kutina

Miksi koira nuolee tassujaan? – Näin pidät käpälät kunnossa

Lips, lips, lips. Keskellä yötä koiran pedistä kuuluva tassujen lupsutus on raskasta kuunneltavaa, mutta koira tuskin on päättänyt aloittaa öistä varvaspesua vain häiritäkseen omistajansa yöunia. Sen sijaan nuolemisen taustalla voi olla jokin vaiva, kuten kutina tai kipu.

Koirat tutkivat maailmaa muiden aistien ohessa myös makuaistinsa avulla, ja nuoleminen on niille luonnollinen osa käyttäytymistä. Satunnainen tassujen pesu esimerkiksi lenkin jälkeen kuuluu normaaleihin koiran tapoihin. Jos nuolemisesta tulee kuitenkin jatkuvaa ja runsasta, kannattaa syy sille selvittää, ennen kuin ongelma pääsee pahenemaan.

– Tavallisia syitä tassujen nuolemiselle ovat tassujen ihotulehdukset, allergiasta johtuva kutina tai kipu jaloissa esimerkiksi nivelrikon takia, kertoo eläinlääkäri Ida-Maria Kouvo eläinsairaala Evidensia Kouvolasta.

Toisinaan syy voi löytyä myös jostain aivan muualta kuin itse tassuista.

– Koira saattaa nuolla tassujaan esimerkiksi närästyksen tai suun tai nielun kivun takia. Joskus kyse voi olla myös sijaistoiminnosta stressin tai turhautumisen takia, Kouvo jatkaa.

Jos tassujen lipominen alkaa yllättäen ja voimakkaasti, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa, näkyykö tassuissa haavoja tai nirhaumia, joita koira mahdollisesti yrittää hoitaa. Myös varpaan välit ja anturat on hyvä käydä läpi vierasesineiden, kuten lenkillä tassuihin takertuneiden tikkujen, kivien tai muiden roskien varalta.

Jos koira esimerkiksi keskeyttää leikin tai muun touhunsa nuollakseen ja järsiäkseen tassujaan, on kutina tai kipu häiritsevän voimakasta ja kannattaa selvittää.

Tassujen nuolemisesta tulee nopeasti itseään toistava kierre. Runsas nuoleminen ärsyttää tassujen ihoa ja voi johtaa esimerkiksi hiivan tai bakteerien aiheuttamaan ihotulehdukseen, jonka seurauksena koira nuolee tassujaan entistäkin enemmän. Siksi tassujen jatkuvaan lupsutukseen kannattaa reagoida nopeasti.

Kouvo suosittelee kääntymistä eläinlääkärin puoleen, jos tassujen nuoleminen on toistuvaa ja pakonomaista tai sille ei löydy selvää syytä.

– Tassuvaivoja hoidetaan aina tapauskohtaisesti eli ensimmäisenä täytyy selvittää, mikä saa koiran nuolemaan tassujaan tavallista runsaammin. Kun tassuvaivojen aiheuttaja on tiedossa, voidaan niitä ennaltaehkäistä, Kouvo sanoo.

– Jos kyseessä on tassujen kutina tai ihotulehdus, aloitetaan paikallishoito ja tarvittaessa selvitetään allergioiden osuutta asiaan, jolloin vaivat voidaan ennaltaehkäistä välttämällä allergisoivia asioita, kuten ruoka-aineita tai ympäristön allergeeneja. Nivelrikkopotilailla puolestaan hyvä kivunhallinta on tärkeää, jotta nuolemisesta aiheutuvia tassuvaivoja ei synny.

Tassuongelmien ja nuolemisen taustalla voi olla lukuisia muitakin syitä, esimerkiksi atopia, tapaturman synnyttämä vamma, loiset, immuunivälitteinen tai hormonaalinen sairaus tai aineenvaihdunnallinen tai ravitsemuksellinen ongelma. Moni koira kärsii tassuvaivoista jossakin vaiheessa elämäänsä, ja joillakin roduilla on niihin taipumusta toisia enemmän.

Tassut ja anturoiden välit kannattaa tarkistaa säännöllisesti, jotta mahdolliset ongelmat havaitsee ajoissa.

Tee tassujenhoidosta osa arkirutiinia

Koiran tassut joutuvat koetukselle Suomen sääolosuhteissa ympäri vuoden. On sitten kevät, kesä, syksy tai talvi, aina on märkää, ja juuri kosteus on syypää moniin tassuvaivoihin. Kun tassun poimuissa kosteus pääsee muhimaan, tarjoaa se otollisen ympäristön tulehduksille. Tassunhoitorutiinit kannattaa ottaa osaksi omaa koiraperheen arkea.

Näillä vinkeillä pidät koirasi käpälät kunnossa:

  • Kuivaa tassut aina, kun ne kastuvat. Puhdas pyyhe toimii hyvin, mutta avuksi voi ottaa myös hiustenkuivaajan. Tarkista tassut myös vierasesineiden varalta.
  • Pese tassut, kun ne ovat likaiset. Vältä kuitenkin huuhtelua jokaisen lenkin päätteeksi, sillä jatkuva vesipesu kuivattaa ihoa ja saattaa altistaa tulehduksille.
  • Trimmaa anturoiden välissä olevat karvat lyhyeksi, jotta iho pääsee hengittämään.
  • Leikkaa koiran kynnet säännöllisesti, noin 1–2 viikon välein.
  • Varmista, että koiran ruokavalio on monipuolinen ja se saa tarvitsemiaan rasvahappoja. Tarvittaessa voi käyttää koirille tarkoitettuja ravintolisiä.
  • Tassuvoiteista ja -vahoista voi olla apua tassujen hoidossa. Kun iho ja anturat ovat terveet, eivät ne vahingoitu yhtä helposti kuin kuiva iho.
  • Tarkkaile, nuoleeko koira tassuja tavallista enemmän. Jos nuoleminen yltyy eikä sitä saa rauhoittumaan kotona, kannattaa suunnata eläinlääkärin selvittämään syytä.

Teksti: Niina Kinnunen

Kutiseva koira – mahdoton tehtävä vai hoidettavissa oleva ongelma?

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen, jos koirasi rapsuttaa itseään, kutisee, saa toistuvasti ihotulehduksia tai sen anaalialue vaikuttaa ärtyneeltä? Todennäköisintä selitystä kannattaa lähteä hakemaan allergiasta. Itse asiassa tutkimusten mukaan jopa 33 prosenttia lemmikin iho-oireista selittyy allergialla.

Esimerkiksi edellä mainittuihin oireisiin liittyen allergia on yleisin syy. Harvinaisempia syitä voivat olla ulkoloiset, bakteeri- tai hiivatulehdukset sekä endokrinologiset sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta.

On ihan normaalia ja yleistä että jokaisella koiralla on elämänsä aikana satunnainen iho- tai korvatulehdus, mutta kannattaa muistaa, ettei kutina ja itsensä jatkuva rapsuttaminen ole normaalia koiranelämää.

Vaikka iho-oireet eivät liittyisi suoranaisesti koiran syömään ruokaan, ruuan vaihtaminen paremmin herkkäihoiselle sopivaksi voi auttaa. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota antioksidantteihin ja välttämättömien rasvahappojen riittävään saantiin. Ne auttavat tulehtunutta tai vahingoittunutta ihoa paranemaan.

…jos se nyt on kuitenkin kiinni ruuasta?

Koirasi ruuan aiheuttamat oireet voivat johtua joko ruoka-aineallergiasta tai intoleranssista. Kummatkin aiheuttavat saman tyyppisiä oireita, vaikka allergiaa käytetään valitettavan usein virheellisesti kuvaamaan kaikkia ruuasta aiheutuvia reaktioita.

Intoleranssi on ei-immunologinen ruuasta johtuva reaktio, joka voi olla aineenvaihdunnan reaktio esimerkiksi laktoosille. Intoleranssiksi lasketaan myös ruokamyrkytyksestä, ylensyönnistä sekä ruokavalion vaihtelusta aiheutuvat reaktiot.

Allergia puolestaan on immunologinen reaktio ruuan proteiiniin, yhteen tai useampaan niistä. Oireista, aiheuttajista ja hoidosta on löydettävissä paljon tutkimustietoa, mutta sairastumisprosessia ei vielä kaikilta osin täysin tunneta. Allergian kehittyminen vaatii vähintään kahden viikon altistuksen ja sairastunut lemmikki saattaa kehittää uusia allergioita myöhemminkin. Noin kolmasosa koirista oireilee jo alle vuoden ikäisenä.

Miten ruoka-allergia saadaan kuriin?

Ruoka-aineallergia saadaan hallintaan välttämällä oireita aiheuttavia proteiineja. Tähän on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on lemmikille uusien proteiininlähteiden etsiminen. Tärkeintä on löytää sellaisia proteiineja, joita koiran ruuassa ei aikaisemmin ole käytetty. Tällöin voidaan olettaa, ettei koira ole voinut allergisoitua uudelle proteiinille.

Toinen vaihtoehto on proteiinin entsyymikäsittely ruoansulatusentsyymeillä, jossa isot proteiinimolekyylit pilkotaan niin pieniksi palasiksi, ettei elimistö tunnista niitä. Tätä menetelmää käytetään hyväksi esimerkiksi Hill’s z/d-ruoissa.

Yleisimmät ruoka-aineallergian aiheuttajat koirilla ovat nauta, maitotuotteet, kana, vehnä ja kananmuna. Tulos perustuu 330 allergisen koiran tutkimukseen ja on muistettava, että tulokseen vaikuttaa proteiinin yleisyys ruokavaliossa. Yleisimmille raaka-aineille herkistytään useimmin kuin harvinaisimmille.

Entä jos ruuan vaihtaminenkaan ei auta?

Mikäli eliminaatiodieetti eli ruoan vaihtaminen ruoka-aineallergiselle koiralle sopivaksi ei helpota koiran oireita, on mahdollista, että koira reagoi elinympäristönsä allergeeneihin. Tällöin oireiden kirjoon voi ilmestyä vastaavia ongelmia kuin ihmisten allergiassa, kutiavia silmiä, vuotava nenä tai muut hengitysteiden ongelmat.

Koirilla tavallisimpia allergiaoireita ovat kuitenkin erilaiset iho-oireet, kuten atopia ja atooppisen ihon mukaan tuoma kutina.

Allergioiden hoito

Ruoka-aineallergioissa parhaana diagnoosikeinona pidetään eliminaatiodieettiä, jonka toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua. Eläinlääkärin tapaaminen ja neuvojen hakeminen on perusteltua eliminaatiodieettiä suunniteltaessa. Ruoka-aineallergisen lemmikin hoito on allergiaa aiheuttavien ruoka-aineiden välttämistä koko loppuiän.

Atopia on sairaus, jota ei voida parantaa, mutta monipuolisella hoidolla lemmikki pysyy oireettomana. Ihon paikallishoito shampoolla tai hoitosuihkeella sekä välttämättömien rasvahappojen, antioksidanttien ja kasvipohjaisten polyfenolien saamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Siedätyshoito sekä mahdolliset kutinaa helpottavat lääkkeet ovat myös hoidon perusta. Paras hoitotulos on saatu ruokavalion ja siedätyshoidon yhdistelmästä.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Hill’sin kanssa