sey

Rähjääkö rekku remmissä? Haukkuuko hauva naapureille? Näillä vinkeillä ongelmakäytös kuriin!

Koiran ongelmakäytöksellä tarkoitetaan käytöstä, joka on ihmisen kannalta ei-toivottua ja koiran itsensä kannalta vahingollista. Koiran ongelmakäyttäytymisestä seuraavat pitovaikeudet johtavat toisinaan jopa lemmikistä luopumiseen.

Koiran käytökseen vaikuttavat sen terveydentila, geeniperimä, pikkupentuikä ja sen aikana tapahtuva sosiaalistaminen, oppimishistoria sekä stressi. Koiran epätoivottuun käyttäytymiseen voi siis olla monia syitä, ja syyn huolellinen selvittäminen auttaa usein merkittävästi ratkaisun löytymisessä. Ongelmakäytös voi juontaa juurensa esimerkiksi koiran terveysongelmista tai kiputiloista, stressistä, huonoista kokemuksista, lajityypillisistä tarpeista tai rodunomaisista taipumuksista.

Koiran stressi voi ilmetä esimerkiksi hihnassa vetämisenä tai hihnan pureskeluna, jatkuvana haukkumisena, tarpeiden tekemisenä sisälle, hermostuneisuutena, keskittymiskyvyn puutteena, oman hännän jahtaamisena, hyperaktiivisuutena tai aggressiivisuutena. Koiran stressiä hoidettaessa on tärkeää selvittää stressin syy ja poistaa se. Tässä auttavat myös omistajan rauhallinen käytös, koiran virikkeellistäminen eli lajityypillisen tekemisen tarjoaminen sekä rutiinit. Koiran on myös saatava riittävästi – noin 14–16 tuntia vuorokaudessa – lepoa rauhallisessa paikassa.

Käytösongelmat kuriin koulutuksella

Kun koiran mahdolliset kiputilat tai stressi on hoidettu kuntoon, ongelmakäytöstä voidaan lähteä ratkaisemaan koulutuksella. Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ovat laatineet yhteistyössä Koira- ja kissakoulu Heiluvan hännän kanssa Rähjääkö rekku, muriseeko murre? -esitteen, johon on koottu koiran ongelmakäytöksen tavallisimmat syyt ja vinkit ratkaisun löytämiseksi.

Toisinaan koiran ei-toivottu käytös ilmenee aggressiivisuutena, jota käsitellään usein virheellisesti yhtenä ominaisuutena. Todellisuudessa hyökkäävä käytös voi johtua monista syistä, jotka vaativat erilaiset ratkaisut. Aggressio voi olla oire esimerkiksi turhautumisesta, pelosta tai epävarmuudesta, terveydentilaan liittyvistä syistä tai puolustautumisesta. Niin sanottu arvaamaton aggressio on hyvin harvinaista.

Kun aggressiivista käytöstä lähdetään kouluttamaan pois koiralta, on tärkeää muistaa, ettei karkottavien eli varoittavien signaalien poistaminen ole toivottavaa. Ilman niitä koira saattaa hyökätä suoraan, ilman varoitusta. Etenkään pelkonsa vuoksi aggressiivisesti käyttäytyvää uroskoiraa ei kannata kastroida ilman lääketieteellistä syytä, sillä leikkauksen myötä itsevarmuushormoni testosteronin tuotanto hiipuu ja pelokas uros voi alkaa räyhätä entistä pahemmin.

Remmirähjä tarvitsee tilaa

Kun koiran epätoivottua käytöstä lähdetään kouluttamaan pois, on tavoitteena korvata ei-toivottu käytösmalli toivotulla, jota vahvistetaan palkitsemalla. Ei-toivottu käytösmalli sammutetaan jättämällä se palkitsematta ja ennakoimalla ja suunnittelemalla tilanteet niin, että koiralla on mahdollisuus onnistua. Koiran on helpompi toimia, kun se tietää, mitä siltä odotetaan ja mitä se saa tehdä.

Esimerkiksi remmissä rähjäävän turren koulutus kannattaa aloittaa ottamalla etäisyyttä ärsykkeeseen. Etäisyys on sopiva, jos koira pystyy syömään palkkioksi saamaansa makupalaa huolimatta näkemästään toisesta koirasta. Kouluttaminen aloitetaan palkitsemalla koiraa, kun se katsoo ärsykettä ja lisäämällä pikkuhiljaa mukaan myös palkkiosana tai naksutin. Koiran räyhääminen nostaa paitsi omistajan myös koiran elimistön stressitilaa, joka voi jatkuvana altistaa koiran terveysongelmille, joten remmirähjän omistajan kannattaa suunnitella ulkoilureitit ja -aikataulut niin, ettei koira turhaan altistu voimakkaille häiriötekijöille.

Myös kerrostalossa rapun ääniä kyttäävä koira voidaan kouluttaa suhtautumaan rapun ääniin rauhallisesti. Kun hauva haukkuu esimerkiksi rapusta kaikuvalle postinkantajan kolistelulle, koira luulee, että postinkantaja poistuu haukun ansiosta, vaikka hän todellisuudessa etenee reitillään. Kun rapusta kuuluu ääniä tai ovikello soi, koiralle voi haukkumisen (ei-toivottu käytös) sijaan opettaa esimerkiksi omalle paikalle rauhoittumisen (toivottu käytös). Etenkin alkuun toivottua käytöstä tulee palkita ahkerasti, jotta koira oppii syyn ja seurauksen yhteyden.

Otsikkokuva: U.S. Air Force photo/Airman 1st Class Anthony Sanchelli [Public domain], via Wikimedia Commons

Fiksun koiranostajan opas auttaa koiran hankinnassa

Päätös koiran hankinnasta perustuu usein puutteelliseen tietoon, kerrotaan SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tiedotteessa. Tukeakseen koiran hankintaa suunnittelevia SEY on julkaissut Fiksun koiranostajan oppaan, joka antaa koiranhankkijalle vinkkejä sopivan rodun ja myyjän valitsemiseksi ja pentutehtailun ehkäisemiseksi sekä herättelee koiran hankintaa harkitsevan pohtimaan, riittävätkö omat resurssit – aika, raha ja tila – koiran pitämiseen.

– Pentutehtailun vastaista työtä on tehty jo vuosia, mutta ongelma kasvaa yhä. Kiitettävän monet tietävät jo pentutehtailun vaaroista, mutta erityisesti ensimmäistä koiraa hankkivat tuntuvat tarvitsevan tietoa asiasta. Tämän oppaan tarkoitus on nimenomaan täyttää tarve, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli tiedotteessa.

Pentutehtailu on kasvatusta, jossa pentuja teetetään rahan takia eläinten hyvinvoinnista piittaamatta. Monen pennunostajan ilo vaihtuu suruun, kun pentu sairastuu vakavasti tai jopa kuolee pian kotiutumisen jälkeen. Fiksun koiranostajan opas neuvoo, miten tunnistaa ja välttää pentutehdas.

Opas ohjaa pennunostajaa myös järkevään rotuvalintaan. Koirarotujen luonteessa on eroja, eikä koiraa pidä hankkia pelkän ulkonäön perusteella.  Osalla muodikkaista roduista myös esiintyy perinnöllisiä sairauksia, joiden hoitaminen voi tulla kalliiksi. Sairaudet voivat myös johtaa koiran kuolemaan.

– Kaikilla ei ole realistista käsitystä siitä, mitä koiran ostaminen tarkoittaa. Koira tarvitsee aikaa ja siihen kuluu rahaa. Osa koiranhankkijoista ei ota huomioon, että koirasta voi tulla suuriakin kuluja. Koiran hankintaa tulisi harkita erityisen tarkkaan nyt, kun monen kodin taloudellinen tilanne on epävarma, sanoo Pulli.

SEY muistuttaa, että koiraa ei välttämättä tarvitse hankkia pentuna kasvattajalta, vaan kotia tarvitsevan lemmikin voi löytää myös eläinsuojeluyhdistykseltä tai löytöeläintalosta. Myös aikuinen kodinvaihtaja on hyvä vaihtoehto netin myyntipalstalla kaupattavalle pennulle, sillä tällöin todennäköisyys tukea pentutehtailua tietämättään on huomattavasti pienempi.

Tutustu Fiksun koiranostajan oppaaseen täällä.

Kuva: Fiksun koiranostajan opas

Eduskuntavaalit ovat eläinvaalit – Eläinsuojelujärjestöjen vaalikoneella löydät eläinten edustajan

Eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien toteutumisen kannalta jokaiset vaalit ovat tärkeät: eduskunta ratkaisee sen, suojellaanko eläimiä tulevaisuudessa nykyistä paremmin vai jopa huonommin.

Tasan kahden viikon päästä Suomi saa uuden eduskunnan. Virallinen vaalipäivä on sunnuntaina 19. huhtikuuta, mutta ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikon keskiviikkona 8. huhtikuuta. Tulevat vaalit ovat eläinten kannalta erityisen tärkeät, sillä seuraavan hallituksen on vuoro uudistaa Suomen eläinsuojelulaki. Laki uudistettiin viimeksi noin kaksikymmentä vuotta sitten, joten päivityksellä on jo kiire.

Eläinsuojelujärjestöt Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Animalia kokosivat tulevalle eduskunnalle listan eläinpoliittisista tavoitteista. Järjestöjen keskeisin vaatimus on yksinkertaisesti se, että eläinsuojelulain uudistus viedään loppuun huolella ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tulevalla hallituskaudella. Edellinen hallitus ei tehtävässä onnistunut.

Eläinsuojelulain uudistuksessa järjestöillä on kymmenen keskeistä tavoitetta. Järjestöt vaativat, että eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen kuten nautojen ja emakkojen mahdollisuus liikkua on taattava huomattavasti nykyistä paremmin, kivuliaat toimenpiteet kuten vasikoiden nupoutus ja karjuporsaiden kastrointi tulee kieltää ja turkistarhaus sekä eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaariossa tulee kieltää. Lisäksi järjestöt vaativat valtion kustantamaa maan kattavaa loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoverkostoa sekä koe-eläinmäärän vähentämistä. Lisäksi Animalia on asettanut tavoitteeksi sen, että kasvisperäisen ruuan osuutta suomalasten ruokavaliossa on pyrittävä lisäämään.

Erityisesti koiran- ja kissanomistajia koskettavia vaatimuksia ovat pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä eläimille haitalliseen jalostukseen puuttuminen. Järjestöjen mukaan tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistävät eläimen omistajan ja taustan jäljitettävyyttä ja ovat näin keskeisiä keinoja vähentää laitonta ja valvomatonta eläinkauppaa, pentutehtailua ja lemmikkien hylkäämistä. Myös yhteiskunnalle koituvat löytöeläinkustannukset pienenisivät, jos lemmikin omistaja olisi helpommin jäljitettävissä.

Lisäksi järjestöt vaativat, että eläimen terveyttä tai muuta hyvinvointia haittaavaan jalostukseen, kuten tiettyjen koirarotujen lyhytkuonoisuuteen, tulee puuttua nykyistä suoremmin. Jalostuksen tavoitteena tulee olla terve ja hyvinvoiva eläin, eikä jalostustavoitteissa saa olla etusijalla ulkonäkö tai muu yksittäinen ominaisuus. Myös eläimen luonteeseen tulee kiinnittää huomiota, ja aggressiiviset tai pelokkaat eläimet on suljettava pois jalostuksesta. Lisäksi lakiin tulisi kirjata, että ellei eläin kykene lisääntymään luonnollisella tavalla rakenteellisen vian tai sairauden vuoksi, sen jalostuskäyttö tulisi kieltää

Eläinten asioita ajavan ehdokkaan löytämiseksi Animalia ja SEY tarjoavat eläinpoliittisen vaalikoneen. Eläinsuojelujärjestöjen vaalisivustolta löydät lisäksi listan ehdokkaista, jotka ovat sitoutuneet siihen, että eläinsuojelulain kokonaisuudistus tehdään huolellisesti valmiiksi seuraavan hallituskauden aikana.

Tutustu eläinsuojelujärjestöjen vaalitavoitteisiin kokonaisuudessaan täällä. Animalin ja SEYn puolueille teettämään kyselyyn puolueiden eläinpoliittisista linjauksista voit tutustua täällä.

Kuva: Aobranc / Wikimedia Commons

Koe-eläimiksi kasvatetut beaglet etsivät loppuelämänsä koteja

Kahdeksan tutkimuskäyttöön tavoitekasvatettua koiraa Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksesta sijoitetaan yksityisiin koteihin viettämään eläkepäiviään.

Kotiutettavat koirat ovat 8-vuotiaita ja ne ovat rodultaan beagleja, kuten epävirallisten tietojen mukaan kaikki Suomessa koe-eläiminä käytettävät koirat. Suomessa beagleja käytetään koe-eläiminä Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksessa sekä Orionin lääketehtaalla Turussa. Suomalaisissa laboratorioissa käytetään vuosittain eläinkokeisiin kymmeniä beagleja, jotka ostetaan koe-eläinkasvattamoista ulkomailta.

Elokuussa 2013 voimaan tulleen uuden koe-eläinlain myötä koirilla on nyt mahdollisuus jatkaa elämäänsä yksityisomistuksessa sen jälkeen, kun niitä ei enää käytetä eläinkokeisiin. Ennen uuden lain voimaantuloa beaglet ovat paitsi eläneet koko elämänsä laboratoriossa myös kuolleet siellä. Maailmalla tavoitekasvatettujen eläinten kotiuttamisia on tehty lukuisia, mutta Suomessa koe-eläimiksi kasvatetuille koirille etsitään uusia koteja nyt ensi kertaa.

Koirat ovat eläneet kenneltyyppisissä olosuhteissa, eli niillä ei ole ollut yhteyttä lauman ulkopuolisiin lajitovereihin tautiriskien takia. Ulkoilu on tapahtunut katetussa tilassa, ja koirat ovat tottuneet rutiininomaiseen ja vähävirikkeiseen ympäristöön. Koirat eivät ole sisäsiistejä ja ne reagoivat helposti haukkumalla. Ne saattavat reagoida herkästi esimerkiksi elinympäristön muutoksiin, uusiin esineisiin ja asioihin.

Tavoitekasvatuksella tarkoitetaan sitä, että koirat on kasvatettu käytettäväksi tieteellisiin tarkoituksiin ja opetukseen. Ne ovat osallistuneet uuden eläinlääkkeen kehitystutkimukseen sekä kognitiotutkimukseen. Eläinlääketutkimuksessa on testattu uuden turvallisemman nukutuslääkkeen annostusta. Koirat ovat tunteneet kipua neulanpiston verran eikä niille ole annettu myrkyllisiä aineita. Tutkimusten perusteella uusi nukutuslääke saatiin kehitettyä ja se tulee markkinoille jonkin ajan kuluttua.

Lisäksi koirille on tehty kognitiotutkimusta, jossa on kehitetty uusia mittausmenetelmiä koirien tunnetilojen tutkimukseen ja saatu uutta tietoa koirien mielenilmiöistä. Tutkimuksessa koirat ovat katsoneet kuvia tietokoneen näytöltä. Koirat ovat myös osallistuneet eläinlääketieteen opiskelijoiden opetukseen: opiskelijat ovat harjoitelleet koirien käsittelyä sekä ultraäänitutkimuksen tekemistä.

Koirat ovat kilttejä ja helposti käsiteltäviä ja ne ottavat mielellään vastaan ihmisen huomiota ja rapsutuksia. Alun perin beagle onkin valittu tavoitekasvatettavaksi roduksi muun muassa sopeutuvaisuutensa ja sosiaalisen luonteensa vuoksi. Lisäksi rotu on sopivan kokoinen, perusterve ja lyhytturkkinen. Eläinkokeisiin käytettävien koirien tulee viihtyä laumassa ja olla helposti käsiteltäviä.

Tutkijoiden mukaan koirat ovat hyväkuntoisia ja valmiita viettämään ansaittuja eläkepäiviään tieteen hyväksi antamansa panoksen jälkeen. Koiria on jo alettu totuttamaan esimerkiksi ulkoiluun taluttimessa sekä virikkeellisempään ja vaihtelevampaan elämään hyvin tuloksin.

Koirien uusien kotien etsintää ja koordinointia hoitaa Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto, joka etsii parhaillaan potentiaalisia kotiehdokkaita. SEYn kriteerit koirien eläkekodeille ovat tiukat, sillä laumassa elämään tottuneita beagleja pitää adoptoida vähintään kaksi, kodissa ei saa olla pieniä lapsia ja asunnossa ei saa olla seinänaapureita. Koirien kotiutus voi alkaa maaliskuussa.

Koirien eläkekodeilta vaadittavia kriteerejä ovat:
• pystyy adoptoimaan (vähintään) kaksi tavoitekasvatettua koiraa
• on aiempaa kokemusta koirien pitämisestä, mieluummin useammasta kuin yhdestä
• ei asu kerros-, rivi- eikä paritalossa – siis asunnossa, jossa on seinänaapureita
• kodissa ei ole alle 10-vuotiaita lapsia
• on käytössä sellainen lämmin sisätila, jossa koira voi turvallisesti asua vahingoittamatta itseään, vaikka se tuhoaisi irtaimistoa ja rakenteita
• jos uudessa kodissa on muita koiria, olosuhteet pystytään järjestämään niin, etteivät sijoitetut koirat ja muut koirat ole tekemisissä keskenään, mikäli koirien sopeutumisessa toisiinsa ilmenee ongelmia
• tiedostaa arjen haasteet kennelolosuhteissa elämään tottuneiden koirien kanssa ja on sitoutunut hoitamaan mahdollisesti ilmeneviä käytösongelmia
• perustaa koulutusperiaatteensa palkitsemiseen, ei rankaisuun
• pystyy edistämään koirien sopeutumista vierailemalla muutamia kertoja koirien nykyisessä pitopaikassa ennen lopullista kotiuttamista maalis-huhtikuun aikana
• on halukas raportoimaan koirien kotiutumisesta SEYlle
• on valmis siihen, että SEYn edustaja vierailee koirien tulevassa kodissa tarkastuskäynnillä ennen niiden lopullista luovuttamista sekä luovuttamiseen jälkeen.

Lisäksi on toivottavaa, muttei välttämätöntä:
• mahdollisuus ulkotarhaan, johon mieluiten vapaa kulku sisätiloista
• aidattu piha, ei lähinaapureita
• omistajalla on kokemusta naksutinkoulutuksesta
• omistajalla on aikaisempaa kokemusta koirien käytösongelmista.

Pystyisitkö sinä tai joku tuttusi tarjoamaan eläkekodin työuransa tieteen parissa päättäneille beagleille? Koiria koskevat kyselyt pyydetään lähettämään ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Lisätietoja antaa puhelimitse Ann-Mari Bergström p. 040 830 1716 pääsääntöisesti arkisin klo 10–15 alkaen 23.2.

Lähde: SEY
Kuva: Wikimedia Commons / Ruth Ellison

Eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää usein rangaistuksetta

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Eläinsuojeluliitto Animalia ovat huolissaan eläinsuojelurikosten perusteettomista syyttämättäjättämispäätöksistä. Rangaistuskäytäntöihin kaivataan yhteneväisyyttä.

Syyttäjänvirasto teki vuonna 2013 syyttämättäjättämispäätöksen 34 epäillystä eläinsuojelurikoksesta. Syyttämättä jätettiin eläinsuojelurikoksia, joiden voidaan katsoa aiheuttaneen eläimelle turhaa kärsimystä. Eläinsuojelurikoksista langetettavat tuomiot ovat myös yleensä alhaisimpia mahdollisia. Yleisin rangaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko. Rikos saatetaan kuitenkin katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta, jos seurauksena olisi vain sakkoja.

– Se, että monista selkeästi eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää ilman mitään tuomiota tai rangaistusta, kertoo eläimen tuskaa vähättelevästä asenteesta. On vaikea ymmärtää, että aiheutetun kärsimyksen määrää pidetään vähäisenä, vaikka eläimen lopettamistapa olisi erittäin brutaali tai laiminlyönti jatkuvaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen.

Syyttämättäjättämispäätösten taustalla on usein monitulkintainen laki: jos laiminlyönnin tahallisuudelle tai törkeälle huolimattomuudelle ei syyttäjän mielestä ole riittävästi näyttöä, tai eläimen omistussuhteeseen perustuvat hoitovastuut ovat epäselviä, jää tapaus usein syyttämättä. Eri syyttäjänvirastoissa tahallisuutta ja hoitovastuita on tulkittu keskenään ristiriitaisesti. Joissain tapauksissa omistaja on vapautettu vastuusta, jos hän on luovuttanut hoidon toiselle henkilölle. Toisinaan taas hoitaja ei ole saanut laiminlyönneistään huolimatta syytettä, sillä vastuun on katsottu kuuluvan omistajalle.

– On erittäin huolestuttavaa, että tuomioistuinten langettamien rangaistusten ja seuraamusten välillä on eroja. Myös syyttämättäjättämispäätöksissä on eroja virastokohtaisesti. Syyttäjän asenne eläinsuojelua kohtaan voi vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkälaisia juttuja hän lähtee viemään eteenpäin. Rangaistuskäytäntöihin vaikuttavat myös syyttäjien tulkinta- ja resurssierot eri puolilla maata. Tämä vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden lain edessä, kun samantyyppisestä teosta voidaan langettaa eläinsuojelurikostuomio tai antaa syyttämättäjättämispäätös. Syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin vuonna 2013 selvästi eniten Itä-Suomessa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Järjestöt korostavat, että riittävän monen asiantuntijan kuuleminen tapausten ratkaisussa olisi tärkeää.

– Tuomioiden eteneminen oikeuteen ja niiden asiantunteva käsittely on usein aktiivisen ja osaavan valvontaeläinlääkärin, eläinsuojeluvalvojan ja SEYn eläinsuojeluneuvojan ansiota: juuri heillä on tarvittavaa kuva-aineistoa, taustatietoja ja eläinsuojelusäännösten tuntemusta. Olisikin syytä miettiä, pitäisikö syyttäjille ja poliiseille tarjota koulutusta ja lisäresursseja eläinsuojeluasioiden käsittelyyn, jotta yhä useampi eläinsuojelurikosepäily etenisi oikeuteen ja johtaisi tuomioon asti, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni.

Eläinten hyvinvointia ajavat järjestöt muistuttavat, että eläinsuojelurikkomusta tai -rikosta epäiltäessä jokaisen velvollisuus on tehdä asiasta tutkintapyyntö.

Muun muassa nämä tapaukset jäivät syyttämättä vuonna 2013:

Kissan lopettaminen lyömällä kirveellä päähän. Rikos katsottiin niin vähäiseksi, että siitä olisi määrätty vain sakkoseuraamuksia – syyte jätettiin nostamatta.

Niin sanottu Pelkosenniemen laiminlyötyjen samojedien tapaus: koirien hoito laiminlyötiin vuosina 2010–2013. Teko katsottiin lieväksi ja jätettiin kohtuuperiaatteen takia syyttämättä. SEY on tehnyt tapauksesta kantelun valtakunnansyyttäjänvirastolle. (Lue lisää.)

Karjatilalle tehtiin vuosien 2006–2011 välisenä aikana 16 eläinsuojelutarkastusta, joissa havaittiin lukuisia ja toistuvia ongelmia. Eläimet kärsivät muun muassa lannan aiheuttamista ihorikoista ja aliravitsemuksesta ja vasikat kahlasivat ulosteessaan. Teko katsottiin lieväksi, ja sen syyteoikeus ehti vanheta ennen kuin tapaus päätyi syyttäjänvirastolle vuonna 2013. Eläinsuojelurikkomus ja lievä eläinsuojelurikos vanhenevat kahdessa vuodessa. Syyttäjä totesi teon muutenkin niin vähäiseksi, että siitä olisi seurannut vain sakkorangaistus ja hän olisi jättänyt sen syyttämättä, vaikkei syytteen nostamisen määräaika olisikaan umpeutunut.

Omistaja jätti koiransa kytkettynä ja ruoatta asuntoon useiksi päiviksi, mutta ei joutunut vastuuseen, koska hän oli luovuttanut koiran hoidon toiselle henkilölle. (Lue lisää.)

Henkilö oli ottanut huolehdittavakseen koiran, joka kärsi toukkien aiheuttamasta kudostuhosta ja ihonalaisesta tulehduksesta. Hoitaja ei vienyt koiraa eläinlääkäriin, vaikka tulehdus oli hengenvaarallinen. Hänen ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen, koska hoitovastuu kuuluu omistajalle.

Aviopari jätti kissansa melkein kahdeksi viikoksi yksinään asuntoonsa. Hoitovastuun katsottiin koskevan vain omistajaksi ilmoittautunutta vaimoa, ja aviomies säästyi syytteiltä.

Kasvattaja teetti pentuja vakavan perinnöllisen sairauden geeniä kantavalla koiralla. Osa pennuista sairastui ja jouduttiin lopettamaan. Suomen Kennelliitto teki tutkintapyynnön kasvattajasta. Yhden pennun ostajat veivät tapauksen kuluttajariitalautakuntaan ja vaativat kasvattajalta hoitokorvauksia. Syyttäjä ei tulkinnut tapausta eläinsuojelurikokseksi eikä nostanut syytettä. Koiralla olleen sairauden todentaminen oli vaikeaa, eivätkä eläinlääkärin lausunnotkaan vahvistaneet pentujen kärsimyksen johtuvan nimenomaan epäillystä sairaudesta. (Lue lisää.)

Epäiletkö eläimen huonoa kohtelua? Eläinsuojeluilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti. Ilmoitukset ohjataan SEYn eläinsuojeluneuvojille ja tarvittaessa eläinsuojeluviranomaiselle. Kiireellisissä tapauksissa on syytä ottaa yhteys suoraan alueen eläinsuojeluneuvojaan tai eläinlääkäriin, ja akuuteissa tapauksissa poliisiin. Sähköisen eläinsuojeluilmoituksen pääset tekemään täällä.

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa. Esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana. Tutustu Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tavoitteisiin uuden eläinsuojelulain valvonnan parantamiseksi täällä.

Viattomien tassujen puolustajat

Eläinten viikon kunniaksi perustettu Tassujenpelastuspartio haastaa kaikki eläinten ystävät keräämään lasinsirut ja muut vaaralliset roskat luonnosta – ja pelastamaan näin tassuja.

Eläinten viikkoa vietetään 4.-10. lokakuuta. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY haluaa muistuttaa Eläinten viikolla eläinten hyvästä kohtelusta ja eläinsuojelun tärkeydestä erityisesti lasten ja nuorten arjessa. Tänä vuonna eläinten viikon teemana on nauta, mutta viikko on herättänyt myös muut eläinten ystävät toimeen pörröisten ystäviemme puolesta.

Varkautelainen Katja Kempf pohti ennen Eläinten viikkoa, mitä hyvää voisi karvaisten ystäviemme hyväksi tehdä. Syntyi idea tempauksesta, johon hän päätti haastaa mukaan muut saman rodun omistajat.

”Aion ottaa lenkeille mukaan työrukkaset ja pussin ja kerään pois kaikki lasinsirut yms. eläimille vaaralliset roskat joita lenkin varrella näen. Jospa se auttaisi että parit tassut säästyisivät haavoilta. Haluaisin haastaa teidät kaikki mukaan!” Kempf kirjoittaa Facebookin Saksanpaimenkoirat-ryhmässä.

Haaste sai paljon tykkäyksiä, ja ryhmäläiset alkoivat yhdessä ideoida kampanjan laajentamista: julkiseen tapahtumaan osallistuisivat varmasti mielellään monet muutkin tassuttelijoiden ystävät. Kempf perusti tapahtuman, johon on parissa päivässä liittynyt jo yli 2600 eläinten ystävää.

– Minulle koirieni turvallisuus on iso asia, ja olen pari kertaa joutunut näkemään, kun koira on loukannut itsensä todella vakavasti lasiin. Itse pyrin keräämään pois kaikki pullot ja haavoittavat jätteet, joita lenkkipolkujen varrella näen. Jos jokainen koiranomistaja tekisi samoin, saataisiin paljon aikaan, kertoo saksanpaimenkoiran ja cairnterrierin omistava Kempf.

Lukuisat tapahtumaan osallistuneet kertovat olevansa talkoissa pysyvästi mukana, eli keräävänsä roskia lenkkireittiensä varrelta jatkuvasti. Silti metsät, puistot ja pientareet ovat täynnä sinne kuulumatonta ja vaarallista jätettä.

Pari viikkoa sitten koiraihmisiä kosketti niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa huomiota saanut Bravo-koiran tarina: Mikkelin Visulahden puistossa lenkkeillyt Bravo loukkasi tassunsa lasiin niin pahasti, että se jouduttiin lopettamaan. Bravon tapaus herätti ajatuksia myös Tassujenpelastuspartion perustajassa, sillä sama voisi nykypäivänä sattua mille koiralle tahansa.

– Jokainen meistä voi tehdä asialle jotain: ei itse jätä luontoon sinne kuulumattomia jätteitä, opastaa läheisiään ja lapsiaan tekemään samoin ja kerää pois näkemänsä roskat. Joukon voima on ihmeellinen asia. Jokainen pois noukittu lasinkappale saattaa säästää yhden tassun haavoilta.

Vaikka Tassujenpelastuspartio haastaa ihmiset keräämään lasinsirut pois Eläinten viikon ajan, on todellinen tavoite paljon laajempi: Kempf haluaisi herättää ihmisissä itsetutkiskelua sekä toimintatapojen pysyvän muutoksen – vaikka pienenkin.

– Tapahtuman tavoite on avata ihmisten silmät näkemään, miten yleistä välinpitämättömyys ja piittaamattomuus eläimistä ja luonnosta alkavat olla nykyisin. Ihan liian yleistä! Ei mietitä omaa nenää pidemmälle, kun sotketaan omaa ympäristöä eikä osata kuvitellakaan, miten kauaskantoisia seurauksia omalla toiminnalla voi olla, Kempf summaa.

Kempf haluaa painottaa sitä tosiasiaa, ettei lasi maadu koskaan. Auton ikkunasta viskattu, maahan särkynyt pullo lojuu siis luonnossa vuosikausia, ja on yhtä vaarallinen vuosikymmentenkin jälkeen.

– Et voi koskaan tietää, astuuko siihen vaikka kymmenen vuoden kuluttua joku eläin tai ihminen.

Otatko sinä haasteen vastaan? Liity Tassujenpelastuspartioon täällä.

Kuva: Katja Kempf

SEYn tarrakampanja muistuttaa: Ei koiraa kuumaan autoon!

SEY jatkaa tänä kesänä neljättä kertaa En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrakampanjaa. Auton ikkunaan kiinnitettävä tarra muistuttaa jokakesäisestä ongelmasta ja kannustaa jättämään eläimet kotiin kuumalla säällä.

Vaikka kesä on vasta aluillaan, hellepäivistä on saatu nauttia jo ympäri maata. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton SEYn eläinsuojeluneuvojat ovat saaneet jo alkukesän aikana lukuisia yhteydenottoja koirista, jotka on jätetty kuumaan autoon.

– Auton sisälämpötila nousee kuumalla säällä tappavan korkealle nopeammin kuin moni tulee ajatelleeksi. Koirat saavat lämpöhalvauksen huomattavasti helpommin kuin ihmiset, sillä ne eivät kykene säätelemään elimistönsä lämpöä hikoilemalla ihon kautta, kertoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääketieteen lisensiaatti Kati Pulli.

Ruotsin Kennelliiton tekemässä mittauksessa parinkymmenen asteen ulkolämpötilassa auton sisälämpö nousi tunnin sisällä yli viiteenkymmeneen asteeseen. Edes ikkunoiden jättäminen raolleen ei estä auton lämpötilan nousua.

Jos ohikulkija huomaa koiran kärsivän parkkipaikalla kuumassa autossa, apua on haettava nopeasti. Tilanne on vakava, jos koira ei enää läähätä ja ole levoton, vaan makaa apaattisena. Jos auton omistajaa ei löydy nopeasti, on otettava yhteyttä poliisiin, joka voi tarvittaessa murtautua autoon.

Lämpöhalvauksen saanut koira siirretään ensiapuna varjoon ja kastellaan haalealla vedellä. Jos koira pystyy juomaan, sille tulee antaa viileää juomavettä. Vaikka koira virkoaisikin, se kannattaa viedä eläinlääkärille ja kääriä matkan ajaksi viileään ja märkään pyyhkeeseen.

Pyydämme kaikkia lemmikinomistajia levittämään tietoa siitä, miten vaarallista eläimen jättäminen kuumaan autoon voi olla. Uskomme, että positiivinen esimerkki toimii asiassa parhaiten. Jokainen voi pitää huolen siitä, että oman eläimen asiat ovat hyvin ja kannustaa muitakin parempaan koiranpitoon, Pulli painottaa.

En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrat ovat maksuttomia ja niitä jaetaan SEYn jäsenyhdistysten ja eläinsuojeluneuvojien kesän tapahtumissa. Tarroja voi tilata myös SEYn toimistolta.

Lähde: SEY