Ruokakaupan lihahyllyllä on lähes mahdotonta välttää tietoa siitä, mistä liha tulee. Jauhelihapaketin kyljessä lukee tilan tarkkuudella lihan alkuperä, samat tiedot löytyvät myös kanapaketista. Lihahyllyllä myytävistä tuotteista lähes kaikki on kotimaista alkuperää. Kalatiskillä tilanne on aivan samanlainen: liitutaululle on kirjattu kalan pyyntipaikka ja pyyntipaikka, tiedot lähes kellonajan tarkkuudella.
Meille suomalaisille ruuan kotimaisuus on tärkeä asia. Mitä Suomi syö 2016 -tutkimuksen mukaan kotimaisen ruuan syömistä pitää tärkeänä 73 prosenttia vastanneista. Vastaava luku vuoden 2014 tutkimuksessa oli 65 prosenttia, joten kotimaisuus on oikea trendi. Sama pätee myös muihin tuotteisiin: Suomalaisen Työn Liiton tuoreen tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista sanoo valitsevansa kotimaisen tuotteen aina kun se vain on mahdollista.
Koiranruuassa kotimaisuus on haaste
Kaupan koiranruokahyllyllä kotimaisuus on selkeä haaste. Koska alkuperämerkintävaatimuksia ei ole, ruuan ja herkkujen valmistusmaata saa usein hakea kirjaimellisesti kissojen ja koirien kanssa. Kaupan hyllyn valikoima onkin kovin kirjavaa: hammastikut ja purutangot tulevat Unkarista, lihatikut Kiinasta, koiranruoka pääosin Tšekeistä, Ranskasta, Hollannista ja Puolasta, koiranmakkara Itävallasta ja herkkupalat Saksasta.
Kotimaisia tuotteita koiranruokahyllylle löytyy yhden käden sormilla laskettava määrä. Avainlipputuotteita käyttävien suomalaisten tuotteiden määrä on kuitenkin kovassa nousussa. Esimerkiksi kotimaisia Oscar-tuotteita löytyy pakastetuotteiden lisäksi myös koiranherkkuina ja -makkaroina. Eläinruokatehdas Lemmikki Oy on tuonut kotimaiset Oscar -tuotteet ruokakauppoihin jo 1980-luvulla. Raakapakasteiden, koiranmakkaroiden ja herkkupalojen lisäksi Eläinruokatehdas Lemmikki Oy valmistaa tehtaallaan Kuopiossa ruokaa myös ulkolinnuille.
Erääksi koiranherkkujen ja -ruuan suureksi trendiksi onkin helppo povata kotimaisuuden lisääntymistä. Kun kuluttajat kiinnittävät jatkossa entistä enemmän huomiota oman ruokansa alkuperään, siirtyy tämä ajatus varmasti myös yhdeksi merkittäväksi rakkaan lemmikin ruoan valintakriteeriksi. Kotimaisessa tuotannossa lihan alkuperä voidaan seurata tilalle asti ja tuotantomenetelmät ovat sertifioituja ja tuotantolaitokset taatusti puhtaita ja tarkastettuja. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että koira saa turvallista ja tutkittua ravintoa.
Kotimaisuus huonosti hallussa
Kuono.fi toteutti lokakuussa Eläinruokatehdas Lemmikin toimeksiannosta kyselyn koiranomistajille kotimaisuuteen liittyen. Lähes 700:n vastaajan joukossa ruuan tärkeimmiksi valintakriteereiksi nousivat laatu ja sopivuus. Tämän jälkeen vastaajat pitivät tärkeänä hintaa sekä kotimaisuutta. Kotimaisuuden arvostus noussee tietysti sitä mukaa, mitä enemmän kotimaisia tuotteita kaupan hyllyltä löytyy. Kun valinnanvara kasvaa, kasvaa myös kotimaisuuden osuus.
Myös kuluttajien tietoisuudessa on valistuksen paikka. Kuono.fi:n Eläinruokatehdas Lemmikille tekemän kyselyn mukaan yli 62 prosenttia vastanneista ei tiennyt suurimman osan koiran herkuista tulevan kaukaa Kiinasta.
Kyselyssä tiedusteltiin myös koiranruokabrändien kotimaisuutta. Kotimaisten toimijoiden lisäksi listalle nousi pitkälti yli toistakymmentä brändiä, joista yhtäkään ei valmisteta Suomessa.
Mistä kotimaisuuden sitten tunnistaa? Suomalainen brändinimi ei toki aina takaa ruuan kotimaisuutta, vaan tarkat tiedot valmistusmaasta kannattaa kaivella herkkupakkauksen kyljestä. Avainlipputunniste on tietysti helpoin ja yksinkertaisin tapa varmistaa kotimaisuus.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikin kanssa
***
Päivitys 8.1.2018: Korjattu kolmannen kappaleen toista lausetta. Alkuperäisessä jutussa sanottiin, ettei koiranruoalla ole pakkausmerkintävaatimuksia. Tarkoitus oli sanoa, ettei koiranruoalla ole alkuperämerkintävaatimuksia.
