ravintoaineet

Paras koiranruoka – Eläinlääkärin neljä vinkkiä, kuinka valitset sopivimman ruoan koirallesi

Yksi kippaa kuivanappuloita ruokakuppiin, toinen sekoittaa sekaan märkäruokaa sytyttämään ruokahalua ja kolmas suosii raakaruokintaa. Vaihtoehtoja koiran ruokinnan toteuttamiseen on lukuisia, ja sopivinta ratkaisua etsiessä pää menee helposti pyörälle. Koiranomistajan kannattaa huomioida muutama seikka ruokaa valitessaan.

Kysyimme koiranruokareseptejä kotimaisella Alvar Petillä kehittävältä, eläinlääkäri Henna Söderholmilta, miten omalle koiralle valitaan sopivin ja maittavin ruoka.

1. Varmista, että koirasi saa tarvitsemansa

Koira tarvitsee ravinnostaan sopivasti energiaa ja ravintoaineita elimistön toimintaan.

Rasvasta koira saa energiaa, ja rasvahapot auttavat muun muassa ihon ja turkin hyvinvoinnissa. Proteiinit ja niiden sisältämät aminohapot puolestaan ovat tärkeitä elimistön rakennusaineita ja ylläpitävät elintoimintoja. Hiilihydraatteja koira voi hyödyntää energianlähteenä, ja kuidut auttavat vatsan toiminnassa. Lisäksi ravinnosta tulee saada tarpeeksi vitamiineja ja kivennäisaineita.

– Tärkeintä on, että koira saa kaiken tarvitsemansa ravinnosta. Toissijaista on se, mistä ravinto koostuu, on se sitten kuivaruokaa, märkäruokaa, itse valmistettua tai valmista, Söderholm sanoo.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, joka toimii varmasti jokaisella. Ruokinnassa täytyy huomioida muun muassa koiran koko, ikä, aktiivisuus ja muut yksilölliset tarpeet. Lisäksi täytyy ymmärtää, missä muodossa koira voi ravinnon hyödyntää.

– Eläinproteiini on käsittelemättömänäkin koiran ruoansulatuksessa helpommin sulavaa, kun taas kasviproteiinit tulevat oikeanlaisen käsittelyn, esimerkiksi kypsentämisen, myötä hyvin koiran hyödynnettäviksi, Söderholm kertoo.

– Esimerkiksi raaka peruna ei ole koiralle sopivaa ravintoa, mutta kun perunasta on eristetty proteiini käsittelyn myötä, on se hyvä proteiinin lähde.

Helpoin tapa varmistaa koiran ravinnolliset tarpeet on käyttää valmiita koiran täysravintoja, esimerkiksi kuivaruokaa. Yleensä valmisruoissa on kaikki niin kuin pitääkin, ja valmistuksessa noudatetaan virallisia ravitsemussuosituksia ja laskentakaavoja, jotka huomioivat koiran eri ominaisuudet.

– Ruoan sopivuus ei välttämättä kuitenkaan selviä ruokapussin raaka-ainelistoja lukiessa. Jos jokin mietityttää, kannattaa asiaa kysyä suoraan valmistajalta.

Koiran ruokinnan voi toteuttaa onnistuneesti myös valmistamalla ruoan itse, mutta erityisesti silloin täytyy tietää, mitä on tekemässä.

Tiesitkö, että Kuonon yhteistyökumppanin Alvarin sivuilta voit laskea ruokasuosituksen omalle koirallesi ja tilata maistiaiset vain kahdella eurolla? Kokeile itse.

2. Huomioi hauvasi ominaisuudet

Koiran ruokavaliota suunnitellessa täytyy huomioida kunkin koiran yksilölliset erikoistarpeet. Esimerkiksi koiran ikä, aktiivisuus, rotu ja koko vaikuttavat siihen, millaista ravintoa ja kuinka paljon se tarvitsee.

– Kasvaville pennuille on olemassa aivan omat suosituksensa. Iäkkäämmille koirille ei ole virallisia suosituksia, mutta usein aktiivisuus vähenee iän myötä, jolloin voi olla tarve valita kevyempi ruoka, ettei paino ala nousta, Söderholm sanoo.

Mitä enemmän koira liikkuu ja sen kanssa touhutaan ja harrastetaan, sitä enemmän energiaa se ruoastaan tarvitsee. Toisaalta, jos koira ei ole luonteeltaan kovin liikkuvainen tai aktiivisuus laskee esimerkiksi steriloinnin tai kastraation myötä, kannattaa valita kevyempi vaihtoehto.

Myös koiran koko vaikuttaa. Pienikokoisten koirien aineenvaihdunta ja energiantarve on suhteessa suurempi kuin suurilla koirilla.

– Pienillä koirilla on fysiologisten syiden takia helpommin ummetusta, kun taas isoilla koirilla on useammin löysä kakka. Ulosteen laatua voi tasapainottaa ruoan hyvällä sulavuudella ja oikealla kuitukoostumuksella, Söderholm kertoo.

– Ruokinnassa voidaan huomioida myös esimerkiksi, että suurilla koirilla nivelet ovat suuremmalla rasituksella tai että pikkukoirilla virtsatiet ovat herkät virtsakiville.

Koiralla voi lisäksi olla allergioita tai yliherkkyyksiä, jotka rajaavat sitä, mitä se voi syödä. Eläinlääkäri voi myös suositella erityisruokavaliota esimerkiksi koirille, jotka sairastavat maksa-, munuais-, sydän- tai muita sairauksia.

Siiri-westielle maistuu kuivanappulat kivan rouskuvina tai toisinaan myös vedessä pehmeiksi turvotettuina.

3. Seuraa, sopiiko ruoka koirallesi

Omistajan kannattaa seurata koiransa hyvinvointia ja merkkejä siitä, sopiiko ruoka koiralle. Kun koira on pirteä ja energinen ja vaikuttaa hyvinvoivalta ja terveeltä, on ravinto sille sopivaa.

– Jos jokin on ruokinnassa pielessä, se voi näkyä esimerkiksi koiran ihon ja turkin kunnossa. Jos koiralla on kuiva ja hilseilevä iho, se rapsuttelee itseään paljon ja karvaa lähtee runsaasti, ravinto ei välttämättä ole onnistunut.

Katse kannattaa suunnata myös koirankakkaan. Koiran vatsa toimii normaalisti, kun se ulostaa muutaman kerran päivässä, ja kakka on kiinteää. Jos koiran maha on jatkuvasti löysällä tai koira kärsii ummetuksesta, kannattaa ruokintaa miettiä uusiksi.

– Jos koira ulostaa valtavia määriä, ei ruoka välttämättä ole tarpeeksi hyvin sulavaa. Tosin, jos koira syö hyvin kuitupitoista ravintoa, on ulosteen määrä silloinkin suurempi.

Koiraa rapsutellessa kannattaa aika ajoin kiinnittää huomiota myös koiran rakenteeseen: tuntuvatko lihakset vahvoilta ja jänteviltä ja toisaalta pysyykö paino sopusuhtaisena. Koiran kylkiluiden tulisi tuntua helposti kylkiä silittäessä.

Ennen kuin koko ruokavalion pistää remonttiin, kannattaa miettiä, voisiko muutokset koiran voinnissa, esimerkiksi satunnaisesti löysä vatsa, johtua herkuista ja puruluista. Ruokavalio on kokonaisuus, johon vaikuttaa kaikki, mitä koira syö. Äkilliset muutokset niin varsinaisessa ruoassa kuin herkuissa saattaa aiheuttaa vatsavaivoja.

– Sopiva ravinto löytyy vain kokeilemalla, mutta koiran ruokavaliota ei kannata muutella jatkuvasti tai radikaalisti. Tarvittaessa ruokinnasta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa, Söderholm sanoo.

Tiesitkö, että Kuonon yhteistyökumppanin Alvarin sivuilta voit laskea ruokasuosituksen omalle koirallesi ja tilata maistiaiset vain kahdella eurolla? Kokeile itse.

4. Varmista, että ruoka on myös murren mieleen

Usein koirat saavat samanlaiset ruoka-annokset kuononsa eteen päivästä toiseen jopa koko elinikänsä ajan. Olisi siis todella harmi, jos kyseinen ruoka sattuisi olemaan koiran mielestä tylsää.

Suurimmalla osalla koirista tuntuu olevan rajaton ja kokeilunhaluinen ruokahalu, mutta osa koirista on myös nirsoja. Se, mikä millekin koiralle maistuu, vaihtelee yksilöllisesti.

– Koiralle hajuaisti on äärettömän tärkeä, jopa makuaistiakin tärkeämpi. Siksi voimakastuoksuiset ruoat yleensä maittavat parhaiten, Söderholm sanoo.

– Esimerkiksi iän myötä, kun aistit heikkenevät, moni koira menettää ruokahaluaan. Silloin voi kokeilla tarjota voimakkaammalta tuoksuvaa ruokaa.

Märkäruoka tuoksuu yleensä voimakkaasti ja on siksi osalle koirista maittavampi vaihtoehto kuin kuiva. Myös suutuntumalla on osalle koirista paljonkin merkitystä. Esimerkiksi kuivaruoassa maittavuuteen voi vaikuttaa valmistusprosessissa sillä, kuinka hienoksi raaka-aineet jauhetaan ja missä lämpötilassa ruoka valmistetaan.

– Koiran mieltymykset ovat osittain myös opittuja, joten moni koira tykkää syödä sitä, mitä on oppinut pennusta asti syömään. Koiralle kehittyy myös mielleyhtymiä samaan tapaan kuin ihmiselle. Jos koira on tullut kipeäksi jostakin ruoasta, ei se välttämättä enää toiste maistu.

Koirat usein itse välttelevät ruokia, joista aiheutuu niille yliherkkyyksiä tai vatsanväänteitä. Ei siis sovi aliarvioida sitä, mitä koira itse valitsee mielellään. Monesti muona, jota koira syö hyvällä ruokahalulla, onkin juuri se sopivin vaihtoehto.

Alvarin nollapäästönappuloiden valmistuksessa on huomioitu niin ympäristö kuin ruoan terveellisyyskin – eikä maittavuuttakaan ole unohdettu.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Alvar Petin kanssa. Alvarin nettisivuilla voi täyttää kyselyn, joka tarjoaa koiran yksilöllisiin tarpeisiin sopivimman ruokasuosituksen. Kahden viikon kokeilujakson aikana ehtii testata, kuinka nappulat sopivat ja maistuvat omalle koiralle.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Mitä ravintoaineita raakaruoka sisältää? – Näin varmistat monipuolisen raakaruokinnan

Raakaruokinta kiinnostaa yhä useampaa koiranomistajaa. Ajatus luonnollisesta ja koiralle lajityypillisestä ruokavaliosta kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta käytännön toteutus saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta. Raakaruokinta on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, kun muistaa muutamat perusasiat koiran ravinnontarpeista.

Raakaruoka on koiralle ravintoa luonnollisimmassa muodossa. Koira tarvitsee ravinnostaan rasvaa, proteiinia, hiilihydraattia, kivennäisaineita, vitamiineja ja vettä. Biologisesti sopiva raakaruoka eli BARF (Biolocically appropriate raw food) pohjautuu ajatukseen, että lemmikille syötetään lajityypillistä, luonnollista ravintoa: ruokavalion kulmakivenä ovat raaka liha ja lihaisat luut. BARF-ravinto koostuu erilaisista luista ja rustoista, lihasta, kalasta, broilerista, elimistä, kananmunasta sekä kasvissoseista, jotka koira syö raakana.

Riittävän ravintoaineiden saannin raakaruokinnassa takaa monipuolinen ruokavalio, joka sisältää eri eläin- ja kasvikunnan tuotteita. Raakaruokailun voi toteuttaa joko kokoamalla annokset itse tai tarjoamalla kaupasta saatavia valmiita täysravintoja.

– Valmis täysravinto täyttää koiran ravintotarpeet sellaisenaan. Esimerkiksi Oscarin Kana-lohi-kasvispullat ja Nauta-kasvispullat ovat kaupasta löytyviä valmiita täysravintoja, suomalaista raakaruokaa valmistavan Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n tuotepäällikkö Tea Martikainen kertoo.

Koira tarvitsee runsaasti rasvaa ja proteiinia

Raakaruokavalion lihasta ja luista koira saa hyvin tarvitsemiaan rasvoja ja proteiinia. Rasva on koiralle paras ja ensisijainen energianlähde, ja se on olennaista välttämättömien rasvahappojen saannin sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen kannalta.

– Rasvan saanti ravinnosta on tärkeää myös muun muassa aivoille, iholle ja turkille. Valkuaisaineita eli proteiinia koira tarvitsee myös esimerkiksi kudosten uudistukseen ja rakennusaineeksi sekä moniin aineenvaihdunnan tehtäviin.

Hiilihydraatteja koira saa esimerkiksi kasviksista. Niitä koira pystyy hyödyntämään rajoitetusti, mutta pieni määrä kuitua ruokavaliossa auttaa ylläpitämään ruoansulatuskanavan terveyttä.

Lihojen, luiden ja elinten lisäksi raaka-ateriaan monipuolisuutta ja tärkeitä ravintoaineita saadaan kalasta, kasvisoseesta ja kananmunasta. Itse koostettuja raaka-aterioita voidaan täydentää luontaisilla ravintolisillä esimerkiksi merileväjauheella ja lohiöljyllä tai erilaisilla valmiilla vitamiini- ja kivennäislisillä koiran tarpeiden mukaan.

– Itse koostetun aterian ei tarvitse välttämättä sisältää kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita yhdellä aterialla, vaan ravintoaineet voi tulla useamman aterian yhteissummana, kun ruokinta on jatkuvasti monipuolista, Martikainen huomauttaa.

Koska raakaruokaa ei ole kypsennetty, ovat ruoan luonnolliset ravintoaineet, kuten koiralle hyödylliset entsyymit, bakteerit, vitamiinit ja aminohapot säilyneet tallella. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään luonnollista, prosessoimatonta ravintoa tehokkaasti, mikä näkyy esimerkiksi turkin, ihon ja kynsien hyvinvoinnissa. Raakaruokailuun kuuluvat luut auttavat myös pitämään koiran hampaat puhtaina ja ehkäisevät hammaskiven muodostumista.

7-vuotias shelttimix Caramel nauttii saadessaan hampaille töitä rustoluiden muodossa.

Raakaruokintaa voi soveltaa juuri omalle koiralle sopivaksi

– Raakaruokinnassa mahtavaa on, että omistaja tietää ja näkee tarkalleen, mitä koira todella syö ja pystyy itse valikoimaan omalle koiralle sopivat yksittäiset raaka-aineet. Luonnollisuus ja raaka-aineiden selkeys on monesti apu myös allergioihin tai muihin yliherkkyysongelmiin. Mikäli allergeenit ovat tiedossa, on niitä raakaruokinnassa helppo välttää, Martikainen kertoo.

Raakaruoka sopii ravinnoksi kaiken ikäisille, kokoisille ja rotuisille koirille. Ravinnontarve kuitenkin vaihtelee muun muassa koiran aktiivisuuden, koon ja iän mukaan.

– Ruoan määrä ja laatu tulee suhteuttaa oman koiran tarpeisiin. Pennuilla esimerkiksi energiantarve on suhteessa korkeampi kuin aikuisella koiralla, sillä ne tarvitsevat runsaasti energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehitykseen.

Myös aikuisilla koirilla energiantarve vaihtelee koirakohtaisesti. Koiran energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista elopainokiloa kohden. Metabolinen paino saadaan korottamalla koiran elopaino potenssiin 0,75. Esimerkiksi 20-kiloisen koiran metabolinen paino on 200,75 eli 9,46 kilogrammaa. Perus aktiivinen, aikuinen koira tarvitsee energiaa noin 90–120 kilokaloria jokaista metabolista kiloa kohden. 20-kiloisen koiran päivittäinen kokonaisenergiantarve on siis yhteensä noin 850–1135 kilokaloria. Jos laskukaava vain vilisee silmissä, löytyy netistä avuksi myös laskureita, joilla oman koiran metabolisen painon saa selville.

Mitä aktiivisempi koira on, sitä enemmän se myös tarvitsee energiaa. Esimerkiksi metsästys- ja muilla harrastuskoirilla energiantarve voi vaihdella kausittain rasituksen määrästä riippuen. Kantavilla ja imettävillä nartuilla energiantarve nousee, kun taas vanhoilla ja leikatuilla koirilla se yleensä vähenee aineenvaihdunnan hidastuessa ja hormonitoiminnan vähentyessä.

– Aktiiviselle koiralle voi tarjota rasvaisempaa lihaa, kun taas helposti lihovalle, vähemmän energiaa tarvitsevalle koiralle voidaan valita lihoja, joissa rasvapitoisuus on hieman matalampi.

Vältä nämä kompastuskivet raakaruokinnassa

Aloittelevan raakaruokkijan kannattaa varoa paria kompastuskiveä, joihin raakaruokinta voi kaatua. Yksi virhe on yksinkertaistaa liiaksi ja syöttää koiralle liian yksipuolista ravintoa. Toisaalta ruokailusta ei kannata tehdä myöskään turhan monimutkaista, koska silloin raakaruokinnan rima nousee vain liian korkealle.

Martikainen suosittelee perehtymään raakaruokintaan kunnolla ennen aloittamista. Jos ravinnon sisältö mietityttää, voi raakaruokintaan tutustumisen aloittaa valmiista täysravinnoista, joissa kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet on laskettu valmiiksi.

– Kannattaa tarkistaa pakkausmerkinnät. Kun tuotteessa on merkintä ‘täysravinto’ tai ‘täysrehu’, täyttää se sellaisenaan koiran päivittäiset ravintotarpeet. Merkintä ‘täydennysravinto’, ‘täydennysrehu’ tai ‘rehuaine’ tarkoittaa, että tuote sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, muttei riitä sellaisenaan.

Parhaiten ruoan sopivuus juuri omalle koiralle selviää seuraamalla koiran vointia. Kun koira on energinen ja jaksaa tehdä tavallisia koiruuksiaan, saa se todennäköisesti tarpeeksi sopivaa ravintoa. Raakaruokinnan aloittamiseen saa apua esimerkiksi muilta raakaruokkijoilta, raakaruokavalmistajilta sekä lemmikkiruokaliikkeistä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa. Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista Kuopiossa.