koiran elekieli

Koira räyhää remmissä – Näin saat ohitustilanteet onnistumaan

Rauhallinen lenkki saa käänteen, kun näköpiiriin osuu kohti tuleva koirakko: pulssi nousee, sormet puristuvat nyrkkiin ja hihna kiristyy lyhyeksi kuin huomaamatta eikä aikaakaan, kun myös koira hihnan toisessa päässä jäykistyy. Räjähdysherkkä tilanne on valmis. Miksi koira räyhää remmissä ja mitä ongelmalle voi tehdä?

Eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo, että remmiräyhäämisen taustalla voi olla monia syitä. Koira on voinut kokea trauman, esimerkiksi joutunut irtokoiran hyökkäämäksi tai muuten säikähtänyt, ja kokemuksesta on jäänyt pelko muita koiria kohtaan.

Useimmiten taustalla ei kuitenkaan ole yksittäistä tapahtumaa, vaan ongelma on muodostunut vähitellen ajan saatossa. Tarkoittamattaan omistaja luo ohitustilanteeseen jännitteen, joka lopulta saattaa purkautua koiran räyhäämisenä.

– Kun omistaja kiristää hihnaa, koira tuntee epämukavuutta ja paineen tunnetta, jonka se oppii yhdistämään vastaantulevaan koiraan. Kun ohitustilanteet toistuvat stressaavina, voi koira alkaa räyhätä, Tihtonen sanoo.

– Hihnaa pidettäessä kireällä ja lyhyellä, koira ei myöskään pääse käyttämään sille luontaista elekieltä, jolla se viestii toiselle koiralle, ettei ole kohtaamassa tätä hyökkäävästi. Tällaisia rauhoittavia eleitä ovat esimerkiksi maan nuuhkuttaminen, pään kääntäminen ja kaartaminen sivummalle.

Jopa erittäin sosiaalisesta pennusta voi kasvaa toisille koirille rähisijä. Jos ylisosiaalinen koira pääsee pennusta asti aina tervehtimään ja leikkimään vastaantulevien koirien kanssa, mutta omistaja alkaa myöhemmin rajoittaa tervehtimisiä yhtäkkisesti, voi se laukaista koirassa turhautumista, joka purkautuu aggressiivisuutena. Tihtosen mukaan tämä on yllättävän tyypillinen syy remmiräyhäämiselle.

– Pennusta asti olisi parempi, että tervehditään vain tiettyjä turvallisia ja tuttuja koiria, eikä luokse pääseminen ole automaattista vaan tapahtuu vain luvan kanssa. Kun ohittamisesta tehdään yleisempää ja palkitsevampaa kuin tervehtimään pääsemisestä, ohitukset sujuvat jatkossakin helpommin.

Pennulle kannattaa opettaa, että tervehtimään pääsee vain luvan kanssa. Näin ohittaminen onnistuu helpommin myös jatkossa.

Opettele lukemaan koiraasi

Koirat viestivät keskenään paljon hienovaraisilla eleille ja tavoilla, jotka usein jäävät ihmisiltä huomaamatta. Harvoin koira räyhää varoittamatta, sillä se on äärimmäinen ja vasta viimeinen koiran tapa viestiä, että tilanne on epämiellyttävä.

Omistajan kannattaa opetella tarkkailemaan eleitä, jotka kielivät koiran jännittyneisyydestä. Jos koira tuijottaa toista koiraa tiiviisti ja jo pitkältä välimatkalta, kokee se lähestyjän uhkaavana ja huolestuttavana. Myös jäykät, pystyyn nostetut korvat ja häntä, huulten nuoleminen sekä huolestunut pälyily kertovat stressistä.

– Ohitustilanteet ovat haastavia, koska toinen koira on monelle koiralle äärimmäisen kiinnostava. Tavoitteena on tehdä omistajasta toista koiraa kannattavampi, joten lenkille otetaan mukaan parhaimmat palkinnot, herkullisimmat herkut tai mieluisimmat lelut, Tihtonen painottaa.

Tärkeää on ajoittaa palkitseminen oikein. Koira palkitaan välittömästi, kun se havaitsee lähestyvän koirakon. Omistaja ei voi ennakoida, sillä koiran täytyy olla havainnut toinen koira, jotta se tietää, mihin yhdistää palkinnon. Näin koira myös huomaa vastaantulijan ajoissa eikä säikähdä yhtäkkiä lähellä olevaa koiraa ja ylireagoi sen takia. Koiraa palkitaan ja kehutaan runsaasti niin kauan kuin ohitustilanne jatkuu.

Ota tarpeeksi tilaa ohitukselle

Ihmisillä on tapana kulkea suoraan, jalkakäytävän leveyden verran ohi, toisiaan edes huomaamatta, mutta tämä ei ole luonnollista koirille. Suoraan kohti tuleminen kielii mahdollisesta konfliktista, joten koirat mieluummin kohtaavat toisensa sivulle kaartaen.

– Omistajan tulee huolehtia riittävästä välimatkasta. Ei ole mikään pakko ohittaa aivan vierestä, vaan tarvittaessa voi kaartaa vähän pientareen, ojan, pellon tai metsän puolelta, Tihtonen sanoo.

Kaupungissa ulkoilureittiä voi miettiä ennakolta, valita puistoja ja muita tilavampia ulkoilupaikkoja sekä mahdollisuuksien mukaan välttää ruuhka-aikoja, jotta kohtaamisia olisi mahdollisimman hallitusti. Kaupungissa tilanteet ovat usein yllättäviä, joten ohituksia on hyvä harjoitella rauhallisemmassa paikassa tuttujen koirien kanssa tai ohituskursseilla, jotta koira saa onnistumisen kokemuksia.

– Lenkin ensimmäiseen ohitukseen kannattaa panostaa, sillä monesti sen onnistuminen määrittää, kuinka hyvin koko lenkki sujuu. Jos toinen koira pääsee yllättämään jo ensimmäisen nurkan takaa, voi olla parempi hoitaa pissatus nopeasti, kääntyä kotiin ja kokeilla hetken rauhoittumisen jälkeen uudelleen.

Joskus tilanne ajautuu siihen, että koiralta tuntuu katoavan korvat ja silmät, se ei reagoi enää käskyihin eivätkä namitkaan maistu. Tihtonen muistuttaa, ettei koiralle karjuminen ja äänen korottaminen auta, vaan kiihdyttää koiraa lähinnä haukkumaan kilpaa. Kun koira menee taistele tai pakene -tilaan, tilanteesta on paras poistua nopeasti mutta rauhallisesti.

Vastaantulija vähän kiinnostaa ja huolettaa. Kun omistaja oppii tunnistamaan koiransa eleitä, voi koiraa auttaa selviämään jännittävissä ohitustilanteissa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Viimeinen asia, mitä räyhäämistilanteessa kukaan haluaa on, että koiran panta antaa periksi tai hihna luiskahtaa taluttajan kädestä. Epämukava ja kipua tuottava panta voi myös pahentaa koiran remmiräyhäämistä, kun koira oppii yhdistämään kiristyvästä hihnasta ja pannasta aiheutuvan kivun toiseen koiraan.

– Talutusvälineiden tulee olla sellaiset, etteivät ne estä koiraa näyttämästä luontaista elekieltään. Hihnassa tulisi olla tarpeeksi pituutta, jottei koira ole valmiiksi turhautunut ja pystyy tekemään luontaisia väistämisliikkeitä, kun toinen koira lähestyy, kertoo tarvikespesialisti Maria Kallio kotimaisia Jalo-tuotteita valmistavalta Transmerilta.

Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, sillä siitä saa hyvän otteen eikä hihna aiheuta niin helposti hiertymiä ja vammoja nykäisyn sattuessa. Joissain hihnoissa on myös liu’un esto käsiosissa helpottamassa otteen pitämistä. Kallio suosittelee myös valitsemaan taluttimen, joka mahdollistaa käden ja puolen vaihtamisen vaivattomasti tarpeen mukaan.

– Välineet eivät saa koskaan aiheuttaa kipua koiralle. Pannaksi kannattaa valita tukeva ja tarpeeksi leveä panta, joka ei painu koiran niskanikamien väliin. Pannasta voi tarkistaa myös, että sen kiinnityslenkit ovat kestävät, Kallio sanoo.

Sujuvat ohitustilanteet ovat loppujen lopuksi yhteispeliä kaikkien ulkoilijoiden välillä. Jos näet keltaisen nauhan vastaantulevan koiran hihnassa tai pannassa, tarkoittaa se, että koira tarvitsee syystä tai toisesta tilaa. Keltainen nauha -kampanjan tarkoituksena on kertoa tilaa tarvitsevista koirista: koira voi olla remmiräyhääjä, mutta myös esimerkiksi arka tai sairas, sillä on juoksut tai sitä koulutetaan. Vaikkei koiralla olisikaan keltaista nauhaa, on aina paras varmistaa omistajalta, saako koiraa lähestyä ja tulla tervehtimään.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia lemmikin tarvikkeita valmistavan Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen