ruoansulatus

Mitä koirankuppiin: Onko koira lihansyöjä vai sekasyöjä?

Ihmisen rinnalla yli 15 000 vuotta elänyt koira on kehittynyt ruokavalioltaan hyvin joustavaksi. Ruokapöydän vieressä kerjäävälle rekulle kelpaa todennäköisesti omistajan leivän päältä niin kinkku kuin kurkkukin. Mutta onko koira suden tapaan lihansyöjä vai muistuttaako se jo enemmän sekasyöjäomistajiaan?

Lihansyöjät eli karnivorit ovat eläimiä, jotka käyttävät ravinnokseen lihaa tai pääasiassa lihaa. Koirasta puhutaan usein kaikkiruokaisena, sillä sille maittaa eläinperäisen ravinnon lisäksi moni kasvisruoka. Koiran ruoansulatusjärjestelmä on kuitenkin edelleen lihansyöjälle ominainen, joten ruokakupin sisältöä suunnitellessa on huomioitava, että koira varmasti saa ravinnosta tarvitsemansa.

Koiran vatsassa sulaa parhaiten liha

Kurkistus koiran suuhun paljastaa jo paljon. Koiralla on lihansyöjälle ominainen hampaisto, joka on kehittynyt raateluun ja pilkkomiseen eikä hienontamiseen, kuten seka- ja kasvissyöjien poskihampaat. Koiralla on myös suuri puruvoima villien sukulaistensa tapaan, joten luiden murskaaminen käy siltä helposti.

Koira ei juurikaan maistele ruokaa, vaan ahmaisee sen suurina palasina. Moni koiranomistaja on varmasti jätöksiä kakkapussiin kerätessään huomannut, että esimerkiksi raakana annetut porkkanan palat kulkeutuvat usein koiran elimistön läpi lähes sellaisinaan. Ilman jauhamista koira ei pysty hyödyntämään porkkanan ravintoaineita.

Koiralla on luontainen tapa piilottaa ja haudata herkkunsa samaan tapaan kuin monet lihaasyövät villitkin pedot tekevät.

Koiran ruoansulatusjärjestelmä on lihansyöjille tyypilliseen tapaan lyhyt, noin viisinkertainen suhteessa sen ruumiin pituuteen. Sekaravintoa syövillä eläimillä ruoansulatuskanava on jopa 14-kertainen verrattuna niiden ruumiin pituuteen ja kasvissyöjäeläimillä sitäkin pidempi. Ruoka kulkee koiran ruoansulatuskanavan läpi nopeasti, keskimäärin 23 tunnissa.

Lyhyt ja nopea ruoansulatus tarvitsee helposti sulavaa ja energiapitoista ruokaa. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään tehokkaasti rasvaa ja eläinperäistä proteiinia, kun taas suuret määrät vaikeasti sulavaa ruokaa, kuten kypsentämätöntä kasvisravintoa, aiheuttaa helposti vatsavaivoja.

Koira ei tarvitse ihmisten tapaan yhtälailla hiilihydraatteja, sillä se pystyy tuottamaan tarvitsemiaan sokereita muista ruoka-aineista. Kypsennetystä ja jauhetusta kasvisruoasta, kuten  aikuinen koira voi kuitenkin hyödyntää tärkkelystä energianlähteenä sekä saada muun muassa vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Ensisijainen energianlähde koiran ravinnossa tulisi kuitenkin olla rasva, ja laadukasta proteiinia tarvitaan kudosten rakennusaineeksi ja solujen uusiutumiseen.

Koira on sopeutunut elämään ihmisen kanssa

Koira on siis fysiologialtaan lihansyöjä, ja sille optimaalisinta ravintoa on liha ja muu eläinperäinen ravinto. Koiralla on kuitenkin kaikkiruokaisia piirteitä. Ajan saatossa se on sopeutunut hyvin elämään ihmisen kanssa ja oppinut hyödyntämään tarjolla olevaa ravintoa.

Kotikoira pystyykin käyttämään hiilihydraateista saatavaa tärkkelystä paremmin kuin serkkunsa susi. Tämä kyky on tutkimusten mukaan kehittynyt samoihin aikoihin, kun ihmiset siirtyivät metsästys-keräilykulttuurista maanviljelyyn ja myös ihmisten ruokavalio mullistui. Rinnakkaiselo ihmisten kanssa on siis muokannut koiran ruoansulatusjärjestelmää, mutta evoluution kannalta kymmenentuhatta vuotta on lyhyt aika. Koira on edelleen lähempänä sutta kuin sekasyöjiä.

Uskaltaako omalle murrelle sitten enää tarjota mitään vähänkään vihreään viittaavaa? Kyllä uskaltaa. Omatunnon ei tarvitse kolkutella vaikka kuppiin laittaisikin välillä lihaa, välillä yrjölänpuuroa. Laadukkaat, runsaasti eläinproteiinia sisältävät valmiskoiranruoat on suunniteltu niin, että ne sisältävät kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita oikeassa suhteessa. Pienellä opiskelulla ja ammattilaisen ohjeilla omistaja voi myös kokata itse koiralle terveellistä ruokaa.

Tärkeintä on huolehtia, että kokonaisuus on kunnossa. Jokainen koira on yksilöllinen, joten tarkkailemalla oppii, minkälainen ruoka edistää juuri oman lemmikin hyvinvointia.

Vaikka koira onkin lihansyöjä, usein se himoitsee herkkuja, jotka eivät välttämättä ole sille hyväksi.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.
Lähteet ja lisää aiheesta: Eläintenhoidon opas, Vetstreet, Farmit, Koiran ruokinta ja hoito -kirja
Teksti: Niina Kinnunen

 

Aktiivisen koiran ruoansulatusta on tärkeä tukea

Koira tarvitsee päivittäisestä ruokavaliostaan kymmeniä erilaisia ravintoaineita. Jotta koiran nauttiman ruoan energia ja ravintoaineet voidaan hyödyntää elimistössä tehokkaasti, tulee ruoan olla valmistettu korkealaatuisista, erittäin hyvin sulavista raaka-aineista.

Ruoan hyvä sulavuus on erityisen tärkeää aktiivisesti liikkuvan koiran kannalta. Aktiivisen koiran tulisi saada ruoka-annoksestaan runsaasti energiaa ja ravintoaineita niin, ettei suolisto kuitenkaan turhaan kuormitu.

Aktiivisen koiran ruoansulatus ei ole tehokkaimmillaan, koska aineenvaihdunta keskittyy työsuorituksessa ruoansulatuksen sijaan tärkeiden toimintojen kuten lihasten ja sydämen verenkierron turvaamiseen. Fyysinen harjoitus voi myös aiheuttaa muutoksia siihen, kuinka nopeasti mahalaukku tyhjenee.

Nopeutunut mahan tyhjeneminen voi johtaa ruoan puutteelliseen esisulatukseen, mikä heikentää ravintoaineiden sulamista ja imeytymistä ohutsuolessa. Suoliston bakteerien käsiteltäväksi päättyvä sulamaton ruoka voi käydessään aiheuttaa koiralle ilmavaivoja ja löysiä ulosteita, jopa ripulia. Mahalaukun tyhjenemisen hidastuminen puolestaan voi johtaa oksenteluun.

Ongelmien välttämiseksi aktiivisen koiran ruokinnassa on tärkeä huolehtia ruokinnan oikeasta ajoituksesta, sopivasta annoskoosta sekä ruoan hyvästä sulavuudesta. Kun ruoan sulavuus on kohdillaan, koira on hyväkuntoinen, sen karva kiiltää ja sopivan kiinteää ulostetta syntyy kohtuullisia määriä.

Korkealaatuisissa valmisruoissa sulavuus on varmistettu tutkimuksilla. Eniten vaihtelua ravintoaineiden sulavuudessa on valkuaisaineiden kohdalla. Rasva on tavallisesti tehokkaasti sulavaa ja sen hyödynnettävyyttä voidaan vielä tehostaa valitsemalla oikeanlaiset raaka-aineiden lähteet. Ruoan riittävä rasvapitoisuus auttaa myös pitämään annoskoon pienempänä. Pienempi annoskoko vähentää ruoansulatuskanavan turhaa kuormitusta ja näin tukee ruoansulatuksen ihanteellista toimintaa.

Ruokinnan ajoitus suhteessa liikuntaan suunnitellaan tapauskohtaisesti. Ajoitukseen vaikuttavat suorituksen kesto ja intensiivisyys sekä koiran yksilölliset ominaisuudet.

Erinomaisen sulavuuden lisäksi suoliston hyvinvointia voi tukea ruoan oikeanlaisella kuitukoostumuksella. Sopiva yhdistelmä käymiskelpoisia ja geeliytyviä kuituja ylläpitää suolen tasapainoista bakteerikantaa, ravitsee suolen limakalvon soluja ja varmistaa, että koiran vatsa toimii moitteettomasti.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Royal Caninin kanssa.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:
Koiran energiantarve kasvaa aktiivisuuden mukaan
Ilmansaasteet altistavat kaupunkikoirat useille vaivoille
Elämä täynnä jännitystä ja vaihtuvia tilanteita – Helpotusta stressiin ruokavaliosta