Niinpä niin. Internetin koirapalstoilla, oli aihe mikä tahansa, törmää todennäköisesti vähintään yhteen ”seropit vs. rotupit” – ketjuun. Siellä seropien omistajat ja rotupien omistajat taistelevat samalla kaavalla vaikka ikuisuuksiin saakka aiheesta, kumpi näistä koirista onkaan se parempi, terveempi, moraalisempi, hyödyllisempi… Aiheita riittää. Ja lähes aina löytyy näitä, jotka vannovat sekarotuisten nimeen vain siksi, että ”sekarotuiset ovat terveempiä.”
Itse voin jo nyt sanoa, etten seiso kummankaan puolella. Omistan niin seropin kuin rotukoirankin, sekä yhden ”paperittoman puhtaan” alias sekarotuisen. Ei kukaan täysjärkinen edes lähde väittämään koiraansa puhtaaksi ilman papereita. Ainakaan internetissä. En myöskään usko siihen, että sekarotuisuus takaa terveen elämän, onhan siitä tehty jo tutkimuksiakin.
Ainut, mikä minua sekarotuisissa harmittaa, on joidenkin kieroutunut ajatusmaailma. Auta armias, jos joku aikoo tietentahtoen teettää sekarotuiset pennut. Siitä se riemu vasta raikaakin. Toisaalta en hyväksy sekarotuisten pennuttamista ilman ”hyvää” syytä, vanhempien terveystarkastuksia (joka muuten sisällyttää luustokuvauksen!) ja _maltillista_ hintaa. On huvittavaa, että terveystarkastamattomista vanhemmista pyöräytetyistä mikseistä pyydetään yli 500 euroa, ja jotkut vielä tyytyväisenä maksavat hinnan. Myöhemmin ehkä harmittaa, tai sitten ei.
Voin sanoa, että sekarotuiset eivät tietenkään ole yhtä arvokkaita, kuin rotukoirat. Tällä tarkotan vain ja ainoastaan rahallista arvoa. Rotukoira voi saada jos jotakin titteliä ja näin myöskin kyseisen koiran pennuista nyhdetään enemmän rahaa, mutta mikäli sekarotuinen on perusterve ja mitä mahtavin kotikoira, ei se ole rahallisesti arvokas. Siksi suurien rahasummien pyytäminen sekarotuisista haiskahtaa rahanahneen touhulta, mutta yleensä korkean hinnan syyksi ilmoitetaan, ”ettei kukaan ostaisi pentua hetken mielijohteesta.” Jotenkin luulisin, ettei kukaan maksaisi edes 200 euroa hetken mielijohteesta. Toinen kummallinen syy pentujen korkealle hinnalle on nartun sterilisointi pennuista saaduilla rahoilla. Yhtälailla voisin mainostaa, että tahdon matkustaa etelään saamallani rahasummalla, siksi korkeat hinnat. Ei pentujen ostajilla pitäisi olla mitään velvoitetta maksaa muiden koirien leikkaamista.
Sekarotuinen koira on yhtälailla rakas lemmikki ja perheenjäsen kuin rotukoirakin, mutta sekarotuisuus asettaa rajoja harrastamiseen. Tai eihän se harrastamista rajoita, vaan kisaamista. Silti omat koirani ovat tismalleen samalla viivalla, enkä näe rotukoiraa yhtään sen ”parempana” kuin sekarotuistakaan. Hyväksyn sekarotuisten harkitun pennuttamisen siinä missä rotukoirienkin.
Odotan innolla sitä päivää kun koiraihmisten maailmassa saadaan vihdoin päätettyä, kumpi vaihtoehto on parempi. Ennen sitä suosittelen kaikkia varaamaan kaapit täyteen popcornia ja iskemään koirapalstat kirjanmerkkeihin, sillä välillä keskustelut käyvät mitä mielenkiintoisimmiksi.
Essi Savolainen
Haluatko sinä kolumnisi tälle palstalle? Lähetä kirjoittamasi teksti ja kuvasi sähköpostitse osoitteeseen suvi @ kuono.fi. Jokaisesta julkaistusta kolumnista lähetämme pienen koiramaisen palkinnon!
