orion pharma eläinlääkkeet

Matkustatko koirasi kanssa ulkomaille? Suojaa lemmikkisi niljakkailta salamatkustajilta!

Jopa naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa esiintyy sisäloisia, joita ei tavata Suomessa. Tästä syystä ulkomailla matkustavan koiran sisäloishäätö on erityisen tärkeää pitää ajan tasalla.

Eläinten tuonti- ja vientisäädökset vaihtelevat maakohtaisesti. Maakohtaisilla säädöksillä pyritään estämään uusien sairauksien leviäminen maan lemmikkieläimiin. Sekä suolinkaisia, hakamatoja että heisimatoja esiintyy koko Euroopassa Suomea runsaammin.

Kun koira, kissa tai fretti tuodaan Suomeen Euroopan Unioniin kuuluvasta maasta, Norjasta tai Sveitsistä, eläin on lääkittävä ekinokokkoosia vastaan yhdestä viiteen vuorokautta ennen maahantuloa. Keski-Euroopassa hyvin yleinen ja myös Virossa, Tanskassa ja Venäjällä esiintyvä myyräekinokokkoosi on Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Ekinokokkiloista on tavattu pienissä määrin myös Ruotsissa.

Myyräekinokokki on heisimatoihin kuuluva sisäloinen, joka ei aiheuta oireita pääisäntäeläimelleen eli koiralle, mutta se saattaa aiheuttaa väli-isäntäeläimelle tai ihmiselle monilokeroisia rakkuloita, joita kehittyy yleensä maksaan. Ekinokokkoosi voi olla ihmiselle pahimmillaan hengenvaarallinen. Myyräekinokokki voi tarttua koirasta ihmiseen esimerkiksi ihmisen syödessä koiran ulosteen saastuttamia sieniä tai marjoja.

Euroopan Unioniin kuuluvissa maissa matkustavalta lemmikiltä vaaditaan lemmikkieläinpassi, johon on kirjattu muun muassa lemmikin rokotukset sekä tiedot eläinlääkärin antamista heisimatolääkityksistä ennen maahantuloa. Passin tarkoituksena on osoittaa, että eläin on tunnistettavissa ja se täyttää EU:n alueelle säädetyt eläimen terveyttä koskevat tuontisäädökset.

Viiden vuorokauden säännön sijaan lemmikki on mahdollista lääkitä ekinokokkoosia vastaan myös niin kutsutun 28 vuorokauden säännön mukaan. Tällöin koira saa eläinlääkärin vastaanotolla sisäloislääkityksen kahdesti ennen matkaa minimissään yhden vuorokauden ja maksimissaan 28 vuorokauden välein toisistaan. Saatuaan molemmat heisimatolääkitykset koira saa matkustaa vapaasti kaikkien EU-maiden sekä Norjan, Islannin ja Sveitsin rajojen yli yhteensä 28 vuorokauden ajan. Suomeen palattuaan koiraa saa eläinlääkäriltä vielä yhden matolääkityksen, korkeintaan 28 vuorokauden kuluttua edellisestä lääkityksestä. Koiralle annetut lääkitykset kirjataan lemmikkieläinpassiin. Jos koira matkustaa usein, sen voi madottaa jatkuvasti 28 päivän välein.

Lääkitsemällä koirat heisimatolääkityksellä ennen Suomeen tuloa pyritään ehkäisemään myyräekinokokkiloisen leviäminen. Jo vuorokauden mittainen matka esimerkiksi koiranäyttelyyn Suomen rajojen ulkopuolelle vaatii koiran lääkitsemistä.

Ekinokokin lisäksi Euroopassa esiintyy myös muita sisäloisia. Pieni ranskalainen sydänmato on loinen, joka elää koiraeläimen keuhkovaltimoissa ja sydämen oikeassa kammiossa. Ensi kertaa Ranskassa havaittu loinen on levinnyt muualle Eurooppaan, Amerikkaan sekä Afrikkaan. Pientä sydänmatoa on havaittu myös suomalaisissa ketuissa.

Koira saa sydänmatotartunnan syödessään väli-isäntänä toimivan etanan tai kotilon. Aikuinen loinen voi elää koirassa useita vuosia ja aiheuttaa koiralle yskää ja muita hengitystieoireita sekä verenvuoto-oireita, jotka voivat johtaa koiran kuolemaan. Loisen aiheuttamat muutokset eläimen keuhkoissa voivat olla peruuttamattomia, joten matkustavalle koiralle suositellaan eläinlääkärin reseptillä saatavaa ennaltaehkäisevää loishäätöä.

Ranskalaisen sydänmadon lisäksi Etelä-Euroopassa tavataan myös amerikkalaista sydänmatoa, joka tarttuu koiraan hyttysten välityksellä. Amerikkalaisen sydänmadon aiheuttamat oireet muistuttavat ranskalaisen sydänmadon oireita, ja niiden hoito on erittäin hankalaa. Tästä syystä tartunnan ennaltaehkäisy lääkkeillä ja hyttysten pistojen estäminen on erittäin tärkeää. Ennaltaehkäisyyn käytetyt lääkkeet vaativat eläinlääkärin reseptin, ja lisäksi koira on hyvä suojata hyttysiä karkottavalla valmisteella.

Sydänmatojen lisäksi Euroopassa esiintyy myös ketun keuhkomatoa, joka tarttuu koiraan etanoiden välityksellä. Lisäksi eteläisessä Euroopassa tavattava koiran hakamato aiheuttaa pohjoisempana esiintyvää lajitoveriin vakavampia oireita. Etelä- ja Itä-Euroopassa esiintyy myös ihonalaiskudokseen hakeutuva koirien loinen, joka siirtyy koiraan hyttysestä. Loisen aiheuttama sairaus ihodirofilarioosi on zoonoosi, joten sen ennaltaehkäisy on tärkeää ennen kaikkea ihmisten kannalta.

Vaikka Suomeen saapuva koira vaaditaan lääkittäväksi vain ekinokokkoosia vastaan, on eläinlääkärin kanssa hyvä keskustella jo ennen ulkomaanmatkaa mahdollisista kohdemaassa esiintyvistä muistakin sisäloisista ja niiltä suojautumisesta. Lääkitsemällä matkustavan koiran ennaltaehkäisevästi vältytään matkalta mukaan tarttuvilta ikäviltä yllätyksiltä ja uusien loislajien leviämiseltä Suomeen.

Lue lisää lemmikkieläinten sisäloisista Euroopassa täältä.

Juttu on toteutettu yhdessä Orion Pharma Eläinlääkkeiden kanssa.

Pentu saa sisäloiset emoltaan – Kasvattaja, muistithan madottaa?

Koska koiranpennun vastustuskyky ei ole vielä täysin kehittynyt, on pentujen suojaaminen sisäloisia vastaan erityisen tärkeää.

Vaikka sisäloistartunta saattaa olla aikuisella koiralla oireeton, etenkin nuorelle pennulle madot voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Sisäloistartunnan oireita pennulla ovat muun muassa vatsan turvotus, oksentelu, ripuli, yskä, turkin kiillottomuus sekä pennun kasvun hidastuminen. Pahimmillaan sisäloistartunta voi johtaa pennun kuolemaan suolen tukkeutumisen seurauksena. Jos pennun oksennuksessa tai ulosteessa näkyy kokonaisia loisia, on kyseessä vakava tartunta.

Koiranpentu saa ensimmäisen sisäloistartuntansa emoltaan jo kohdussa. Tämän ehkäisemiseksi narttukoiran madotus sekä ennen astutusta että ennen pentujen syntymää on ensiarvoisen tärkeää. Kasvattaja saa apua sopivan sisäloishäätölääkkeen löytämiseksi apteekista, sillä kaikkia lääkkeitä ei suositella käytettäväksi tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana eivätkä kaikki valmisteet sovi alle luovutusikäisille pennuille.

Istukan lisäksi pentu voi saada suolinkaistartunnan emonsa maidosta tai elinympäristöstään. Koska lääkitys tappaa vain koiran kehossa kulloinkin olevat madot, on myös pentujen elinympäristön puhtaana pitäminen erittäin tärkeää: monet loisten munamuodot säilyvät vaihtelevissakin olosuhteissa pitkään.

Kasvattajan kannattaa lähteä olettamuksesta, että kaikilla pennuilla on suolinkaistartunta jo pienestä pitäen ja noudattaa pennuille suositeltua tiuhaa loishäätöaikataulua. Pennut toimivat myös suurimpana tartunnanlähteenä ympäristössään. Ympäristöön levinneet munat tartuttavat uusia eläimiä niiden syödessä esimerkiksi munien saastuttamaa ruohoa.

Sisäloistartuntojen ehkäisemiseksi koiranpentu on syytä madottaa noin kahden viikon välein nelikuisena annettavaan tehosterokotteeseen asti. Mikäli erityistä tartuntariskiä ei sen jälkeen ole, voidaan siirtyä aikuisille koirille suositeltuun madotusrytmiin kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin.

Hankkiessaan koiranpentua myös ostajan on oltava tarkkana: vastuullisen kasvattajan pennut kasvavat puhtaassa ympäristössä ja kasvattaja kertoo avoimesti pentujen ja emän sisäloishäädöstä. Madottamatta jätetyillä pennuilla saattaa ilmetä yllä mainittuja oireita oksentelusta yskimiseen jo nopeasti uudessa kodissaan, ja hoitamatta jätetty vakava sisäloistartunta voi koitua pennun kohtaloksi.

Artikkeli on toteutettu yhdessä Orion Pharma Eläinlääkkeiden kanssa.

Kuva: Wikimedia Commons / Katekelly623

Pois suolinkaiset ja heisimadot! – Kätevä grafiikka kertoo madotuksen perusteet!

Säännöllinen sisäloishäätö on osa lemmikin perusterveydenhuoltoa. Vaikka tartunta on usein aikuisilla koirilla oireeton, aiheuttaa se erityisesti pennuille lukuisia oireita. Osa sisäloisista on zoonooseja, eli ne voivat tarttua myös ihmiseen. Kokosimme yhdessä Orion Pharma Eläinlääkkeiden kanssa kätevän graafin madotuksen perusteista. Laita talteen ja jaa muistutuksena myös muille!

orion-madotus-koira