Kaikille koiraharrastajille rotuun tai karvanlaatuun katsomatta
Search
Close this search box.

Mitä ravintoaineita raakaruoka sisältää? – Näin varmistat monipuolisen raakaruokinnan

Raakaruokinta kiinnostaa yhä useampaa koiranomistajaa. Ajatus luonnollisesta ja koiralle lajityypillisestä ruokavaliosta kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta käytännön toteutus saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta. Raakaruokinta on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, kun muistaa muutamat perusasiat koiran ravinnontarpeista.

Raakaruoka on koiralle ravintoa luonnollisimmassa muodossa. Koira tarvitsee ravinnostaan rasvaa, proteiinia, hiilihydraattia, kivennäisaineita, vitamiineja ja vettä. Biologisesti sopiva raakaruoka eli BARF (Biolocically appropriate raw food) pohjautuu ajatukseen, että lemmikille syötetään lajityypillistä, luonnollista ravintoa: ruokavalion kulmakivenä ovat raaka liha ja lihaisat luut. BARF-ravinto koostuu erilaisista luista ja rustoista, lihasta, kalasta, broilerista, elimistä, kananmunasta sekä kasvissoseista, jotka koira syö raakana.

Riittävän ravintoaineiden saannin raakaruokinnassa takaa monipuolinen ruokavalio, joka sisältää eri eläin- ja kasvikunnan tuotteita. Raakaruokailun voi toteuttaa joko kokoamalla annokset itse tai tarjoamalla kaupasta saatavia valmiita täysravintoja.

– Valmis täysravinto täyttää koiran ravintotarpeet sellaisenaan. Esimerkiksi Oscarin Kana-lohi-kasvispullat ja Nauta-kasvispullat ovat kaupasta löytyviä valmiita täysravintoja, suomalaista raakaruokaa valmistavan Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n tuotepäällikkö Tea Martikainen kertoo.

Koira tarvitsee runsaasti rasvaa ja proteiinia

Raakaruokavalion lihasta ja luista koira saa hyvin tarvitsemiaan rasvoja ja proteiinia. Rasva on koiralle paras ja ensisijainen energianlähde, ja se on olennaista välttämättömien rasvahappojen saannin sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen kannalta.

– Rasvan saanti ravinnosta on tärkeää myös muun muassa aivoille, iholle ja turkille. Valkuaisaineita eli proteiinia koira tarvitsee myös esimerkiksi kudosten uudistukseen ja rakennusaineeksi sekä moniin aineenvaihdunnan tehtäviin.

Hiilihydraatteja koira saa esimerkiksi kasviksista. Niitä koira pystyy hyödyntämään rajoitetusti, mutta pieni määrä kuitua ruokavaliossa auttaa ylläpitämään ruoansulatuskanavan terveyttä.

Lihojen, luiden ja elinten lisäksi raaka-ateriaan monipuolisuutta ja tärkeitä ravintoaineita saadaan kalasta, kasvisoseesta ja kananmunasta. Itse koostettuja raaka-aterioita voidaan täydentää luontaisilla ravintolisillä esimerkiksi merileväjauheella ja lohiöljyllä tai erilaisilla valmiilla vitamiini- ja kivennäislisillä koiran tarpeiden mukaan.

– Itse koostetun aterian ei tarvitse välttämättä sisältää kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita yhdellä aterialla, vaan ravintoaineet voi tulla useamman aterian yhteissummana, kun ruokinta on jatkuvasti monipuolista, Martikainen huomauttaa.

Koska raakaruokaa ei ole kypsennetty, ovat ruoan luonnolliset ravintoaineet, kuten koiralle hyödylliset entsyymit, bakteerit, vitamiinit ja aminohapot säilyneet tallella. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään luonnollista, prosessoimatonta ravintoa tehokkaasti, mikä näkyy esimerkiksi turkin, ihon ja kynsien hyvinvoinnissa. Raakaruokailuun kuuluvat luut auttavat myös pitämään koiran hampaat puhtaina ja ehkäisevät hammaskiven muodostumista.

7-vuotias shelttimix Caramel nauttii saadessaan hampaille töitä rustoluiden muodossa.

Raakaruokintaa voi soveltaa juuri omalle koiralle sopivaksi

– Raakaruokinnassa mahtavaa on, että omistaja tietää ja näkee tarkalleen, mitä koira todella syö ja pystyy itse valikoimaan omalle koiralle sopivat yksittäiset raaka-aineet. Luonnollisuus ja raaka-aineiden selkeys on monesti apu myös allergioihin tai muihin yliherkkyysongelmiin. Mikäli allergeenit ovat tiedossa, on niitä raakaruokinnassa helppo välttää, Martikainen kertoo.

Raakaruoka sopii ravinnoksi kaiken ikäisille, kokoisille ja rotuisille koirille. Ravinnontarve kuitenkin vaihtelee muun muassa koiran aktiivisuuden, koon ja iän mukaan.

– Ruoan määrä ja laatu tulee suhteuttaa oman koiran tarpeisiin. Pennuilla esimerkiksi energiantarve on suhteessa korkeampi kuin aikuisella koiralla, sillä ne tarvitsevat runsaasti energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehitykseen.

Myös aikuisilla koirilla energiantarve vaihtelee koirakohtaisesti. Koiran energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista elopainokiloa kohden. Metabolinen paino saadaan korottamalla koiran elopaino potenssiin 0,75. Esimerkiksi 20-kiloisen koiran metabolinen paino on 200,75 eli 9,46 kilogrammaa. Perus aktiivinen, aikuinen koira tarvitsee energiaa noin 90–120 kilokaloria jokaista metabolista kiloa kohden. 20-kiloisen koiran päivittäinen kokonaisenergiantarve on siis yhteensä noin 850–1135 kilokaloria. Jos laskukaava vain vilisee silmissä, löytyy netistä avuksi myös laskureita, joilla oman koiran metabolisen painon saa selville.

Mitä aktiivisempi koira on, sitä enemmän se myös tarvitsee energiaa. Esimerkiksi metsästys- ja muilla harrastuskoirilla energiantarve voi vaihdella kausittain rasituksen määrästä riippuen. Kantavilla ja imettävillä nartuilla energiantarve nousee, kun taas vanhoilla ja leikatuilla koirilla se yleensä vähenee aineenvaihdunnan hidastuessa ja hormonitoiminnan vähentyessä.

– Aktiiviselle koiralle voi tarjota rasvaisempaa lihaa, kun taas helposti lihovalle, vähemmän energiaa tarvitsevalle koiralle voidaan valita lihoja, joissa rasvapitoisuus on hieman matalampi.

Vältä nämä kompastuskivet raakaruokinnassa

Aloittelevan raakaruokkijan kannattaa varoa paria kompastuskiveä, joihin raakaruokinta voi kaatua. Yksi virhe on yksinkertaistaa liiaksi ja syöttää koiralle liian yksipuolista ravintoa. Toisaalta ruokailusta ei kannata tehdä myöskään turhan monimutkaista, koska silloin raakaruokinnan rima nousee vain liian korkealle.

Martikainen suosittelee perehtymään raakaruokintaan kunnolla ennen aloittamista. Jos ravinnon sisältö mietityttää, voi raakaruokintaan tutustumisen aloittaa valmiista täysravinnoista, joissa kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet on laskettu valmiiksi.

– Kannattaa tarkistaa pakkausmerkinnät. Kun tuotteessa on merkintä ‘täysravinto’ tai ‘täysrehu’, täyttää se sellaisenaan koiran päivittäiset ravintotarpeet. Merkintä ‘täydennysravinto’, ‘täydennysrehu’ tai ‘rehuaine’ tarkoittaa, että tuote sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, muttei riitä sellaisenaan.

Parhaiten ruoan sopivuus juuri omalle koiralle selviää seuraamalla koiran vointia. Kun koira on energinen ja jaksaa tehdä tavallisia koiruuksiaan, saa se todennäköisesti tarpeeksi sopivaa ravintoa. Raakaruokinnan aloittamiseen saa apua esimerkiksi muilta raakaruokkijoilta, raakaruokavalmistajilta sekä lemmikkiruokaliikkeistä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa. Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista Kuopiossa.

Liity Kuonon
Koiraperheeseen 🐶

Saa sähköpostiisi kuukausittain yhteenveto parhaista koiranhoitoon liittyvistä artikkeleista, liity mukaan arvontoihin ja saa alennuksia koiratuotteista!

Scroll to Top