Syyskuussa metsästyskoirat ympäri maata pääsevät töihin, kun taloudellisesti tärkeimmän riistaeläimemme jahtiaika alkaa.
Hirvenmetsästyksessä käytetään pysäyttäviä hirvikoiria, kuten jämtlanninpystykorvia, suomenpystykorvia, harmaanorjanhirvikoiria, karjalankarhukoiria ja laikoja. Usein kaadossa avustanut karvaturri palkitaan jo paikan päällä esimerkiksi riistaeläimen sisäelimillä.
Hirvenmetsästyksessä käytettävän koiran matolääkitys on erittäin tärkeää pitää ajan tasalla, sillä karvaturri voi saada raaoista hirven elimistä sisäloisen, ekinokokin. Ekinokokit ovat heisimatoihin kuuluvia lihansyöjien loisia, joiden elämänkiertoon kuuluvat madon aikuisvaihe pääisännän ohutsuolessa sekä toukkavaiheet väli-isännissä. Loisen pääisäntinä toimivat muun muassa koira, kettu ja susi ja väli-isäntinä esimerkiksi lammas, poro tai hirvi.
Hirviekinokokki (Echinococcus granulosus) on Suomessa esiintyvä joskin melko harvinainen loinen, jota on löydetty poroista, hirvistä ja susista erityisesti maan itäosissa. Ekinokokkiloisen aiheuttama sisäloistartunta on zoonoosi, eli se voi siirtyä eläimestä ihmiseen ja päinvastoin. Ihminen voi saada tartunnan esimerkiksi loista kantavan koiran ulosteesta tai ulosteen saastuttaman veden, sienien tai marjojen välityksellä. Myös lemmikkieläimen turkkiin tarttuneet madon munat voivat levittää taudin ihmiseen. Loinen itää erittäin pitkään, jopa useita vuosia, ja sen aiheuttama tauti on ihmiselle vaarallinen.
Ihminen on ekinokokkiloisen elämänkierron kannalta merkityksetön eli niin kutsuttu harhaisäntä. Pääisäntäeläimelleen mato ei aiheuta oireita, mutta väli-isännissä ja ihmisessä ekinokokit voivat aiheuttaa ekinokokkoosin. Taudissa loiset muodostavat eläimen sisäelimiin nesteen täyttämiä suurikokoisia rakkuloita, jotka syrjäyttävät toimivaa kudosta. Hirviekinokokin rakkulat sijoittuvat yleensä keuhkoihin, joskus myös muihin elimiin, kuten maksaan. Ekinokokkirakkulat kasvavat hitaasti vuosien ajan ja painavat kasvaessaan kohde-elintä aiheuttaen sille vaihtelevia oireita. Esimerkiksi maksarakkulan oireita voivat olla kipu vatsan alueella, laihtuminen ja huonovointisuus. Ekinokokkoosi on ihmiselle epämiellyttävä vaiva, sillä sen hoito on haastavaa: tautipesäkkeen kirurgisen poistamisen lisäksi sairautta hoidetaan usein kuukausien mittaisella lääkekuurilla.
Suomessa ihmisille suurimman tautivaaran aiheuttaa ekinokokkia kantava kotikoira. Tartuntojen ennaltaehkäisyssä olennaista onkin estää koirien tartunnat: koiralle ei pidä syöttää kaadetun hirven keuhkoja, ja ne tulisi hävittää niin, etteivät myöskään luonnon koiraeläimet pääse syömään niitä. Metsästyskoirat tulee lisäksi lääkitä heisimatoihin tehoavalla matolääkityksellä sekä ennen metsästyskautta että sen jälkeen.
Hirven metsästysaika alkaa koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta 26. syyskuuta ja kestää aina vuoden loppuun asti. Enontekiössä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella sarvipäitä saa metsästää 1.-20. syyskuuta sekä lokakuun 11. päivästä marraskuun loppuun. Hirviä metsästetään vuosittain kymmeniä tuhansia yksilöitä. Koska metsien suurin sarvipää aiheuttaa merkittäviä vahinkoja muun muassa maataloudelle sekä liikenteessä, kantojen säätely on välttämätöntä.
Artikkeli on toteutettu yhdessä Orion Pharma Eläinlääkkeiden kanssa.
Lähteet: Orion Pharma Eläinlääkkeet, Evira, Zoonoosikeskus, Terveyskirjasto, Suomen riistakeskus
Kuva: Toipilin Jaki kaadolla. © Mari Ovaskainen
