Kysymys:
”Meillä on 11 viikkoa vanha Chow chow -uros. Mauri osaa jo hienosti nimensä, tulee luokse kutsuttaessa, istuu ja makaa käskystä. Fiksu ja nopeasti oppiva pentu. Mutta ongelmana onkin ei toivottu käytös – Mauri on kuin piraija! Vaikka koitamme väsyttää sitä ulkoilemalla ja lelujakin on mistä valita, on hetkiä jolloin vain ”ihmisliha” kelpaa! Tähän asti olemme yrittäneet hepulikohtauksen sattuessa kohdistaa energian omiin leluihin mutta se ei tunnu auttavan. Lopuksi käy aina niin että olemme molemmat koiraa paossa sohvalla, kunnes se menettää kiinnostuksensa. Mitä oikeasti kuuluu tehdä? Miten kiellämme oikealla tavalla väärän käytöksen?
Kiitos jo etukäteen vastauksestasi!
Tuulikki
Lotta vastaa:
Hei Tuulikki!
Onnittelut uudesta koiranpennusta. Teillä on nyt menoa ja meininkiä kun Mauri on vielä pentu. Pentuna koirat opettelevat niiden elämän sääntöjä, sallittuja ja kiellettyjä asioita. Pureminen ja erityisesti puremiseen sallittu voima on niille yksi oppimisen kohta, ja voin taata että ette ole ainoa perhe joka painii saman ongelman kanssa.
Ihan aluksi lienee syytä todeta, että kaiken mahdollisen, myös käsien, pureminen on täysin normaalia käyttäytymistä pennulle. Se ei silti ole suotavaa, eikä toivottavaa käytöstä. Sanon tämän siksi, että olen joskus törmännyt myös virheluuloon, että käsiä pureva pentu yrittäisi jotenkin pomottaa tai johtaa ihmisperhettään. Todellisuudessa pentu vain leikkii ja kokeilee mikä kaikki on sallittua.
Olette toimineet Maurin puremisen kanssa erittäin hyvin. Olette tarjonneet koiralle riittävästi sallittua tekemistä – loistavaa! Kirjoituksestasi ei käy ilmi, onko Maurilla myös sallittua pureskeltavaa, puruluita, pahvilaatikoita tai muuta vastaavaa. Niitä olisi hyvä olla saatavilla aina, sillä koiranpennun puremisen tarve on valtava, ja jos sallittuja esineitä ei ole saatavilla, se pureskelee jotain muuta. Mutta tämä yksinään ei auta käsien puremiseen, vaan koiralle pitää olla jokin merkitys sillä, pureeko se vai ei. Huolehdi siis siitä, että pureminen ei ole portti kivaan tekemiseen.
Jos Mauri alkaa purra käsiä, kun leikit sen kanssa, lopeta leikki ja pysäytä käsien liike. Jos koira lopettaa puremisen, jatka heti leikkiä, ja pysäytä taas jos pureminen alkaa. Jos käsien pysäyttäminen ei riitä, nouse ylös ja nosta kädet vaikka rinnalle ristiin, niin että Mauri ei yletä puremaan niitä. Heti kun koira lopettaa käsien hamuamisen ja menee takaisin lattialle, kyykisty sen perässä ja aloita leikki tai tarjoa sille jokin lelu. Mainitsemasi sohvalla paossa oleminen ei myöskään ole huono vaihtoehto näin pentuvaiheessa, se voi olla käytännön elämässä yksi järkevimpiä tapoja rauhoittaa tilanne.
Koiranpentu saattaa purra myös jalkoja ihmisten kävellessä tai villiintyä niin, että se puree melkein mitä tahansa. Tällöin kannattaa noudattaa samaa ohjetta: pysäyttää liike. Joskus koiranpennut kuitenkin menevät niin ylikierroksille, että ne eivät enää pysty keskittymään mihinkään, ja silloin on järkevintä siirtää ne hetkeksi aitaukseen, häkkiin tai toiseen huoneeseen rauhoittumaan. Tätä ei pidä tehdä jos koira selvästi pelkää häkkiä tai toista huonetta, tai jos se ei osaa rauhoittua sinne ollenkaan. Toiseen tilaan sulkemista ei myöskään pidä tehdä rangaistuksenomaisesti, vihaisena ja ovia paiskoen, vaan mahdollisimman neutraalisti
Puremisen tarve koirilla vähenee merkittävästi kun ne ovat vaihtaneet maitohampaansa pysyviin, osalla koirista jo paljon aikaisemmin. Tärkeää on huolehtia siitä, että käsiä – tai ylipäänsä ihmisiä – näykkimällä koira ei saa mitään, mitä se ei muuten saisi. Tällä tarkoitan siis sellaista tilannetta, missä koira vaikka näykkimällä käsiä pyytää ruokaa ja saa sen.
Kysymykseesi koiran ja kissojen yhteiselosta vastaan seuraavassa postauksessani.
