Koiran päivittäiseen energiantarpeeseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten koiran elämänvaihe, koko, rotu, terveydentila ja fysiologinen tila eli, onko koira kastroitu tai steriloitu, sekä elinympäristö. Yksi suurimmista vaikuttavista tekijöistä on kuitenkin koiran aktiivisuus eli se, kuinka paljon koira kuluttaa energiaa liikkumiseen.
Paljon kotisohvalla aikaa viettävän ja ehkäpä perusluonteeltaankin rauhallisen koiran aktiivisuus on vähäistä. Tällainen koira tarvitsee energiaa pääasiassa elimistön ja aineenvaihdunnan perustoimintojen ylläpitämiseksi ja vain vähän aktiivisuuden tueksi.
Aktiivisuuden lisääntyessä myös ruoasta saatavan energian määrän tulee kasvaa. Mitä pidempikestoisia suorituksia koira tekee ja mitä useammin, sitä enemmän energiaa se tarvitsee ruoastaan.
Lyhytkestoinen, ajoittainen aktiivisuus, kuten silloin tällöin tapahtuva agilityn harrastaminen, ei vielä kovin paljon nosta koiran päivittäistä kokonaisenergiantarvetta. Liikunnan ja työskentelyn lisääntyessä useisiin tunteihin päivässä, voi energiantarvekin kasvaa puolitoista–kaksinkertaiseksi. Äärimmäisen raskasta työtä tekevien koirien, kuten kilpailevien rekikoirien, energiantarve saattaa olla moninkertainen vähemmän aktiiviseen kotikoiraan verrattuna.
Näin lasket koirasi kokonaisenergiantarpeen
Koiran energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista painokiloa kohden, mikä huomioi koirayksilöiden suuren koon vaihtelun. Metabolinen paino lasketaan korottamalla koiran paino potenssiin 0,75. Esimerkiksi 30-kiloisen koiran metabolinen paino on 300,75 eli 12,82 kg.
Tavallisen, ihannepainoisen kotikoiran päivittäinen energiantarve on aktiivisuudesta riippuen noin 85–125 kilokaloria jokaista metabolista painokiloa kohden. Koiran kokonaisenergiantarve lasketaan siis kertomalla 85–125 kilokaloria koiran metabolisella painolla. Tällöin aktiivisuudeltaan keskinkertaisen, 30-kiloisen esimerkkikoiran päivittäinen energiantarve on arviolta 95 × 12,82 eli noin 1200 kilokaloria.
Valmisruokien annostelutaulukko on aina suuntaa antava ja todellinen ruokamäärä löytyy koiran painoa ja kehonkuntoa seuraamalla. Annoskokoa voi muuttaa jonkin verran suuntaan tai toiseen, mutta jos annostelutaulukon ohjeista joudutaan poikkeamaan rajusti, on syytä harkita ruoan vaihtamista vähemmän tai enemmän energiaa sisältävään ruokaan.
Energiaa hiilihydraateista, rasvoista vai proteiineista?
Kokonaisenergiansaannin lisäksi on tärkeä kiinnittää huomiota myös ravinnon energianlähteiden oikeaan tasapainoon.
Hiilihydraatit
Lyhytkestoisessa, intensiivisessä työssä elimistö käyttää energiantuotantoon pitkälti lihasten ja maksan varastohiilihydraattia, glykogeenia ja glukoosia. Tällaista työtä tekevän koiran ruokavaliossa täytyy olla riittävästi hiilihydraatteja, noin 40 % kokonaisenergiasta, jotta suorituksen aikana tyhjenevät lihasten energiavarastot saadaan tehokkaasti uudelleen täytettyä.
Lyhytkestoiset suoritukset eivät juuri lisää koiran kokonaisenergiantarvetta, joten on tärkeä varmistaa, ettei ruoan rasvapitoisuus ole liian korkea ja ettei ruoan sisältämä energia kokonaisuudessaan ylitä koiran tarpeita. Lisäksi oikealla annostelulla varmistetaan koiran ihannepainon säilyminen.
Rasvat
Suorituksen pidentyessä koira alkaa käyttää energiantuotantoon yhä enemmän rasvaa. Tässä koira poikkeaa ihmisestä: rasvan käyttö energiantuotantoon alkaa huomattavasti ihmistä nopeammin ja on selvästi merkittävämmässä osassa.
Kestävyyslajeissa koiran suorituskykyä voidaan parhaiten tukea rasvapitoisella ruokavaliolla. Suorituksen kestosta ja vaativuudesta riippuen rasvan osuus ruokavalion kokonaisenergiasta voi olla 50–60%. Rasvaisessa ruoassa muiden ravintoaineiden pitoisuudet tulee tasapainottaa erityisen huolellisesti suhteessa rasvan määrään, jotta koira saa kaikkia ravintoaineita tarpeeksi.
Yhdistettynä oikeanlaiseen harjoitteluun rasvainen ruokavalio lisää koiran maksimaalista hapenottokykyä ja auttaa koiraa jaksamaan pidempään. Elimistön virittyminen rasvojen tehokkaaseen käyttöön vie noin kuukauden, mikä on syytä huomioida ruokinnassa vaihtamalla ruokavalio rasvaisempaan hyvissä ajoin ennen aktiivista ajanjaksoa, kuten metsästys- tai kilpailukautta. Myös suoliston on hyvä tottua rasvaiseen ruokavalioon ruoansulatuskanavan ongelmien välttämiseksi.
Proteiinit
Kolmas energiaravintoaine on proteiini eli valkuaisaine. Proteiiniin merkitys energiantuotannossa on kuitenkin vähäisempi kuin rasvan ja hiilihydraattien. Koiran tulisikin saada ruokavaliostaan riittävästi rasvaa ja hiilihydraatteja energiantuotantoon, jotta proteiinia säästyy muihin elintärkeisiin toimintoihin
Proteiini toimii elimistössä kudosten, kuten lihasten ja luuston rakennusaineena ja sitä tarvitaan lukuisten aineenvaihdunnan toimintojen ylläpitoon. Aktiivisen koiran riittävän valkuaisaineen saannin tiedetään ennaltaehkäisevän lihasvaurioita suorituksen aikana ja tehostavan hapenkuljetusta elimistössä.
Kuvat: Royal Canin
Juttu on toteutettu yhteistyössä Royal Caninin kanssa.
