vapaaehtoistyö

Karvaiset kaverit piristävät vanhusten arkea – Vierailimme palvelutalossa koirien kanssa

Koirat ovat tunnetusti ilahduttamisen mestareita. Riemukkaiden hännänhuiskuttajien vierailu vanhainkodissa on monelle ikäihmiselle päivän kohokohta. Kuono kävi seuraamassa Suomen Karva-Kaverit ry:n vapaaehtoisten vierailua Kotipirtin palvelutalossa, Tampereella.

Koirakaksikko, Taavi ja Ringo, ovat valmiina toimeen. Ne tallustavat iloisesti nuuskuttaen palvelutalon ovista omistajiensa Outi Korpisen ja Jemina Järvisen ohjaamina. Paikka on selvästi tullut jo tutuksi, ja koirat heiluttavat häntiään, kun tietävät pian tapaavansa paljon ystäviä. Tiedossa on roppakaupalla rapsutuksia.

– Vierailemme pääasiassa vanhusten luona vanhain- ja palvelukodeissa, mutta käymme myös esimerkiksi lasten ja kehitysvammaisten luona. Keikkailemme myös erilaisissa tapahtumissa, Suomen Karva-Kaverien Tampereen koordinaattori Outi Korpinen kertoo.

Vuonna 2011 perustettu yhdistys toimii eri puolilla Suomea. Sen tavoitteena on ilahduttaa ja vahvistaa ihmisten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia eläinten avulla. Vapaaehtoisten vierailut esimerkiksi palvelutaloissa tuovat vaihtelua arkeen ja aktivoivat vanhuksia rupattelemaan ja rapsuttelemaan koiria.

– Vierailulla olevan koiran tunnistaa oranssista liivistä, jota pidetään aina vieraillessa päällä. Moni luulee liiviä avustajakoiran liiviksi, mutta Karva-Kavereita saa lähestyä ja tervehtiä, Korpinen sanoo.

Palvelutalon oleskeluhuoneessa puheensorina vilkastuu, kun koirat saapuvat paikalle. 7-kuinen labradorinnoutaja Taavi tervehtii iloisesti nuuskuttamalla, ja 3-vuotias sekarotuinen Ringo löytää heti sopivan rapsuttajan ja istahtaa jalkojen juureen silitettäväksi.

Palvelutalon oleskeluhuoneessa koirat siivittävät keskustelua samalla, kun asukkaat voivat silittää niitä.

Kohtaamisia suurella sydämellä

– Täältä tulisi Karva-Kaveri vierailemaan. Saako tulla tervehtimään? Korpinen huikkaa ovelta palvelutalon asukkaalle.

Koirien vierailu nostattaa monet leveät hymyt huulille, ja vanhus jos toinenkin puhkeaa muistelemaan omia rakkaita lemmikkejään elämän varrelta. Moni kertoo olevansa eläinrakas, ja heille kohtaaminen koirien kanssa on korvaamatonta nyt, kun omia lemmikkejä ei enää voi pitää.

Juuri nämä kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa saavat vapaaehtoiset innostumaan koiravierailutoiminnasta. Vierailut antavat paljon niin omistajalle kuin koirallekin.

Korpinen lähti mukaan puolitoista vuotta sitten, kun kuuli Karva-Kavereista koirapuistossa. Hän käy vierailuilla myös toisen koiransa, 2-vuotiaan labradorinnoutaja Topin, kanssa. Nuorempi Taavi on ollut mukana aivan pienestä pennusta asti.

– Koira saa tästä rapsutuksia ja hyvän mielen. Se myös oppii kohtaamaan erilaisia ihmisiä, Korpinen kertoo toiminnan parhaita puolia.

– Itsellekin tulee hyvä mieli. Hymyilyttää, kun vanhukset alkavat puhua esimerkiksi omista lemmikeistään. Usein meinaan myös herkistyä, hän jatkaa.

Pyörätuolissa istuvaa naista naurattaa, kun Taavi ja Ringo yrittävät hotkaista pöydän alle tippuneita ruoanmurusia. Koirien herkkunälkä huvittaa muitakin. Eräs herra leikittää koiria tarjoamalla namipaloja palkkioksi hienosti suoritetuista käskyistä. Ringo vie vanhemman koiran itsevarmuudella namin Taavin kuonon edestä, mutta onneksi herkuista riittää molemmille.

“Juuri siitä.” Ringo on oikea ekspertti rapsutusten ja halien keräämisessä.
Taavi kuuntelee korva tarkkana palvelutalon asukkaiden tarinoita omistajansa Outi Korpisen sylissä.

Kaikenkarvaiset eläinystävät tervetulleita

Karva-Kaverien toiminnassa on mukana monenmoista eläinystävää. Koirien lisäksi vierailuja tekevät ainakin kissat, kanit, marsut, ponit ja onpa mukana yksi porokin.

– Meillä ei ole rajoitettu koiriakaan, joten myös rescue-koirat ja nuoret pennut sopivat mukaan, kunhan rokotukset ja madotukset ovat kunnossa.

Lisäksi eläinten ja omistajien tulee läpäistä soveltuvuustesti, jossa testataan molempien reagoimista eri tilanteissa. Vapaaehtoiset eläimineen kohtaavat usein esimerkiksi kehitysvammaisia tai muistisairaita henkilöitä, jotka saattavat tehdä yllättäviä liikkeitä ja ääniä. Laitoksissa vierailuilla käyvien eläinten täytyy myös osata kulkea erilaisissa tiloissa ja pinnoilla sekä sietää esimerkiksi pyörätuoleja ja rollaattoreja.

– Testissä varmistetaan, että eläintä voi käsitellä, esimerkiksi koskemalla tassuihin. Eläimen pitää myös pystyä olemaan samassa tilassa muiden koirien ja eläinten kanssa, sillä yleensä keikoille mennään pareittain tai useamman koiran voimin.

Eläimen pitää myös olla omistajansa hallinnassa, eikä esimerkiksi todella haukkuherkkä koira sovi toimintaan, sillä vierailun kohteet voivat säikähtää kovaa haukkumista.

– Mielestäni myös omistajan tulee olla sellainen, että haluaa jutella vanhuksille ja että on rohkeutta kohdata erilaisia ihmisiä, Korpinen sanoo.

Rauhallisuus on vierailuilla valttia, mutta myös energiset koirat voivat olla loistavia ilahduttajia. Kaikki vanhukset eivät itse ota kontaktia vierailijoihin, mutta seuraavat koirien touhuamista mielellään sivusta. Kovimmat höyryt koiralta kannattaa kuitenkin päästellä jo lenkillä ennen vierailua.

Myös palvelukodin työntekijät ilahtuvat koirien vierailusta.

Koiravierailuille riittää kysyntää

Vierailukierroksen päätteeksi koirat ovat aivan naatti. Taavin ja Ringon silmäluomet alkavat lupsua kiinni, kun ne odottavat kotiin lähtöä. Ovella vielä palvelutalon työntekijä tulee halimaan ja rapsuttamaan heipat hyvin työnsä tehneille haukuille.

Seuraavana päivänä tiedossa on uusi vierailu toisessa vanhainkodissa. Vierailuille on enemmän kysyntää kuin niitä ehditään tekemään.

– Tarvitsisimme uusia aktiivisia jäseniä, jotka voisivat käydä vierailuilla säännöllisesti, Korpinen kertoo ja kannustaa kiinnostuneita omistajia lähtemään mukaan, jos omasta koirasta olisi tuomaan iloa muille.

Lisätietoa toiminnasta löytyy Suomen Karva-Kaverien nettisivuilta sekä Facebookista, ja lisää voi kysyä sähköpostilla: info@suomenkarvakaverit.fi.

Jemina Järvinen ja Outi Korpinen toivovat mukaan uusia aktiivisia Karva-Kavereita. Myös Ringo ja Taavi suosittelevat nami- ja rapsutuspalkkiolla tehtävää työtä.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Eläinsuojelukeskus Onnentassussa kaikki eläimet nähdään yhtä arvokkaina

Onnentassu on Riihimäellä sijaitseva Eläinten Auttajat ry:n omistama eläinsuojelukeskus, joka ottaa vastaan löytöeläimiä Riihimäeltä ja sen lähikunnista. Kuono kävi tutustumassa eläinsuojelukeskuksen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön.

Moni koditon koira ja kissa odottaa loppuelämän kodin löytymistä. Tarinoita on yhtä monia kuin eläimiäkin: milloin kissa on eksynyt seikkailuillaan, milloin koira on hylätty metsään. Onnentassussa kaikki eläimet ovat rodustaan ja taustastaan riippumatta samassa asemassa. Tarkoituksena on löytää jokaiselle uusi, rakastava koti.

Onnentassu 9
Eläinten Auttajat ry omistaa toimitilat, joissa eläinsuojelukeskuksen lisäksi toimii eläinhoitola. Myös kaupungin eläinlääkäri toimii samassa rakennuksessa.

Keskuksessa uutta kotia etsivät eläimet ovat joko löytöeläimiä, kodinvaihtajia tai eläimiä, jotka päätyvät keskukseen eläinsuojeluviranomaisten kautta. Keskuksessa on yhteensä kahdeksan koirapaikkaa ja 34 kissapaikkaa.

Suurin osa Onnentassuun päätyvistä kissoista on löytökissoja. Koirista suurin osa puolestaan on kodinvaihtajia eli niiden entinen omistaja on syystä tai toisesta joutunut luopumaan niistä.

– Omistaja on esimerkiksi voinut sairastua ja siksi ei pysty enää huolehtimaan lemmikistään. Monesti luopumisen syyksi kerrotaan allergian puhkeaminen, vapaaehtoistyöntekijä Saara Asmundela kertoo.

Onnentassussa on tänä vuonna tammi–syyskuun aikana ollut yhteensä 125 löytökoiraa, joista omaan kotiin on haettu 120 eli lähes jokainen. Löytökissoja puolestaan on samana aikana ollut 172 ja niistä kotiin on haettu vain 53. Vain noin kolmasosa kissoista siis päätyy takaisin omalle omistajalleen.

– Kissanomistajat alkavat kysellä kissojensa perään yllättävän myöhään, monesti vasta viikkoja katoamisen jälkeen. Koiria kysellään usein jo ennen kuin ne on edes tuotu tänne, Asmundela kertoo.

Jos oma lemmikki katoaa, kannattaa sitä aina pian kysellä löytöeläinpaikoista. Eläinsuojelukeskus pitää löytöeläintä vain 15 vuorokautta ennen kuin sille aletaan etsiä uutta kotia.

Terveisiä entisiltä Onnentassun asukkailta. Onnentassussa halutaan kuulla eläimistä vielä niiden kotiutumisenkin jälkeen.
Onnentassu 6
Eläintenhoitaja Mervi Aitola on työskennellyt Onnentassussa 7 vuotta. Rauhallinen noin 10-vuotias Herra-kissa kehrää onnesta, kun se saa rapsutuksia.

Eläinsuojelukeskuksen eläinpaikat täyttyvät varsinkin tiettyihin aikoihin vuodesta, esimerkiksi loppukesästä ja syksyllä. Surullinen totuus on, että monet keskukseen päätyvistä eläimistä joutuvat sinne, koska omistaja ei ole miettinyt lemmikin hankintaa loppuun saakka.

Kun suloinen ja pörröinen koiranpentu kasvaakin oikukkaaksi ja suureksi teini-ikäiseksi koiraksi, on huonosti varautunut omistaja pulassa eikä halua tai voi huolehtia lemmikistään. Suurin osa keskukseen päätyvistä koirista on suurikokoisia.

– Pinnallisten asioiden kuten ulkonäön miettimisen sijaan lemmikinhankkijan olisi tärkeämpi pohtia sitä, millaisen kodin eläimelle voi tarjota. On tärkeä miettiä, onko eläimelle tarpeeksi aikaa, onko siihen varaa, onko valmis kouluttamaan sen ja sopiiko se omaan perheeseen, Asmundela huomauttaa.

Onnentassu 3
Suurin osa Onnentassuun päätyvistä löytöeläimistä on kissoja, mutta toisinaan sinne tuodaan myös muita pieneläimiä, kuten kaneja. Noin 9-vuotias Remu-kissa on oikea hurmuri.

Onnentassussa jokaiselle eläimelle pyritään etsimään juuri sille sopiva ja paras mahdollinen koti. Lemmikinhankkija voi tulla Onnentassuun tutustumaan eläimiin ja esimerkiksi leikkiä ja kokeilla hihnalenkkiä niiden kanssa ennen kuin tekee päätöksen.

Eläimistä myös pyydetään maksu: kissoista 120 euroa, kissanpennuista 140 euroa ja koirista 50–500 euroa riippuen siitä, kuinka paljon hoitoihin on kulunut rahaa. Onnentassussa eläimet ovat samalla viivalla ja siksi esimerkiksi kissan tai koiran rotu ei vaikuta hintaan. Kaikki eläimet on rokotettu, madotettu ja leikattu sekä turvasirutettu ja rekisteröity Turvasiru-tietokantaan.

Kaikkein helpoimmin uuden kodin saavat pennut ja nuoret eläimet sekä pienikokoiset koirat. Suuret koirat ja iäkkäät eläimet sekä esimerkiksi mustat kissat löytävät kodin muita hitaammin. Kissat ovat keskuksessa keskimäärin kolme kuukautta, koirat löytävät kodin yleensä nopeammin.

Onnentassu 1
Vapaaehtoistyöntekijä Saara Asmundela ulkoiluttaa reipasta Miina-neitiä.

Asmundela päätyi vapaaehtoiseksi Onnentassuun, kun löysi omalta pihaltaan eksyneen kissan joulun alla vuonna 2010. Asmundela toimitti kissan Onnentassuun ja nähtyään ilmoituksen vapaaehtoiskurssista päätti osallistua. Nyt hän käy kerran viikossa hoitamassa pääasiassa kissoja.

– Tehdessäni vapaaehtoistyötä voin tuntea, että teen jotakin hyvää. On palkitsevaa nähdä, että eläimetkin nauttivat, Asmundela kertoo. Hänellä on kuusi omaa kissaa, joista kolme on tullut hänelle Onnentassun kautta.

Vapaaehtoiseksi Onnentassuun voi tulla kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on valmis käymään esimerkiksi kerran viikossa tai kuussa. Uudet vapaaehtoiset perehdytetään ja vapaaehtoisten kanssa paikalla on aina eläintenhoitaja pitämässä huolta, että kaikki sujuu.

Vapaaehtoisen työtehtävät voivat olla mitä tahansa pihatöistä sosiaalisen median päivittämiseen. Vapaaehtoisia tarvitaan huolehtimaan keskuksen perustöistä eli eläinten ruokinnasta, jätösten putsaamisesta ja yleisestä siivoamisesta. Vapaaehtoiset myös muun muassa leikittävät ja ulkoiluttavat eläimiä ja ovat mukana esittelemässä eläimiä niistä kiinnostuneille ihmisille.

Onnentassu 8
Eläinten auttaminen on Onnentassun toiminnanjohtaja Annulii Koposelle kutsumustyö. Halittavana on ihmisrakas uroskoira Valo.

Tue Onnentassun tärkeätä työtä lauantaina 1.11. Kuonon syntymäpäivän kunniaksi järjestettävässä match showssa. Onnentassun edustajat ovat paikan päällä vastaanottamassa lahjoituksia ja kertomassa eläinsuojelukeskuksen toiminnasta. Lahjoita ylimääräiset lemmikkitarvikkeet ja syömättä jääneet ruoat Onnetassulle!

Onnentassussa toivotaan erityisesti seuraavia lahjoituksia: laadukasta kissanpennunruokaa, laadukasta kuiva- ja märkäruokaa, erikoisruokia, kissojen ja koirien ripuli- ja matolääkkeitä sekä maitohappovalmisteita, yleispesuaineita tilojen pesuun sekä yrjölänpuuroaineksia kuten riisiä ja ohraa. Onnentassu ottaa vastaan kaikenlaiset lahjoitukset, myös avatut ruokapussit ja käytetyt tarvikkeet kelpaavat.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen