matkustaminen

Matkustatko koirasi kanssa ulkomaille? Suojaa lemmikkisi niljakkailta salamatkustajilta!

Jopa naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa esiintyy sisäloisia, joita ei tavata Suomessa. Tästä syystä ulkomailla matkustavan koiran sisäloishäätö on erityisen tärkeää pitää ajan tasalla.

Eläinten tuonti- ja vientisäädökset vaihtelevat maakohtaisesti. Maakohtaisilla säädöksillä pyritään estämään uusien sairauksien leviäminen maan lemmikkieläimiin. Sekä suolinkaisia, hakamatoja että heisimatoja esiintyy koko Euroopassa Suomea runsaammin.

Kun koira, kissa tai fretti tuodaan Suomeen Euroopan Unioniin kuuluvasta maasta, Norjasta tai Sveitsistä, eläin on lääkittävä ekinokokkoosia vastaan yhdestä viiteen vuorokautta ennen maahantuloa. Keski-Euroopassa hyvin yleinen ja myös Virossa, Tanskassa ja Venäjällä esiintyvä myyräekinokokkoosi on Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Ekinokokkiloista on tavattu pienissä määrin myös Ruotsissa.

Myyräekinokokki on heisimatoihin kuuluva sisäloinen, joka ei aiheuta oireita pääisäntäeläimelleen eli koiralle, mutta se saattaa aiheuttaa väli-isäntäeläimelle tai ihmiselle monilokeroisia rakkuloita, joita kehittyy yleensä maksaan. Ekinokokkoosi voi olla ihmiselle pahimmillaan hengenvaarallinen. Myyräekinokokki voi tarttua koirasta ihmiseen esimerkiksi ihmisen syödessä koiran ulosteen saastuttamia sieniä tai marjoja.

Euroopan Unioniin kuuluvissa maissa matkustavalta lemmikiltä vaaditaan lemmikkieläinpassi, johon on kirjattu muun muassa lemmikin rokotukset sekä tiedot eläinlääkärin antamista heisimatolääkityksistä ennen maahantuloa. Passin tarkoituksena on osoittaa, että eläin on tunnistettavissa ja se täyttää EU:n alueelle säädetyt eläimen terveyttä koskevat tuontisäädökset.

Viiden vuorokauden säännön sijaan lemmikki on mahdollista lääkitä ekinokokkoosia vastaan myös niin kutsutun 28 vuorokauden säännön mukaan. Tällöin koira saa eläinlääkärin vastaanotolla sisäloislääkityksen kahdesti ennen matkaa minimissään yhden vuorokauden ja maksimissaan 28 vuorokauden välein toisistaan. Saatuaan molemmat heisimatolääkitykset koira saa matkustaa vapaasti kaikkien EU-maiden sekä Norjan, Islannin ja Sveitsin rajojen yli yhteensä 28 vuorokauden ajan. Suomeen palattuaan koiraa saa eläinlääkäriltä vielä yhden matolääkityksen, korkeintaan 28 vuorokauden kuluttua edellisestä lääkityksestä. Koiralle annetut lääkitykset kirjataan lemmikkieläinpassiin. Jos koira matkustaa usein, sen voi madottaa jatkuvasti 28 päivän välein.

Lääkitsemällä koirat heisimatolääkityksellä ennen Suomeen tuloa pyritään ehkäisemään myyräekinokokkiloisen leviäminen. Jo vuorokauden mittainen matka esimerkiksi koiranäyttelyyn Suomen rajojen ulkopuolelle vaatii koiran lääkitsemistä.

Ekinokokin lisäksi Euroopassa esiintyy myös muita sisäloisia. Pieni ranskalainen sydänmato on loinen, joka elää koiraeläimen keuhkovaltimoissa ja sydämen oikeassa kammiossa. Ensi kertaa Ranskassa havaittu loinen on levinnyt muualle Eurooppaan, Amerikkaan sekä Afrikkaan. Pientä sydänmatoa on havaittu myös suomalaisissa ketuissa.

Koira saa sydänmatotartunnan syödessään väli-isäntänä toimivan etanan tai kotilon. Aikuinen loinen voi elää koirassa useita vuosia ja aiheuttaa koiralle yskää ja muita hengitystieoireita sekä verenvuoto-oireita, jotka voivat johtaa koiran kuolemaan. Loisen aiheuttamat muutokset eläimen keuhkoissa voivat olla peruuttamattomia, joten matkustavalle koiralle suositellaan eläinlääkärin reseptillä saatavaa ennaltaehkäisevää loishäätöä.

Ranskalaisen sydänmadon lisäksi Etelä-Euroopassa tavataan myös amerikkalaista sydänmatoa, joka tarttuu koiraan hyttysten välityksellä. Amerikkalaisen sydänmadon aiheuttamat oireet muistuttavat ranskalaisen sydänmadon oireita, ja niiden hoito on erittäin hankalaa. Tästä syystä tartunnan ennaltaehkäisy lääkkeillä ja hyttysten pistojen estäminen on erittäin tärkeää. Ennaltaehkäisyyn käytetyt lääkkeet vaativat eläinlääkärin reseptin, ja lisäksi koira on hyvä suojata hyttysiä karkottavalla valmisteella.

Sydänmatojen lisäksi Euroopassa esiintyy myös ketun keuhkomatoa, joka tarttuu koiraan etanoiden välityksellä. Lisäksi eteläisessä Euroopassa tavattava koiran hakamato aiheuttaa pohjoisempana esiintyvää lajitoveriin vakavampia oireita. Etelä- ja Itä-Euroopassa esiintyy myös ihonalaiskudokseen hakeutuva koirien loinen, joka siirtyy koiraan hyttysestä. Loisen aiheuttama sairaus ihodirofilarioosi on zoonoosi, joten sen ennaltaehkäisy on tärkeää ennen kaikkea ihmisten kannalta.

Vaikka Suomeen saapuva koira vaaditaan lääkittäväksi vain ekinokokkoosia vastaan, on eläinlääkärin kanssa hyvä keskustella jo ennen ulkomaanmatkaa mahdollisista kohdemaassa esiintyvistä muistakin sisäloisista ja niiltä suojautumisesta. Lääkitsemällä matkustavan koiran ennaltaehkäisevästi vältytään matkalta mukaan tarttuvilta ikäviltä yllätyksiltä ja uusien loislajien leviämiseltä Suomeen.

Lue lisää lemmikkieläinten sisäloisista Euroopassa täältä.

Juttu on toteutettu yhdessä Orion Pharma Eläinlääkkeiden kanssa.

Laivassa koira matkustaa tiukoin säännöin – Muista ainakin nämä!

Tuhannet koirat omistajineen matkustavat vuosittain vesiteitse ulkomaille, useimmiten Ruotsiin tai Viroon. Laivalla matkustettaessa koirilla on tiukat säännöt, jotta sekä eläinten että kanssamatkustajien reissu sujuisi mahdollisimman mukavasti. Kokosimme Matkalla koiran kanssa -juttusarjan viimeiseen osaan vinkit vesiteitse matkustavalle karvaturrille.

Lemmikkieläimet saavat matkustaa laivojen reittimatkoilla lähes kaikkien yhtiöiden aluksilla, mutta risteilyille ovat tervetulleita ainoastaan opas- ja avustajakoirat.

– Kaikilla yhtiömme reiteillä matkustaa vuosittain yhteensä noin 15 000 lemmikkiä. Suosituin reitti on Turusta Tukholmaan, jolla matkustaa noin 5000 lemmikkiä vuodessa. Seuraavaksi eniten lemmikkejä matkustaa Helsingistä Tallinnaan, reilut 4000 lemmikkiä vuodessa, kertoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd. Vaikka eläinmatkustajat tilastoidaan yleisesti lemmikkeinä, Nöjd arvioi, että suurin osa pörröisistä matkalaisista on koiria.

Laivalla matkustaessaan lemmikillä on oltava mukanaan lemmikkieläinpassi, joka vaaditaan EU-maiden välillä kuljetettavilta koirilta, kissoilta ja freteiltä. Passista tulee löytyä merkinnät siitä, että eläin täyttää maakohtaiset tuontivaatimukset esimerkiksi rokotusten ja loishäätöjen osalta. Lisätietoja maakohtaisista tuontimääräyksistä löytyy elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta.

Matkustettaessa Tukholmaan tai Ahvenanmaalle lemmikkieläimen omistajan on varattava käyttöönsä lemmikkieläinhytti sekä maksettava yhtiöstä riippuen 10–20 euron suuruinen lemmikkieläinmaksu. Lemmikkieläinhyttejä on laivoilla rajattu määrä, joten myös lemmikkien määrä reiteillä on rajallinen. Yhteen hyttiin saa laivayhtiöstä riippuen majoittaa kahdesta kolmeen lemmikkiä. Eläimet saavat oleilla hytissä vapaana, mutta vuoteisiin niitä ei tule päästää.

Lemmikkieläimiä ei saa viedä laivalla hygieniasyistä esimerkiksi baareihin, ravintoloihin tai kauppoihin, ja niiden kanssa liikkumista yleisissä tiloissa tulee välttää. Pitkillä reittimatkoilla koiraa on mahdollisuus ulkoiluttaa laivan ulkokannella olevassa hiekkalaatikossa ympäri vuorokauden. Monelle hauvalle tarpeiden tekeminen hiekkalaatikkoon saattaa kuitenkin olla epämiellyttävää, joten koira on syytä ulkoiluttaa hyvin ennen matkalle lähtöä. Lyhyillä reiteillä Tallinnaan koiran ulkoilutusmahdollisuutta ei yleensä ole.

– Tärkeintä on huomioida, että lemmikillä on laivamatkalla kaikki asiat hyvin, eli syötävää, juotavaa ja turvallinen lepopaikka. Seuraavaksi tärkeintä on huomioida muut matkustajat, Nöjd painottaa.

Noin kaksi tuntia kestävillä matkoilla Helsingistä Tallinnaan koiran voi jättää matkan ajaksi autoon. Myös autossa matkustavasta lemmikkieläimestä on ilmoitettava laivayhtiölle etukäteen, mutta ainakaan suurimmat yhtiöt eivät peri autossa matkustavasta lemmikistä maksua.

On kuitenkin syytä muistaa, että lemmikki matkustaa autossa aina omistajansa vastuulla. Kesällä lämpötila autokannella voi helposti nousta kohtalokkaan korkeaksi, ja esimerkiksi Viking Linen lyhyillä reittimatkoilla lemmikin saa jättää autoon ainoastaan lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana. Koska autokansi on matkan ajan lukittuna eikä siellä käyminen ole sallittua, kannattaa autoon jättää ainoastaan tottunut eläinmatkustaja. Nöjdin mukaan eniten lemmikkejä matkustaa laivoilla juuri kesäaikaan, joka on matkustamisen suhteen muutenkin sesonkia.

– Pääsääntöisesti kaikki sujuu yleensä hyvin. Joskus harvoin on tilanteita, ettei matkustaja tiedä, miten toimia lemmikin kanssa. Lemmikit ovat matkallakin omistajan vastuulla, ja päätös esimerkiksi lemmikin autoon jättämisestä on omistajan harkinnassa. Lisäksi joskus sattuu toki tilanteita, että lemmikin omistaja ei esimerkiksi korjaa koiransa jätöksiä laivan kannalta tai ota muuten huomioon muita matkustajia, esimerkiksi allergisia tai koirapelkoisia, laivalla liikkuessaan. Näistä kuitenkin yleensä selvitään ohjeistamalla ja puhumalla, Nöjd summaa.

Otsikkokuva: Helga Heide
Lähteet: Viking Line, Tallink Silja, Eckerö Line, Finnlines, Evira

Kesä ja loma ovat matkustamisen aikaa. Koska koira on tärkeä perheenjäsen, voi sen jättäminen kotiin tai hoitopaikkaan matkan ajaksi tuntua ikävältä. Kuonon juttusarja Matkalla koiran kanssa kokoaa tärkeimmät muistettavat asiat koiran matkustamiseen liittyen. Juttusarjan aiemmin ilmestyneessä osassa jaoimme tietoa koiran kanssa lentämisestä, junalla matkustamisesta sekä autolla ja bussilla reissaamisesta.

Matkalla koiran kanssa -juttusarjassa aiemmin ilmestynyt:
Reissaako turre turvassa? Näillä vinkeillä mukavalle automatkalle!
Koiran kanssa raiteilla – muista junamatkustamisen pelisäännöt!
Suunnitteletko lentomatkaa koiran kanssa? Ota talteen hyödylliset vinkit!
Kymmeniä kertoja koirien kanssa lentänyt vakuuttaa: lentokone voi olla koiralle kuin mikä tahansa kulkuväline

Lemmikkieläinpassi uudistuu – muutoksia myös matkustusehtoihin ja rokotuksiin

Lemmikkieläinpassi uudistuu vuoden lopussa. Uudistuksen taustalla on uusi lemmikkieläinasetus, joka tuo muutoksia koirien kuljettamiseen EU-maiden välillä.

Uudet lemmikkieläinpassit otetaan käyttöön 29.12. Nykyisiä passeja myönnetään vielä 28.12. saakka, ja ne ovat voimassa eläimen elinajan. Jos lemmikillä on jo passi, ei uutta passia tarvitse hakea.

Lemmikkieläinpassin voi jatkossakin ostaa eläinlääkäriltä. Ennen passin myöntämistä eläinlääkäri tarkistaa, että lemmikki on tunnistusmerkitty joko tatuoinnilla tai mikrosirulla ja rokotettu raivotautia vastaan. Passin hinta nousee, koska siihen on lisätty uusia turvaominaisuuksia, joilla pyritään estämään passin väärinkäyttö.

Passiuudistuksen lisäksi uusi lemmikkieläinasetus tuo muutoksia matkustusehtoihin ja pentujen rokotusikään. Kaikki muutokset tulevat voimaan 29.12.

Uuden asetuksen mukaan pennun saa rokottaa raivotautia vastaan 12 viikon iästä lähtien. Ennen tätä ikää annetut rokotukset eivät anna tarvittavaa immuniteettisuojaa raivotaudille. Muutoksia tulee myös muun muassa alle kolmen kuukauden ikäisten rokottamattomien pentujen matkustusehtoihin.

Myös matkustavien eläinten määrään liittyvät määräykset muuttuvat. Nykyisin omistajalla saa olla mukana enintään viisi koiraa ilman, että matka määritellään kaupalliseksi siirroksi. Jatkossa koiria saa olla mukana enemmän kuin viisi, jos matkan tarkoituksena on osallistua esimerkiksi kilpailuun tai näyttelyyn. Osallistumisesta on oltava mukana kirjallinen todistus.

Lemmikkieläinpassi on pakollinen koirille, kissoille ja freteille kaikissa EU-maiden välisissä kuljetuksissa. Passi on käytössä myös Norjassa, Sveitsissä, San Marinossa ja Liechtensteinissa.

Lisätietoa muutoksista tulee Eviran sivuille joulukuussa.

Kuva: Wikimedia Commons/daveynin

Tien päällä: Autolla Ruotsiin ja laivalla takaisin

Prologi

Aina välillä käy niin, että työnteko tulee häiritsemään harrastustoimintaa. Katsokaas: olin suunnitellut koiranäyttelyreissua Tukholman pohjoispuolelle ja reittivalintani Turku-Tukholma. Vaikka asun Helsingissä, olen useimmiten reissannut Ruotsiin Turusta, lähinnä aikataulujen takia.

No, kävi kuitenkin niin, että näyttelyviikolle pukkas keikkaa pohjoiseen, Ouluun. Vaihtoehtoja oli kaksi, sillä eihän todellinen koiraihminen jätä maksettua näyttelyä väliin, eihän.

Vaihtoehto yksi: töiden jälkeen pikavauhtia Oulusta Turkuun, laivalla yli ja parinsadan kilometrin matka näyttelypaikalle.

Sanomattakin on selvää, että valitsin vaihtoehto kakkosen:

 Rajan yli ja Ruotsin läpi

Jo ennen Ruotsin rajaa koko homma tuntuu aivan hullulta: 1100 kilometriä ajomatkaa vain parin koiranäyttelyn takia. Olen siis valmis istumaan koiran kanssa autossa 15 tuntia näyttelyreissun takia. No, kai sitä on hullumpiakin harrastuksia.

Suomen ja Ruotsin välinen rajanylitys koiran kanssa ei ole sen kummempaa kuin Suomen ja Ruotsin välinen rajanylitys ilman koiraa: autolla yli vaan. Ulkomaille matkustettaessa koiralla pitää kuitenkin olla passi, jonka saa eläinlääkäristä. Madotusasioihin palaamme tässä artikkelissa myöhemmin.

Entä mitä Ruotsin läpi ajaessa tulee ottaa huomioon? E4 pohjoisesta etelään on tajuttoman hyvässä kunnossa oleva tie, ainoiksi miinuksiksi on laskettava muutamat päättömät suunnitelmat tien vetämisestä suoraan kaupunkien läpi. Esimerkiksi Luulajan ja Sundsvallin läpi ei tuntunut pääsevät millään ohitustietä pitkin, vaan oli hinattava suoraan keskustan poikki lukemattomien liikenneympyröiden kautta.

Kotimaastakin tutut tietyöt olivat standardia myös E4:lla. Onneksi olin aamutuimaan liikkeellä ja onnistuin välttämään mahdollisen todella pitkän odottelun Luulajassa, jossa ison joen ylittävällä sillalla käytössä oli vain yksi kaista ja molemmilla puolella liikennevalot trafiikkia rajoittamassa.

Entäpä koira sitten? Reissukoira-Sulo on sen verran tottunut matkustaja, ettei häntä pitkäkään reissu hirveästi stressannut. Stressittömyyttä lisäsi tietysti se, ettei matkassa ollut muita koiria, joten koko takakontti oli häntä varten.

Pidimme taukoja usein sekä itseni että koiran takia. Pissataukoja, ruokataukoja, kakkataukoja, makkarataukoja ja yhden vartin mittaisen nukkumatauonkin. (900 kilometrin jälkeen tasaiset maisemat alkoivat kerta kaikkiaan puuduttaa niin rajusti, että silmät oli pakko ummistaa hetkeksi.)

 

Majoitusta

10364011_10154235006630304_2235292250692772076_n

Olin menossa siis Gävlen lähistölle koiranäyttelyihin. Koiran kanssa reissatessa matka-asenne ei voi olla pelkästään ”reppu selkään ja menoksi”, sillä kaikki majoituspaikat eivät koiria tiloihinsa huoli. Ruotsin läpi ajaessa kuitenkin syntyi sellainen vaikutelma, että esimerkiksi leirintäalueita ja mökkikyliä on huomattavasti itänaapuri-Suomea enemmän, joten sinänsä extempore-reissaaminen saattaisi onnistuakin.

Itse olin kuitenkin varannut majoituksen eräästä mökkikylästä etukäteen. Halvimmat ja tyypillisimmät leirintäaluemökit ovat ilman mukavuuksia olevia parinkymmenen neliön kopperoita, joiden hinta per yö on 30-60 euroa.

Mökeissä ei lähtökohtaisesti ole liinavaatteita, joten ne kannattaa varata mukaan. Itse olin kevyellä makuupussi-tyynyliina-lakana-varustuksella liikenteessä.

Näyttelyhommia

Jos olet menossa koiranäyttelyyn Ruotsiin, on homma melko samanlaista kuin Suomessakin. Itse mokasin näyttelyhommien kanssa johtuen sekä saamistani ohjeista Ruotsin päästä että omasta laiskuudestani selvittää asiaa loppuun asti.

Omassa tapauksessani olin siis ”hakemassa” yhtä valiokoiraa Ruotsin valioksi yhdellä ruotsalaisella sertifikaatilla. Saamani tiedon mukaan valiokoira ei saa ottaa sertifikaattia vastaan valioluokassa, joten ilmoitin koirani ensimmäisenä päivänä avoimeen luokkaan ja toisena päivänä käyttöluokkaan.

Välittömästi koirani päästyä kehästä, eräs henkilö sanoi minulle, että olisin voinut ilmoittaa koirani myös valioluokkaan ja ottaa mahdollisen sertfikaatin vastaan. No, se oli myöhäistä siinä vaiheessa, korjasin homman seuraavana päivänä.

Tämä nyt on sinänsä sivuseikka, mutta summa summarum: jos olet menossa koiran kanssa kokeeseen/näyttelyyn/kisoihin ulkomaille, ota hyvissä ajoin säännöistä selvää, ettei tule tehtyä amatöörimokia.

 Madotukset kuntoon

Useimmissa tapauksissa koira pitää madottaa reissun päällä. Eviran (www.evira.fi) löytyy ajantasainen ohjeistus, joten en ala sitä tässä yksityiskohtaisesti avaamaan. Joka tapauksessa Ruotsista Suomeen tultaessa koira on madotettava 1-5 vuorokautta ennen Suomeen paluuta. Tälle on myös vaihtoehtona ns. 28 päivän sääntö, josta löytyy lisäinfot Eviran sivuilta.

Fiksu ihminen madottaa lyhyellä reissulla koiran heti kohdemaahan päästyään. Näin minäkin ajattelin. Koiranäyttelyissä homma on yleensä helppoa, sillä paikalla on lähes aina eläinlääkäri. Näin oli Ruotsissakin, tosin minun tapauksessani ilmoitettiin, että lekuri on tavattavissa vasta myöhään iltapäivällä. Koska oma kehäni päättyi jo ennen lounasaikaa, totesin, että etsin lääkärin toisaalta.

Etsin koko lauantain avoinna olevaa lääkäriä Googlen ja paikallisten avustuksella. Turhaan. Päätin, että jätän koiran madotushommat seuraavaan päivään ja seuraavaan näyttelyyn.

Turhaan. Seuraavassa näyttelyssä ei ollut eläinlääkäriä paikalla. Ei muuta kuin näyttelytoimitsijoilta pyyntö, että kuuluttaisivat, löytyisikö paikalta lääkäriä. Ei löytynyt.

Eräs ystävällinen rouva tuli kuitenkin neuvomaan Tukholman lähistöllä olevan eläinklinikan osoitteen, joka olisi sunnuntaina auki.

Tässä kannattaa muuten sitten olla ainakin sen verran tarkkana, että hommaa matolääkkeet valmiiksi joko Suomesta tai kohdemaan apteekista. Esimerkiksi kyseisellä eläinlääkäriklinikalla ei jostain syystä ollut matolääkkeitä ainakaan asiakkaiden ostettavaksi asti!

Eli homma toimii siis niin, että matolääkkeet annetaan lääkärin valvonnassa koiralle ja passiin tulee leima lääkkeiden antamisesta. (Virossa ja muissa itäblokin maissa näyttelylääkäri harvoin vaivautuu seuraamaan lääkkeiden antamista, vaan leimaa passin).

Passin leimaaminen myös maksaa. Virossa näyttelyissä keskimäärin viisi euroa, itse köyhdyin eläinlääkäriasemalla tehdystä leimaamisesta kympin verran.

Ota huomioon, että passiin tulee myös kellonaika milloin lääke on annettu. Jos joudut paluumatkalla koirapassin tarkastukseen eikä 24 tuntia tule täyteen, saattaa edessä olla pahimmassa tapauksessa käännytys.

Sanomattakin on selvää, että omassa tapauksessa turva-ajat täyttyivät. Totta kai.

Laivalla

Palaamme Viroon matkustamiseen vielä Viro-jutussamme myöhemmin tänä kesänä. Ruotsista Suomeen koiran kanssa matkustava joutuu ottamaan koirahytin ja tietysti sen tekee, matkahan kestää keskimäärin sen 12 tuntia.

Eli: autolla autokannelle ja koira hyttiin. Monelle koiralle matka autokannelta hyttiin on aikamoista säätämistä. On jyrkkiä portaita, paljon ihmisiä ja paljon melua. Ei mikään miellyttävä kokemus.

Koira kannattaa ehdottomasti lenkittää hyvin ennen laivaan menoa. Siis todella hyvin. Itse lenkitin koiran kunnolla pari tuntia ennen laivalle menoa ja pissatin koiran vielä laivajonossa. Laivalla itsessään koiran pissattaminen ja varsinkin kakattaminen on aika vaikeaa. Ulkokannella on usein pienen pieni pissapaikka, johon iso koira ei edes kunnolla mahdu. Itse en käyttänyt koiraa enää illalla pissalla, mutta stressijuomisen takia koira piti viedä kannelle aamulla ennen laivan saapumista Turkuun. Hankalaa, muttei mahdotonta.

Lopuksi

Tässäpä roadtrippimme tämänkertainen osuus! Seuraavaksi juttusarjassa luvattu Viron juttu, kesän aikana stooria myös näyttelybussimatkasta Pietariin sekä reissu Latviaan. Jos sinulla on matkustamiseen liityviä juttutoiveita tai kysymyksiä, laita ne ihmeessä tulemaan esimerkiksi ville at kuono.fi tai Kuonon Facebookiin.