Mitä tulee ensimmäisenä mieleen, jos koirasi rapsuttaa itseään, kutisee, saa toistuvasti ihotulehduksia tai sen anaalialue vaikuttaa ärtyneeltä? Todennäköisintä selitystä kannattaa lähteä hakemaan allergiasta. Itse asiassa tutkimusten mukaan jopa 33 prosenttia lemmikin iho-oireista selittyy allergialla.
Esimerkiksi edellä mainittuihin oireisiin liittyen allergia on yleisin syy. Harvinaisempia syitä voivat olla ulkoloiset, bakteeri- tai hiivatulehdukset sekä endokrinologiset sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta.
On ihan normaalia ja yleistä että jokaisella koiralla on elämänsä aikana satunnainen iho- tai korvatulehdus, mutta kannattaa muistaa, ettei kutina ja itsensä jatkuva rapsuttaminen ole normaalia koiranelämää.
Vaikka iho-oireet eivät liittyisi suoranaisesti koiran syömään ruokaan, ruuan vaihtaminen paremmin herkkäihoiselle sopivaksi voi auttaa. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota antioksidantteihin ja välttämättömien rasvahappojen riittävään saantiin. Ne auttavat tulehtunutta tai vahingoittunutta ihoa paranemaan.
…jos se nyt on kuitenkin kiinni ruuasta?
Koirasi ruuan aiheuttamat oireet voivat johtua joko ruoka-aineallergiasta tai intoleranssista. Kummatkin aiheuttavat saman tyyppisiä oireita, vaikka allergiaa käytetään valitettavan usein virheellisesti kuvaamaan kaikkia ruuasta aiheutuvia reaktioita.
Intoleranssi on ei-immunologinen ruuasta johtuva reaktio, joka voi olla aineenvaihdunnan reaktio esimerkiksi laktoosille. Intoleranssiksi lasketaan myös ruokamyrkytyksestä, ylensyönnistä sekä ruokavalion vaihtelusta aiheutuvat reaktiot.
Allergia puolestaan on immunologinen reaktio ruuan proteiiniin, yhteen tai useampaan niistä. Oireista, aiheuttajista ja hoidosta on löydettävissä paljon tutkimustietoa, mutta sairastumisprosessia ei vielä kaikilta osin täysin tunneta. Allergian kehittyminen vaatii vähintään kahden viikon altistuksen ja sairastunut lemmikki saattaa kehittää uusia allergioita myöhemminkin. Noin kolmasosa koirista oireilee jo alle vuoden ikäisenä.
Miten ruoka-allergia saadaan kuriin?
Ruoka-aineallergia saadaan hallintaan välttämällä oireita aiheuttavia proteiineja. Tähän on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on lemmikille uusien proteiininlähteiden etsiminen. Tärkeintä on löytää sellaisia proteiineja, joita koiran ruuassa ei aikaisemmin ole käytetty. Tällöin voidaan olettaa, ettei koira ole voinut allergisoitua uudelle proteiinille.
Toinen vaihtoehto on proteiinin entsyymikäsittely ruoansulatusentsyymeillä, jossa isot proteiinimolekyylit pilkotaan niin pieniksi palasiksi, ettei elimistö tunnista niitä. Tätä menetelmää käytetään hyväksi esimerkiksi Hill’s z/d-ruoissa.
Yleisimmät ruoka-aineallergian aiheuttajat koirilla ovat nauta, maitotuotteet, kana, vehnä ja kananmuna. Tulos perustuu 330 allergisen koiran tutkimukseen ja on muistettava, että tulokseen vaikuttaa proteiinin yleisyys ruokavaliossa. Yleisimmille raaka-aineille herkistytään useimmin kuin harvinaisimmille.
Entä jos ruuan vaihtaminenkaan ei auta?
Mikäli eliminaatiodieetti eli ruoan vaihtaminen ruoka-aineallergiselle koiralle sopivaksi ei helpota koiran oireita, on mahdollista, että koira reagoi elinympäristönsä allergeeneihin. Tällöin oireiden kirjoon voi ilmestyä vastaavia ongelmia kuin ihmisten allergiassa, kutiavia silmiä, vuotava nenä tai muut hengitysteiden ongelmat.
Koirilla tavallisimpia allergiaoireita ovat kuitenkin erilaiset iho-oireet, kuten atopia ja atooppisen ihon mukaan tuoma kutina.
Allergioiden hoito
Ruoka-aineallergioissa parhaana diagnoosikeinona pidetään eliminaatiodieettiä, jonka toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua. Eläinlääkärin tapaaminen ja neuvojen hakeminen on perusteltua eliminaatiodieettiä suunniteltaessa. Ruoka-aineallergisen lemmikin hoito on allergiaa aiheuttavien ruoka-aineiden välttämistä koko loppuiän.
Atopia on sairaus, jota ei voida parantaa, mutta monipuolisella hoidolla lemmikki pysyy oireettomana. Ihon paikallishoito shampoolla tai hoitosuihkeella sekä välttämättömien rasvahappojen, antioksidanttien ja kasvipohjaisten polyfenolien saamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Siedätyshoito sekä mahdolliset kutinaa helpottavat lääkkeet ovat myös hoidon perusta. Paras hoitotulos on saatu ruokavalion ja siedätyshoidon yhdistelmästä.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Hill’sin kanssa
