Monelle koiranomistajalle lemmikin rokottaminen on itsestäänselvyys. Mutta minkälaisia tauteja vastaan oikeastaan rokotamme koiramme? Entä, jos koiraa ei rokotetakaan?

Kun taloon tulee uusi koiranpentu, kuuluu uuden omistajan ensimmäisiin velvollisuuksiin pennun rokottaminen 12 viikon iässä. Kuukausi tästä, pennun ollessa nelikuinen, haetaan tehosterokotukset, ja uudet jälleen pennun täytettyä vuoden. Tämän jälkeen rokotuksia tehostetaan yhdestä kolmeen vuoden välein.

Liity Kuonon Koiraperheeseen 🐶

Saa viikoittainen yhteenveto parhaista koiranhoidon artikkeleista, liity mukaan arvontoihin ja saa alennuksia koiratuotteista!

Suomessa rokotusohjelmaan kuuluvat pistokset penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, parvoa, rabiesta sekä kennelyskää vastaan. Rokotteessa koiralle annetaan taudin aiheuttajaa tai osia siitä sellaisessa muodossa, että eläimen elimistön oma puolustusjärjestelmä aktivoituu. Rokotteiden suojaava vaikutus perustuu siihen, että koiran elimistö muistaa altistuneensa taudinaiheuttajille ja reagoi jatkossa samaan tautiin puolustautumalla nopeasti ja tehokkaasti.

Rokottaminen ei anna välitöntä suojaa, vaan koiran elimistö muodostaa vasta-aineita rokotteen sisältämille taudinaiheuttajille. Jotta koira pystyy muodostamaan vasta-aineet, on sen oltava terve eikä sillä saa olla sisäloisia, minkä vuoksi koira suositellaankin madotettavaksi reilu viikko ennen rokotusta. Tällöin puolustusjärjestelmällä on parhaat edellytykset toimia.

– Vasta-aineet eivät muodostu heti, vaan elimistöltä kestää jonkin aikaa, ennen kun se saa täyden vasta-ainesuojan muodostettua. Tästä syystä rokotuksilla on 21 vuorokauden varoaika, kertoo eläinlääkäri Johanna Vaurio eläinlääkäriasema Taikatassusta.

Rabies herättää raivon

Osa taudeista, joita vastaan koiria rokotetaan, on niin kutsuttuja zoonooseja, eli ne voivat tarttua koirasta myös ihmiseen. Yksi zoonooseista on rabies eli raivotauti, jota kutsutaan ihmisellä vesikauhuksi. Koira rokotetaan raivotautia vastaan ensimmäisen kerran neljän kuukauden ikäisenä ja sittemmin suojaa tehostetaan valmisteesta riippuen yhdestä kolmeen vuoden välein.

Raivotauti on rabiesviruksen aiheuttama aivo-selkäydintulehdus, joka voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin. Oireiden ilmaannuttua tauti johtaa lähes poikkeuksetta kuolemaan muutaman päivän kuluessa. Tartunta leviää syljen välityksellä eli esimerkiksi pureman kautta tai syljen joutuessa limakalvoille, kuten silmiin, suuhun tai nenään. Koira voi saada tartunnan esimerkiksi raivotautisen ketun tai supikoiran puremasta.

Sairauden itämisaika on muutamasta viikosta kuukausiin, jopa vuosiin, koiralla useimmissa tapauksissa 21–80 päivää. Rabiesvirus etenee puremasta hermoratoja pitkin selkäytimeen ja aivoihin. Keskushermostosta se leviää sylkirauhasiin ja erittyy sylkeen, joten virusta voi olla syljessä jo ennen varsinaisten oireiden ilmenemistä.

Raivotaudin oireita ovat muutokset eläimen käytöksessä sekä erilaiset halvausoireet. Raivotautiin sairastunut eläin voi olla kiihtynyt ja aggressiivinen: se voi hyökätä muiden eläinten, ihmisten ja esineiden kimppuun purren niitä raivokkaasti. Niin kutsutussa hiljaisessa tautimuodossa eläimen käytös ei välttämättä muutu, vaan ensimmäiset havaittavat oireet ovat esimerkiksi nielun ja alaleuan lihasten halvaukset. Myös raivoisa tautimuoto etenee halvausvaiheeseen, ja ensimmäisten halvausoireiden ilmaannuttua tauti etenee nopeasti ja tappaa sairastuneen eläimen muutamassa päivässä.

Rabiesta esiintyy kaikissa maanosissa Etelämannerta lukuun ottamatta. Suomen lähialueilla Venäjällä ja Virossa raivotautia tavataan sekä kulkukoirissa ja -kissoissa että villieläimissä, ja Suomen kaakkoisrajalle levitetäänkin vuosittain villieläinten syöntirokotteita, jottei tartunta pääsisi leviämään Suomeen. Viimeinen kotimainen tartunta todettiin ihmisellä vuonna 1934 ja kotieläimellä 1990-luvun alussa Kaakkois-Suomessa. Paras keino torjua rabiesta Suomessa on huolehtia lemmikkien asianmukaisesta rokottamisesta sekä välttää laitonta koirakauppaa ulkomailta.

rokotukset2Monioireinen penikkatauti

Penikkatauti on yksi koiran vanhimmista infektiotaudeista, joka on tunnettu jo satojen vuosien ajan. Se on helposti tarttuva virustauti, jonka oireet ovat hyvin monimuotoisia. Sairauden ensivaiheissa tyypillisimpiä ja ohimeneviä oireita ovat kuume, sierainvuoto, silmätulehdukset, hengitystie- ja ruoansulatuskanavaoireet sekä polkuanturoiden ja kirsun paksuuntuminen.

Yleensä muutamia viikkoja ensioireiden jälkeen koiralla voi esiintyä erilaisia hermosto-oireita, kuten lihasnykäyksiä pään tai jalkojen lihaksissa, tuntopuutoksia, halvauksia sekä kouristuskohtauksia. Vakavat hermosto-oireet johtavat koiran invalidisoitumiseen ja usein lopettamiseen.

Penikkatauti myös altistaa koiran bakteeritulehduksille, jotka voivat johtaa eläimen kuolemaan. Tauti tarttuu koirasta toiseen pisaratartuntana hengitystie-eritteiden välityksellä jopa kuukausia tartunnan puhkeamisesta. Tautia esiintyy nisäkkäillä, yleisimmin koirilla, mutta se ei tartu ihmiseen, vaan ihmisen penikkataudilla viitataan sääriluussa olevaan, urheilijoille tyypilliseen tulehdukseen.

Suomessa oli vuosina 1994–1995 laaja penikkatautiepidemia, jonka aikana tuhansia koiria sairastui. Valitettavasti taudille ei ole kehitetty parantavaa hoitoa, joten sitä voidaan hoitaa vain lievittämällä oireita sekä ennaltaehkäisemällä bakteeritulehduksia antibioottien avulla.

– Suomessa on onneksi kattava rokotussuoja, ja tätä kautta niin sanottu lauma-immuniteetti, joka estää epidemioiden synnyn. Viimeisin penikkatautiepidemia johtui siitä, että eräs rokote ei antanutkaan täyttä suojaa. Se, että koiria sairastui osoittaa, että jos koirat jätettäisiin rokottamatta, tauti leviäisi varmasti, Vaurio sanoo.

Parvo on pennun tauti

Parvovirus on tavallisimmin nuorilla koirilla esiintyvä viruksen aiheuttama suolistotulehdus, jonka oireita ovat voimakas oksentelu ja ripuli, jotka voivat lyhyessä ajassa johtaa koiran kuivumiseen ja menehtymiseen. Lisäksi virus vaurioittaa koiran ruuansulatuskanavaa, ja vaurioituneen suolen kautta elimistöön leviävät bakteerit voivat aiheuttaa verenmyrkytyksen ja kuoleman. Parvoa esiintyy jatkuvasti myös Suomessa.

Koska rokotteen antama suoja tautia vastaan on hyvä, tautia tavataan useimmiten pennuilla ja rokottamattomilla eläimillä. Pennuilla parvo saattaa aiheuttaa myös sydänlihastulehduksen, joka voi olla kohtalokas. Vaikka parvo on aikuisella koiralla epätavallinen sairaus, se on hengenvaarallinen ja kallis hoitaa.

Mitä nuorempi pentu on, sitä vähemmän immuniteettia sillä on ja sitä herkempi se on parvotartunnalle. Vastasyntynyt pentu saa vasta-aineita infektiotauteja vastaan emänsä ternimaidosta, joka sisältää kaikkia niitä vasta-aineita, joita emällä on omassa verenkierrossaan ja joita se on rokotuksissa saanut.

Parvo tarttuu koirasta toiseen kosketustartuntana tai esimerkiksi ulosteiden välityksellä. Tauti itää kolmesta kahdeksaan päivää ennen oireiden alkamista, ja tartunnan saaneet koirat voivat levittää virusta jopa kolme viikkoa tartunnasta sekä jo ennen oireiden ilmaantumista.

Koiran parvovirus säilyy ympäristössä erittäin hyvin, jopa useita kuukausia. Se voi kulkeutua eteenpäin esimerkiksi kengissä tai vaatteissa ja kestää myös jäätymistä sekä useimpia kodin desinfiointiaineita. Tästä syystä virusta on käytännössä kaikkialla, ja koiran rokottaminen sitä vastaan onkin erittäin tärkeää. Koira rokotetaan sekä parvoa että penikkatautia ja tarttuvaa maksatulehdusta ensimmäisen kerran 12 viikon iässä.

Maksatulehdus tarttuu pitkään

Koiran tarttuvan maksatulehduksen aiheuttaa adenovirus. Tartunta leviää suorassa kontaktissa koirasta toiseen tai ulosteen, virtsan ja syljen välityksellä, ja säilyy tartuntakykyisenä ympäristössä viikkoja, jopa kuukausia. Taudin itämisaika on neljästä yhdeksään päivää tartunnan saamisesta oireiden alkuun.

Tarttuvan maksatulehduksen oireita ovat väsymys, ruokahaluttomuus, kuume, keltaisuus, keskushermosto-oireet, oksentelu ja ripuli sekä eri puolilla kehoa esiintyvä turvotus. Noin neljäsosalle sairastuneista koirista kehittyy taudin jälkioireena niin sanottu blue eye – eli sininen silmä -syndrooma, jossa molempien silmien sarveiskalvot samentuvat ja näyttävät sinisiltä. Samentuma häviää yleensä itsekseen ja lievissä sairaustapauksissa se voi olla taudin ainoa oire.

Taudinkuva vaihtelee lievistä oireista vakavaan maksan toimintahäiriöön. Vaikka koira olisi jo parantunut taudista, se voi levittää virusta virtsassaan jopa kuukausia. Kerran sairastettu tauti antaa koiralle elinikäisen immuniteetin sairautta vastaan. Eläinlääkäri Vaurion mukaan tarttuvaa maksatulehdusta ei rokotteiden ansiosta esiinny Suomessa.

Kennelyskä tarttuu tapahtumissa

Kennelyskäksi kutsutaan koirien helposti tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta, jonka aiheuttavat eri hengitystievirukset. Kennelyskä tarttuu helposti pisaratartuntana yskimisen välityksellä sekä suorassa kontaktissa koirien nuuskiessa toisiaan, ja siksi sitä esiintyykin usein paikoissa, joissa on paljon koiria. Kennelyskää esiintyy myös Suomessa.

Taudin itämisaika on kolmesta kymmeneen päivää, useimmiten hieman vajaa viikko. Taudin tyypillisimmät oireet ovat voimakas kuiva yskä sekä sierainvuoto. Virusten vaurioittamiin hengitysteihin pesiytyy helposti bakteereja, joista yleisin on Bordetella, joka aiheuttaa henkitorven- ja keuhkoputkentulehduksen. Sairauden akuutti vaihe kestää noin viisi päivää ja yskä noin kaksi viikkoa.

Pennut saattavat menehtyä kennelyskän aiheuttamiin tulehduksiin, ja vanhemmille koirille jälkiseurauksena saattaa olla krooninen keuhkoputkentulehdus. Tauti saattaa edetä myös keuhkokuumeeksi, johon sairastuvat herkemmin nuoret kuin vanhat koirat.

Kennelyskän tärkeimpänä hoito-ohjeena on riittävän levon takaaminen koiralle. Koiran voi suojata kennelyskältä rokottamalla sen vuoden välein. Rokottaminenkaan ei kuitenkaan takaa kaikille täydellistä suojaa, mutta se saattaa lieventää taudin oireita.

Rokottamatta jättäminen ei välttämättä ole laiskuutta

Suurelle osalle koiranomistajista lemmikin rokottaminen on itsestäänselvyys, ja esimerkiksi harrastavalta koiralta vaaditaan suositusten mukaiset rokotteet kokeisiin ja kisoihin osallistumiseksi. Kaikkia koiria ei kuitenkaan ole rokotettu, eikä syy välttämättä ole omistajan piittaamattomuudessa tai laiskuudessa.

Rokotteiden käyttöön liittyy aina haittavaikutusten mahdollisuus. Kuitenkin vain pieni osa rokotteista aiheuttaa reaktioita, jotka nekin ovat yleensä nopeasti ohimeneviä. Vakavin rokotteiden aiheuttama haittavaikutus on anafylaktinen shokki eli voimakas yliherkkyysreaktio, joka voi aiheutua minkä tahansa vieraan aineen joutumisesta koiran elimistöön. Jos koira saa rokotteesta vakavan yliherkkyysreaktion, on riskit syytä punnita ennen koiran rokottamista uudelleen.

Ulla Vaskelaisen 11-vuotias kääpiöpinseri Venni on rokotettu viimeksi 4-5 vuotta sitten. Yhdessä eläinlääkärin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen koiravanhuksen rokotusohjelma päätettiin lopettaa.

– Koirallani on ollut lähes koko ikänsä epilepsia. Koska kohtaukset aiheuttavat arvaamattomuutta, emme juuri tapaa vieraita koiria. Emme käy esimerkiksi koirapuistossa emmekä näyttelyissä lääkityksen vuoksi. Lopetin Vennin rokottamisen osittain sen iän vuoksi, mutta toki myös sairauden tuomat rajoitteet vaikuttavat siihen, etten näe rokottamista tarpeellisena, Vaskelainen kertoo.

Vaskelaisen kotona on tällä hetkellä Vennin lisäksi puolivuotias, näyttelyissä käyvä pentu, joka on rokotettu suositusten mukaan. Vaskelainen kertoo olevansa myös erittäin tarkka rokotteiden varoajoista ennen pennun tutustuttamista muihin koiriin. Vaskelainen ei koe näyttelyissä kiertävää pentua uhkana rokottamattomalle Vennille, sillä hänellä ei ole tapana antaa koiransa tervehtiä vieraita.

– En ole ihan varma, mitä mieltä olen esimerkiksi kennelyskärokotteesta, sillä se muuttaa muotoaan. Korviini ei ole tullut tietoa, että koira olisi menehtynyt kennelyskään ilman rokotetta. Joten rokotteen hyödyllisyys mietityttää ja toisaalta sekin, onko rokotteissa kuitenkin jotain piileviä haittoja. Esimerkiksi kääpiöpinsereillä on ilmennyt yliherkkyyksiä yhteen rabiesrokotteeseen, Vaskelainen pohtii.

Hän kuitenkin kertoo rokottavansa omat näyttelyissä käyvät koiransa – eikä vain siksi, että se on pakko. Erityisesti paljon ulkomailla käyvälle tai Suomen rajojen ulkopuolella asuvia koiria tapaaville hän pitää rokotteita tärkeinä.

Lähteet: Univet, Eläinlääkäriin.fi, MSD Animal Health, Evira

Kuono on olemassa yhteistyökumppaniemme ansiosta.
Pääyhteistyökumppanimme vuonna on Jalo.

Tilaa Kuonon Uutiskirje

Kuonon postituslistalla kuulet ensimmäisenä, mitä Kuonossa tapahtuu.
Uutiskirjeessä järjestetään myös omia kilpailuja ja muuta mielenkiintoista.


Saa Kuonon parhaat koiranhoidon artikkelit kätevänä e-kirjana! Yli 60 sivua koiranhoitoon liittyviä vinkkejä ja oppaita. Lataa ilmainen kirja nyt!

Lataamalla e-kirjan liityt myös Kuonon viikkokirjeeseen, jonka voit peruuttaa milloin tahansa.