uusivuosi

Vinkit uudenvuoden viettoon koiran kanssa – mitä asiantuntijat ja tieteellinen tutkimus kertovat aiheesta

Samppanjalasit kilisevät, pöydät notkuvat herkkuja ja ilmassa on lupaus uudesta. Puolen yön aikaan ihmiset kilistelevät laseja riemukkaasti ja halaavat. Uusivuosi on iloinen juhla. Kaikilla muilla on hauskaa paitsi Mustilla, joka pelkää.

Riippuen omistajasta, Mustin kauhua voidaan pyrkiä lievittämään monella tavalla. Katsotaan nyt yleisimpiä tapoja ja mikä niissä on hyvää ja huonoa. Monet koiranomistajat reagoivat koiransa paukkuarkuuteen intuitiivisesti täysin väärällä tavalla ja kerromme jutussa kuinka tämän virheen voi välttää.

Ilotulitteita saa ampua 31.12. klo 18:00 – 1.1. klo 02:00.

Kuva: Matthew Henry / Unsplash

Miksi ilotulitteet pelottavat? Millaisia koiria ne pelottavat?

Aloitetaan kuitenkin katsomalla ilotulituksen pelon ilmiötä yleisemmin.

Bristolin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan ilotulitteet ovat yleisin pelon aihe koirille. Korkealle yleisten pelkojen listalla nousivat myös ukonilma ja aseen laukaus. Monet näistä peloista ilmenivät samoilla koirilla, minkä takia tutkijat päättelivät, että pelot ovat kytköksissä toisiinsa saman aistiärsykkeen, eli kovan äänen, kautta.

Rodulla on väliä, samoin iällä. Tietyissä koiraroduissa paukkuarkuus on yleisempää kuin toisissa. Bristolin yliopiston tutkimuksen mukaan sekarotuiset ja metsästyskäyttöön jalostetut rodut ovat pienemmän riskin ryhmässä.

Englantilaistutkijat päättelivät tutkimusta varten keräämänsä tiedon pohjalta, että varhaiskasvatus ja altistuminen pamauksille vaikuttavat koiran paukkuarkuuden todennäköisyyteen. Kyse ei siis ole puhtaasti perinnöllisestä asiasta, vaikka sukujuurilla on suuri merkitys.

Samoilla jäljillä on Oslon lääketieteen ja biologian yliopiston genetiikan tiedekunnan tutkimus vuodelta 2015. Ilotulitteiden, pamauksien ja liikenteen melun aiheuttamaa pelkoa selvittäneiden tutkijoiden mukaan geenit, hormonit ja ikä vaikuttavat pelkoon. Kaikkiaan tutkimuksessa todettiin noin 23% pelkäävän kovia ääniä.

Myös norjalaistutkijat löysivät selkeitä eroja eri rotujen välillä. Norjanpystykorva, vehnäterrieri ja lagotto romagnolo kuuluivat pelokkaisiin rotuihin, kun taas bokseri ja tanskandoggi pelottomiin.

Vanhempien koirien omistajien kannattaa olla varuillaan, sillä mitä vanhempi koira on, sitä todennäköisemmin se pelkää. Sukupuolellakin on väliä, ja nartut pelkäävät pamauksia todennäköisemmin kuin urokset. Hormonien vaikutukset ovat reilusti sukupuolta suuremmat, sillä leikatut koirat pelkäävät huomattavasti todennäköisemmin kuin leikkaamattomat.

Kiinnostavaa on, ettei pelokkuus katso pelon kohdetta. Paukkuarat koirat kärsivät tutkijoiden mukaan muita todennäköisemmin eroahdistuksesta, pelkäsivät uusissa tilanteissa ja niillä kestää muita kauemmin palautua normaaliksi pelottavan tilanteen jälkeen.

Kuva: Yamon Figurs / Unsplash

Tutkimustiedon perusteella voimme todeta, että rodulla ja iällä on väliä. Voimme myös todeta, että samat koirat pelkäävät todennäköisesti useita kovia ääniä. Jonkinasteisella varmuudella voimme myös todeta, että sukupuoli, hormonit, varhaiskasvatus ja altistus koville äänille vaikuttavat.

Entä mitä emme voi todeta? Emme voi todeta, että paukkuarkuus olisi puhtaasti ennalta määritetty ominaisuus koirassa. Emme myöskään voi todeta, että joku tietty seikka kasvatuksessa joko aiheuttaa tai estää paukkuarkuuden.

Tarkastellaan seuraavaksi mitä asialle voi tehdä.

Kuinka EI kannata toimia?

Palataan jutun alussa mainittuun pelokkaaseen koiraan, Mustiin. Muistetaan, ettei Musti osaa suomea. Siksi sen kanssa on turha käydä keskustelua tulevista pelon kohteista. Mustia ei auta, vaikka selität sille tulevan illan kulun ja neuvot kuinka raketteihin pitäisi suhtautua.

Kovan kasvattajan rooli ei toimi sekään. Mustia ei siis kannata raahata ulos ja todeta, että riittävällä altistuksella pelot kyllä kaikkoavat. Altistaminen toimii kyllä, mutta pieninä annnoksina annosteltuna ja varovasti aloitettuna. Yksi hiljainen pamaus, kun samalla saa suun täydeltä herkkuja on parempi lähtökohta kuin sotatantereella panikoiva koira.

On hyvä muistaa, että asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, millainen lohtu ja miten pelokasta koiraa kohtaan on hyvästä ja millainen pahasta. Kyseessä on todennäköisesti harmaa alue ilman selkeää oikeaa ja väärää.

Koiralle ei kannata erikseen opettaa, että ilotulitteisiin tulisi kiinnittää huomiota. Pysy siis rauhallisena ja jätä huomioimatta koiran ihmettely pamauksia kohtaan. Panikointi ja hyssyttely kertovat, että nyt on jotakin vaarallista tai vähintään arveluttavaa meneillään.

Tämä ei tarkoita, ettei pelkäävää koiraa saisi lohduttaa. Jos koira on kovasti peloissaan, tutun ihmisen läheisyys ei ole pelosta palkitsemista. Professori Melissa Bainin sanoin: ”Ahdistuneisuutta ei voi vahvistaa lohduttamalla koiraa”.

”Peloissaan olevan ja levottomasti käyttäytyvän kissan tai koiran ympärillä ei kannata hössöttää, sillä omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistuneisuutta”, Hesyn puheenjohtaja Hannele Luukkainen kommentoi Helsingin Uutisille.

Ärsykkeiden minimointi

Helpoin tapa lääkitä koiran pelkoa on tietysti poistaa pelon lähde. Ilotulitteiden poistaminen uudenvuodenaattona on helpommin sanottu kuin tehty, joten kannattaa suosia muita strategioita.

Varmin tapa välttyä ilotulitteilta on viettää uusivuosi paikassa, jossa ilotulitteita ei ammuta. Tämä voi tarkoittaa maaseudun rauhaa tai lentokentän välitöntä läheisyyttä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Helsinki-Vantaan lentokentän lähin Clarion-hotelli tarjoaa yösijaa karvakavereille omistajineen vuodenvaihteen yli.

Kotona pysytellessä kannattaa huomioida ilotulitteiden kaksi ulottuvuutta: valo ja ääni. Valon vaikutuksen voi minimoida sulkemalla verhot ja pitämällä valot päällä sisällä. Silloin kirkkaat välähdykset ulkona eivät saa yhtä voimakasta kontrastia kuin pimeää taivasta vasten.

Äänen vaikutusta voi vähentää radion, TV:n tai musiikin avulla. Kunhan taustalla on vaihtuva äänimaisema, niin ulkona kantautuvat äänet eivät kuulosta yhtä voimakkailta. Vaihtoehtoisia taustaääniä löytyy erillisistä mobiilisovelluksista ja jopa Spotifysta. Kokeile hakea Applen AppStoresta, Google Playsta tai Spotifysta sanalla ”white noise”.

Kuva: Andy Omvik / Unsplash

Isossa asunnossa tai talossa asuvien kannattaa harkita koiran käytettävissä olevan tilan rajaamista sellaiselle alueelle, jonne ilotulituksen väriloiste ja pauke ei kantaudu. Koiraa ei kuitenkaan kannata eristää, sillä seura auttaa. Oman ihmisen läheisyyden vaikutuksesta on tieteellistä näyttöä.

Ulkoilut kannattaa suunnitella etukäteen. Koska ilotulitteita saa ampua 31.12. klo 18:00 – 1.1. klo 02:00, on hyvä ajoittaa ulkoilut tämän aikaikkunan ulkopuolelle.

Huomion kiinnittäminen muualle

Koirakouluttaja Ilana Reisner vinkkaa herkkuaterian olevan erinomainen tapa kiinnittää koiran huomio muualle. Tarjoile lihaa, kanaa, kalaa tai makkaraa ja tee ruokailusta aktiivista. Palkitse koiraa näillä superherkuilla, kun se tekee töitä herkkujensa eteen.

Reisner vinkkaa myös pakastetun Kongin käytöstä ruokailuvälineenä. Nappulaa ja kosteaa ruokaa sekaisin Kongiin, Kongi pakkaseen ja valmistuu hitaasti syötävä herkkuateria.

Erinomaisilla herkuilla ja niiden käyttämisellä aktivointiin koiralle saadaan kolminkertainen positiivinen vaikutus. Ensinnäkin koiran huomio kiinnittyy herkkuihin, toiseksi koiran huomio kiinnittyy leikkiin ja temppuihin, joita sen tarvitsee tehdä päästäkseen käsiksi herkkuihin. Kolmanneksi koira saa positiivisia kokemuksia ja positiivista vahvistamista samalla, kun taustalla paukkuu. Tämän itsessään voi auttaa vähentämään paukkeen negatiivisia vaikutuksia seuraavana vuonna.

Reisnerin vinkkien lisäksi kannattaa muistaa, että ihan mikä tahansa leikki, peli, treeni tai muu yhdessäolon muoto, joka vie huomiota pois paukkeesta, toimii. Kunhan huomio kiinnittyy johonkin muuhun, se ei kiinnity pelottaviin ääniin.

Lääkkeet ja liivit

Mikäli koiraa ei voi viedä pois ilotulitteiden ääreltä, eikä sitä voi harhauttaa muulla tekemisellä, voi harkita lääkitsemistä. Lääkkeet voi jakaa kolmeen kategoriaan: feromonit, melatoniini ja reseptilääkkeet. Ennen minkään lääkkeiden käyttöä on suotavaa neuvotella apteekkihenkilökunnan tai eläinlääkärin kanssa asiasta.

Thundershirt ja vastaavat liivit voivat auttaa ahdistukseen. Koirat, kuten ihmisetkin, kokevat kevyen paineen usein lohdullisena.

Kuva: Crew / Unsplash

Varaudu karkuriin

Uudenvuoden attona ulkoillessa kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota kaulapantaan sekä valjaisiin ja niistä karkaamisen helppouteen. Ns. Y-valjas pysyy hyvin päällä, sillä se on kahdesta eri kohdasta kiinni koirassa. Vatsan ympärille tuleva lenkki on sulavalinjaisella koiralla liian kapea mahtuakseen rintakehän ympäri, tehden karkaamisesta huomattavasti hankalampaa.

Varmista etukäteen, että koiran kaulapannassa tai valjaissa on sinun yhteystietosi. Ne tosin auttavat vain olettaen, että panta tai valjaat pysyvät päällä.

Rakettien pauketta pelästyneitä koiria karkaa joka vuosi. Usein karkuriksi päätyy koira, joka ei ole ennen karannut. Aiemmat vuodenvaihteet eivät ole tae, että kaikki menee tänäkin vuonna hyvin. Siksi on hyvä varautua pahimpaan. Ota talteen koiran hajua, esimerkiksi karvatuppo, etsi valmiiksi Karkuri-sivustot ja -ryhmät joihin karanneen koiran voi ilmoittaa ja etsijäkoiran yhteystiedot. Lue Kuonon vinkit kuinka toimia, kun koira karkaa.

 

Lähteitä: Why Dogs are Afraid of Fireworks, and How to HelpNew insight into dogs’ fear responses to noiseGood (and Bad) Ways to Help a Dog Afraid of Fireworks, PaukkuarkuusThe Nature and Consequences of Noise Sensitivity in DogsHuman Analogue Safe Haven Effect of the Owner: Behavioural and Heart Rate Response to Stressful Social Stimuli in Dogs,

Katso myös Kuonon lukijoiden toiveet rauhallisesta uudenvuoden vietosta koiran kanssa.

 

Koira säikähti raketteja – Löytyi 1 300 kilometrin päästä kotoaan

Välillä vastaan tulee tarinoita, joita on todella vaikea uskoa todeksi. Silloin kun loppu on onnellinen, ei asian todenperäisyydellä ehkä sittenkään ole niin paljon väliä.

Bongasimme jutun USA Today -lehdestä, jossa arizonalaispariskunta löysi yksin vaeltelevan koiran uudenvuodenpäivänä.
– Koira oli selvästi perhekoira, sillä hän oli hyvin ystävällinen eikä ollut selvästikään ollut kauaa kateissa. Veimme koiran näytille naapuriin, mutta se ei ollut heidän koiransa.

Hyväksi onneksi koirasta löytyi merkintä, jonka avulla omistaja löytyi. Lähes 1 300 kilometrin päästä, Teksasin Junctionista.

– Matka on varmasti ollut aikamoinen. Koira on ilmeisesti tullut 24 tunnissa reissun Teksasista Arizonaan, löytäjäperheen mies kertoo USA Todayn videolla.

Se, miten koira Arizonaan päätyi, jää varmasti ikuiseksi arvoitukseksi.

Katso löytäjäperheen haastattelu täältä

Rauhallinen uusivuosi? Katso koirien toiveet rakettiyöstä!

Kuono ryhtyi keräämään Facebookissa ajatusleikinomaista listaa siitä, mitä koira toivoisi raketinampujilta. Täydennämme listaa uudenvuodenaattoon saakka. Juttua toivotaan jaettavan eteenpäin, niin että mahdollisimman moni ei-koiranomistajakin kiinnittäisi asiaan huomiota.

"Kiltit raketinampujat. Vaikken mä eikä mun pikkusisko pelätä paukkuja niin voisitteko huomioida ne joita pelottaa ja paukutella vain sallittuna aikana (31.12 klo. 18.00- 1.1 klo. 02.00). Muistakaa että aika on nykyään lyhennetty. Voisitteko myös kerätä jättämänne roskat. Kiitos, ja hyvää uutta vuotta! T: Kirsikka ja Mango" Kuva: Jenni Korhonen
”Kiltit raketinampujat. Vaikken mä eikä mun pikkusisko pelätä paukkuja niin voisitteko huomioida ne joita pelottaa ja paukutella vain sallittuna aikana (31.12 klo. 18.00- 1.1 klo. 02.00). Muistakaa että aika on nykyään lyhennetty. Voisitteko myös kerätä jättämänne roskat. Kiitos, ja hyvää uutta vuotta!
T: Kirsikka ja Mango”
Kuva: Jenni Korhonen

 

"Tämä on mulle ensimmäänen uusivuosi. Ettehän säikyttele mua ampumalla raketteja liian lähellä kotiani ja ammuttehan vain silloin kun sen aika on, ettei musta tulis paukkuarkaa. T: Tino" Kuva: Veera Saralampi
”Tämä on mulle ensimmäänen uusivuosi. Ettehän säikyttele mua ampumalla raketteja liian lähellä kotiani ja ammuttehan vain silloin kun sen aika on, ettei musta tulis paukkuarkaa.
T: Tino”
Kuva: Veera Saralampi
"Moi, mä oon Milo ja pelkään raketteja kun viime vuonna yks raketti paukahti just mun yläpuolella eikä ollu ees aika jolloin niitä ois saanu ampuu. Se harmittaa mua hirveesti ja toivon, että tänä vuonna te ihmiset voisitte kunnioittaa meitä nelijalkaisiakin noudattamalla sääntöjä, ettei meidän tarviis koko päivää pelätä ja olla tarpeita tekemättä, kiitos." Kuva: Johanna Winter-Lempinen
”Moi, mä oon Milo ja pelkään raketteja kun viime vuonna yks raketti paukahti just mun yläpuolella eikä ollu ees aika jolloin niitä ois saanu ampuu. Se harmittaa mua hirveesti ja toivon, että tänä vuonna te ihmiset voisitte kunnioittaa meitä nelijalkaisiakin noudattamalla sääntöjä, ettei meidän tarviis koko päivää pelätä ja olla tarpeita tekemättä, kiitos.”
Kuva: Johanna Winter-Lempinen

 

Muita toiveita:

* Sellainen toive, ettei paukuteltaisi tuntitolkulla

* Toiveena, että raketteja saisi ampua vain keskiyöllä vuoden vaihtuessa

* Älkää ampuko ollenkaan.

* Toivotaan, ettei raketteja ammuttaisi aivan talon kulmalta ja että olisi kotona koirakaveri lievittämässä jännitystä.

* Ammu raketteja vain aattona oikeaan aikaan, ei muulloin.

* Vain yhtenä iltana, parin tunnin ja mahdollisimman kaukana asutuksesta.

* Ei ollenkaan raketteja tai sitten vain rajoitetun ajan illalla, ei pitkin päivää. Rasittavaa miettiä, koska uskaltaa lähteä ulos niin, ettei vain joku ammu kesken lenkin.

* Jättäkää ilotulitteet ostamatta! Ja jos on ihan pakko, niin ampukaa vasta aattona kuuden jälkeen.

* Älkää räiskikö joka nurkalla.

* Kerää jätteet pois, ruudinhajuisia jätteitä ei ole kiva nuuskutella aamulla

* Rakettien myynti voisi alkaa vastaa uudenvuoden aattona.

* Vanhempi koirani toivoisi oikein isoja ja räiskyviä raketteja! Nuoremman reaktiot näkee aattona.

* Järki käteen ja päähän.

* Korkeintaan tähtisädetikkuja

* Stop it.