käyttäytyminen Archives

Pureminen on koiralle luontainen tarve. Toisinaan käytös purkautuu kiellettyjen tavaroiden jäytämisenä eivätkä hampaiden näykkäisyiltä säästy ihmisenkään kädet ja jalat. Selvitimme, miten koira opetetaan käyttämään hampaitaan nätisti ja pureminen ohjataan kestäviin, sallittuihin purtaviin, kuten leluihin.

Koirat käyttävät suutaan tarttuakseen asioihin ja tutkiakseen ympäröivää maailmaa. Hellä pureminen on myös koirien tapa kommunikoida ja leikkiä keskenään ja ihmisten kanssa. Pureskelemalla koira hoitaa hampaitaan tai purkaa stressiä ja turhautumista.

– Koira puree usein tylsyyttään tai ollessaan yli-innokas leikin tiimellyksessä. Pureminen voi olla myös huomiohakuisuutta varsinkin pennuilla, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo.

Monesti liiallinen pureminen on erityisesti juuri pentuajan pulma. Utelias koiranalku haluaa kokeilla hampaitaan kaikkeen ja vasta opettelee, mikä ja kuinka kova pureminen on sallittua. Puremisen tarve kasvaa entisestään, kun hampaat vaihtuvat ja ikenet kutiavat. Useimmilla koirilla vaihe jää lopulta pois, mutta osa jatkaa puremista aikuisenakin.

– Pureminen voi muodostua ongelmaksi, jos se jää tavaksi. Kiellettyjen asioiden puremisen tilalle on tarjottava korvaava toiminto ennakoivasti. Koiralle kannattaa varata lattiat täyteen erilaisia sallittuja puruleluja ja puruluita, Tihtonen sanoo.

Kun koiralle opettaa, että sallittujen lelujen pureskelu kannattaa, säästyvät omistajan lempitennarit ja sohvan koristetyynyn kulmat koiran hampailta.

Älä palkitse puremista huomiolla

Tehokkain tapa kitkeä liiallinen ja kiellettyjen asioiden pureskeleminen, on jättää koira huomiotta aina, kun hampaat tarttuvat johonkin kiellettyyn, ja toisaalta huomioida toivottu käytös. Pelkällä älähtämisellä ja kieltämisellä ei pitkälle pötki, sillä koira kokee usein negatiivisenkin huomion palkitsevana huomiona.

– Kun koira puree jotain, mitä ei saisi, on tärkeä jättää se huomiotta. Omistaja voi vaihtaa vaikka toiseen huoneeseen, mikä on koiralle jo raju rangaistus. Hetken päästä, kun omistaja tulee takaisin, tilalle tuodaan vaihtoehtoinen purtava, esimerkiksi sallittu purulelu, Tihtonen neuvoo.

Joskus koiran suuhun eksyy vaarallisia asioita, kuten sähköjohtoja tai pieniä tukehtumisvaaran aiheuttavia esineitä, jolloin tietenkin täytyy reagoida heti. Kun vaaralliset tavarat on saatu koiralta pois, se jätetään huomiotta ja hetken päästä sille tarjotaan sallittua purtavaa tilalle.

– Kannattaa ennakoimalla minimoida tilanteet, joihin on pakko puuttua. Peitä johdot suojuksilla, nosta tavarat riittävän ylös talteen ja käännä huonekalut tarvittaessa, jotta koiralle olisi mahdollisimman vähän vaarallisia ja houkuttelevia kiellettyjä asioita esillä. Jos koira saa huomiota tuhoamalla, se oppii käyttämään sitä jatkossakin.

Huomiotta jättäminen toimii myös tilanteissa, joissa leikistä innostunut koira puree käsiä. Ihminen voi päästää jonkin äänimerkin, kuten ‘auts’, joka kertoo koiralle, että nyt sattuu ja pureminen on liian kovaa, mutta leikki myös lopetetaan ja koiran luota poistutaan. Takaisin tullessa tilalle tuodaan, esimerkiksi vetolelu, johon koira saa tarttua. Näin koira oppii puremisen rajat, ja leikki alkaa sujua nätisti.

Omistajan kannattaa huolehtia, että koiralla on päivän aikana tarpeeksi ohjattua tekemistä, kuten yhteistä leikkimistä sekä niin aivojumppaa kuin fyysistäkin aktivointia ja virikkeistämistä. Tihtonen vinkkaa, että koiralta voi hetkeksi ottaa ruokakupin pois käytöstä ja sen sijaan tarjota ruoka esimerkiksi koulutuksen palkkioina, aktivointilelun sisältä tai omalle pihanurmelle ripotellen, jotta koira saa työskennellä ruokansa eteen.

– Kun koira saa purkaa energiaa ja turhautumista, pysyy se rauhallisena ja tyytyväisenä eikä niin todennäköisesti tuhoa paikkoja tylsyyksissään.

Herkuilla täytettävät aktivointilelut, kuten Jalon Älytorni, tarjoavat purtavaa niin koiran päättelykyvylle kuin hampaillekin.

Kestävä purulelu on myös turvallinen

Jokainen koira on erilainen purija, joten toisen suosikki purulelu saattaa toisen mielestä olla aivan mälsä. Koiran luonne ja rotu vaikuttavat siihen, millainen purtava jaksaa pitää mielenkiinnon yllä. Voimakkaat koirat tarvitsevat kestäviä kovia kaluttavia, kun taas vaikkapa noutajilla on usein suuri tarve kannella asioita suussaan.

Purulelun laatuun kannattaa panostaa, sillä pidemmän käyttöiän lisäksi kestävät lelut ovat myös turvallisempia. Esimerkiksi TPR-kumista valmistetut lelut sekä lelut, joissa on korkea kumin osuus, sopivat yleensä kovaankin leikkimiseen.

– Korkea kumin osuus tekee leluista kestäviä. Kaupassa kumin määrää voi arvioida muun muassa painosta. Mitä enemmän lelussa on kumia, sen painavampi se on, kertoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

– Myös esimerkiksi huopamaisesta tai muutoin tiheään kudotusta materiaalista valmistetut ja saumoista vahvistetut kangaslelut ovat kestäviä. Joissain leluissa on myös pinnoitus, joka pitää kankaan kasassa ja hidastaa lelun repeämistä.

Kallio suosittelee tarkistamaan lelun saumat. Näkyvät valusaumat tai kangaslelun irvistelevät saumaompeleet enteilevät nopeasti riekaleiksi leikittyä leikkikalua. Lelussa ei saisi olla helposti irtoavia osia, jotka voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran. Purulelun tulee myös olla sopivan kokoinen koiralle.

– Koiran leikkejä tulisi aina valvoa. Koiran hampaat ovat erittäin tehokkaat, saavathan koiraeläimet luonnossa hampaansa läpi saaliseläimen nahasta ja luusta, joten täysin koirankestäviä materiaaleja ei käytännössä ole olemassakaan, Kallio muistuttaa.

Koiralle kannattaa varata erilaisia, eri kovuisia ja eri materiaaleista valmistettuja puruleluja. Koiran leikki- ja purutapoja seuraamalla oppii löytämään juuri oman murren suuhun parhaiten sopivat lelut. Kun lelu on kaluttu rikki ja siitä alkaa irrota paloja, on aika hankkia uusi, turvallinen purtava tilalle.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon leluvalikoimasta löytyy niin palloa, rengasta kuin pehmoakin koirien leikkeihin. Kestävistä materiaaleista valmistetuissa leluissa on erilaisia nystyröitä ja purupintoja, joihin koirat saavat upottaa hampaansa luvan kanssa.

Teksti: Niina Kinnunen

Asia

Koira räyhää remmissä – Näin saat ohitustilanteet onnistumaan

1.4.2020by Niina Kinnunen

Rauhallinen lenkki saa käänteen, kun näköpiiriin osuu kohti tuleva koirakko: pulssi nousee, sormet puristuvat nyrkkiin ja hihna kiristyy lyhyeksi kuin huomaamatta eikä aikaakaan, kun myös koira hihnan toisessa päässä jäykistyy. Räjähdysherkkä tilanne on valmis. Miksi koira räyhää remmissä ja mitä ongelmalle voi tehdä?

Eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo, että remmiräyhäämisen taustalla voi olla monia syitä. Koira on voinut kokea trauman, esimerkiksi joutunut irtokoiran hyökkäämäksi tai muuten säikähtänyt, ja kokemuksesta on jäänyt pelko muita koiria kohtaan.

Useimmiten taustalla ei kuitenkaan ole yksittäistä tapahtumaa, vaan ongelma on muodostunut vähitellen ajan saatossa. Tarkoittamattaan omistaja luo ohitustilanteeseen jännitteen, joka lopulta saattaa purkautua koiran räyhäämisenä.

– Kun omistaja kiristää hihnaa, koira tuntee epämukavuutta ja paineen tunnetta, jonka se oppii yhdistämään vastaantulevaan koiraan. Kun ohitustilanteet toistuvat stressaavina, voi koira alkaa räyhätä, Tihtonen sanoo.

– Hihnaa pidettäessä kireällä ja lyhyellä, koira ei myöskään pääse käyttämään sille luontaista elekieltä, jolla se viestii toiselle koiralle, ettei ole kohtaamassa tätä hyökkäävästi. Tällaisia rauhoittavia eleitä ovat esimerkiksi maan nuuhkuttaminen, pään kääntäminen ja kaartaminen sivummalle.

Jopa erittäin sosiaalisesta pennusta voi kasvaa toisille koirille rähisijä. Jos ylisosiaalinen koira pääsee pennusta asti aina tervehtimään ja leikkimään vastaantulevien koirien kanssa, mutta omistaja alkaa myöhemmin rajoittaa tervehtimisiä yhtäkkisesti, voi se laukaista koirassa turhautumista, joka purkautuu aggressiivisuutena. Tihtosen mukaan tämä on yllättävän tyypillinen syy remmiräyhäämiselle.

– Pennusta asti olisi parempi, että tervehditään vain tiettyjä turvallisia ja tuttuja koiria, eikä luokse pääseminen ole automaattista vaan tapahtuu vain luvan kanssa. Kun ohittamisesta tehdään yleisempää ja palkitsevampaa kuin tervehtimään pääsemisestä, ohitukset sujuvat jatkossakin helpommin.

Pennulle kannattaa opettaa, että tervehtimään pääsee vain luvan kanssa. Näin ohittaminen onnistuu helpommin myös jatkossa.

Opettele lukemaan koiraasi

Koirat viestivät keskenään paljon hienovaraisilla eleille ja tavoilla, jotka usein jäävät ihmisiltä huomaamatta. Harvoin koira räyhää varoittamatta, sillä se on äärimmäinen ja vasta viimeinen koiran tapa viestiä, että tilanne on epämiellyttävä.

Omistajan kannattaa opetella tarkkailemaan eleitä, jotka kielivät koiran jännittyneisyydestä. Jos koira tuijottaa toista koiraa tiiviisti ja jo pitkältä välimatkalta, kokee se lähestyjän uhkaavana ja huolestuttavana. Myös jäykät, pystyyn nostetut korvat ja häntä, huulten nuoleminen sekä huolestunut pälyily kertovat stressistä.

– Ohitustilanteet ovat haastavia, koska toinen koira on monelle koiralle äärimmäisen kiinnostava. Tavoitteena on tehdä omistajasta toista koiraa kannattavampi, joten lenkille otetaan mukaan parhaimmat palkinnot, herkullisimmat herkut tai mieluisimmat lelut, Tihtonen painottaa.

Tärkeää on ajoittaa palkitseminen oikein. Koira palkitaan välittömästi, kun se havaitsee lähestyvän koirakon. Omistaja ei voi ennakoida, sillä koiran täytyy olla havainnut toinen koira, jotta se tietää, mihin yhdistää palkinnon. Näin koira myös huomaa vastaantulijan ajoissa eikä säikähdä yhtäkkiä lähellä olevaa koiraa ja ylireagoi sen takia. Koiraa palkitaan ja kehutaan runsaasti niin kauan kuin ohitustilanne jatkuu.

Ota tarpeeksi tilaa ohitukselle

Ihmisillä on tapana kulkea suoraan, jalkakäytävän leveyden verran ohi, toisiaan edes huomaamatta, mutta tämä ei ole luonnollista koirille. Suoraan kohti tuleminen kielii mahdollisesta konfliktista, joten koirat mieluummin kohtaavat toisensa sivulle kaartaen.

– Omistajan tulee huolehtia riittävästä välimatkasta. Ei ole mikään pakko ohittaa aivan vierestä, vaan tarvittaessa voi kaartaa vähän pientareen, ojan, pellon tai metsän puolelta, Tihtonen sanoo.

Kaupungissa ulkoilureittiä voi miettiä ennakolta, valita puistoja ja muita tilavampia ulkoilupaikkoja sekä mahdollisuuksien mukaan välttää ruuhka-aikoja, jotta kohtaamisia olisi mahdollisimman hallitusti. Kaupungissa tilanteet ovat usein yllättäviä, joten ohituksia on hyvä harjoitella rauhallisemmassa paikassa tuttujen koirien kanssa tai ohituskursseilla, jotta koira saa onnistumisen kokemuksia.

– Lenkin ensimmäiseen ohitukseen kannattaa panostaa, sillä monesti sen onnistuminen määrittää, kuinka hyvin koko lenkki sujuu. Jos toinen koira pääsee yllättämään jo ensimmäisen nurkan takaa, voi olla parempi hoitaa pissatus nopeasti, kääntyä kotiin ja kokeilla hetken rauhoittumisen jälkeen uudelleen.

Joskus tilanne ajautuu siihen, että koiralta tuntuu katoavan korvat ja silmät, se ei reagoi enää käskyihin eivätkä namitkaan maistu. Tihtonen muistuttaa, ettei koiralle karjuminen ja äänen korottaminen auta, vaan kiihdyttää koiraa lähinnä haukkumaan kilpaa. Kun koira menee taistele tai pakene -tilaan, tilanteesta on paras poistua nopeasti mutta rauhallisesti.

Vastaantulija vähän kiinnostaa ja huolettaa. Kun omistaja oppii tunnistamaan koiransa eleitä, voi koiraa auttaa selviämään jännittävissä ohitustilanteissa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Viimeinen asia, mitä räyhäämistilanteessa kukaan haluaa on, että koiran panta antaa periksi tai hihna luiskahtaa taluttajan kädestä. Epämukava ja kipua tuottava panta voi myös pahentaa koiran remmiräyhäämistä, kun koira oppii yhdistämään kiristyvästä hihnasta ja pannasta aiheutuvan kivun toiseen koiraan.

– Talutusvälineiden tulee olla sellaiset, etteivät ne estä koiraa näyttämästä luontaista elekieltään. Hihnassa tulisi olla tarpeeksi pituutta, jottei koira ole valmiiksi turhautunut ja pystyy tekemään luontaisia väistämisliikkeitä, kun toinen koira lähestyy, kertoo tarvikespesialisti Maria Kallio kotimaisia Jalo-tuotteita valmistavalta Transmerilta.

Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, sillä siitä saa hyvän otteen eikä hihna aiheuta niin helposti hiertymiä ja vammoja nykäisyn sattuessa. Joissain hihnoissa on myös liu’un esto käsiosissa helpottamassa otteen pitämistä. Kallio suosittelee myös valitsemaan taluttimen, joka mahdollistaa käden ja puolen vaihtamisen vaivattomasti tarpeen mukaan.

– Välineet eivät saa koskaan aiheuttaa kipua koiralle. Pannaksi kannattaa valita tukeva ja tarpeeksi leveä panta, joka ei painu koiran niskanikamien väliin. Pannasta voi tarkistaa myös, että sen kiinnityslenkit ovat kestävät, Kallio sanoo.

Sujuvat ohitustilanteet ovat loppujen lopuksi yhteispeliä kaikkien ulkoilijoiden välillä. Jos näet keltaisen nauhan vastaantulevan koiran hihnassa tai pannassa, tarkoittaa se, että koira tarvitsee syystä tai toisesta tilaa. Keltainen nauha -kampanjan tarkoituksena on kertoa tilaa tarvitsevista koirista: koira voi olla remmiräyhääjä, mutta myös esimerkiksi arka tai sairas, sillä on juoksut tai sitä koulutetaan. Vaikkei koiralla olisikaan keltaista nauhaa, on aina paras varmistaa omistajalta, saako koiraa lähestyä ja tulla tervehtimään.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia lemmikin tarvikkeita valmistavan Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen

Asia

Tutkimus: Koira ei pidä omistajaansa töykeästi kohdelleista ihmisistä

24.6.2015by admin

Koirat suhtautuvat epäluuloisesti ihmisiin, jotka kohtelevat niiden omistajia huonosti, kertoo uusi japanilainen tutkimus.

Kioton yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin 18 koiraa omistajineen. Koirat jaettiin kolmeen ryhmään ja niiden omistajille annettiin tehtäväksi avata laatikko. Kokeessa oli mukana myös kaksi koiralle ennestään tuntematonta henkilöä.

Ensimmäisessä ryhmässä omistajat pyysivät apua toiselta avutavalta henkilöltä, mutta tämä kieltäytyi auttamasta. Toisessa ryhmässä omistajat pyysivät myös apua, ja avustaja auttoi laatikon avaamisessa. Molemmissa ryhmissä toinen avustajista pysyi koko ajan tilanteen ulkopuolella. Kolmannessa vertailuryhmässä omistajien ja avustajien välillä ei ollut mitään vuorovaikutusta.

Laatikon avaamisen jälkeen nämä entuudestaan tuntemattomat henkilöt tarjosivat tilannetta seuranneille koirille ruokaa. Paljastui, että koirat eivät halunneet ruokaa ihmisiltä, jotka olivat kieltäytyneet auttamasta niiden omistajia. Ne ottivat todennäköisemmin vastaan herkut, jotka tarjosi neutraalisti käyttäynyt avustaja.

Sen sijaan ryhmässä, jossa toinen avustajista oli auttanut omistajaa, ei havaittu suosimista. Koirat kelpuuttivat ruoan niin auttavaisilta kuin neutraaleiltakin henkilöiltä.

Tutkimusta johtaneen professori Kazuo Fujitan mukaan tutkimuksella pystyttiin ensimmäistä kertaa osoittamaan, että koirat tekevät sosiaalisia ja emotionaalisia arviointeja ihmisistä omasta edustaan huolimatta. Tutkijoiden mukaan, jos koirat olisivat toimineet ainoastaan oman etunsa mukaan, ne olisivat hyväksyneet ruoan huolimatta siitä, kuka sitä tarjosi.

Tutkimus osoittaa, että koirat ovat yksi harvoista eläinlajeista, jotka pystyvät sosiaaliseen yhteistyöhön samaan tapaan kuin ihmiset ja jotkin muut kädelliset.

Lähde: AFP
Kuva: Wikimedia Commons / zenera

Asia

Tätä koiraihmiset googlasivat – Vuoden 10 haetuinta kysymystä vastauksineen!

21.12.201421.12.2014by Niina Kinnunen

Koiran omistaminen ei ole aina yksinkertaista ja omistajalle herääkin varmasti usein kysymyksiä siitä, miksi koira käyttäytyy tietyllä tavalla tai miten koiran kanssa eri tilanteissa tulisi toimia. Moni koiranomistaja turvautuu netin hakupalveluihin löytääkseen vastauksen.

Google julkaisee vuosittain koosteen vuoden haetuimmista hakusanoista. Nämä kymmenen kysymystä askarruttivat koiraihmisiä eniten vuonna 2014:

10. Miksi koirat hautaavat luita?

Tapa haudata luut tai muut herkut juontaa juurensa koirien villien esi-isien tavasta haudata ylimääräinen ruoka maahan piiloon haaskaeläimiltä. Villeillä koirilla ei aina ollut varmuutta siitä, milloin ja mitä ne saisivat seuraavan kerran syödäkseen, joten onnistuneen metsästyksen jälkeen saaliista ei heitetty mitään hukkaan. Hautaamalla luut myös säilyvät tuoreena pidempään.

9. Kuinka koirat tutustutetaan toisiinsa?

Koira kannattaa jo nuorella iällä tutustuttaa mahdollisimman moneen erikokoiseen ja -rotuiseen koiraan, jotta tulevaisuuden kohtaamiset sujuisivat mahdollisimman helposti. Koiraa ei koskaan saa pakottaa lähestymään toista koiraa, vaan tutustuttamisen tulee tapahtua kaikessa rauhassa.

Paras paikka tutustuttaa koirat toisiinsa on neutraali ympäristö, joka ei ole kummankaan reviiriä. Aluksi koirat kannattaa pitää hihnassa ja välimatkan päässä toisistaan, kuitenkin niin, että ne näkevät toisensa. Pikku hiljaa välimatkaa voi lyhentää, jotta koirat pääsevät nuuhkimaan toisiaan ja toistensa jälkiä. Toista koiraa ei kannata lähestyä suoraan kohti, vaan mieluummin hiukan kaartaen.

Jos jompikumpi tai molemmat koirat käyvät liian kuumina, kannattaa tutustuttamista siirtää, kunnes koirat ovat rauhoittuneet. Tutustuminen voi vaatia useammankin tapaamiskerran. Osa koirista tarvitsee enemmän aikaa kuin toiset.

8. Miten koiran saa lopettamaan kaivamisen?

Koiran kaivamisvimmaa voi koettaa hillitä ripottelemalla jotakin koiralle epämiellyttävän hajuista ja makuista ainetta, kuten sitruunan kuoria, kuoppiin ja alueille, joissa koira kaivelee. Myös koiran omien jätösten peitteleminen kaivuualueelle voi auttaa, sillä yleensä koira ei halua kaivaa omia jätöksiään esiin maasta.

Jos koira kaivaa maata pakonomaisesti, voi se olla merkki siitä, että koira on ylienerginen, tylsistynyt eikä sillä ole tarpeeksi aktiviteettejä. Riittävä liikunnanmäärä ja muu yhteinen touhuaminen koiran kanssa voi vähentää koiran tarvetta kaivaa.

7. Miksi koiran kuono on märkä?

Koiran kuononpäässä on märkä limakerros, joka on olennainen osa sen tarkkaa hajuaistia. Kuonon lima auttaa koiraa nappaamaan hajuja ja erottelemaan niitä toisistaan. Koiran kuono onkin kosteimmillaan heti sen jälkeen, kun koira on tutkinut ja nuuhkinut ympäristöään.

On myytti, että koiran kuonon kosteus tai kuivuus kertoisi sen terveydentilasta. On aivan normaalia, että kuono on kuiva esimerkiksi koiran nukkuessa.

6. Kuinka koiran korvat puhdistetaan?

Koiran korvat tulisi tarkistaa ja puhdistaa säännöllisesti, sillä niihin kertyy helposti likaa muun muassa ulkoillessa. Omistaja voi puhdistaa koiran korvan ulkoisia ja näkyviä osia, mutta syvemmälle korvakäytävään ei saa työntää mitään, jottei vaikku ja lika pakkaudu sinne.

Puhdistuksessa voi käyttää esimerkiksi pumpulia tai liinaa, joka on kastettu haaleaan veteen. Korvakäytävään ei saa työntää vanupuikkoa, sillä se saattaa pahimmassa tapauksessa puhkaista tärykalvon.

Apteekeissa on myös saatavilla koiran korvanpuhdistusainetta, jota annostellaan ohjeen mukaan korvakäytävään. Anna koiran ravistella päätään puhdistuksen jälkeen, jotta korvakäytävään kertynyt lika pääsee irtoamaan. Pyyhi vielä puhdistusaineen jämät pois korvasta.

5. Miksi koira jahtaa häntäänsä?

Varmaa tietoa siitä, miksi jotkin koirat jahtaavat häntiään, ei ole. Yhdeksi syyksi on epäilty tylsistymistä ja tekemisen puutetta, mutta vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa tämän ei todettu olevan merkittävä tekijä. Sen sijaan tutkimuksen tulokset viittaisivat siihen, että pennut, jotka erotetaan aikaisin emoistaan tai jotka kärsivät tiettyjen vitamiinien puutteista, jahtaisivat häntiään useammin ja pakonomaisemmin kuin toiset pennut.

4. Miksi koirilla on viikset?

Koiran viikset ovat eräänlaisia tuntokarvoja, jotka ovat osa koiran aistimekanismeja. Tuntoherkkien viiksien avulla koira tunnustelee ja havainnoi ympäristöään ja ne auttavat sitä esimerkiksi väistelemään esteitä. Viikset tuntevat tarkasti, sillä ne ovat kiinnittyneinä hermosoluihin, jotka reagoivat kosketukseen.

3. Miksi koirat ulvovat?

Koirat kommunikoivat välimatkan päähän ulvomalla. Ulvomalla joko kutsutaan kavereita tai pidetään uhka loitolla. Koira voi ulvoa myös, jos se on loukkaantunut tai tuntee itsensä hylätyksi ja kärsii eroahdistuksen oireista. Jotkin koirat alkavat ulvoa, kun kuulevat ulvomista muistuttavan ärsykkeen, kuten sireenin äänen tai musiikkia.

2. Näkevätkö koirat unia?

Koirat uneksivat ja näkevät unia. Pienet koirat näkevät yleensä paljon lyhyitä unia, kun taas suuremmat koirat näkevät vähemmän mutta pidempikestoisia unia. Koirat toistavat ja käsittelevät päivän tapahtumia unessa samaan tapaan kuin ihmisetkin.

1. Miksi koirat syövät ruohoa?

Tämä kysymys on askarruttanut koiranomistajia pitkään ja se onkin vuodesta toiseen Googlen haetuimpia koira-aiheisia kysymyksiä. Varmaa vastausta, siihen miksi koirat syövät ruohoa, ei kuitenkaan tiedetä.

Koirat ovat kaikkiruokaisia ja voi olla, että moni koira vain pitää ruohon mausta. Joidenkin teorioiden mukaan koirat syövät ruohoa siksi, että kaipaavat lisää kuituja tai koska niillä on vatsavaivoja. Toisaalta ruohon mutusteleminen saattaa olla vain tapa kuluttaa aikaa.

Alkuperäinen Dogsterin juttu on luettavissa englanniksi täällä.
Kuva: Wikimedia Commons/Rachelegreen

Asia

Koiralle kehittyneet taidot auttavat sitä sopeutumaan ihmisten maailmaan

8.2.2014by

KoiraExpossa luennoivat myös lukuisat ulkomaalaiset vieraat. Yksi heistä oli aaksalainen Juliane Kaminski, joka työskentelee lehtorina Portsmouthin yliopiston psykologian laitoksella Iso-Britanniassa. Hän on erikoistunut tutkimuksissaan koirien käyttäytymiseen ja tutkinut sitä jo 13 vuoden ajan. Pari viikkoa sitten Portsmouthiin avattiin koirien kognitiokeskus (Dog Cognition Centre Portsmouth), jonne on ilmoitettu jo noin 300 koiraa.

Kaminskin tutkimus on jakautunut kahteen osa-alueeseen, sosiaaliseen ja fyysiseen puoleen. Hänen mukaansa ihmisiä kiinnostaa usein se, mitä koirat ymmärtävät meistä ihmisistä ja maailmasta ympärillään. Sosiaalisen puolen tutkimuksessa paneudutaan esimerkiksi koirien tarkoitushakuisuuteen, kommunikaatioon, yhteistyöhön sekä perspektiivikysymyksiin. Fyysisen puolen tutkimuksessa selvitetään esimerkiksi määrien hahmottamista, syy-seuraussuhteiden hahmottamista, työkalujen käyttöä ja oman tilan hahmottamista.

Kaminskin mukaan tutkimuksissa käytetään kotikoiria. Omistajat tuovat koirat yliopistolle laboratorioon, jossa ne leikkivät ja suorittavat pieniä tehtäviä, joiden aikana tutkijat havainnoivat niitä. Tutkimuksiin ei mielellään oteta koirien omistajia mukaan, koska heillä on tarkoitus ohjata lemmikkejään parhaan lopputuloksen saamiseksi. Joissain tutkimuksissa omistaja saa olla läsnä, esimerkiksi kun tutkitaan, jos koira tekee jotain omistajansa vuoksi. Kaikkea tietoa testeistä ei kerrota omistajille etukäteen, sillä testejä ei ole tarkoitus harjoitella. Kaikista suorittamistaan tehtävistä koirat saavat palkinnoksi herkkuja.

Miksi koiraa kannattaa ylipäätään tutkia? Aiemmin ihmistä on tutkimuksissa vertailtu apinoihin, sillä ne ovat ihmisten läheisimpiä sukulaisia. Kuitenkin viime vuosina on alettu tutkia myös koiria, sillä ne ovat eläneet ihmisten kesyttäminä jo 30 000 vuotta. Tutkimuksissa halutaan selvittää, onko ihmisten parissa eläminen muokannut koirien ominaisuuksia ihmismäisempään suuntaan.

Tutkimusten mukaan ihminen on koiran suositeltu kumppani. Kun koiranpentuja ja susia verrattiin, koiranpentu valitsi lähes poikkeuksetta ihmisen toisen koiran sijaan. Susi puolestaan valitsi poikkeuksetta toisen koiran, lajitoverinsa. Lisäksi koirien on havaittu omaksuneen samanlaisia toimintatapoja kuin ihmiset.

Ihmisen ja koiran välistä kommunikaatiota on tutkittu kahden pääkysymyksen avulla. Miten koira ymmärtää näkemänsä ja ymmärtääkö koira, milloin se nähdään.

Ensimmäistä kysymystä on tutkittu muun muassa ihmisten eleiden avulla. Tutkimusten mukaan ihminen on ainut eläin, joka käyttää osoittamista kommunikaation muotona. Ihminen osaa osoittaa jo ennen kuin hän osaa edes puhua. Osoittamisen tarkoitus on siirtää toisen huomio osoitettuun suuntaan. Tutkimusten mukaan edes simpanssit eivät osaa osoittaa, eivätkä ne myöskään ymmärrä ihmisen osoittamista.

Tutkimuksissa koiran eteen asetettiin muun muassa kaksi kuppia, joista toiseen laitettiin ruokaa. Koira ei pystynyt haistamaan namia kupin läpi. Kun ihminen osoitti nameja sisältävää kuppia, koira valitsi käytännössä poikkeuksetta sen. Oleellista kuitenkin on, että ihmisellä ja koiralla on katsekontakti, sillä muuten koira ei ymmärrä hänelle osoitettua elettä. On myös tärkeää, että osoittimena toimii ihmiskehon osa, esimerkiksi käsi, eikä esimerkiksi keppi.

Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että koirat ymmärtävät näkemänsä. Mutta ymmärtävätkö ne, kun ne nähdään? Tutkimukset osoittavat, että koirat varastavat ruokaa helpommin silloin, kun huone on pimeä, kun ne ovat seinän takana tai kun ihminen on niihin selin – siis kun ihminen ei näe (tai ainakin koira olettaa ettei sitä nähdä). Koira siis selvästi tiedostaa myös sen, kun se nähdään.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että koirat ovat omaksuneet sosiaalisia taitoja ihmisten maailmasta. Kesyttämisen myötä koirat ovat kehittäneet toimintoja, jotka ovat ihmisten kaltaisia ja auttavat niitä sopeutumaan ihmisten maailmaan.

Kuva: Wikimedia Commons/Mike Baird

Asia

Rodunomaistakin käytöstä voi muokata

8.2.2014by

Eläinkouluttaja Tommy Wirén piti 8. helmikuuta luennon Kennelliton järjestämässä KoiraExpo-tapahtumassa. Luennon aiheena oli rodunomaisen käytöksen muokkaaminen.

Wirén kertoo hänen työnsä olevan pääosin ihmisten kanssa työskentelyä. Hänellä on parikymmentä valkoista tuotantokanaa, joiden avulla hän opettaa eläintenhoitajille, koirankouluttajille ja muille alan ammattilaisilla erilaisia koulutustekniikoita.

Wirén aloittaa luentonsa määrittelemällä eläimen ominaiskäytöksen. Se tarkoittaa synnynnäistä käytöstä, joka periytyy sukupolvelta toiselle ja kuuluu koiran luonnolliseen käytöskirjoon. Ominaiskäytöstä on hankala muokata, sillä silloin koira (tai muu eläin) ei tiedosta tekemäänsä, vaan toimii niin sanotusti vaistojensa ja geeniensä varassa.

Koiran kiinteät käyttäytymismallit periytyvät sukupolvelta toiselle. Ne eivät ole tahdonalaista käytöstä, mutta vahvistuvat helposti. Kiinteitä käyttäytymismalleja on hankala hallita saati kitkeä kokonaan pois. Tällaisia ovat esimerkiksi saalistaminen, hajussa pyöriskely, luun piilottaminen ja haukkuminen. Wirénin mukaan kyseiset käytösmallit ovat koiralle luonnollisia, refleksejä.

Ihmisillä ei Wirénin mukaan ole oletusarvona niin sanotun rodunomaisen käytöksen muokkaaminen: kaikilla koirilla on samat, lajille tyypilliset ominaisuudet, mutta rodut on jalostettu tiettyjä tarkoituksia varten vahvistamalla tiettyjä ominaisuuksia vuosikausien ajan. Näin ollen esimerkiksi metsästykseen jalostetun koiran oletetaan metsästävän, eikä luontaista käytöstä yleensä koeta tarpeelliseksi kytkeä pois. Toisilla koirilla rodunomaiset piirteet ovat kuitenkin vahvempia, kuin toisilla. Vaikka koira on rodultaan metsästyskoira, se ei välttämättä osaa metsästää, vaan vaatii koulutusta.

Wirénin mukaan koiran oppimiseen vaikuttavat perimä, ympäristö ja koulutus. Eläimet eivät kyseenalaista niiltä vaadittavaa toimintaa, mutta niillä täytyy olla joku kannustin, joka tuo motivaatiota asian suorittamiseen.

– Kouluttajan täytyy osata tehdä tietyllä tavalla, sillä koira oppii heti. Jos ei opi, koulutuksessa on vikaa, Wirén luennoi.

Kun harjoitukset suoritetaan täysin oikein, koira siis oppii asiat hetkessä. Koulutuksessa tärkeintä on kannustaa oikeita asioita. Wirénin mukaan mitkään käyttäytymismallit eivät ole kiinteitä, vaan käytännössä kaikki koirien ominaisuudet ovat muokattavissa oikeanlaisella koulutuksella.

Kaikkiin koiralle opetettaviin asioihin tulisi olla jonkinlainen geneettinen pohja, jotta koira pystyisi ymmärtämään sen. Jos opetettava toiminta ei ole koiralle ominaista, se tarvitsee enemmän toistoja oppiakseen. Esimerkkinä Wirén mainitsee sen, ettei bordercollieta yleensä tarvitse opettaa ottamaan kontaktia ihmiseen, vaan se tulee luonnostaan, koska kyseinen toiminta on koiralle ominaista.

Koulutuksessa tärkeää on pilkkoa käyttäytymiskokonaisuus pieniin palasiin. Kun jokin on piirtynyt koiran mieleen tietynlaisena, sitä on hankalampi myöhemmin muuttaa. Wirén myös painottaa, että koira oppii parhaiten sen asian, joka sille ensimmäisenä opetetaan. Esimerkiksi metsästyskoira kannattaa ensin opettaa tulemaan luokse ja pysähtymään, sillä metsästäminen tulee sille helpommin luonnostaan saalistusvietin takia.

– Käyttäytyminen on kaikkea sitä, mitä kuollut koira ei tee, Wirén muistuttaa.

Koiran käyttäytymistä ohjaavat lajin ja rodun ominaisuudet, koiran terveydentila sekä sen oppimishistoria. Jos koiran rodunomainen käytös, siis se käytös jota on vaalittu ja jalostuksella pyritty korostamaan vuosikausien ajan, on todella voimakasta, se vaatii vähemmän koulutusta. Toisaalta käytös voi olla ylikorostunutta, jolloin sitä on vaikea hillitä. Jos taas koiran rodunomainen käytös on heikkoa, se vaatii koulutusta, mutta näin on helpompi saada aikaan haluttu tulos kontrolloidusti. Asioilla on siis aina kaksi puolta ja jokainen koira on yksilö.

Koiran terveydentila jätetään usein huomiotta koiran käyttäytymistä pohtiessa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että käyttäytymisen muutos kielii usein siitä, että koiralla ei ole kaikki kunnossa. Jos koira ei koskaan pääse toteuttamaan rodunomaista käytöstä ja rentoutumaan sen avulla, koirasta ei välttämättä tule tasapainoista yksilöä. Esimerkkinä Wirén mainitsee Helsingin Mannerheimintiellä asuvan ajokoiran, joka ei koskaan pääse lenkille kauemmas kuin korttelin ympäri keskellä kaupunkia.

Koiran luontaista käyttäytymistä ei voida poistaa kokonaan, mutta se voidaan korvata toivotulla käytöksellä tekemällä uusi, toivottu toiminta koiralle kannattavaksi. Wirén muistuttaa, ettei paras palkka välttämättä aina ole nakki tai se, minkä uskot sen olevan. Paras palkka on se, mitä koira juuri sillä hetkellä eniten haluaa.

Wirén muistuttaa, että myös ympäristö kouluttaa koiraa jatkuvasti. On hyvä miettiä, pystyisikö kouluttaja hyödyntämään koulutuksessaan ympäristön tarjoamia palkintoja. Voisiko palkinto olla esimerkiksi oravan perään katsominen?

– Kyse on siitä, mitä koira tekee, eikä siitä, mitä oletat sen tekevän, Wirén painottaa.

Tärkeintä on antaa vahviste onnistuneesta suorituksesta juuri oikealla hetkellä: koira muistaa sen, mitä se on tehnyt juuri ennen palkinnon saamista. Esimerkkinä Wirén mainitsee koiran, joka opetetaan istumaan ja aina kun se istuu, sille heitetään palkinnoksi pallo. Näin ollen koira oppii istumaan, mutta vielä paremmin se oppii, että palloa jahtaamalla se saa palkinnoksi, no, pallon. Toinen esimerkki on tuhma koira, joka kutsutaan luokse ja sitten nuhdellaan. Koira sai siis nuhteita luokse tulosta, ei suinkaan ei-toivotusta käyttäytymisestään.

– Et saa koskaan sitä mitä haluat, vaan sitä mitä vahvistat, Wirén muistuttaa.

On myös tärkeää muistaa, että eläin itse määrittelee sen, mikä on sille vahviste, paras palkinto. Sen on oltava jotain, minkä eteen koira on valmis tekemään töitä, jotain mitä se todella tavoittelee. Esimerkiksi linnun perään haikailevan koiran voi antaa katsoa lintua – kunhan se ensin istuu nätisti ja katsoo sinua. Hyvä vahviste on Wirénin mukaan ansaittu, arvostettu, haluttu ja välitön. Anna koiran itse valita vahviste, jos voit kontrolloida sen seurauksia.

– Esimerkiksi naapurin lasten pureminen ei ole hyvä vahviste, vaikka koira sitä todella haluaisikin, Wirén muistuttaa naurahtaen.

Kuva: Wikimedia Commons/sailko

Asia

Kysy käyttäytymisestä ja koulutuksesta

2.11.201315.11.2015by admin

KYSY LOTALTA -JUTTUSARJA ON PÄÄTTYNYT

Kuono.fi:n uusi asiantuntija Lotta Vihtonen vastaa lukijoiden kysymyksiin liittyen koirien käyttäytymiseen ja kouluttamiseen. Mikään kysymys ei ole liian pieni pohdittavaksi, eikä tyhmiä kysymyksiä ole.

”Olen ammatiltani eläintenkouluttaja, ammattitutkinnon suorittanut, ja teen töitä sekä ihmisten että eläinten opettamisen parissa. Erityisosaamisaluettani on yksityisten avustajakoirien kouluttaminen, mutta työhöni mahtuu näiden lisäksi myös erilaisia käytöskonsultaatioita sekä peruskäytösten ja hallittavuuden opettamista. Koulutan myös uusia eläintenkouluttamisen ammattilaisia ammattitutkintoon valmentavassa koulutuksessa.”, Lotta kertoo.