaa.

”Tärkeintä on, että koira saa hyvin sulavia ravintoaineita oikeassa suhteessa. Koirien ruoansulatuskanava on lyhyt, joten ruoka kulkee nopeasti läpi. Lihansyöjän ruokavalioon sopimattomat raaka-aineet, kuten raa’at kasviperäiset raaka-aineet, voivat aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä.”, Riitta Kempe sanoo.

3. Hiilihydraatit tarjotaan kypsennettyinä

Hiilihydraatteja ja kuituja koira saa viljoista ja kasviksista. Kasviperäiset raaka-aineet – esimerkiksi viljatuotteet, peruna ja juurekset – tarjotaan koiralle kypsennettyinä. Koiran ruokinnassa voidaan käyttää pieniä määriä myös kasviperäisiä valkuaisraaka-aineita (esimerkiksi herneitä ja papuja). Kuitua koira saa vihanneksista, kasviksista, marjoista tai erilaisista leseistä ja rouheista, kuten pellavansiemenrouheesta.

Best-In Kaura -tuoreruoat sisältävät puhdasta, suomalaista lihaa, kauraa ja kasviksia. Sarja on suunniteltu erityisesti herkkävatsaisten koirien tarpeisiin.

”Ravintoaineiden, valkuaisen, kuidun, kivennäisten ja vitamiinien tarve määräytyy koiran fysiologisen tilan, energiankulutuksen ja painon perusteella. Koiran kasvuvaihe, ikä, tiineys ja aktiivisuus – ne kaikki vaikuttavat ravintoaineiden tarpeisiin”, Riitta Kempe toteaa.

4. Tuoreruoka on luonnollinen vaihtoehto ruoansulatukselle

Koiran kuivaruoka on monelle tuttu, mutta miten on tuoreruoan laita? Tuoreruoka sisältää tuoretta, laadukasta lihaa ja kasviksia. Tuoreruokaa säilytetään jääkaapissa eikä se sisällä keinotekoisia säilöntä-, väri- tai makuaineita. Tuoksu on ihmisnenään mukavan mieto – toisin kuin monissa lämpimässä säilyvissä säilykkeissä tai koiranmakkaroissa.

Tuoreruoassa on korkea vesipitoisuus. Se on koiran ruoansulatusfysiologian kannalta ihanteellinen tilanne. Esimerkiksi Best-In Herkku Härkä -tuoreruoan kosteuspitoisuus on 70,5 % tuorepainosta ja Best-In Kaura Kalkkunan 73 %. Kuivaruoan kosteuspitoisuus on tyypillisesti vain noin 5 %.

”Ruoansulatus vaatii runsaasti vettä. Koira saa tuoreruoasta enemmän vettä kuin kuivaruoasta. Kuivaruokaa syövän koiran tulisi juoda riittävästi vettä eli noin 2–3 kertaa kuivaruoan määrän verran”, Riitta Kempe huomauttaa.

5. Tuoteselosteesta selviää, millaiselle koiralle ruoka sopii

Kun ostat koiranruokaa, valitse elämänvaiheeseen sopiva vaihtoehto tutustumalla pakkausmerkintöihin ja annostussuositukseen.

Valmistusaineet nimetään yksittäisinä aineina (esimerkiksi naudanliha) tai ryhminä (kuten liha- ja eläinperäiset tuotteet). Ne luetellaan määrällisesti suurimmasta pienimpään. Best-In Kaura Kalkkuna -tuoreruoka sisältää suomalaista kalkkunanlihaa ja -rasvaa (55 %), vettä, kauraydinjauhoa (5 %), porkkanaa, parsakaalia, kananmunaa, liivatetta, pellavarouhetta sekä vitamiini- ja kivennäisaineita. Tuote sisältää eniten suomalaista kalkkunanlihaa ja -rasvaa, koska ne mainitaan pakkausselosteessa ensimmäisinä.

Ravintoainekoostumuksessa ilmoitetaan täysrehun sisältämien pääravintoaineiden (valkuaisen, rasvan, kuidun ja epäorgaanisen aineksen) määrä. Kivennäisaineita sisältävän täydennysrehun pakkauksessa ilmoitetaan kalsiumin, natriumin ja fosforin määrät, samoin kuin lisättyjen A- ja D-vitamiinien sekä hivenaineiden määrät.

Koirien tuoreruoka sisältää tuoretta lihaa ja kasviksia eikä lainkaan keinotekoisia säilöntä-, väri- tai makuaineita. Best-In-tuoreruoat löydät lähikaupasta kylmähyllystä.

”Ainesosien perusteella omistaja voi valita sellaista ruokaa, jonka valmistusaineita hän pitää hyvänä. Kun valmistusaineiden merkinnässä käytetään ryhmänimiä yksittäisten ainesten sijasta, saa tarkat tiedot kysymällä valmistajalta. Mielestäni yhteystieto onkin tuoteselosteen tärkein tieto”, Riitta Kempe vinkkaa.

6. Avainlippu kertoo suomalaisesta työstä – varmista myös raaka-aineiden kotimaisuus

Pakkaus kertoo ainesosien lisäksi paljon tärkeää tietoa koiranruoasta sekä sen valmistajasta. Tuote on valmistettu Suomessa, jos Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt sille Avainlippu-merkin. Tutki myös, ovatko raaka-aineet kotimaisia. Best-Inin tuotteille on myönnetty Avainlippu ja tuotteissa käytetään aina suomalaista lihaa. Kotimaista suosimalla varmistat mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen ja tuet suomalaista työtä.

”Valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat vastaavat tuotteidensa laadusta, turvallisuudesta ja merkinnöistä. Jos haluat lisää tietoa, uskalla kysyä ja haastaa”, Riitta Kempe muistuttaa.

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Best-In Oy:n kanssa. Best-In valmistaa laadukasta koiranruokaa Kuopiossa Kallaveden rannalla. Tuotteissa käytetään 100 % suomalaista lihaa ja niitä myydään lähikaupoissa eri puolilla Suomea. Yritys tunnetaan erityisesti tuoreruoastaan, lisäksi valikoima sisältää makupalat ja pakasteet. Tuotteille on myönnetty Avainlippu merkiksi suomalaisesta työstä. Best-In Oy on osa Atria-konsernia.

Best-In valmistaa Kuopiossa Kallaveden rannalla tuoreruokaa, makupaloja ja pakasteita. Kaikissa tuotteissa käytetään 100 % suomalaista lihaa ja niille on myönnetty Avainlippu-merkki.

Kurkistus koirankuppiin: Mitä eroa on raakaruoalla ja kuivamuonalla?

Suuri osa suomalaisista koirista syö ravinnokseen pääasiassa tehdasvalmisteista kuivamuonaa, tutummin raksuja, mokruja tai nappuloita. Viime vuosina raakaruokinnan suosio on kuitenkin kasvanut, ja yhä useampi tiputtaa ruokakuppiin nappuloiden sijaan tai lisäksi raakaravintoa.

Koiranruokakeskustelussa nähdään usein värikästä kieltä ja kärkkäitä vastakkainasetteluja. Erityisesti raakaruokinta ja toisaalta kuivamuona puhuttavat koiraihmisiä. Kopistellaanpa koirankuppeja ja laitetaan niiden sisältö syyniin.

Valmiita kuivamuonia on tarjolla moneen lähtöön – laadukkaat ruoat löytää tutkimalla raaka-aineluetteloa. Kuva: Pixabay

Kuiva vs raaka

Jokaisella koiranomistajalla on omat perustelunsa siitä, mihin ruokintamalliin päätyy. Yksi katsoo edullista hintaa, toinen miettii arjen ja ruokailun sujuvuutta, kun taas kolmas alleviivaa terveellisyyttä. Yhä useampi kuluttaja toivoo koiranmuonalta kaikkia näitä ominaisuuksia.

Vaihtoehtoja on tarjolla valtavasti. Lemmikkiruokahyllyn säkkiriveistä löytyy omansa niin pennuille, senioreille, aktiivisille kuin vaikka allergisille koirille. Määrän mukana tulee myös laadun vaihtelevuus: halppisnappuloiden pääraaka-aineena ovat usein lihaa edullisemmat viljat ja ne sisältävät paljon hiilihydraatteja, kun taas laadukkaammat ruoat sisältävät enemmän koiralle suotuista eläinperäistä proteiinia ja rasvaa.

Yhä useammasta kaupasta löytyy myös valmiita koiran raakaruokia ja -pakasteita, kuten jauhelihoja, lihapullia ja lihaisia luita. Raakaruokinnassa koiralle annetaan mahdollisimman luonnollista raaka-aineista valmistettua ruokaa, joka jäljittelee koiran luonnovaraisten esi-isien syömää ravintoa. Raakaruokinnasta on lukuisia versioita, mutta pääosassa ovat eläinproteiinin lähteet, kuten raaka liha, sisäelimet, kala sekä rasva, luut, soseutetut kasvikset, marjat ja muut lisät.

Moni valitsee nappulat niiden helppouden takia. Laadukkaissa valmisruoissa koiran ravinnolliset tarpeet on mietitty valmiiksi, joten sitä on helppo kaataa kippoon pussin kyljessä olevan suuntaa-antavan ohjeistuksen mukaan. Raakaruoka-annoksen kokoaminen puolestaan vaatii omistajalta enemmän tiedonhankintaa ja valmistautumista, jotta koira varmasti saa ruoasta kaiken tarvitsemansa. Kaupasta valmiiksi saatavia raakavalmisteita ja tietoa on kuitenkin aina vain paremmin saatavilla, joten kynnys raakaruokinnan aloittamiseen on madaltunut.

Yhä useampaa tiedostavaa kuluttajaa kiinnostaa myös koiranruoan ja sen raaka-aineiden alkuperä. Tämä voi olla vaikeaa selvittää monista nappulamerkeistä, joista suuri osa valmistetaan ulkomailla, ja Suomessa valmistettavienkaan ruokien pakkauksista ei aina löydy merkintää raaka-aineina käytettyjen lihojen alkuperästä. Sen sijaan kotimaisissa raakatuotteissa lihan alkuperä on yleensä merkitty selkeästi.

Osana raakaruokintaa koiralle tarjotaan muun muassa lihaisia luita. Kuva: Eläinruokatehdas Lemmikki

Raakaruokinta kasvattaa suosiotaan

Kaikki varmasti toivovat parasta omalle rakkaalle lemmikilleen. Aikana, jolloin koirilla on ennätyksellisen paljon erilaisia sairauksia aina korva- ja iho-ongelmista, ruoansulatusvaivoihin ja ylipainoon, ravinnon terveellisyys ja luonnonmukaisuus on aiempaa vahvemmin tapetilla. Moni etsii apua koiran vaivoihin vaihtamalla nappulat raakaravintoon.

Valitettavasti tutkimustietoa raakaruoan hyödyistä ja riskeistä on vielä vähän. Suomalainen tutkimusryhmä DogRisk on kerännyt vuodesta 2009 tietoja yli 11 000 suomalaisen koiran ruokavalioista ja sairauksista. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää erityisesti ravinnon vaikutus koirien sairauksiin.

Tutkimusryhmän johtaja, eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo muun muassa MediaPlanetin artikkelissa, että alustavien tulosten mukaan raakaruokaa syövillä lemmikeillä on harvemmin sairauksia, kuten allergioita, iho-, korva-, nivel-, ja suolistovaivoja. Tutkimus on vielä kesken, eikä varmaksi tiedetä, onko raakaruoan hyötyjen taustalla kypsentämättömyys, rasva, hiilihydraatien vähyys vai hyödylliset bakteerit.

Osa valitsee mieluummin kuivamuonan pelätessään raakaruokinnan riskejä. Raakaan lihaan liittyy aina kypsennettyjä tuotteita suurempi riski sisältää ihmisille ja eläimille haitallisia mikrobeja, kuten salmonellaa, kampylobakteereja tai EHEC-bakteereja. Raakaruokinnassa kannattaakin suosia kotimaista lihaa, ja koiranomistajan on tärkeä huolehtia raa’an ruoan oikeaoppisesta, hygieenisestä säilytyksestä, sulatuksesta ja käytöstä.

Evira valvoo Suomessa raakaruokaa lemmikeille valmistavien toimintaa ja tuotteiden laatua.

Kokeile uusia ruokia maltilla

Kuivamuonaa, raakaruokaa vaiko molempia sekaisin… valitettavasti koiranruokakeskusteluun ei ole yksiselitteisiä hokkus pokkus -ratkaisuja. Vaihtoehtojen puntaroiminen jatkuu, ja keskustelu kehittyy sitä mukaa, kun saamme uutta tutkimustietoa.

Vaihtoehtojen laajassa viidakossa on puolensa: jokaiselle koiralle voi löytyä yksilöllisiin tarpeisiin sopiva ruoka, mutta toisaalta vaihtoehtojen läpikäyminen voi olla pitkä ja turhauttava matka. Kokeilemalla selviää, sopiiko omalle lemmikille parhaiten kuivanappuloiden vaiko raakaruoan popsiminen.

Ruokavaliota ei kuitenkaan kannata vaihdella yhtäkkisesti ja radikaalisti toiseen, sillä koiran lyhyt ruoansulatus sekoittuu herkästi suurista muutoksista. Ota siis ensin selvää ruokinnan sopivuudesta ja aloittamisesta ja noudata ammattilaisten ohjeistusta.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.