Edesmennyt näyttelijä James Stewart kuuluu ainakin Kuonon toimituksen kaikkien aikojen suosikkinäyttelijöihin. Harva tiesi kuitenkin, että eläessään Stewart oli todellinen koiraihminen. Löysimme YouTubesta pätkän haastatelusta, jossa hän lukee itse kirjoittamansa todella, todella kauniin koirarunon. Itse asiassa runo on niin kaunis, että se saa talkshow-juontajankin itkemään.
Päätimme Kuono toimituksessa ottaa taiteellisen vapauden ja suomentaa tuon kauniin runon. Tässä tuosta runosta hyvin vapaa suomennos.
Muistan aina koirani Beaun
Hän ei koskaan kutsusta tullut,
ellei saanut tennispalloo
Tai tuli jos sattui huvittaman
Mutta harvemmin niin pääsi tapahtumaan
Kun hän oli nuori,
ei hän oppinut seuraamaan
Tai istumaan tai odottamaan,
Mieluummin kulki teitä omiaan
Kuri ei ollut häntä varten
Mutta tylsää ei silti ollut
Ruusupuskankin tonki tahallaan
Ja kuin komensin, hän kii tarras hampaillaan
Hän puri montaa tyyppiä päivittäin
Jakelupoika suosikkiuhrinaan
Kaasumies ei mittaria lukenut
Hän ei kauhukoiraa tukenut
Hän pisti talon liekkeihin
Se stoori ei mahdu näihin riveihin
Tietenkin hän selvisi
Samoin taloparkakin
Iltaisin Gloria vei hänet ulos
Hän oli aina ovella eka
Vanhus ja minä tulimme perästä
Koska luumme eivät olleet terästä
Hän piristyi mamman kanssa ulkona
Olivatpa he kaunis pari
Kun oli valoisaa ja turistit ulkona
He saivat aikaan kuohuntaa
Välillä hän pysähtyi paikoilleen
Ja katseli ympärilleen
Varmisti että vanhus oli siellä
Ja pysyi kintereillä
Meillä mennään ajoissa nukkumaan, minä etunenässä
Ja kun lähdin, hän katsoi minua
Ja nousi takan edestä
Hän tiesi pallon olevan yläkerrassa
Annoin sen välillä leikkiä
Hän työnsi sen sängyn alle
Ja kaivoin sen pois hymyillen
Ja sitten hän kyllästyi pallon heittelyyn
Ja nukahti alta aikayksikön
Joskus hän tuli viereemme nukkumaan
Ja minä taputin hänen päätään uinuvaa
Joskus öisin tunsin tuijotuksen
Heräsin ja näin hänet istuen
Ja silloin silitin hänen turkkiaan
Joskus hän päästi tyytyväisen huokauksen
Hän heräsi joskus öisin
Ja pelkäsi jotakin
Elon pimeässä oli paljon asioita
Ja hän oli iloinen turva lähellään
Ja nyt hän on pois
Joskus oisin tunnen hänen läsnäolonsa
Hyppäävän viereen sänkyymme
Taputan hänen päätään
Ja tunnen joskus sen tuijotuksen
Ja silloin silitän hänen turkkiaan
Mutta hän ei ole enää täällä
Voi kun se ei olisi niin
Rakastan aina koiraani, jonka nimi oli Beau
