Kaverikoiravierailuilla Bonon häntä heiluu. Se viipottaa määrätietoisesti eteenpäin ja valitsee ne ihmiset, joiden luokse jää seurustelemaan. 12,5-vuotias vehnäterrieri palkittiin viime keväänä Kennelliiton kaverikoiramitalilla.

Vehnäterrieri Bono (Boundary Oak Janus) on aina rakastanut ihmisiä ja eläimiä. Sillä on luontainen taito saada puolelleen myös niin sanotut ei-koiraihmiset. Bono on jo yli 12-vuotias, mutta ikäisekseen pirteä. Se osaa tarvittaessa olla korrekti ja kohtelias, mutta lisäksi sillä on ehtymätön huumorintaju, tilanneherkkyys ja hyvä hermorakenne.

Harrastuskoirana Bono on kokenut paljon. Sen kanssa on kisattu niin agility- kuin tokokentilläkin, harjoiteltu pelastuskoiratoimintaa raunioilla, pelattu flyballia, kisattu rally-tokossa ja pyörähdelty näyttelykehissä. Aina touhuamisen välissä se viettää laiskanpulskeaa koiranelämää. Bonon työmoottori on aina ollut terrierimäisen tehokas. Kun koiraherran oli aika jäädä eläkkeelle agilitykilpailuista, tuli kaverikoiratoiminnan vuoro.

Kaverikoiratoiminta alkoi Suomessa vuonna 2001 avustajakoirakouluttaja Leena Rajalan ja Suomen Kennelliiton yhteistyönä. Kaverikoiratoiminnan lähtökohtana oli tuoda koirien aikaansaamat terapeuttiset vaikutukset mahdollisimman monen tarvitsevan ulottuville.

Koirien kouluttaminen erityistehtäviin on kuitenkin vaativaa, aikaa vievää ja kallista, joten kehitettiin toimintamalli, jossa tavalliset perhekoirat voivat tuoda iloa ja lämpöä erityisryhmien, kuten vanhusten, vammaisten ja lasten arkeen. Kaverikoirakot ovat usein tavallisia kotikoiria omistajineen, jotka vapaaehtoistyönään käyvät vierailemassa sovituissa kohteissa. Tällä hetkellä kaverikoiria on Suomessa noin 800.

Kaverikoiraksi sopii koira, joka on terve ja vähintään 2-vuotias. Sen tulee olla ihmisystävällinen ja suhteen koiran ja ohjaajan välillä pitää olla kunnossa. Koiran tulee itse haluta ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin, eikä se saa häkeltyä erikoisista hajuista, liukkaista lattioista, yllättävistä liikkeistä tai äänistä.

On hyvä, jos koira on tottunut näkemään erilaisia apuvälineitä, kuten pyörätuoleja ja rollaattoreita. Sen tulee kyetä toimimaan myös laumassa ja olla ohjaajansa hallittavissa. Koiraa ei missään vierailukäynnin vaiheessa pakoteta tai käsketä ottamaan kontaktia ihmisiin, vaan se saa hakeutua kontaktiin itse. Moni kaverikoira nauttii vierailuista täysillä, sillä ne saavat osakseen jakamatonta huomiota, hellittelyä ja rapsutuksia.

Kaverikoiran ohjaajan pitää tuntea lemmikkinsä erittäin hyvin ja osata ennakoida sen käytöstä kaikissa tilanteissa. Myös hyvästä ihmistuntemuksesta on hyötyä. Sekä omistajan että koiran on osattava suhtautua kunnioituksella sellaisiinkin ihmisiin, jotka syystä tai toisesta pelkäävät koiraa tai muuten näyttävät tunteensa voimakkaasti.  Ohjaajan tehtävä on varmistaa, että kohtaaminen on turvallinen ja mukava kokemus kaikille osapuolille.

Koiran ohjaaja saa opastusta kaverikoirakurssilla sekä seuraamalla aluksi käyntejä ilman omaa koiraa. Ensimmäisellä omalla käynnillä koirakolla on mukanaan kokeneempi kaverikoiranohjaaja, joka tarvittaessa neuvoo ja opastaa. Koirat oppivat usein todella nopeasti, miten vierailuilla käyttäydytään.

Kaverikoirat kuuluvat kaikki johonkin kaverikoiraryhmään ja vierailut tehdään pääsääntöisesti useamman koirakon ryhmissä. Vierailut ovat siis sosiaalisia vuorovaikutustilanteita, joissa pääroolissa ovat koirat. Kaverikoiratoimintaan mukaan lähtevältä edellytetäänkin ryhmätyötaitoja ja koiralta kykyä toimia ryhmässä toisten koirien kanssa.

Vierailutilanteet ovat hyvin hallittuja. Koirat pidetään käynneillä aina kytkettyinä eikä niiden anneta leikkiä tai seurustella keskenään. Koirille ei haluta aiheuttaa stressiä liian tiheillä vierailukäynneillä, joten kaverikoira saa käydä keikalla maksimissaan kerran viikossa. Normaalisti yksi käyntikerta kestää noin tunnin.

kaverikoira2

Ansioituneille kaverikoirille voidaan myöntää Kennelliiton kaverikoiramitali kunniakirjoineen. Kukin koira voi saada mitalin kerran elämässään, ja se on kunnianosoitus koiran tekemälle pyyteettömälle ja arvokkaalle työlle. Vehnäterrieri Bono sai mitalinsa 11. toukokuuta 2013.

Bonon kaverikoiratoiminta alkoi ­­­­­­Itä-Helsingin kaverikoiraryhmän uusien koirakkojen testitilaisuudesta, jossa se hyväksyttiin testauksen jälkeen mukaan ryhmän toimintaan. Ensimmäisestä kaverikoiravierailusta on kulunut nyt reilut kolme vuotta.

Bono käy ilahduttamassa ihmisiä Helsingin alueella pääasiassa vanhusten palvelutaloissa ja sairaaloissa, joissa kaverikoirat ovat aina odotettuja vieraita. Koira voi tuoda sairaille ja vanhuksille uskomattoman paljon iloa. Pieni hetki yhdessä karvaisen ystävän kanssa on elämys monelle: väsyneet kasvot herkistyvät hymyyn, sormet tavoittelevat silittämään pehmoista turkkia, jokunen silmäkulma kostuu muistoista, tarinat tavoittavat hetkeksi kuulijan. Nämä ovat pieniä, korvaamattoman arvokkaita hetkiä, jotka pysäyttävät ajan ja hektisen arjen.

Sitoutuminen kaverikoiratoimintaan on tärkeää, vaikka kukin koirakko käy vierailuilla oman rytminsä ja koiran jaksamisen mukaan. Bono pääsee kaverikoirakeikoille kerran kuussa – joskus useamminkin.

Kiitokseksi rapsutuksesta Bono saattaa lipaista silittävää kättä. Joskus se riemastuu juttelemaan ääneen: se seisoo tassut tanassa ja häntää heiluttaen keskellä huonetta sanoo sanottavansa sen verran kovaan ääneen, että vähän huonokuuloisemmatkin saavat selvää. Sitten voidaan taas rapsutella. Itsetietoinen terrieriherra on erityisen mielissään, mikäli samalle käynnille sattuu mukavia kaverikoiranarttuja.

Lähde: Kennelliitto

Teksti: Susanna Turtiainen
Kuva: Paula Häkkinen

Juttu on aiemmin julkaistu hieman eri muodossa kerry- ja vehnäterrierikerhon jäsenlehdessä.

Kuono on olemassa yhteistyökumppaniemme ansiosta.
Pääyhteistyökumppanimme vuonna 2019 on Jalo.

Tilaa Kuonon Uutiskirje

Kuonon postituslistalla kuulet ensimmäisenä, mitä Kuonossa tapahtuu.
Uutiskirjeessä järjestetään myös omia kilpailuja ja muuta mielenkiintoista.