ruokinta

Kurkistus koirankuppiin: Mitä eroa on raakaruoalla ja kuivamuonalla?

Suuri osa suomalaisista koirista syö ravinnokseen pääasiassa tehdasvalmisteista kuivamuonaa, tutummin raksuja, mokruja tai nappuloita. Viime vuosina raakaruokinnan suosio on kuitenkin kasvanut, ja yhä useampi tiputtaa ruokakuppiin nappuloiden sijaan tai lisäksi raakaravintoa.

Koiranruokakeskustelussa nähdään usein värikästä kieltä ja kärkkäitä vastakkainasetteluja. Erityisesti raakaruokinta ja toisaalta kuivamuona puhuttavat koiraihmisiä. Kopistellaanpa koirankuppeja ja laitetaan niiden sisältö syyniin.

Valmiita kuivamuonia on tarjolla moneen lähtöön – laadukkaat ruoat löytää tutkimalla raaka-aineluetteloa. Kuva: Pixabay

Kuiva vs raaka

Jokaisella koiranomistajalla on omat perustelunsa siitä, mihin ruokintamalliin päätyy. Yksi katsoo edullista hintaa, toinen miettii arjen ja ruokailun sujuvuutta, kun taas kolmas alleviivaa terveellisyyttä. Yhä useampi kuluttaja toivoo koiranmuonalta kaikkia näitä ominaisuuksia.

Vaihtoehtoja on tarjolla valtavasti. Lemmikkiruokahyllyn säkkiriveistä löytyy omansa niin pennuille, senioreille, aktiivisille kuin vaikka allergisille koirille. Määrän mukana tulee myös laadun vaihtelevuus: halppisnappuloiden pääraaka-aineena ovat usein lihaa edullisemmat viljat ja ne sisältävät paljon hiilihydraatteja, kun taas laadukkaammat ruoat sisältävät enemmän koiralle suotuista eläinperäistä proteiinia ja rasvaa.

Yhä useammasta kaupasta löytyy myös valmiita koiran raakaruokia ja -pakasteita, kuten jauhelihoja, lihapullia ja lihaisia luita. Raakaruokinnassa koiralle annetaan mahdollisimman luonnollista raaka-aineista valmistettua ruokaa, joka jäljittelee koiran luonnovaraisten esi-isien syömää ravintoa. Raakaruokinnasta on lukuisia versioita, mutta pääosassa ovat eläinproteiinin lähteet, kuten raaka liha, sisäelimet, kala sekä rasva, luut, soseutetut kasvikset, marjat ja muut lisät.

Moni valitsee nappulat niiden helppouden takia. Laadukkaissa valmisruoissa koiran ravinnolliset tarpeet on mietitty valmiiksi, joten sitä on helppo kaataa kippoon pussin kyljessä olevan suuntaa-antavan ohjeistuksen mukaan. Raakaruoka-annoksen kokoaminen puolestaan vaatii omistajalta enemmän tiedonhankintaa ja valmistautumista, jotta koira varmasti saa ruoasta kaiken tarvitsemansa. Kaupasta valmiiksi saatavia raakavalmisteita ja tietoa on kuitenkin aina vain paremmin saatavilla, joten kynnys raakaruokinnan aloittamiseen on madaltunut.

Yhä useampaa tiedostavaa kuluttajaa kiinnostaa myös koiranruoan ja sen raaka-aineiden alkuperä. Tämä voi olla vaikeaa selvittää monista nappulamerkeistä, joista suuri osa valmistetaan ulkomailla, ja Suomessa valmistettavienkaan ruokien pakkauksista ei aina löydy merkintää raaka-aineina käytettyjen lihojen alkuperästä. Sen sijaan kotimaisissa raakatuotteissa lihan alkuperä on yleensä merkitty selkeästi.

Osana raakaruokintaa koiralle tarjotaan muun muassa lihaisia luita. Kuva: Eläinruokatehdas Lemmikki

Raakaruokinta kasvattaa suosiotaan

Kaikki varmasti toivovat parasta omalle rakkaalle lemmikilleen. Aikana, jolloin koirilla on ennätyksellisen paljon erilaisia sairauksia aina korva- ja iho-ongelmista, ruoansulatusvaivoihin ja ylipainoon, ravinnon terveellisyys ja luonnonmukaisuus on aiempaa vahvemmin tapetilla. Moni etsii apua koiran vaivoihin vaihtamalla nappulat raakaravintoon.

Valitettavasti tutkimustietoa raakaruoan hyödyistä ja riskeistä on vielä vähän. Suomalainen tutkimusryhmä DogRisk on kerännyt vuodesta 2009 tietoja yli 11 000 suomalaisen koiran ruokavalioista ja sairauksista. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää erityisesti ravinnon vaikutus koirien sairauksiin.

Tutkimusryhmän johtaja, eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo muun muassa MediaPlanetin artikkelissa, että alustavien tulosten mukaan raakaruokaa syövillä lemmikeillä on harvemmin sairauksia, kuten allergioita, iho-, korva-, nivel-, ja suolistovaivoja. Tutkimus on vielä kesken, eikä varmaksi tiedetä, onko raakaruoan hyötyjen taustalla kypsentämättömyys, rasva, hiilihydraatien vähyys vai hyödylliset bakteerit.

Osa valitsee mieluummin kuivamuonan pelätessään raakaruokinnan riskejä. Raakaan lihaan liittyy aina kypsennettyjä tuotteita suurempi riski sisältää ihmisille ja eläimille haitallisia mikrobeja, kuten salmonellaa, kampylobakteereja tai EHEC-bakteereja. Raakaruokinnassa kannattaakin suosia kotimaista lihaa, ja koiranomistajan on tärkeä huolehtia raa’an ruoan oikeaoppisesta, hygieenisestä säilytyksestä, sulatuksesta ja käytöstä.

Evira valvoo Suomessa raakaruokaa lemmikeille valmistavien toimintaa ja tuotteiden laatua.

Kokeile uusia ruokia maltilla

Kuivamuonaa, raakaruokaa vaiko molempia sekaisin… valitettavasti koiranruokakeskusteluun ei ole yksiselitteisiä hokkus pokkus -ratkaisuja. Vaihtoehtojen puntaroiminen jatkuu, ja keskustelu kehittyy sitä mukaa, kun saamme uutta tutkimustietoa.

Vaihtoehtojen laajassa viidakossa on puolensa: jokaiselle koiralle voi löytyä yksilöllisiin tarpeisiin sopiva ruoka, mutta toisaalta vaihtoehtojen läpikäyminen voi olla pitkä ja turhauttava matka. Kokeilemalla selviää, sopiiko omalle lemmikille parhaiten kuivanappuloiden vaiko raakaruoan popsiminen.

Ruokavaliota ei kuitenkaan kannata vaihdella yhtäkkisesti ja radikaalisti toiseen, sillä koiran lyhyt ruoansulatus sekoittuu herkästi suurista muutoksista. Ota siis ensin selvää ruokinnan sopivuudesta ja aloittamisesta ja noudata ammattilaisten ohjeistusta.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.

Mitä koirankuppiin: Onko koira lihansyöjä vai sekasyöjä?

Ihmisen rinnalla yli 15 000 vuotta elänyt koira on kehittynyt ruokavalioltaan hyvin joustavaksi. Ruokapöydän vieressä kerjäävälle rekulle kelpaa todennäköisesti omistajan leivän päältä niin kinkku kuin kurkkukin. Mutta onko koira suden tapaan lihansyöjä vai muistuttaako se jo enemmän sekasyöjäomistajiaan?

Lihansyöjät eli karnivorit ovat eläimiä, jotka käyttävät ravinnokseen lihaa tai pääasiassa lihaa. Koirasta puhutaan usein kaikkiruokaisena, sillä sille maittaa eläinperäisen ravinnon lisäksi moni kasvisruoka. Koiran ruoansulatusjärjestelmä on kuitenkin edelleen lihansyöjälle ominainen, joten ruokakupin sisältöä suunnitellessa on huomioitava, että koira varmasti saa ravinnosta tarvitsemansa.

Koiran vatsassa sulaa parhaiten liha

Kurkistus koiran suuhun paljastaa jo paljon. Koiralla on lihansyöjälle ominainen hampaisto, joka on kehittynyt raateluun ja pilkkomiseen eikä hienontamiseen, kuten seka- ja kasvissyöjien poskihampaat. Koiralla on myös suuri puruvoima villien sukulaistensa tapaan, joten luiden murskaaminen käy siltä helposti.

Koira ei juurikaan maistele ruokaa, vaan ahmaisee sen suurina palasina. Moni koiranomistaja on varmasti jätöksiä kakkapussiin kerätessään huomannut, että esimerkiksi raakana annetut porkkanan palat kulkeutuvat usein koiran elimistön läpi lähes sellaisinaan. Ilman jauhamista koira ei pysty hyödyntämään porkkanan ravintoaineita.

Koiralla on luontainen tapa piilottaa ja haudata herkkunsa samaan tapaan kuin monet lihaasyövät villitkin pedot tekevät.

Koiran ruoansulatusjärjestelmä on lihansyöjille tyypilliseen tapaan lyhyt, noin viisinkertainen suhteessa sen ruumiin pituuteen. Sekaravintoa syövillä eläimillä ruoansulatuskanava on jopa 14-kertainen verrattuna niiden ruumiin pituuteen ja kasvissyöjäeläimillä sitäkin pidempi. Ruoka kulkee koiran ruoansulatuskanavan läpi nopeasti, keskimäärin 23 tunnissa.

Lyhyt ja nopea ruoansulatus tarvitsee helposti sulavaa ja energiapitoista ruokaa. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään tehokkaasti rasvaa ja eläinperäistä proteiinia, kun taas suuret määrät vaikeasti sulavaa ruokaa, kuten kypsentämätöntä kasvisravintoa, aiheuttaa helposti vatsavaivoja.

Koira ei tarvitse ihmisten tapaan yhtälailla hiilihydraatteja, sillä se pystyy tuottamaan tarvitsemiaan sokereita muista ruoka-aineista. Kypsennetystä ja jauhetusta kasvisruoasta, kuten  aikuinen koira voi kuitenkin hyödyntää tärkkelystä energianlähteenä sekä saada muun muassa vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Ensisijainen energianlähde koiran ravinnossa tulisi kuitenkin olla rasva, ja laadukasta proteiinia tarvitaan kudosten rakennusaineeksi ja solujen uusiutumiseen.

Koira on sopeutunut elämään ihmisen kanssa

Koira on siis fysiologialtaan lihansyöjä, ja sille optimaalisinta ravintoa on liha ja muu eläinperäinen ravinto. Koiralla on kuitenkin kaikkiruokaisia piirteitä. Ajan saatossa se on sopeutunut hyvin elämään ihmisen kanssa ja oppinut hyödyntämään tarjolla olevaa ravintoa.

Kotikoira pystyykin käyttämään hiilihydraateista saatavaa tärkkelystä paremmin kuin serkkunsa susi. Tämä kyky on tutkimusten mukaan kehittynyt samoihin aikoihin, kun ihmiset siirtyivät metsästys-keräilykulttuurista maanviljelyyn ja myös ihmisten ruokavalio mullistui. Rinnakkaiselo ihmisten kanssa on siis muokannut koiran ruoansulatusjärjestelmää, mutta evoluution kannalta kymmenentuhatta vuotta on lyhyt aika. Koira on edelleen lähempänä sutta kuin sekasyöjiä.

Uskaltaako omalle murrelle sitten enää tarjota mitään vähänkään vihreään viittaavaa? Kyllä uskaltaa. Omatunnon ei tarvitse kolkutella vaikka kuppiin laittaisikin välillä lihaa, välillä yrjölänpuuroa. Laadukkaat, runsaasti eläinproteiinia sisältävät valmiskoiranruoat on suunniteltu niin, että ne sisältävät kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita oikeassa suhteessa. Pienellä opiskelulla ja ammattilaisen ohjeilla omistaja voi myös kokata itse koiralle terveellistä ruokaa.

Tärkeintä on huolehtia, että kokonaisuus on kunnossa. Jokainen koira on yksilöllinen, joten tarkkailemalla oppii, minkälainen ruoka edistää juuri oman lemmikin hyvinvointia.

Vaikka koira onkin lihansyöjä, usein se himoitsee herkkuja, jotka eivät välttämättä ole sille hyväksi.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.
Lähteet ja lisää aiheesta: Eläintenhoidon opas, Vetstreet, Farmit, Koiran ruokinta ja hoito -kirja
Teksti: Niina Kinnunen

 

Neljä vinkkiä metsästyskoiran huoltoon ja ravintoon

Metsästyskoiran vuoden kulkua voisi tavallaan verrata huippu-urheilijan kisakauteen valmistautumiseen: peruskuntokaudella treenataan nimensä mukaisesti perusteita ja valmistaudutaan kisakauteen. Ravinnon puolesta tämä tarkoittaa suhteellisen tasaista ja monipuolista ruokintaa. Kisa- eli metsästyskauden lähestyessä ravinnon ja treenin määrää lisätään asteittain ja nyt metsästyskauden keskellä ollaankin jo täydessä kisamoodissa. Viikonloppuna alkavaan hirvenmetsästykseen on toivottavasti valmistauduttu metsästyskoiran kanssa jo elokuusta lähtien juoksuttamalla koiraa metsässä ja myös ravintoa muuttamalla. Metsästyskaudella energiaa tarvitaan peruskuntokautta enemmän. Kokosimme parhaimmat vinkit metsästyskoiran ruokintaan ja lisäenergian hankintaan metsästyskaudella.

  1. Tuhdimpaa ruokaa metsästyskaudella

Kun metsästyskausi lähestyy, koira kannattaa siirtää järeämpään ruokavalioon. Jos koira on nappularuokinnalla, metsästyskauden ulkopuolella rasvan ja valkuaisen suhde on esimerkiksi luokkaa 16/26, metsästyskaudella ruoka kannattaa vaihtaa runsaammin energiaa sisältävään ruokaan, jossa rasvan ja valkuaisen suhde on luokkaa 20/30. Yksi hyvä vaihtoehto energisemmäksi ruuaksi on Racinel Extra Energy, jonka rasva-valkuaissuhde on 26/30.

  1. Rasvaa, rasvaa, rasvaa

Koira tarvitse runsaasti rasvaa työskennelläkseen kunnolla kahdesta syystä. Ensinnäkin metsästyskoiran energiantarve kasvaa luonnollisesti metsällä ja toisaalta, mitä lähemmäs talvea mennään, sitä paremmin rasva soveltuu energianlähteeksi.

  1. Metsästyssuoritus on huippu-urheilua

Mietipä maratonin juoksemista täydellä vatsalla. Niinpä. Aivan sama koskee metsästyskoiraa, joka saattaa esimerkiksi hirvijahdissa juosta 40-60 kilometriä, jopa 100 kilometriä päivässä, joten ruokinta juuri ennen metsästyspäivän alkua voi olla kohtalokas. Koira kannattaa ruokkia noin 15 tuntia ennen metsästyksen alkua.

Ruokinta ennen rasitusta lisää painoa sekä nostaa veren insuliinipitoisuutta, joka puolestaan estää rasvojen tehokasta käyttöä ravinnoksi. Merkkejä liian myöhäisestä ruokinnasta voivat olla ripuli tai ulosteen verisyys.

Pitkän suorituksen aikana koiraa tulee kuitenkin ravita välillä. Koira tarvitsee herkkuja ja pientä välipalaa jaksaakseen, eihän metsästäjäkään jaksa seistä koko päivää passissa ilman eväitä. Pienet annokset auttavat koiraa jaksamaan koko pitkän metsästyspäivän. Herkuiksi sopii vaikka omistajan eväsmakkaran palanen, kuivamuona tai esimerkiksi Kotitilan uudet energia- ja valkuaispitoiset liha- ja mahalastut, jotka sopivat kätevästi taskuun murenematta.

  1. Lepoa

Vaikka metstäsyskaudella tekisi mieli lähteä koiran kanssa metsälle vaikka joka päivä, täytyy muistaa, että koira tarvitsee runsaasti myös lepoa. Nyrkkisääntönä lienee se, että aktiivisen metsästyspäivän jälkeen välissä pitäisi olla muutaman päivän lepo.

Koira saattaa joutua myös ylikierroksille metsästyspäivän jälkeen.Tällaisessa tilanteessa parhaiten rauhoittaa uudet temput ja tehtävien ratkominen, ei fyysinen liikunta. Ihmisen tehtävänä on huolehtia siitä, että metsästyskoira saa tarpeeksi lepoa, rentoutumista ja palautumista.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Best Friend Groupin kanssa. Tutustu Racinel Extra Energy -ruokaan täällä ja Kotitilan uusiin energia- ja valkuaispitoisiin liha- ja mahalastuihin täällä.

Lähteet: mm. Dreeveri.fi, Erälehti.fi, Luonnossa.org, Best Friend Group

 

Näin selviät ruokaviidakosta – kuusi faktaa pennun ruokinnasta

 

Kun koiranpentu tulee taloon, usein eniten peloteltu aihepiiri on pennun ruokinta. Some ja nettifoorumit tarjoavat juupas-eipäs-väittelyä, mutta mitä oikeasti pitäisi pennun ruokinnassa ottaa huomioon? Kokosimme viisi tärkeintä asiaa yhteen

  1. Ensimmäinen vuosi on tärkein

Koiran elämässä ensimmäiset kuukaudet ovat tärkeimmät kehityksen kannalta ja ensimmäisen vuoden aikana on tästä syystä syytä keskittyä leikin, riemun ja rennon koulutuksen lisäksi myös siihen, millaista ruokaa koira syö. Oikeat ravitsemukselliset valinnat vaikuttavat mm. aivojen, luuston, nivelten ja immuunipuolustuksen kehittymiseen. Oikeat ruokintatottumukset ovat myös askel kohti ihannepainoa ja hyvää terveyttä.

  1. Miten terveeksi aikuiseksi?

Aivan kuten ihmisen kehityksessä, pohja kasvulle luodaan sikiökaudella. Ei ole siis yhdentekevää, mitä koiran emo syö tiineyden aikana. Esimerkiksi pennun luut alkavat luutua  tiineyden loppupuolella, jolloin nartun ravinnolla on erityinen merkitys. Luuston kehitys jatkuu aina siihen saakka, kun putkiluiden kasvulevyt sulkeutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa 6-14 kuukauden ikää ja luuston kehityshäiriöiden riski on olemassa koko tämän ajan.

  1. Riskiryhmät?

Koiranpennusta on pidettävä huolta. Se, että pentu saa hotkia vapaasti mitä mieleensä juolahtaa, ei tietenkään ole järkevää ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Vapaan ruokinnan lisäksi riskiryhmiin kuuluvat myös iso- tai jättikokoiset koirat, joiden kasvunopeus on hurja. Kannattaa myös muistaa, ettei kasvunopeus kerro mitään aikuisiän koosta, joten tasapainoinen ja rajoitettu ruokinta ei tee koirasta yhtään sen pienempää. Rajoitetussa ruokinnassa on tietysti etuna se, että koiran kasvuhäiriöiden ja ylipainon riski pienenee.

  1. Ravinteet tasapainoon!

Pentu tarvitsee kalsiumia kasvaakseen, mutta tämänkään kanssa ei kannata liioitella. Pentu ei tarvitse lisäravinteita, vaan kaupalliset penturuuat sisältävät tarpeellisen määrän kalsiumia. Pentu tarvitsee kalsiumia 0,8-1,2 prosenttia kuiva-aineesta, mutta kannattaa myös huolehtia riittävästä fosforin saannista.

Kalsiumin ja fosforin lisäksi monet muutkin kivennäis- ja hivenaineet sekä vitamiinit vaikuttavat toistensa imeytymiseen ja siihen miten pentu pystyy niitä käyttämään hyödykseen. Lisäämällä yhtä ravintoainetta voi vahingossa muuttaa myös toisen saantia. Tästäkään ei kannata turhaa säikähtää ravinteiden määrää: kaupallisessa laadukkaassa penturuuassa nämä ravinteet ovat tasapainossa.

  1. Oikea ravinto parantaa aisteja, sosiaalisuutta ja muistia

Oikealla ravinnolla on myös aivan olennainen merkitys koiran valmiuteen oppia uusia asioita. Tiesitkö esimerkiksi, että hermoston, silmänpohjan ja kuulon normaali kehitys eivät kehity ilman omega-3 rasvahappo DHA:ta? Tärkein tämän rasvahapon lähde on emo ja äidinmaito, mutta aivojen kehitys jatkuu ainakin puolivuotiaaksi saakka, joten rasvahappojen saanti pitää turvata oikealla ravinnolla.

  1. Oikea ravinto parantaa vastustuskykyä

Pentuna luodaan myös pohja omalle vastustuskyvylle erilaisia sairauksia vastaan. On lääketieteellisesti todistettu, että ruuan sisältämät antioksidantit eli vaikkapa E-vitamiini parantaa immuunipuolustusta. E-vitamiini pennulla parantaa muun muassa rokotevastetta eli enemmänsuojaavia vasta-aineita penikkatautia ja parvovirusta vastaan. Tiettyjen ravintoaineiden ja antioksidanttien yhdistelmä parantaa vastustuskykyä.

Miten selvitä ruokaviidakosta?

Pentu tarvitsee siis oikeanlaisen ruuan, joka sisältää fostoria, kalsiumia, proteiinia, antioksidantteja, rasvahappoja ja niin edelleen. Kuulostaako monimutkaiselta? Pennunruokinnan ei tarvitse olla monimutkaista eikä hankalaa, kunhan vain varmistaa ennakolta, että oma penturuoka pitää sisällään oikeat ravintoaineet oikeassa suhteessa. Toinen tärkeä asia on seurata pennun kasvua eli mieluiten punnita se viikoittain, ainakin kiivaimman kasvun aikana. Näin varmistetaan että annettu ruokamäärä on omalle pennulle juuri oikea.

Tärkeintä on tarjota pennulle ruokaa, jossa ravinteiden määrät ovat oikeita ja tasapainossa toisiinsa nähden. Jälkimmäisestä pitää huolen Hill’sin penturuuat, joissa kaikissa on kasvavalle pennulle sopiva määrä ravintoaineita. Loppu jää sinulle: nautit pennustasi, opetat talon tavoille ja pidät tietysti huolen pennun painosta ja oikeasta ravinnosta.

Artikkeli on toteutettu yhdessä Hill’sin kanssa

Nämä kymmenen kesäistä herkkua eivät sovi koiralle

Kesä on vihannesten ja hedelmien ystäville vuoden parasta aikaa. Koska kasvikset ovat terveellisiä meille ihmisille, oletamme niiden usein tekevän hyvää myös karvaisille ystävillemme. Usein ne tekevätkin, mutta tietyt vihannekset ja hedelmät tekevät poikkeuksen ja voivat olla jopa myrkyllisiä koirille. Listasimme IHeartDogs-sivuston inspiroimana kymmenen hauvoille haitallista kasvikunnan herkkua.

1. Viinirypäleet ja rusinat. Viinirypäleiden ja niistä tehtyjen rusinoiden haitallisuus koirille alkaa olla jo omistajien keskuudessa yleistä tietoa. Ja hyvä niin, koska ne ovat myrkyllisiä. Vaikka osa koirista voi popsia rypäleitä ja rusinoita ilman oireita, riskiä ei kannata ottaa. Viinirypäleet ja rusinat voivat aiheuttaa koiralle (ja kissalle) äkillisen munuaisten vajaatoiminnan. Rypäleet sekä tuoreina että kuivattuina kannattaa siis pitää karvaturrin ulottumattomissa!

2. Sipuli ja valkosipuli. Vaikka valkosipulin haitoista ja hyödyistä kiistellään jatkuvasti, jotkut lähteet väittävät valkosipulin olevan koirille jopa tavallista sipulia haitallisempaa. Joka tapauksessa molempien antamista koiralle tulee välttää, sillä niiden aikaan saama myrkytystila voi aiheuttaa koiralle esimerkiksi voimattomuutta, kohonnutta sydämen sykettä tai tihentynyttä hengitystä. Sipuli ja valkosipuli sisältävät lisäksi tiosulfaattia, joka saattaa aiheuttaa koiralle ja kissalle anemiaa.

3. Kirsikat. Kirsikat ovat suosittua kesäherkkua, eikä ihme, ovathan ne herkullisia! Kirsikan hedelmäliha on turvallista syötävää myös karvaturrille, mutta varren ja kiven sisältämä myrkky voi johtaa hengityselinten vajaatoimintaan ja jopa kuolemaan. Kirsikan varsi ja kivi sisältävät syanidia, joten ei ole ihme, että ne ovat myrkyllisiä. Jos haluat jakaa punaisen herkun hauvasi kanssa, huolehdi, että turre saa maisteltavakseen vai hedelmälihaa.

4. Sienet. Sienisesonki on pian täällä, ja metsässä lenkkeilevät ovat ehkä jo bonganneet mättäällä maukkaita lakkipäitä. Vain pieni osa sienistä on koirille myrkyllisiä, mutta aivan kuten ihmistenkin tapauksessa, on tärkeää syödä vain tunnettuja ja turvallisiksi todettuja lajikkeita. Jos koirasi maistaa metsässä tuntematonta sientä, kannattaa se viedä välittömästi eläinlääkärin vastaanotolle: jotkut sienet saattavat aiheuttaa koiralle jopa tappavan myrkytyksen.

5. Viinimarjat. Vaikka viinirypäleiden ja rusinoiden myrkyllisyys alkaa olla kaikkien tiedossa, viinimarjojen haitallisuus saattaa tulla yllätyksenä. Todellisuudessa viinimarjoissa on vastaavia myrkyllisiä aiheita kuin viinirypäleissä ja rusinoissa. Viinimarjat voivat aiheuttaa koiralle oksentelua ja ripulointia.

6. Raa’at tai vihertävät perunat. Perunan haitallisuus koiralle saattaa tuntua erikoiselta, sillä perunaa löytyy monien laadukkaidenkin koiranruokamerkkien sisällysluetteloista. Kypsentämättömät ja vihertävät perunat ovat kuitenkin koirille myrkyllisiä. Itse asiassa vihertävät perunat ovat haitallisia myös ihmiselle. Perunan aiheuttaman myrkytyksen oireita koiralla ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, kouristukset ja epätasainen syke.

7. Aprikoosi. Kuten kirsikoilla, myös aprikoosien siemenet, lehdet ja varret ovat myrkyllisiä koirille. Vaikka aprikoosinkin hedelmäliha on koiralle turvallista, koiraa kannattaa tarkkailla, jos sillä on pääsy kasvin muihin osiin. Myös aprikoosit sisältävät syanidia, joka voi aiheuttaa hengityselinten vajaatoimintaa tai jopa kuoleman.

8. Raparperi. Vaikka raparperista saa ihmisille herkullisia leivonnaisia ja muita herkkuja, sitä ei tule koskaan antaa koiraystävillemme. Raparperin lehdet ja varret sisältävät runsaasti oksaalihappoa, joka laskee koiran elimistön kalsiumtasoa, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi munuaisten vajaatoimintaa tai muita lääketieteellisiä ongelmia.

9. Omenan siemenet. Omena on perunan ohella usein turvallista koirille, mutta silti senkin syöttämisessä kannattaa olla varovainen. Omenan siemenet sisältävät niin ikään syanidia ja ovat koirille erittäin myrkyllisiä. Vaikka koirien täytyy syödä melko paljon omenan siemeniä saadakseen oireita, myös tällaisia tapauksia tiedetään. Jos siis annat hauvasi herkutella omenoilla, huolehdi, ettei koirasi saa syötyä hedelmän keskikohtaa.

10. Tomaatti. Vaikka itse punainen tomaatti ei ole koiralle vaarallista, tomaatin varret ja lehdet sekä kypsymättömät hedelmät voivat aiheuttaa hauvalle vatsavaivoja. Vaikka koiran täytyykin maistella tomaatin varsia melko suuri määrä saadakseen oireita, kannattaa turre pitää suosiolla poissa tomaattipensaista.

Otsikkokuva: ”Fuji apple” by Scott Bauer, USDA ARS – This image was released by the Agricultural Research Service, the research agency of the United States Department of Agriculture, with the ID K7602-2 (next).This tag does not indicate the copyright status of the attached work. A normal copyright tag is still required. See Commons:Licensing for more information.English | français | македонски | +/−. Licensed under Public Domain via Wikimedia Commons – https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Fuji_apple.jpg#/media/File:Fuji_apple.jpg

© Glen Bowman / Wikimedia Commons

Taltuta ekologinen tassunjälki – vinkit ympäristöystävällisempään koiran omistamiseen

Koirasta on tullut kuluttaja, jonka ympäristövaikutuksia ei voi enää jättää huomiotta.

Ihmiset kuluttavat enemmän kuin koskaan ja ylikulutus kasvaa jatkuvasti. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kulutimme maapallon uusiutuvat luonnonvarat loppuun vuonna 2014 jo elokuussa – pari viikkoa aiemmin kuin vuonna 2000. Ylikulutuksen vaikutukset näkyvät muun muassa elinympäristöjen häviämisenä, ilmaston lämpenemisenä ja jäätiköiden sulamisena.

Koira on maailman toiseksi suosituin lemmikkieläin heti kissan jälkeen: koiria elää arvioiden mukaan lemmikkinä yli 500 miljoonaa kappaletta. Suomessa koira on yleisin kotieläin, ja maassamme tallustelee Kennelliiton arvion mukaan noin 650 000 turrea. Tilastokeskuksen mukaan joka viidennessä suomalaisperheessä on koira.

– Vaikka koiran rooli on ollut ihmisen elämässä jo tuhansia vuosia samankaltainen, esimerkiksi metsästyskumppani tai seuralainen, tavaroihin ja palveluihin käytettävät summat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä, toteaa tutkijatohtori Henna Syrjälä Vaasan yliopistosta. Syrjälä on tutkinut lemmikinomistajien kulutuskäyttäytymistä väitöskirjassaan Lemmikinomistajan monet kasvot.

Lemmikkieläimiin ja niiden varustukseen käytettiin vuonna 2012 yli tuplasti enemmän rahaa kuin kuusi vuotta aiemmin. Lemmikkieläinten menot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin muut vapaa-ajan menot. Omistajat kuluttavat eläimiinsä niin paljon, että nykypäivänä lemmikki itse voidaan nähdä kuluttajana. Vastuullinen omistaja huomioi valinnoissaan lemmikkinsä lisäksi myös ympäristön.

Mikä ekologinen jalanjälki?

Ekologisella jalanjäljellä tarkoitetaan sen maa- ja vesialueen pinta-alaa, joka tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjensä sitomiseen.

Keskivertoihmisen ekologinen jalanjälki on 2,7 globaalihehtaaria. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on maailman 15. suurin (6,2 gha), kun taas maailman pienin hiilijalanjälki on Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Itä-Timorin asukkailla (0,47gha).

Tutkijat Brenda ja Robert Vale arvioivat kirjassaan Time To Eat The Dog? The Real Guide To Sustainable Living kuivaruualla elävän pienen, keskikokoisen ja suuren koiran ekologisen jalanjäljen. Yhdeksänkiloisen skotlanninterrierin ekologinen tassunjälki on noin 0,18 gha, 16-kiloisen bordercollien noin 0,27 gha ja kolmekymmentäkiloisen saksanpaimenkoiran noin 0,36 gha.

Lähteet: WWF Suomi, Global Footprint Network, Brenda ja Robert Vale: Time To Eat The Dog? The Real Guide To Sustainable Living (2009)

Vastuullinen valinta ruokakuppiin

Koiran merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat sen ruokinnasta. Karvaisen perheenjäsenen ateriasta on tarjolla kymmeniä erilaisia versioita, ja ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon löytäminen vaatii monen eri tekijän tarkastelua.

Omistajalle ekologisin valinta on kasvisruoka, sillä lihan tuottaminen vaatii moninkertaisesti enemmän maa-alaa kuin vastaavan kasvisruokamäärän tuottaminen. Koirasta ei kuitenkaan vegaania saa: koiran ruuansulatuselimistö eroaa runsaasti ihmisen vastaavasta, eikä se pysty sulattamaan esimerkiksi papuja tai pähkinöitä, joista kasvissyöjäihminen saa tarvitsemansa proteiinin. Kasvisruokavaliolla elävä koira voi elää vuosia näennäisen terveenä, mutta sairastuu lopulta puutostiloihin.

eko1Koiran kuivaruualla tarkoitetaan teollisesti valmistettuja nappuloita, joiden pääasiallisia raaka-aineita ovat eläinperäiset tuotteet sekä viljat, riisi tai maissi. Katja Nortusen opinnäytetyön Koiranruokien ekologisuus ja koiranomistajien kulutuskäyttäytyminen mukaan lähes kaikki omistajat syöttävät koiralleen kuivaruokaa, mutta suurin osa ruokkii karvaturrinsa nappuloiden lisäksi esimerkiksi raaka- tai kotiruualla.

Kuivaruoka on sitä ekologisempaa, mitä vähemmän eläinperäisiä raaka-aineita se sisältää. Eläinproteiinina kannattaa suosia ihmisravinnoksi kelpaamattomia ruhon osia, kuten luita. Ekologisimman kuivaruuan löytäminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa, sillä ruokapakkausten tuoteselosteet eivät aina kerro, mitä eläimen osia kyseisen tuotteen raaka-aineena on käytetty.

Kuivaruokaa valitessa kannattaa välttää riisiä sisältäviä vaihtoehtoja, sillä riisinviljelyn ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Riisinviljelyssä syntyy runsaasti metaania, joka on hiilidioksidiakin huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu. Lisäksi riisi kuljetetaan Eurooppaan kaukaa Aasiasta.

Kuivaruoka on viime vuosina saanut kilpailijan, kun raakaruokinnan suosio on kasvanut. Raakaruokinnassa koiran ravinto koostuu kypsentämättömistä eläinperäisiä tuotteista ja kasvissoseista mahdollisimman tarkasti koiraeläimen luonnollista ruokavaliota mukaillen. Raakaruokaa mainostetaan terveellisenä ja lisäaineettomana vaihtoehtona.

Niin sanotun teurasjätteen suosiminen koiran ravintona onkin ympäristön kannalta oiva vaihtoehto: raakatuotteisiin käytetään usein sisäelimiä ja luita, joita me kaksijalkaiset emme lautasillemme kelpuuta.  Suomalaiset syövät reilusti broileria – vuonna 2013 yli 96 miljoonaa kiloa – joten esimerkiksi broilerin sydämiä ja kivipiiroja riittää myös karvakorvien kuppeihin.

Koiran voi ottaa osaksi jätehuoltoa myös kotioloissa: ekologisesti vastuullinen vaihtoehto on syöttää koiralle ihmisten aterialta ylijäänyttä kotiruokaa ja vähentää näin kotitaloudessa syntyvää ruokajätettä. Kotona valmistettavan ruuan määrää ei kuitenkaan kannata koiran takia kasvattaa. Kotiruokintaa suosivan omistajan on myös hyvä muistaa, että kaikki ihmisten herkut eivät sovellu koiran ruokavalioon.

Vuonna 2012 Suomeen tuotiin yhteensä noin 50 miljoonaa kiloa koiranruokaa maan rajojen ulkopuolelta. Suurin osa ravinnon ympäristövaikutuksista aiheutuu alkutuotannosta, mutta myös ruuan kuljetus kaupan hyllylle aiheuttaa ympäristöä kuormittavia päästöjä.

– Kuivanappuloita ei valmisteta Suomessa. Osa markkinoilla olevien nappuloiden nimistä kuulostaa suomalaisilta, mutta itse tehtaat sijaitsevat ulkomailla, kertoo ylitarkastaja Hanna Laatio Evirasta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo lemmikkieläinten ruokia valmistavia laitoksia Suomessa.

Lähes kaikki markkinoilla olevat raakaruuat valmistetaan Suomessa ja Laation mukaan myös raaka-aineet ovat useimmiten kotimaisia. Vaikka raakaruuan kuljetus ei aiheuta suuria päästöjä, energiaa kuluu pakasteena myytävien tuotteiden säilyttämiseen.

Koti koiran mukaan

© User:Almonroth / Wikimedia CommonsAalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halmeen mukaan koiran ympäristövaikutuksia kasvattaa merkittävästi karvaturrin kuljettaminen paikasta toiseen.

– Ympäristövaikutuksia pohtiva koiranomistaja ottaa jo hauvaa hankkiessaan huomioon sen, että kaupunkialueella on helpompi tyydyttää pienemmän koiran liikunnantarve, Halme summaa.

Vaikka koirien harrastukset itsessään eivät kuormita ympäristöä, matkustaminen harrastuspaikoille aiheuttaa päästöjä: esimerkiksi koiranäyttelyharrastaja ajaa vuodessa helposti tuhansia kilometrejä. Harrastusmatkoilla ekologisin vaihtoehto on suosia julkisia kulkuvälineitä, kuten junaa ja bussia. Kun reissuun on startattava autolla, vastuullinen koiranomistaja suosii kimppakyytejä.

Myös koiran vaatima tila kasvattaa sen ympäristövaikutuksia: suuren tai useamman koiran omistaja saattaa muuttaa lemmikkinsä takia suurempaan asuntoon. Mitä suurempi asunto on, sitä enemmän energiaa tarvitaan esimerkiksi sen lämmitykseen. Lisäksi moni koiranomistaja etsii asumuksensa taajaman ulkopuolelta, jolloin hän saattaa joutua käyttämään autoa myös jokapäiväiseen liikkumiseen enemmän kuin taajamassa asuva. Kaupunkiympäristössä ekologisin vaihtoehto onkin mahdollisimman pieni koira.

Miten hävittää koiran jätökset?

Koirankakka maatuu keskimäärin parissa kuukaudessa. Muovipussin, johon jätökset usein kerätään, hajoaminen voi kestää satoja vuosia. Koirankakka ei aiheuta ongelmia luonnolle – se saattaa jopa toimia lannoitteena – mutta se on esteettinen haitta. Suomen järjestyslaki velvoittaa omistajaa keräämään koiransa jätökset hoidetulta alueelta.

– Mielestäni tämä on erittäin haitallinen sääntö. Monissa maissa muovipussit on kielletty lailla, ja me käytämme niitä koirien jätösten siivoamiseen, ihmettelee professori Minna Halme.

© User:tlcoles / Wikimedia CommonsEsimerkiksi pääkaupunkiseudulla koiran jätösten hävittäminen biojätteenä on kielletty, joten koirankasat sujautetaan sekajäteastiaan. Syksystä 2014 asti pääkaupunkiseudun sekajätteet on hyödynnetty Vantaan jätteenpolttolaitoksella sähkön ja lämmön raaka-aineena. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole, vaan sekajäte päätyy monissa kunnissa edelleen kaatopaikalle.

Polttamisen kannalta kakkapussin materiaalilla ei ole merkitystä. Muovisen pussin valmistukseen on kuitenkin käytetty öljyä, jonka poraaminen uhkaa ympäristöä muun muassa arktisella alueella. Vastuullinen koiranomistaja valitsee kakkapussiksi jo käytetyn kääreen, esimerkiksi leipäpussin, sanomalehden tai vanhan kirjekuoren.

Halmeen mukaan Suomessa on niin vähän koiria ja niin paljon viheralueita, ettei maahan jätetty koirankakka aiheuta luonnolle haittaa – se ei esimerkiksi huuhtoudu sadevesien mukana vesistöihin tai lannoita viheralueita liikaa, vaikka näillä syillä keräämistä usein perustellaan.

– Ympäristön kannalta paras vaihtoehto on jättää koirankasa keräämättä. Esteettistä haittaa voi vähentää piilottamalla jätökset esimerkiksi kesällä kasvien tai syksyllä lehtien alle niin, ettei kukaan astu niiden päälle. Pensaan juureen potkittu koirankakka katoaa lämpimällä säällä hetkessä, Halme vakuuttaa.

Ympäristön kannalta haitallisin

Uusiseelantilaisten Robert ja Brenda Valen mukaan koira on ympäristön kannalta haitallisin lemmikkieläin: yhden suurikokoisen koiran ympäristövaikutukset vastaavat kahden kissan, 26 hamsterin tai 51 kanarialinnun ympäristövaikutuksia. Ekologisin lemmikki on kultakala, jonka ympäristövaikutukset ovat alle tuhannesosa suuren koiran vastaavista.

– Ekologisuus ja vastuullisuus ovat olleet trendejä jo kauan. Vaikka vastuullinen kuluttaminen on lemmikinomistajienkin mielestä tärkeää, tilastot paljastavat, että käytännöt eroavat voimakkaasti vallitsevista asenteista, sanoo tutkijatohtori Henna Syrjälä.

Syinä tähän Syrjälä mainitsee muun muassa tiedon puutteen: lemmikinomistaja ei välttämättä tiedä, mikä valinta on ekologisesti vastuullisin. Tilannetta eivät helpota tuotteiden puutteelliset merkinnät esimerkiksi raaka-aineiden ja valmistusmaan suhteen. Lisäksi vastuullisen lemmikinomistamisen käsite on ristiriitainen, ja moni koiranomistaja pitää lemmikistä huolehtimista ympäristövaikutuksia tärkeämpänä. Tämä näkyy esimerkiksi lihapitoisen ruokavalion suosimisena. Myös arjen kysymykset, kuten tuotteiden hinta ja saatavuus voivat ohjata lemmikinomistajan vähemmän ympäristöystävällisten valintojen pariin.

Pääsääntönä on hyvä muistaa, että mitä pienempi eläin on, tai mitä vähemmän eläimiä omistaa, sitä pienemmät ovat ympäristövaikutukset. Koko tai eläinten määrä ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä vaikka pienempi koira vaatii vähemmän tilaa ja syö suurempaa lajitoveriaan vähemmän, päävastuu eläimen ympäristövaikutuksista on aina omistajalla.

Vastuullisen koiranomistajan valinnat

Suosi turren ruokakupissa ihmisravinnoksi kelpaamattomia ruhon osia, esimerkiksi broilerin sydämiä ja kivipiiroja.
Hyödynnä koira osana jätehuoltoa: hurtta herkuttelee mielellään tähteillä ja ympäristö kiittää, kun et heitä ruokaa roskiin.
Kulje harrastusmatkat julkisilla kulkuvälineillä tai suosi kimppakyytejä. Liikkumisen ja asumisen suunnittelu koiran ehdoilla kasvattaa todennäköisesti ympäristövaikutuksia merkittävästä.
Kerää koiran jätökset käytettyyn pussiin. Jos mahdollista, potki pökäleet ojaan tai pensaan alle keräämisen sijaan.
Kierrätä ja vältä turhuuksia. Koiralle tuottavat huvia esimerkiksi käytetyt sukat ja muut vaatteet sekä vanhat pehmolelut.[/acc][/accordion]

Lähteet:
Brenda & Robert Vale: Time To Eat The Dog: The Real Guide To Sustainable Living (2009)

Dominique De Vito: Green Dog, Good Dog: Reducing Your Best Friend’s Carbon Paw Print (2009)
Katja Nortunen: Koiranruokien ekologisuus ja koiranomistajien kulutuskäyttäytyminen (2013)
Tilastokeskus, Vegaaniliitto, TNS Gallup, WWF Suomi, HSY, Evira
Henna Syrjälän, Hanna Laation ja Minna Halmeen haastattelut

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kuonon ja Lemmikki-lehden yhteisnumerossa 12/2014.

Kuvat: Glen Bowman / Wikimedia Commons, Suvi Salminen /Kuono.fi, Almonroth / Wikimedia Commons, ticoles / Wikimedia Commons

Eikö muona maistu? – Tämän takia koira nirsoilee

Koirat ovat susien tapaan opportunisteja: ne syövät lähes mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa aina, kun sattuvat sellaista löytämään. Jotkut koirat kuitenkin voivat olla hyvinkin nirsoja ja valikoivia ruokansa suhteen.

Useat koirat ovat varsinaisia ahmatteja, mutta monet, varsinkin nuoret urokset, syövät vain juuri sen verran, että pysyvät hengissä.

Jos koira on aina ollut nirso, mutta se syö säännöllisesti edes kerran päivässä jotakin ruokaa, ei ole syytä huoleen. Jos koiran paino on normaali, se on vireä ja valpas ja sen turkki on kiiltävä, se saa riittävästi ravintoa.

– Kokemukseni mukaan koirat voivat olla nirsoja siinä missä ihmisetkin. Koirat oppivat valikoiviksi, jos niille annetaan siihen mahdollisuus, kertoo eläinlääkäri Johanna Vaurio.

Moni koiranomistaja voikin tietämättään vahingossa opettaa koiransa nirsoksi. Jos koira saa aina jotakin ekstraa kuivamuonan lisäksi tai ihmisten ruokia suoraan pöydästä, sille ei pian enää kelpaa pelkkä koiranruoka. Koira on älykäs eläin. Se oppii odottamaan, josko ruoasta kieltäytymällä se saisi jotakin vielä maukkaampaa syömistä.

Jos aiemmin hyvin syönyt koira muuttuu yhtäkkiä nirsoksi tai lakkaa syömästä, se voi olla sairas tai kärsiä kivusta. Monet sairaudet, kuten mahatauti, maksan ja munuaisten sairaudet tai hammassärky, voivat tehdä lemmikin ruokahaluttomaksi.

Myös matkalla olo tai uusi ympäristö voivat karkottaa ruokahalun tilapäisesti. Uroksilla syömiseen vaikuttaa myös hormonitasapaino. Jos juoksuaikaisia narttuja on lähellä, monet urokset lakkaavat kokonaan syömästä.

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että ruokaa tarjotaan koiralle vain ruoka-aikoina.

– Jos kuppiin jää jotain syömättä, kuppi korjataan pois noin 15 minuutin kuluttua ja seuravan kerran ruokaa on tarjolla vasta seuraavana ruoka-aikana.

Koiran hajuaisti on todella hyvä ja se valitsee haju- ja makuaistien avulla, mitä ravintoa haluaa syödä. Koira ei välttämättä suostu syömään tiettyjä valmistusaineita sisältäviä ruokia.

– Joskus koirat ovat herkkiä joillekin ruoka-aineille ja siksi välttävät niiden syömistä. Ne ovat oppineet, ettei niitä kannata syödä, Vaurio sanoo.

Omistajan kannattaa varmistaa, että koiran nappulat ja muu ruoka on valmistettu laadukkaista raaka-aineista. Nirsolle koiralle voi myös kokeilla eri vaihtoehtoja, sillä jokin tietty ruoka voi olla koiralle enemmän mieleen kuin toinen.

Kuva: Wikimedia Commons/Adelaidasofia

Kysy koirakouluttajalta: Näin aktivoit koiraasi kotikonstein

Minulta on kysytty paljon koiran aktivoinnista ja aktivointileluista. Kannattaako kalliita älypelejä ostaa koiralle? Miten koiraa voisi aktivoida kotikonstein?

Kouluttajien kielellä puhutaan koirien aktivoinnista ja virikkeellistämisestä erikseen. Aktivoinnilla viitataan omistajan kanssa yhdessä tekemiseen: kouluttamiseen, leikkimiseen ja sen sellaiseen. Virikkeellistäminen taas hyödyntää koiran lajityypillistä käyttäytymistä, siis kaikkea sitä mitä koira tekee luonnostaan. Tällaisia asioita on esimerkiksi etsiminen, repiminen, pureskelu ja kaivaminen. Koira kaipaa erityisesti virikkeellistämistä, mutta parasta on, jos sille voi tarjota sopivassa määrin molempia.
Termeistä huolimatta jokaiselle koiralle on tärkeää päästä toteuttamaan koirana olemisen perusasiota ja saada mielekästä puuhaa. Tämä helpottaa myös omistajan elämää, kun koiran tekemät tihutyöt vähenevät.
Tässä muutama idea siihen, miten koiralle voi tarjota mielekästä tekemistä pienellä vaivalla.

1) Ruuan heittäminen nurmikolle, pellolle tai metsään

Koirat rakastavat etsimistä! Ruokaa voi heitellä omalle kotipihan nurmikolle tai metsälenkillä polun varteen ja antaa koiran etsiä ne.

2) Aktivoiva ruokailu

Jos koirasi saa ruokansa kupistaan, sekaan voi laittaa ylimääräisiä esineitä tai vierasta ruokaa, jolloin koira joutuu tekemään enemmän työtä ruokansa erotteluun ja syömiseen. Tämä hidastaa ruuan hotkijoita, ja tuo ruokailuhetkeen vaihtelua ja virikkeitä. Muista varmistua, että kuppiin lisättävät syötäväksi kelpaamattomat esineet ovat tarpeeksi suuria, ettei koira voi niitä vahingossa nielaista. Isot lusikat ja kauhat ovat hyviä vaihtoehtoja. Voit kokeilla myös esimerkiksi salaattia, jota useimmat koirat eivät halua syödä, vaan jättävät sen kuppiin puhtaaksi nuoltuna. Jos koira syökin salaatin, siitä ei ole sille mitään haittaa.

3) Ruokinta aktivointilelusta

Ruuan voi myös piilottaa aktivointileluun, esimerkiksi Kongiin, josta koira joutuu nuolemaan tai muutoin saamaan ulos. Kongiin voi laittaa melkein mitä tahansa ruokaa, joka siellä pysyy. Jos koirasi syö kuivamuonaa, voi sen väleihin laittaa vaikka hieman juustoa ja lämmittää koko komeuden mikrossa, jolloin sulava juusto lisää lelun vaikeustasoa. Anna kongin jäähtyä ennen kuin annat sen koiralle. Kongin voi myös pakastaa. Kylmän, täytetyn kongin pureskelu voi auttaa hampaitaan vaihtavaa pentua, ja viilentää kaikenikäisiä koiria kesäkuumalla.

4) Aarteenetsintäleikki

Piilota kotiin tai ulos ruokapaloja tai leluja ja anna koiran etsiä ne. Muista, että piilopaikkojen pitää olla sellaisia, joihin koira yleensäkin saa mennä. Älä siis jätä löydettäväksi tarkoitettua makupalaa ruokapöydän reunalle, ellet halua että koira varastelee pöydältä muutenkin.

5) Hallitse ja hajota

Koirat tykkäävät repiä ja pureskella asioita, se kuuluu niiden luontaiseen käyttäytymiseen. Koska useimmat ihmiset eivät halua, että koirat repivät sitä, mitä niitä itseään sattuu miellyttämään, on niille hyvä tarjota mahdollisuuksia repiä ja pureskella jotain sallittua. Puruluiden ja keppien lisäksi voi tarjota esimerkiksi kiinniteipattuja maitopurkkeja, joiden sisällä on makupaloja.

6) Laatikon arvoitus

Arvaatko mitä laatikossa on? Pahvilaatikosta, rutistetusta paperista ja makupaloista saa oivan aktivointilelun koiralle. Laita paperit laatikkoon, lisää namit perään ja anna koiralle. Tämä aktivoi mukavasti koiraa ja tarjoaa mahdollisuuden haisteluun, etsintään ja syömiseen.
Kuva: Lotta Vihtonen
Kuva: Lotta Vihtonen

Onko sinulla muita hyviä aktivointi-ideoita? Jaa oma vinkkisi kommenttilaatikossa muillekin!

Kysy Lotalta