raakaruoka

Kyselytutkimus: Kotimaisuus kiinnostaa koiranomistajia – tuotteet tunnistetaan avainlippumerkistä

Jopa 78 prosenttia koiranomistajista kertoo kotimaisuudella olevan merkitystä koiran ruokaa, herkkuja tai pakasteita ostaessa, kertoo tuore Eläinruokatehdas Lemmikin toteuttama kyselytutkimus. Koiranruokaa valitessa vaakakupissa painavat myös laatu, helppous ja erityisesti sopivuus juuri omalle koiralle.

Eläinruokatehdas Lemmikki kartoitti koiranomistajien ruokintatapoja ja koiranruoan kotimaisuutta Kuonon sivuilla julkaistussa kyselytutkimuksessa loka–marraskuussa 2018.

Kyselyn perusteella ylivoimaisesti tärkeimpänä koiranruoan valintakriteerinä pidettiin sitä, että ruoka sopii omalle koiralle, esimerkiksi allergian takia. Lähes 80 prosenttia vastaajista piti tätä tärkeimpänä vaikuttimena koiranruokaa valitessaan.

Tuotteen hinta on monelle melko tärkeä kriteeri, mutta ruoan laatua, käytettävyyttä ja helppoutta arvostetaan sitäkin enemmän. Sen sijaan suomalaiset koiranomistajat eivät ole varsin merkkiuskollisia: vastauksissa brändi mainittiin vähiten tärkeäksi kriteeriksi.

Tuotteiden kotimaisuus näyttää kiinnostavan suomalaisia koiranomistajia. Enemmistö vastaajista piti kotimaisuutta yhtenä tärkeimmistä koiranruoan valintakriteereistä, ja 12 prosenttia määritteli sen erittäin tärkeäksi. Suurin osa eli 78 prosenttia kertoi kotimaisuudella olevan merkitystä koiran ruokaa, herkkuja tai pakasteita ostaessa.

Kotimaiset herkut ja pakasteet ovat monille jo tuttuja

Koiranruokaostoksilla oleva tunnistaa kotimaiset tuotteet todennäköisimmin avainlippumerkistä. Lähes 70 prosenttia vastaajista kertoo erottavansa kotimaisen koiran herkun tai ruoan ulkomaisesta juuri pakkauksen avainlippumerkistä, kun taas vajaa viidesosa kertoo lukevansa ainesosaluetteloa. Kymmenelle prosentille vastaajista asialla ei ole merkitystä.

Kotimaisista tuotteista varsinkin herkut ovat monille koiraperheille tuttuja: 65 prosenttia kertoi käyttäneensä Oscarin, 51 prosenttia Mushin ja 24 prosenttia Hubertin koiran herkkuja. Best-in, Mush ja Oscar mainittiin myös parhaiten tunnettuina kotimaisina tuotemerkkeinä.

Myös raakapakastetuotteet, erityisesti pakastelihapullat ja -jauhelihat mutta myös luut, ovat löytäneet tiensä monen koiran kuppiin. Esimerkiksi Mush-jauhelihapullia kertoo käyttäneensä 40 prosenttia ja Oscar-jauhelihapullia sekä -jauhelihaa vajaa 30 prosenttia vastanneista.

Kuivaruoka pitää kuitenkin edelleen pintansa suosituimpana ruokintatapana. Lähes puolet kertoo ruokkivansa koiransa pääsääntöisesti kuivaruoalla, 43 prosenttia puolestaan sekaruoalla ja kymmenesosa raakaruoalla.

Suomalaiset koiranomistajat vaikuttavat varsin kiinnostuneilta ja tietoisilta koiran ruokinnan suhteen, mutta noin joka kolmannelle kyselyyn vastanneelle tuli yllätyksenä, että valtaosa markettien eläinruokahyllyjen tuotteista valmistetaan Kiinassa.

Koiranruokakyselyn toteutti Eläinruokatehdas Lemmikki Kuono.fin sivuilla loka–marraskuussa 2018, ja siihen vastasi yhteensä 619 koiranomistajaa. Kuopiolainen Eläinruokatehdas Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja kotimaisista raaka-aineista.

Mitä ravintoaineita raakaruoka sisältää? – Näin varmistat monipuolisen raakaruokinnan

Raakaruokinta kiinnostaa yhä useampaa koiranomistajaa. Ajatus luonnollisesta ja koiralle lajityypillisestä ruokavaliosta kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta käytännön toteutus saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta. Raakaruokinta on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, kun muistaa muutamat perusasiat koiran ravinnontarpeista.

Raakaruoka on koiralle ravintoa luonnollisimmassa muodossa. Koira tarvitsee ravinnostaan rasvaa, proteiinia, hiilihydraattia, kivennäisaineita, vitamiineja ja vettä. Biologisesti sopiva raakaruoka eli BARF (Biolocically appropriate raw food) pohjautuu ajatukseen, että lemmikille syötetään lajityypillistä, luonnollista ravintoa: ruokavalion kulmakivenä ovat raaka liha ja lihaisat luut. BARF-ravinto koostuu erilaisista luista ja rustoista, lihasta, kalasta, broilerista, elimistä, kananmunasta sekä kasvissoseista, jotka koira syö raakana.

Riittävän ravintoaineiden saannin raakaruokinnassa takaa monipuolinen ruokavalio, joka sisältää eri eläin- ja kasvikunnan tuotteita. Raakaruokailun voi toteuttaa joko kokoamalla annokset itse tai tarjoamalla kaupasta saatavia valmiita täysravintoja.

– Valmis täysravinto täyttää koiran ravintotarpeet sellaisenaan. Esimerkiksi Oscarin Kana-lohi-kasvispullat ja Nauta-kasvispullat ovat kaupasta löytyviä valmiita täysravintoja, suomalaista raakaruokaa valmistavan Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n tuotepäällikkö Tea Martikainen kertoo.

Koira tarvitsee runsaasti rasvaa ja proteiinia

Raakaruokavalion lihasta ja luista koira saa hyvin tarvitsemiaan rasvoja ja proteiinia. Rasva on koiralle paras ja ensisijainen energianlähde, ja se on olennaista välttämättömien rasvahappojen saannin sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen kannalta.

– Rasvan saanti ravinnosta on tärkeää myös muun muassa aivoille, iholle ja turkille. Valkuaisaineita eli proteiinia koira tarvitsee myös esimerkiksi kudosten uudistukseen ja rakennusaineeksi sekä moniin aineenvaihdunnan tehtäviin.

Hiilihydraatteja koira saa esimerkiksi kasviksista. Niitä koira pystyy hyödyntämään rajoitetusti, mutta pieni määrä kuitua ruokavaliossa auttaa ylläpitämään ruoansulatuskanavan terveyttä.

Lihojen, luiden ja elinten lisäksi raaka-ateriaan monipuolisuutta ja tärkeitä ravintoaineita saadaan kalasta, kasvisoseesta ja kananmunasta. Itse koostettuja raaka-aterioita voidaan täydentää luontaisilla ravintolisillä esimerkiksi merileväjauheella ja lohiöljyllä tai erilaisilla valmiilla vitamiini- ja kivennäislisillä koiran tarpeiden mukaan.

– Itse koostetun aterian ei tarvitse välttämättä sisältää kaikkia koiran tarvitsemia ravintoaineita yhdellä aterialla, vaan ravintoaineet voi tulla useamman aterian yhteissummana, kun ruokinta on jatkuvasti monipuolista, Martikainen huomauttaa.

Koska raakaruokaa ei ole kypsennetty, ovat ruoan luonnolliset ravintoaineet, kuten koiralle hyödylliset entsyymit, bakteerit, vitamiinit ja aminohapot säilyneet tallella. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään luonnollista, prosessoimatonta ravintoa tehokkaasti, mikä näkyy esimerkiksi turkin, ihon ja kynsien hyvinvoinnissa. Raakaruokailuun kuuluvat luut auttavat myös pitämään koiran hampaat puhtaina ja ehkäisevät hammaskiven muodostumista.

7-vuotias shelttimix Caramel nauttii saadessaan hampaille töitä rustoluiden muodossa.

Raakaruokintaa voi soveltaa juuri omalle koiralle sopivaksi

– Raakaruokinnassa mahtavaa on, että omistaja tietää ja näkee tarkalleen, mitä koira todella syö ja pystyy itse valikoimaan omalle koiralle sopivat yksittäiset raaka-aineet. Luonnollisuus ja raaka-aineiden selkeys on monesti apu myös allergioihin tai muihin yliherkkyysongelmiin. Mikäli allergeenit ovat tiedossa, on niitä raakaruokinnassa helppo välttää, Martikainen kertoo.

Raakaruoka sopii ravinnoksi kaiken ikäisille, kokoisille ja rotuisille koirille. Ravinnontarve kuitenkin vaihtelee muun muassa koiran aktiivisuuden, koon ja iän mukaan.

– Ruoan määrä ja laatu tulee suhteuttaa oman koiran tarpeisiin. Pennuilla esimerkiksi energiantarve on suhteessa korkeampi kuin aikuisella koiralla, sillä ne tarvitsevat runsaasti energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehitykseen.

Myös aikuisilla koirilla energiantarve vaihtelee koirakohtaisesti. Koiran energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista elopainokiloa kohden. Metabolinen paino saadaan korottamalla koiran elopaino potenssiin 0,75. Esimerkiksi 20-kiloisen koiran metabolinen paino on 200,75 eli 9,46 kilogrammaa. Perus aktiivinen, aikuinen koira tarvitsee energiaa noin 90–120 kilokaloria jokaista metabolista kiloa kohden. 20-kiloisen koiran päivittäinen kokonaisenergiantarve on siis yhteensä noin 850–1135 kilokaloria. Jos laskukaava vain vilisee silmissä, löytyy netistä avuksi myös laskureita, joilla oman koiran metabolisen painon saa selville.

Mitä aktiivisempi koira on, sitä enemmän se myös tarvitsee energiaa. Esimerkiksi metsästys- ja muilla harrastuskoirilla energiantarve voi vaihdella kausittain rasituksen määrästä riippuen. Kantavilla ja imettävillä nartuilla energiantarve nousee, kun taas vanhoilla ja leikatuilla koirilla se yleensä vähenee aineenvaihdunnan hidastuessa ja hormonitoiminnan vähentyessä.

– Aktiiviselle koiralle voi tarjota rasvaisempaa lihaa, kun taas helposti lihovalle, vähemmän energiaa tarvitsevalle koiralle voidaan valita lihoja, joissa rasvapitoisuus on hieman matalampi.

Vältä nämä kompastuskivet raakaruokinnassa

Aloittelevan raakaruokkijan kannattaa varoa paria kompastuskiveä, joihin raakaruokinta voi kaatua. Yksi virhe on yksinkertaistaa liiaksi ja syöttää koiralle liian yksipuolista ravintoa. Toisaalta ruokailusta ei kannata tehdä myöskään turhan monimutkaista, koska silloin raakaruokinnan rima nousee vain liian korkealle.

Martikainen suosittelee perehtymään raakaruokintaan kunnolla ennen aloittamista. Jos ravinnon sisältö mietityttää, voi raakaruokintaan tutustumisen aloittaa valmiista täysravinnoista, joissa kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet on laskettu valmiiksi.

– Kannattaa tarkistaa pakkausmerkinnät. Kun tuotteessa on merkintä ‘täysravinto’ tai ‘täysrehu’, täyttää se sellaisenaan koiran päivittäiset ravintotarpeet. Merkintä ‘täydennysravinto’, ‘täydennysrehu’ tai ‘rehuaine’ tarkoittaa, että tuote sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, muttei riitä sellaisenaan.

Parhaiten ruoan sopivuus juuri omalle koiralle selviää seuraamalla koiran vointia. Kun koira on energinen ja jaksaa tehdä tavallisia koiruuksiaan, saa se todennäköisesti tarpeeksi sopivaa ravintoa. Raakaruokinnan aloittamiseen saa apua esimerkiksi muilta raakaruokkijoilta, raakaruokavalmistajilta sekä lemmikkiruokaliikkeistä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa. Lemmikki valmistaa Oscar-tuotesarjan raakapakasteita ja herkkuja, jotka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista Kuopiossa.

Kurkistus koirankuppiin: Mitä eroa on raakaruoalla ja kuivamuonalla?

Suuri osa suomalaisista koirista syö ravinnokseen pääasiassa tehdasvalmisteista kuivamuonaa, tutummin raksuja, mokruja tai nappuloita. Viime vuosina raakaruokinnan suosio on kuitenkin kasvanut, ja yhä useampi tiputtaa ruokakuppiin nappuloiden sijaan tai lisäksi raakaravintoa.

Koiranruokakeskustelussa nähdään usein värikästä kieltä ja kärkkäitä vastakkainasetteluja. Erityisesti raakaruokinta ja toisaalta kuivamuona puhuttavat koiraihmisiä. Kopistellaanpa koirankuppeja ja laitetaan niiden sisältö syyniin.

Valmiita kuivamuonia on tarjolla moneen lähtöön – laadukkaat ruoat löytää tutkimalla raaka-aineluetteloa. Kuva: Pixabay

Kuiva vs raaka

Jokaisella koiranomistajalla on omat perustelunsa siitä, mihin ruokintamalliin päätyy. Yksi katsoo edullista hintaa, toinen miettii arjen ja ruokailun sujuvuutta, kun taas kolmas alleviivaa terveellisyyttä. Yhä useampi kuluttaja toivoo koiranmuonalta kaikkia näitä ominaisuuksia.

Vaihtoehtoja on tarjolla valtavasti. Lemmikkiruokahyllyn säkkiriveistä löytyy omansa niin pennuille, senioreille, aktiivisille kuin vaikka allergisille koirille. Määrän mukana tulee myös laadun vaihtelevuus: halppisnappuloiden pääraaka-aineena ovat usein lihaa edullisemmat viljat ja ne sisältävät paljon hiilihydraatteja, kun taas laadukkaammat ruoat sisältävät enemmän koiralle suotuista eläinperäistä proteiinia ja rasvaa.

Yhä useammasta kaupasta löytyy myös valmiita koiran raakaruokia ja -pakasteita, kuten jauhelihoja, lihapullia ja lihaisia luita. Raakaruokinnassa koiralle annetaan mahdollisimman luonnollista raaka-aineista valmistettua ruokaa, joka jäljittelee koiran luonnovaraisten esi-isien syömää ravintoa. Raakaruokinnasta on lukuisia versioita, mutta pääosassa ovat eläinproteiinin lähteet, kuten raaka liha, sisäelimet, kala sekä rasva, luut, soseutetut kasvikset, marjat ja muut lisät.

Moni valitsee nappulat niiden helppouden takia. Laadukkaissa valmisruoissa koiran ravinnolliset tarpeet on mietitty valmiiksi, joten sitä on helppo kaataa kippoon pussin kyljessä olevan suuntaa-antavan ohjeistuksen mukaan. Raakaruoka-annoksen kokoaminen puolestaan vaatii omistajalta enemmän tiedonhankintaa ja valmistautumista, jotta koira varmasti saa ruoasta kaiken tarvitsemansa. Kaupasta valmiiksi saatavia raakavalmisteita ja tietoa on kuitenkin aina vain paremmin saatavilla, joten kynnys raakaruokinnan aloittamiseen on madaltunut.

Yhä useampaa tiedostavaa kuluttajaa kiinnostaa myös koiranruoan ja sen raaka-aineiden alkuperä. Tämä voi olla vaikeaa selvittää monista nappulamerkeistä, joista suuri osa valmistetaan ulkomailla, ja Suomessa valmistettavienkaan ruokien pakkauksista ei aina löydy merkintää raaka-aineina käytettyjen lihojen alkuperästä. Sen sijaan kotimaisissa raakatuotteissa lihan alkuperä on yleensä merkitty selkeästi.

Osana raakaruokintaa koiralle tarjotaan muun muassa lihaisia luita. Kuva: Eläinruokatehdas Lemmikki

Raakaruokinta kasvattaa suosiotaan

Kaikki varmasti toivovat parasta omalle rakkaalle lemmikilleen. Aikana, jolloin koirilla on ennätyksellisen paljon erilaisia sairauksia aina korva- ja iho-ongelmista, ruoansulatusvaivoihin ja ylipainoon, ravinnon terveellisyys ja luonnonmukaisuus on aiempaa vahvemmin tapetilla. Moni etsii apua koiran vaivoihin vaihtamalla nappulat raakaravintoon.

Valitettavasti tutkimustietoa raakaruoan hyödyistä ja riskeistä on vielä vähän. Suomalainen tutkimusryhmä DogRisk on kerännyt vuodesta 2009 tietoja yli 11 000 suomalaisen koiran ruokavalioista ja sairauksista. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää erityisesti ravinnon vaikutus koirien sairauksiin.

Tutkimusryhmän johtaja, eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo muun muassa MediaPlanetin artikkelissa, että alustavien tulosten mukaan raakaruokaa syövillä lemmikeillä on harvemmin sairauksia, kuten allergioita, iho-, korva-, nivel-, ja suolistovaivoja. Tutkimus on vielä kesken, eikä varmaksi tiedetä, onko raakaruoan hyötyjen taustalla kypsentämättömyys, rasva, hiilihydraatien vähyys vai hyödylliset bakteerit.

Osa valitsee mieluummin kuivamuonan pelätessään raakaruokinnan riskejä. Raakaan lihaan liittyy aina kypsennettyjä tuotteita suurempi riski sisältää ihmisille ja eläimille haitallisia mikrobeja, kuten salmonellaa, kampylobakteereja tai EHEC-bakteereja. Raakaruokinnassa kannattaakin suosia kotimaista lihaa, ja koiranomistajan on tärkeä huolehtia raa’an ruoan oikeaoppisesta, hygieenisestä säilytyksestä, sulatuksesta ja käytöstä.

Evira valvoo Suomessa raakaruokaa lemmikeille valmistavien toimintaa ja tuotteiden laatua.

Kokeile uusia ruokia maltilla

Kuivamuonaa, raakaruokaa vaiko molempia sekaisin… valitettavasti koiranruokakeskusteluun ei ole yksiselitteisiä hokkus pokkus -ratkaisuja. Vaihtoehtojen puntaroiminen jatkuu, ja keskustelu kehittyy sitä mukaa, kun saamme uutta tutkimustietoa.

Vaihtoehtojen laajassa viidakossa on puolensa: jokaiselle koiralle voi löytyä yksilöllisiin tarpeisiin sopiva ruoka, mutta toisaalta vaihtoehtojen läpikäyminen voi olla pitkä ja turhauttava matka. Kokeilemalla selviää, sopiiko omalle lemmikille parhaiten kuivanappuloiden vaiko raakaruoan popsiminen.

Ruokavaliota ei kuitenkaan kannata vaihdella yhtäkkisesti ja radikaalisti toiseen, sillä koiran lyhyt ruoansulatus sekoittuu herkästi suurista muutoksista. Ota siis ensin selvää ruokinnan sopivuudesta ja aloittamisesta ja noudata ammattilaisten ohjeistusta.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n kanssa.

9 faktaa, miksi koirasi tarvitsee E-vitamiinia

E-vitamiini on yksi tärkeimmistä antioksidanteista. E-vitamiinia tarvitaan normaaliin aineenvaihduntaan, kasvuun ja kehitykseen, vastustuskyvyn ylläpitoon ja hormonitoimintaan. Koiran elimistö ei voi itse muodostaa E-vitamiinia eikä sitä välttämättä saa riittävästi ravinnosta. Tästä syystä useat koirat hyötyvät E-vitamiini täydennyksestä.
Kokosimme yhteen yhdeksän faktaa ja syytä, miksi juuri sinun koirasi saattaa tarvita E-vitamiinia.

1. E-vitamiini on hyväksi iholle ja turkille
E- vitamiinin on tieteellisesti todettu parantavan potilaan kliinistä vointia. Ihomuutokset, kuten ihovauriot, punoitus, paksuuntuminen ja karvattomuus vähenevät. Kun koira kärsii ihotulehduksista, tulisi sen ravinnon sisältöön kiinnittää erityistä huomiota.

2. Talvella E-vitamiinintarve lisääntyy
Erityisesti nyt talvella koirien iho ja tassut ovat kovalla rasituksella. Asuntojen sisäilma on erittäin kuivaa kuivattaen koiran ihoa. Lisäksi pakkasella tassut kärsivät lumen kylmyydestä ja jään kuluttavasta vaikutuksesta.

3. Paljon uivat paksuturkkiset koirat hyötyvät E-vitamiinista
Kesällä paljon uivilla paksuturkkisilla koirilla esiintyy usein ihoon liittyviä vaivoja. Kostea turkki ja lämmin ilma luovat mikrobeille otolliset kasvuolosuhteet ja tästä saattaa olla seurauksena ihon pinnallinen tulehdus. Jo parin viikon E-vitamiinin päivittäisellä käytöllä on atooppisilla koirilla todettu merkittäviä muutoksia ihossa.

4. Vähentää nivelruston tuhoutumista
E-vitamiini kulkeutuu nivelnesteeseen, missä se vähentää nivelruston tuhoutumista kiihdyttävien yhdisteiden määrää. E-vitamiinilla on myös todettu tutkimuksissa olevan nivelperäistä kipua lieventävää vaikutusta.

5. Hyötyä ikääntyville koirille
Ikääntyneet seniori-ikäiset koirat hyötyvät E-vitamiinista, koska vitamiinilisällä voidaan hidastaa ikääntyneiden koirien hapettumisreaktioiden aiheuttamia rappeumamuutoksia.

6. Hyödyttää aktiivikoiria
E-vitamiinilisästä hyötyvät erityisesti raskasta työtä tekevät työ- ja harrastuskoirat. Näitä ovat esimerkiksi palvelus-, valjakko-, agility- tai metsästyskoirat.
Esimerkiksi, metsästykseen käytettävä ajokoira saattaa ajaa jänistä useita tunteja peräkkäisinä päivinä, jolloin koiran elimistö altistuu pitkäkestoiselle hapetusstressille. Fyysisessä rasituksessa elimistön hapenkulutus kasvaa moninkertaiseksi lepotilaan verrattuna, samalla kasvaa myös reaktiivisten happiradikaalien muodostus ja siten hapetusstressi. Happiradikaalien aiheuttamilla kudosvaurioilla onkin muiden tekijöiden ohella merkittävä osuus harjoittelun jälkeisestä lihassärystä ja -vaurioista. E-vitamiini palasmassa, lihaksissa ja muissa kudoksissa vähentää näitä hapetusstressin aikaansaamia vaurioita ja edistää siten koirien suorituskykyä ja palautumista.

7. Saako koirani tarpeeksi E-vitamiinia?
Yksistään korkealaatuista teollista kuivaruokaa syövät koirat saavat ravinnostaan riittävästi E-vitamiinia. Heikkolaatuiset teolliset kuivaruoat eivät välttämättä sisällä E-vitamiinia riittävästi. Mikäli koira syö kotiruokaa kuivaruoan lisäksi tai sen ravitsemus perustuu raakaruokaan, on sen E-vitamiinin saanti liian vähäistä.

8. Tiineet koirat tarvitsevat enemmän
Tiineen narttukoiran E-vitamiinitarve on merkittävästi muita suurempi, sillä narttu tarvitsee välttämättömiä vitamiineja sikiön kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi ennen tiineyttä E-vitamiinilisällä voidaan pyrkiä tehostamaan lisääntymiskykyä.

9. Jos raakaruokit, lisää E-vitamiinia
Raakaruokinnalla olevat koirat eivät saa riittävästi E-vitamiinia, koska E-vitamiina muodostuu ainoastaan kasvi- ja viljapitoisissa ravintolähteissä.
Jos raakaruokinnalla oleva koira on samanaikaisesti ”aktiivinen harrastuskoira”, on E-vitamiinin vaje erittäin todennäköistä. Mitä enemmän koiran ravinto sisältää rasvoja, sitä tärkeämpää on riittävä E-vitamiinin saanti, koska E-vitamiini antioksidanttina estää rasvojen hapettumista eli ”härskiintymistä”.

**

Mikä on hapetusstressi?
Vapaat radikaalit ovat atomeja tai yhdisteitä, joilla on pariton määrä elektroneja. Radikaalit reagoivat muiden yhdisteiden kanssa herkästi, koska ne pyrkivät muilta yhdisteiltä ”varastamaan” elektronin ulommalle elektronikuorelleen. Elimistössä tämä tapahtuma vahingoittaa molekyylejä tai solurakenteita ja vapaiden radikaalien aiheuttamaa vaikutusta kutsutaan tämän vuoksi hapetusstressiksi.
Miten hapetusstressin aiheuttamat vauriot näkyvät koirassa?
Tästä hyvänä esimerkkinä toimii atooppinen ihotulehdus, josta arviolta joka kymmenes koira kärsii jossain määrin. Ihotulehduksen syntyyn vaikuttavat perinnöllisyystekijät, ihon puolustussysteemin heikkoudet, ihon rakennevauriot, bakteerikanta ja hapetusstressi.
**

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Vetcare Finlandin kanssa. Tutustu Vetcaren E-vitamiiniin täällä

Raakaruokatutkimus Ruotsissa: Kolibakteeria kaikissa ruokanäytteissä, myös suomalaisvalmisteissa tuotteissa

Koirien raakaruokinta herättää voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Aiheesta on kuitenkin oikeaa tutkimustietoa liikkeellä vielä valitettavan vähän. Ruotsin Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut juuri tutkimuksen, jossa tutkittiin kaikkiaan 39 raakaruokavalmistetta. Tutkimuksen tulokset ovat varsin huolestuttavia, sillä jokaisesta näytteestä löytyi kolibakteeria ja yhdeksästä näytteestä antibiooteille vastustuskykyistä kolibakteeria.

Löydökset ovat tietysti huolestuttavia, sillä kolibakteeria löytyy yleisesti ulosteesta ja esimerkiski talousveden puhdistamisen tarkkailussa ja jätteidenkäsittelyssä juuri kolibakteeria käytetään usein saastuneisuuden mittarina.

Erityisesti antibiootille vastustuskykyiset kolibakteerit ovat vaarallisia paitsi eläimille, tietysti myös ihmisille. Raakaruoan säilyttämiseen kannattaa siis jatkossa kiinnittää entistä tarkemmin huomiota, sillä kolibakteeririski on tietysti olemassa myös ruokia käsittelevillä ihmisillä.

Tutkimuksen raakaruuat sisälsivät kaikki siipikarjaa ja ne oli hankittu eläinkaupoista Uppsalan lähistöltä. 39 näytteet olivat kaikkiaan kahdeksan raakaruokabrändin tuotteita. Tuotteista 10 oli varmistettu Suomessa, 11 Norjassa ja 18 Ruotsissa. Näytteistä 22 sisälsi vain siipikarjaa ja loput myös osia muista eläimistä.

Tutkimuksen kaikki tulokset englanniksi täällä

Miten raakaruokinta vaikuttaa koiran terveyteen?

Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa valmistunut tutkimus pohjautui Oy MUSH Ltd:n verkkosivujen kautta kerättyyn sensuroimattomaan, vapaamuotoiseen palautteeseen. Data koostui omistajien kirjoittamista raporteista, joissa he kuvasivat havaitsemiaan muutoksia oman koiransa terveydessä sekä lemmikin reaktioita uuteen ruokavalioon, MUSHin lehdistötiedotteessa kerrotaan.

Kyselyyn vastasi yhteensä 632 koiranomistajaa. Monen koiranomistajan kohdalla ruokavalion vaihtamisen perusteena oli koiran iho- ja ruoansulatusongelmat, mutta apua haettiin myös silmä-, virtsatie- ja muihin vaivoihin. Tutkimuksen mukaan 74% iho-ongelmista raportoineiden ongelmat paranivat, lähes 90% ruuansulatusongelmista ja melkein 80% silmäongelmista parantuivat raakaruokintaan siirtymisen jälkeen.

Kyselyyn vastanneista vain kaksi eivät olleet tyytyväisiä muutoksiin ja 82% aikoi jatkaa raakaruokintaan. Nykyisin vastaajista 66% ruokkii koiraansa raakaruualla.

Kyselytutkimus oli muodoltaan vapaa ja perustui koiranomistajien omiin havaintoihin, minkä vuoksi on mahdollista, että tarkan sisältövaatimuksen puute on inspiroinut omistajia kirjoittamaan kokemuksistaan tavallista myönteisempään sävyyn, lehdistötiedotteessa kuitenkin todetaan.

Tutkimusta sponsoroivat Svenska Kulturfonden ja Oy MUSH Ltd. Rahoittajilla ei ollut vaikutusta dataan tai sen analysointiin.