Eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien toteutumisen kannalta jokaiset vaalit ovat tärkeät: eduskunta ratkaisee sen, suojellaanko eläimiä tulevaisuudessa nykyistä paremmin vai jopa huonommin.
Tasan kahden viikon päästä Suomi saa uuden eduskunnan. Virallinen vaalipäivä on sunnuntaina 19. huhtikuuta, mutta ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikon keskiviikkona 8. huhtikuuta. Tulevat vaalit ovat eläinten kannalta erityisen tärkeät, sillä seuraavan hallituksen on vuoro uudistaa Suomen eläinsuojelulaki. Laki uudistettiin viimeksi noin kaksikymmentä vuotta sitten, joten päivityksellä on jo kiire.
Eläinsuojelujärjestöt Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Animalia kokosivat tulevalle eduskunnalle listan eläinpoliittisista tavoitteista. Järjestöjen keskeisin vaatimus on yksinkertaisesti se, että eläinsuojelulain uudistus viedään loppuun huolella ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tulevalla hallituskaudella. Edellinen hallitus ei tehtävässä onnistunut.
Eläinsuojelulain uudistuksessa järjestöillä on kymmenen keskeistä tavoitetta. Järjestöt vaativat, että eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen kuten nautojen ja emakkojen mahdollisuus liikkua on taattava huomattavasti nykyistä paremmin, kivuliaat toimenpiteet kuten vasikoiden nupoutus ja karjuporsaiden kastrointi tulee kieltää ja turkistarhaus sekä eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaariossa tulee kieltää. Lisäksi järjestöt vaativat valtion kustantamaa maan kattavaa loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoverkostoa sekä koe-eläinmäärän vähentämistä. Lisäksi Animalia on asettanut tavoitteeksi sen, että kasvisperäisen ruuan osuutta suomalasten ruokavaliossa on pyrittävä lisäämään.
Erityisesti koiran- ja kissanomistajia koskettavia vaatimuksia ovat pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä eläimille haitalliseen jalostukseen puuttuminen. Järjestöjen mukaan tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistävät eläimen omistajan ja taustan jäljitettävyyttä ja ovat näin keskeisiä keinoja vähentää laitonta ja valvomatonta eläinkauppaa, pentutehtailua ja lemmikkien hylkäämistä. Myös yhteiskunnalle koituvat löytöeläinkustannukset pienenisivät, jos lemmikin omistaja olisi helpommin jäljitettävissä.
Lisäksi järjestöt vaativat, että eläimen terveyttä tai muuta hyvinvointia haittaavaan jalostukseen, kuten tiettyjen koirarotujen lyhytkuonoisuuteen, tulee puuttua nykyistä suoremmin. Jalostuksen tavoitteena tulee olla terve ja hyvinvoiva eläin, eikä jalostustavoitteissa saa olla etusijalla ulkonäkö tai muu yksittäinen ominaisuus. Myös eläimen luonteeseen tulee kiinnittää huomiota, ja aggressiiviset tai pelokkaat eläimet on suljettava pois jalostuksesta. Lisäksi lakiin tulisi kirjata, että ellei eläin kykene lisääntymään luonnollisella tavalla rakenteellisen vian tai sairauden vuoksi, sen jalostuskäyttö tulisi kieltää
Eläinten asioita ajavan ehdokkaan löytämiseksi Animalia ja SEY tarjoavat eläinpoliittisen vaalikoneen. Eläinsuojelujärjestöjen vaalisivustolta löydät lisäksi listan ehdokkaista, jotka ovat sitoutuneet siihen, että eläinsuojelulain kokonaisuudistus tehdään huolellisesti valmiiksi seuraavan hallituskauden aikana.
Tutustu eläinsuojelujärjestöjen vaalitavoitteisiin kokonaisuudessaan täällä. Animalin ja SEYn puolueille teettämään kyselyyn puolueiden eläinpoliittisista linjauksista voit tutustua täällä.
Kuva: Aobranc / Wikimedia Commons
