johanna vaurio

Kysy eläinlääkäriltä: Iäkkään koiran anestesia

Kysymys:

Hei,
13,5 vuotiaalla chihuahuallani on etuhampaiden ja alaleuan välissä ienkasvain epulis, jonka leikkausta ja patogologille lähettämistä suositellaan. Samalla poistettaisiin hammaskivi. Koira on virkeä, hyväkuntoinen ja muuten perusterve, ei sairauksia, mutta pari kuukautta sitten otetuissa verikokeissa muutamat arvot ovat hieman viitearvojen yläpuolella. Näitä ovat HCT, RBC, RETIC ja BUN. Koira oli kokeita otettaessa hieman kuivunut. Sydämessä ei ole ollut poikkeavaa. Onko koiran yleisanestesia suuri riski vai onkohan suun hoitamatta jättäminen vieläkin suurempi?

Päätös tuntuu vaikealta, kun iäkkään koiran anestesia pelottaa ja haluaisin mahdollisen monta mielipidettä asiasta.

Karoliina

Vastaus:

Hei Karoliina,

hampaat kannattaa ilman muuta hoidattaa kuntoon ja epulis poistattaa. Tuo korkea hematokriitti viittaa juuri siihen, että koirasi on ollut hieman kuiva näyttenottohetkellä, ja siitä voi johtua vähän koholla oleva toinen munuaisarvo, BUN. Kun viet koirasi vastaanotolle, sitä mahdollisesti vähän nesteytetään jo ennen anestesiaa ja myös anestesian aikana, joten toimenpide ei luultavasti rasita munuaisia. Tietysti on myös mahdollista ottaa kontrollinäyte, jolla varmistetaan onko BUN edelleen koholla vai normaali. On myös mahdollista tutkia virtsanäytteestä, onko munuaisten toiminnassa todella jotain poikkeavaa vai onko kyseessä vain lievästä kuivumisesta aiheutunut arvojen nousu.

Joka tapauksessa hampaiden hoito on yksi tärkeimmistä asioista, joilla voit vaikuttaa lemmikkisi hyvinvointiin ja pitkään ikään. Nykyisillä anestesiamenetelmillä anestesiat ovat turvallisia, edellyttäen tietysti, että anestesia tehdään huolella ja että sitä valvotaan monitorein ja hoitajan toimesta. Vanhat koirat hoidetaan myös aina mieluiten inhalaatioanestesiassa. Nykyään useilla klinikoilla kaikki hammashoidot tehdäänkin inhalaatioanestesiassa eli niin, että koira hengittää hapen ja nukutuskaasun seosta.

Johanna

Kuonon eläinlääkäri Johanna Vaurio

Kuonon eläinlääkäri Johanna Vaurio on Klaukkalassa sijaitsevan Eläinlääkäriasema Taikatassun toimitusjohtaja. Hän on valmistunut Eläinlääketieteellisestä Korkeakoulusta vuonna 1987, toimi Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteen laitoksen assistenttina ja kunnaneläinlääkärinä vuosina 1987-1991 ja yksityisenä pieneläinpraktikkona vuodesta 1992. Harrastuksena mm. valokuvaus, ponikasvatus, ratsastus, puutarhanhoito.

Eläinlääkäriasema Taikatassu on Klaukkalassa toimiva kolmen eläinlääkärin ja kuuden hoitajan hyvin varustettu, yksityinen pieneläinklinikka jossa hoidetaan koiria, kissoja ja pikkujyrsijöitä.

Askarruttaako mieltäsi jokin kysymys? Kysy Kuonon eläinlääkäri Johannalta:

Kysy eläinlääkäriltä: Elämä hampaiden poiston jälkeen

Kysymys:

Vähän päälle 7-vuotiaalta kääpiösnautseriltani Artulta poistettiin yli puolet hampaista suussa olevan parodontiitti-tulehduksen takia. Eläinlääkärin mukaan Arttu tulee pärjäilemään ilman hampaitaankin, mutta nyt koiran suun nähdessäni iski epätoivo ja siksi kysynkin, onko Artun mahdollista vielä elää iloinen loppuelämä, vaikkei hampaita juuri olekaan? Arttu ei ole ikinä ymmärtänyt luiden tai muiden ”kovien” ruokien päälle, mutta nyt ruokavaliota täytyy muuttaa vielä pehmeämpään päin. Millaisia ruokia hampaattomalla koiralle kannattaisi syöttää? Nyt on koirannappulat likoamassa, mutta mietin myös muita vaihtoehtoja. Säilykeruoka ja itse tehdyt soseet ovat tietenkin myös vaihtoehtoja. Suurin huoli on nyt siis se, onko Artun vielä mahdollista jatkaa elämäänsä reippaana ja terveenä pikkukoirana, vaikkakin näinkin ikävä tapaus tuli koettua?

Vilma

Vastaus:

Moi Vilma,
ei syytä huoleen, koirasi pärjää vallan mainiosti ilman hampaita. Ja varmasti Artun on parempi olla ilman hampaita kuin tulehtuneilla ikenillä ja heiluvilla hampailla! Mikä tahansa ruoka käy, mitä Arttu suostuu syömään, lukuunottamatta lihaisia luita, joista Artun pitäisi repiä liha irti hampaillaan. Toisin sanoen kuivamuona kuivana tai liotettuna ja myös märkäruoka tai kotiruoka käyvät. Koiraeläimet ahmivat usein kaiken mahaansa paljoa pureskelematta, mutta vatsahapot kyllä hoitavat sulatustyön.

Parodontiitti, joka siis tarkoittaa hampaan tukikudoksen sairautta, on ikävä ja yleinen vaiva ja melkoisen salakavala. Huono suuhygienia ja hammaskiven kertyminen johtavat vähitellen ikenen vetäytymiseen ja hammaskiven ja bakteeritulehduksen etenemiseen ikenen alle sekä hampaan kiinnityskudoksiin. Tämän seurauksena hampaita joudutaan usein poistamaan. Säännöllinen hammashoito ja myös suun röntgenkuvaus ja tilanteen kartoittaminen (hammaskartta) puhdistuksen yhteydessä ovat tärkeitä toimenpiteitä parodontiitin ehkäisyssä. Ja tietysti hampaiden päivittäin harjaus, joka poistaa plakkia hampaiden pinnalta.

Johanna

Kuonon eläinlääkäri Johanna Vaurio
Kuonon eläinlääkäri Johanna Vaurio

Kuonon eläinlääkäri Johanna Vaurio on Klaukkalassa sijaitsevan Eläinlääkäriasema Taikatassun toimitusjohtaja. Hän on valmistunut Eläinlääketieteellisestä Korkeakoulusta vuonna 1987, toimi Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteen laitoksen assistenttina ja kunnaneläinlääkärinä vuosina 1987-1991 ja yksityisenä pieneläinpraktikkona vuodesta 1992. Harrastuksena mm. valokuvaus, ponikasvatus, ratsastus, puutarhanhoito.

Eläinlääkäriasema Taikatassu on Klaukkalassa toimiva kolmen eläinlääkärin ja kuuden hoitajan hyvin varustettu, yksityinen pieneläinklinikka jossa hoidetaan koiria, kissoja ja pikkujyrsijöitä.

Kysy eläinlääkäriltä: Kaikki vuoden 2013 kysymykset ja vastaukset

Kuonon eläinlääkäri Johanna Vaurio
Kuonon eläinlääkäri Johanna Vaurio

Kuonon eläinlääkäri, Eläinlääkäriasema Taikatassun Johanna Vaurio on marras-joulukuussa vastaillut tiiviisti lukijoiden kysymyksiin. Tässä koosteena kaikki vuoden 2013 kysymykset ja vastaukset:

Kysy eläinlääkäriltä: Unissaan pissaileva pentu

Kysy eläinlääkäriltä: Koiraa närästää

Kysy eläinlääkäriltä: Syyliä kuonossa ja huulissa

Kysy eläinlääkäriltä: Mikä nettikoira-Tunan hampaita vaivaa?

Kysy eläinlääkäriltä: Koiran hammashoito

Kysy eläinlääkäriltä: Miten usein pentu madotetaan?

Kysy eläinlääkäriltä: Mikä nettikoira-Tunan hampaita vaivaa?

Netissä hurjaksi ilmiöksi noussut hampaillaan irvistelevä Tuna-koira herättää myös paljon kysymyksiä. Kuononkin uutisoima Tuna kärsinee suloisuudestaan huolimatta perinnöllisestä viasta.

Kysyimme asiaa Kuonon eläinlääkäri Johanna Vauriolta. Johanna puolestaan selvitti asiaa yhdessä Helena Kuntsi-Vaattovaaran kanssa. Vaattovaara on eläinlääketieteen lisensiaatti, Diplomate of AVDC, Diplomate of EVDC , (eläinlääkäriasema Anident). Vaattovaara vastasi:

”Severe mandibular distoclusion eli mandibular micrognathia. Todennäköisesti synnynnäinen, perinnöllinen vika.

Terveydellisenä vikana alakulmureiden pureutuminen yläleukaan (tai saattavat tässä onnekkaasti pureutua yläkulmureiden taakse); maxillan rostraaliosan taipuminen kaarelle alasppäin ”papukaijanokka” ja toiminnalliset ongelmat esim. ruuan ottamisessa.”

 

Kysy eläinlääkäriltä: Syyliä kuonossa ja huulissa

”Kahdeksanvuotiaalla sekarotuisella koirallani on pieniä syyliä kuonossa ja huulissa. Tai ainakin oletan, että ne ovat syyliä. Ne ovat noin 1-3 millimetrin pituisia. Onko näistä haittaa koiralle ja voivatko ne tarttua toisiin koiriin? Kannattaako niitä siis leikkauttaa pois?”

Nina

Kuonon eläinlääkäri Johanna Vaurio vastaa:

Syylät ovat nuorilla koirilla melko yleisiä, papilloomaviruksen aiheuttamia ihomuutoksia. Koiran syylät ovat ulkonäöltään kukkakaalimaisia, ei sileitä. Aikuisella koiralla esiintyvät ihomuutokset eivät välttämättä ole syyliä. Kyseessä voi olla myös vanhuuden luomet, jotka ovat vaarattomia, ”läppämäisiä”, pinnaltaan sileitä ihomuutoksia. Näitä esiintyy usein juuri pään alueella, selässä ja joskus jaloissakin.
Mikäli asia askarruttaa mieltäsi, tai muutokset kasvavat tai lisääntyvät, voisi olla hyvä ajatus poistattaa muutama tai vaikka kaikki, ja lähettää patologin tutkittavaksi.

Askarruttaako mieltäsi jokin kysymys? Kysy Kuonon eläinlääkäri Johannalta:

 

Kysy eläinlääkäriltä: Koiraa närästää?

Epäilen että koiraani närästää. Miten eläinlääkäri tutkii, onko koiralla närästys tai refluksitauti? Mikä lääkkeeksi ja voiko siitä parantua kokonaan vai tuleeko ongelma helposti takaisin kuten ihmisellä? Kuinka pahaksi se voi mennä? Myös kaipaisin tietoa siitä, mikä sitä aiheuttaa ja mitä esim. ruokia pitäisi välttää tai toisaalta lisätä.

Oma koirani alkoi oksennella, ensin harvoin mutta tahti kiihtyi parissa viikossa siihen että mikään ei pysynyt sisällä ja se kuvattiin suolitukoksen varalta. Ei näkynyt mitään mutta seuraavana päivänä ulosti karmean määrän ruohoa, jota oli syönyt, ja tutkittuani asiaa, tajusin koirallani olleen jo pitkään paljon oireita, jotka luetellaan närästykseen liittyviksi.

Netistä löytyy melko vähän juttua aiheesta, mukava olisi lukea vähän tarkempaa tietoa. Kiitos etukäteen!

Eläinlääkäri vastaa:

Hei, koirallasi on selkeästi ollut tukos, oireet ovat alkaneet kun suuri määrä ruohoa on ensin ollut mahalaukussa ja ärsyttänyt siellä, ja kun tuo massa on sitten lähtenyt eteenpäin suoleen, on koira oireillut tyypillisillä suolitukosoireilla, joita ovat juuri veden ja ruoan oksentaminen. Siinä vaiheessa, kun koira on kuvattu, on massa edennyt jo läpi ohutsuolesta, ja siirtynyt paksusuoleen, jolloin  röntgenkuvassa ei enää ole näkynyt tyypillistä tukoskuvaa. Kun massa on päässyt paksusuoleen asti, se tulee ulosteen mukana ulos.

Syy siihen, että koirasi on alkanut syömään ruohoa, voi todellakin olla kivuntunne vatsan alueella. Koiralla esiintyy usein refluksia aamuyöllä, kun vatsa on tyhjänä ruoasta ja koiran ollessa makuulla mahansisältöä pääsee ruokatorveen. Koira oksentaa kellertävää limaa heti herättyään. Tätä voi ehkäistä antamalla pienen määrän ruokaa heti koiran herättyä.

Vatsanportti voi myös olla löysä, tämä on todettavissa ainoastaan tähystämällä. Tähystämällä voidaan myös todeta samalla lailla oireilevat mahakatarri (gastriitti) sekä vatsahaava.

Hoitona koirille käytetään samoja valmisteita kuin ihmisillekin, eli esimerkiksi vatsansuojalääkkeitä kuten sukralfaatti sekä suolahalpposalpaajia. Omepratsoli on tehokas valmiste, ja sitä tulisikin käyttää kahden viikon kuuri mikäli koiralla epäillään esofagiittia tai vatsahaavaa.

Epäsopiva ruoka on taustalla noin 50% kroonisesti oksentelevista ja ripuloivista koirista, joten hypoallergiaruokavaliokin voi olla kokeilemisen arvoinen. Eläinruokakaupasta ostetut kuivamuonat eivät tähän tarkoitukseen käy, vaan nimenomaan eläinlääkäriltä ostetut ns. lääkeruoat, joissa valmistusprosessi takaa, ettei ruoassa ole vieraita proteiineja.

Toivottavasti tästä vastauksesta on sinulle apua, aihe on kovin laaja, eikä laajempi käsittely tässä yhteydessä ole mahdollista.

Kysy eläinlääkäriltä: Unissaan pissaileva pentu

Minulla on noin yhdeksänviikkoinen narttupentu, joka silloin tällöin virtsaa alleen unissaan. Pentu on ennen luovutusta käynyt eläinlääkärin tarkistuksessa ja saanut terveen koiran paperit. Pitäisi tästä vaivasta huolestua vai onko tämä vain niin sanotusti ohimenevä pentu juttu? Koira on muuten hyvin terve ja vilkas, pääsiallisesti sisäsiisti vaikka vahinkoja väkisinkin joskus sattuu.

Kiitos vastauksesta!

Tuuli

Eläinlääkäri vastaa:
Moi Tuuli,

pentukoiralla virtsan pidätyskyky ei vielä ole aivan aikuisen koiran luokkaa, ja vahinkoja saattaakin sattua. Tyypillisiä ovat esim. ilopissat, kun pentu innostuessaan lirauttaa, sekä pissaaminen esimerkiksi ovella, jos ei ulos pääsekään riittävän nopeasti. Unissa tapahtuva virtsankarkailu ei ole aivan niin tyypillistä, mutta kannattaa kuitenkin seurata vähän aikaa miten tilanne kehittyy. Jos pissailua jatkuu vielä 4-5 kk iässä, on pentu syytä tutkituttaa eläinlääkärillä. Syynä voi olla rakenteellinen ongelma, esimerkiksi väärään paikkaan laskevat virtsanjohtimet (ns. ektooppiset ureterit). Tämä vaiva voidaan todeta doppler-ultraäänitutkimuksella tai tietokonetomografialla.

t. Johanna

Kysy Kuonon eläinlääkäriltä!

johanna1

Kuonolla on suuri ilo ja kunnia esitellä uusi eläinlääkärimme, eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Vaurio. Tervetuloa Kuonoon Johanna!

Johanna on Klaukkalassa sijaitsevan Eläinlääkäriasema Taikatassun toimitusjohtaja. Hän on valmistunut Eläinlääketieteellisestä Korkeakoulusta vuonna 1987, toimi Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteen laitoksen assistenttina ja kunnaneläinlääkärinä vuosina 1987-1991 ja yksityisenä pieneläinpraktikkona vuodesta 1992. Harrastuksena mm. valokuvaus, ponikasvatus, ratsastus, puutarhanhoito.

Eläinlääkäriasema Taikatassu on Klaukkalassa toimiva kolmen eläinlääkärin ja kuuden hoitajan hyvin varustettu, yksityinen pieneläinklinikka jossa hoidetaan koiria, kissoja ja pikkujyrsijöitä.

Kysy Johannalta:

Kysy Johannalta -kampanja on päättynyt, joten Kuonon kautta ei tällä hetkellä saa vastauksia eläinlääketieteellisiin kysymyksiin.