jalo

Koiran pesemisen haasteet – Kouluta koirallesi pesuhetkestä mieluisa hemmotteluhetki

Ajatuskin koiran pesemisestä saa hikikarpalot nousemaan otsalle, jos tiedossa on paini saada koira kylpyhuoneen puolelle saati sitten pysymään suihkun alla. Pesuhetken ei kuitenkaan tarvitse olla stressaava kamppailu koiran ja omistajan välillä. Koiran voi kouluttaa pysymään rauhallisena, ja kylvystä on mahdollista tehdä yhteinen hemmotteluhetki.

Pesemiseen liittyy monenlaisia koiran mielestä epämiellyttäviä, jännittäviä ja jopa pelottavia asioita. Ei siis ole ihme, että moni koira lyö jarrut pohjaan tai pakenee paikalta, kun sitä yritetään viedä kylpyhuoneeseen.

Yleensä kylpyhuoneiden lattiat ovat kiiltäviä ja liukkaita, ja moni koira pelkää kävellä pinnoilla, joilla tassut lipsuvat helposti. Pesutilassa kulkemisesta täytyy tehdä koiralle turvallista.

– Kylpyhuoneeseen voi hankkia esimerkiksi kumisen kosteantilan maton, joka päästää veden läpi, mutta estää liukastumisen. Alustana voi käyttää myös kasteltuja pyyhkeitä, ja niistä voi tehdä koiralle pyyhepolun reitiksi märkätilaan, neuvoo eläintenkouluttaja Noora Tihtonen.

Hän suosittelee myös pitämään koiran kynnet tarpeeksi lyhyinä. Pitkät kynnet pahentavat liukastelua, kun koira tassujen lipsuessä jännittyy ja yrittää seistä varpaidensa ja kynsiensä varassa.

Vaikka jotkin koirarodut ja yksilöt eivät välitä kastumisesta, suurin osa koirista pitää vedestä. Itse kastuminen ei välttämättä tee kylpyhetkestä pelottavaa.

– Sama koira voi mielellään uida ulkona rapakossa, mutta kylpyhuoneeseen meneminen tuottaa haasteita. Erona on, että rapakkoon se menee omasta tahdostaan, mutta kylpyyn ei. Koiraa pelottaa tilanne, jossa sillä ei ole kontrollia, Tihtonen sanoo.

Monesti kylpyhuoneeseen mennään kiireellä ja pakottamalla, mikä tekee tilanteesta kaikille stressaavan. Kun kurainen koira kiidätetään kiukkuisena suihkun alle, sitä pidetään väkisin paikoillaan, tassut lipsuvat ja korviin ja silmiin menee vettä, on monen koiran luontainen reaktio pyrkiä pakoon.

Ihannetilanteessa pesemistä harjoitellaan kaikessa rauhassa. Joskus kuitenkin käy niin, että pesemiseen tottumaton koira kieriskelee jossakin pahanhajuisessa tai muuten tarvitsee pesua välittömästi. Tällöin on edettävä maltilla.

– On tärkeä edetä päättäväisesti, mutta koiran ehdoilla. Lattioille levitetään paljon pitävää alustaa, koiralle annetaan tarpeeksi aikaa tulla kylpyhuoneeseen ja sitä palkitaan paljon. Pakottamalla ja kiirehtimällä koiran pelkoa pahennetaan, ja sille aiheutetaan kovaa stressiä.

Kun kylpemistä ja siihen kuuluvia toimenpiteitä harjoittelee yhdessä koiran kanssa etukäteen, sujuu kylpeminen stressittömästi jatkossa.

Aloita kuivaharjoittelulla ennen kylppäriin menoa

Tulevia pesuhetkiä helpottaa suuresti, jos pesemistä on harjoiteltu etukäteen jo pennusta tai siitä asti, kun koira on saapunut kotiin. Tihtonen suosittelee aloittamaan harjoittelun muussa tilassa kuin kylpyhuoneessa, esimerkiksi olohuoneessa, jossa koira viettää muutenkin aikaansa.

Sinne tuodaan alusta, jota aiotaan käyttää jatkossakin pesutilanteissa. Koiraa palkataan alustalle kävelemisestä ja sillä pysymisestä. Kävelyä alustalle kannattaa harjoitella eri suunnista.

– Kun koira pysyy alustalla, voi harjoitukseen lisätä käsiliikkeitä, joita koiraa pestessäkin tehtäisiin. Omistaja voi liikutella esimerkiksi harjaa tai fööniä, joka ei ole päällä, koiran ympärillä samaan tapaan kuin liikuttelisi suihkua kylpyhuoneessa, Tihtonen kuvailee.

Tavoitteena on, ettei koira väistele toimenpiteitä. Jos koira väistää, harjoittelu katkaistaan hetkeksi ja siinä palataan astetta helpompaan ja kokeillaan uudelleen.

Kun harjoittelu muualla onnistuu luontevasti, voidaan siirtyä kylpyhuoneeseen. Vesi lisätään vaiheittain mukaan: ensiksi suihkusta valutetaan vettä vain lattialle ja koiraa palkitaan, kun se seuraa rauhallisena. Sitten kastellaan koiran varpaita parin sekunnin ajan, sitten hetki kylkeä, vähän selkää ja niin edelleen. Suihkuteltavaa aluetta ja aikaa lisätään sitä mukaan, kun koira pysyy alustalla rauhallisena ja väistelemättä.

– Päämääränä on, ettei koiraa tarvitse pidellä pestäessä, vaan se pysyy itse paikallaan. Tällöin koira on mukana vaikuttamassa tilanteeseen eikä pesuhetki ole sille niin stressaava kokemus, Tihtonen sanoo.

– Jos koira jossakin kohtaa pelästyy, on tärkeää rauhoittaa tilanne ja katkaista pesu hetkeksi. Kaikkien rauhoituttua voi yrittää vielä uudestaan palaamalla hetkeksi helpompiin vaiheisiin, mikäli koira sen vielä sietää.

Jos kylpyhuoneessa koiraa tarvitsee nostaa esimerkiksi kylpyammeeseen, kannattaa koira etukäteen totuttaa nosteluun muissakin tilanteissa. Kuivaaminen pesun jälkeen onnistuu yleensä helposti, sillä monen koiran mielestä se on kuin mukava rapsuttelu- ja silittelyhetki. Hiustenkuivaajalla kuivaaminen kannattaa opetella asteittain, aloittamalla pienellä teholla ja puhaltaa ilmaa kaukaa. Koiraa föönatessa on huolehdittava, ettei käytetä liian kuumaa tehoa.

Parhaat herkkupalkkiot mukaan kylpyyn

Jotta koira kokee kylvyssä olemisen kannattavaksi, on sitä tärkeä palkata runsaasti. Kun toisella kädellä pitelee suihkua ja toisella hieroo shampoota koiran turkkiin, voi namipalojen jatkuva taskusta kaivelu käydä mahdottomaksi.

Tihtonen vinkkaa hyödyntämään kylpyhuoneen helposti pestävät seinäpinnat.

– Puhtaalle seinälle voi levittää ohuelti isolle alalle jotakin tahmeaa syötävää, esimerkiksi koirille tarkoitettua herkkutahnaa tai maksamakkaraa. Palkkaaminen käy kätevästi, kun koira voi suihkun aikana keskittyä seinän lipomiseen.

Saatavilla on myös imukupilla seinään tai lattiaan kiinnitettäviä kuppeja ja mattoja, joista koiralla kestää hetki nuolla herkkutahna pois. Kylpyhuoneeseen kannattaa myös varata kupillinen raikasta juomavettä, jottei koira ala janoissaan juoda shampoista suihkuvettä.

– Jos koira syö pesun aikana, on se hyvä merkki siitä, ettei se ole liian stressaantunut tilanteesta. Liian stressaantunut koira ei kykene syömään.

Katso alta video, jolla näet pesutilanteiden harjoittelua Noora Tihtosen ja Stara-koiran kanssa.

 

Valitse hemmottelevaan kylpyyn oikeat tuotteet

Hemmottelevista kylpytuotteista nousee ihmiselle helposti mielikuva kukkasten huumaavasta tai sitrusten raikkaasta tuoksusta, mutta oman murren nokkaan ne lemuaisivat varmasti epämiellyttäviltä. Koiran turkin pesuun kannattaa valita aina vain koirille tarkoitetut, miedot ja mieluiten hajuttomat hoitotuotteet.

– Ihminen voisi tykätä siitä, että oma koira tuoksuu ruusuille tai purkkapalloille, mutta koira tuskin ilahtuisi asiasta. Päinvastoin koira saattaisi jopa haluta peittää sille epäominaisen tuoksun kierimällä jossakin ihmisen mielestä ällöttävän hajuisessa, sanoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Ihmisille suunnitellut pesuaineet ovat myös teholtaan ja pH:ltaan koirille sopimattomia ja voivat ärsyttää koiran ihoa ja tehdä hallaa turkille. Vaikka koirille tarkoitetut, laadukkaat pesuaineet ovat mietoja, kannattaa silti varoa, ettei shampoota päädy koiran korviin, silmiin tai suuhun.

– Vaikka tuotteet olisi suunniteltu mahdollisimman vähän ärsyttäviksi, voivat ne silti tuntua epämukavan kirveleviltä silmissä. Tämän tietää jokainen, jolla on itsellä mennyt shampoota silmiin, Kallio muistuttaa.

– Koiran päälaki on myös harvoin juuri se likaisin kohta. Koiran turkkia kannattaa pestä vain tarpeen mukaan, jottei koiran iho ja karvat menetä luontaisia öljyjään. On tärkeä käyttää sopivaa, kädenlämpöistä vettä ja huuhdella shampoo kunnolla pois.

Turkki kannattaa harjata ennen pesua takuista ja irtoroskista, jottei se takkuunnu pahemmin kastuessa. Kun turkkia hoidetaan säännöllisesti, sujuvat pesuhetket sutjakkaammin ja stressittömämmin, pysyy koiran ihokin kunnossa ja koira tyytyväisenä, kun ei kutia.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon Karvoihin katsomatta -hoitotuotteet sopivat koiraa hemmottelevaan pesuhetkeen. Ne sisältävät rauhoittavaa ja kosteuttavaa kauraa, ja tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

Teksti: Niina Kinnunen

Koira likaa lattiat – Näillä 6 vinkillä säästyt sotkulta

Hiekkaa ja roskaa nurkissa, mutaisia tassunjälkiä ympäriinsä… tuttu juttu koiratalouksissa. Kokosimme yhteen parhaat niksit, joilla kurakelit selätetään ja kodin lattiapinnat säästyvät suuremmilta sotkuilta.

Koiran kanssa on ulkoiltava satoi taikka paistoi, eikä lialta vain voi täysin välttyä. Moni hauva myös rakastaa vedessä pulikoimista tai ravassa rypemistä, joten olisi tylsää aina kieltää koiralta kaikki sottaiset leikit. Koiranomistajan kannattaa varautua sotkuun ennakolta, niin sateessa litimäräksi uitettu tai mutalammikossa tassutellut koira ei pääse aiheuttamaan liian suurta päänvaivaa.

Juttua varten kysyimme parhaat keinot koiran ja sitä kautta kodin puhtaana pitämiseen tarvikespesialisti Maria Kalliolta, joka edustaa kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavaa Transmeria.

1. Käytä suojavarusteita

Koiran ulkoiluvaatteista, kuten sadeviitoista tai kurahaalareista, voi olla suuri apu kaikkein sateisimpina päivinä ja erityisesti helposti likaa ja takkuja keräävien pitkäkarvaisten koirien ulkoiluttamisessa. Jos koiran tassut ärtyvät ja tulehtuvat toistuvista kastumisista helposti, voi koiran opettaa myös pitämään suojatossuja lenkillä.

Jos koiraa kuljetetaan autossa, on myös auto hyvä suojata lialta ja kosteudelta takapenkin ja tavaratilan suojilla. Lisäksi autoon kannattaa varata pyyhkeitä koiran kuivaamiseen – on aivan turha kantaa kaikkea likaa kotiin asti. Esimerkiksi Jalon Mikrokuitupyyhe on näppärä, pieneen tilaan menevä, mutta imukykyinen pyyhe, jota on helppo pitää reissussa mukana.

2. Opeta koira tulemaan sisälle rauhallisesti

Kotiinpaluusta riemastunut koira ryntää eteisestä sohvan kautta keittiöön, ja kun tarkastuskierros on tehty, ovat lattiat täynnä rapaa ja roiskeita. Kuulostaako tutulta?

Koiralle kannattaa opettaa jo pentuna rauhallinen kotiin palaaminen, johon kuuluu erilaisia toimenpiteitä, kuten taluttimen ja pannan tai valjaiden riisuminen sekä tassujen putsaaminen. Tarvittaessa koiralle voi rajata tilan kuivatteluun, mutta älä jätä koiraa yksin turhautumaan pitkäksi aikaa.

Tulevaa yhteistä arkea helpottaa huomattavasti myös, jos koira totutetaan turkin pesemiseen ja muuhun käsittelyyn jo aivan pienestä pitäen. Pesuhetkestä kannattaa tehdä mahdollisimman rauhallinen juttelemalla koiralle kannustavasti ja käsittelemällä turkkia pehmein ottein. Muista kehua ja palkita koiraa runsaasti.

3. Varaa eteiseen pyyhkeitä

Kurjalla kelillä kodin eteiseen voi laittaa jo valmiiksi odottamaan vanhoja lakanoita tai pyyhkeitä koiran kuivaamista varten. Jos odotettavissa on suuri sotku, voi lattialle levitellä suojan ennen koiran sisälle päästämistä ja viedä herkimmät matot ja muut esineet turvaan.

Kostutetulla pyyhkeellä, kuten Jalon mikrokuitupyyhkeellä, koiran tassut saa nopeasti pyyhittyä puhtaaksi kurasta, hiekasta ja liasta. Kuivanakin mikrokuitupyyhe irrottaa tehokkaasti pölyä, roskia ja irtokarvaa sekä kuivaa kosteudelta.

Eteiseen voi valmiiksi tehdä myös pesuaineseosta vaikkapa suihkepulloon, jolloin roiskeet on helppo ja nopea pyyhkiä pois. Mikrokuitupyyhe sopii kätevästi myös pintojen pyyhkimiseen.

Lenkillä likaantuneet ja kastuneet tassut pyyhki nopeasti puhtaaksi imukykyisellä Jalon mikrokuitupyyhkeellä.

4. Harjaa koiran turkkia

Koiran turkki kannattaa harjata esimerkiksi metsälenkin jälkeen, sillä monesti jo pelkkä harjaus riittää irrottamaan suurimman osan liasta ja roskista. Myös ennen pesua on syytä harjata turkki roskista ja irtokarvoista, sillä kastuessaan turkin takut vain menevät pahemmalle sykkyrälle.

Takuttomaan turkkiin tarttuu myös vähemmän roskia ja muuta ylimääräistä, joten turkista kannattaa pitää hyvää huolta. Kun koiraa harjataan säännöllisesti, kertyy kodin nurkkiinkin vähemmän irtokarvoista kasvaneita pölykoiria.

Sopiva harja tai kampa kannattaa valita oman koiran turkin ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi Jalon metallipiikkiharja sopii monelle koiralle takkujen ja irtokarvojen taltuttajaksi ja Jalon karstan teräsharjakset irrottavat takut ja lian tehokkaasti mutta hellävaraisesti.

5. Pese tassut huolellisesti

Usean lenkin päätteeksi ei auta kuin suunnata kylpyhuoneeseen tassupesulle. Koiran tassut ovat pahimmin koetuksella eri sääolosuhteissa kastuessaan ja kerätessään likaa varpaiden ja anturoiden väliin. Jotta hiekka ja roskat eivät pääse hiertämään tassuissa kipeästi, kannattaa ne pestä kuraisen lenkin jälkeen tarkasti.

Erittäin likaisten tassujen pesussa voi käyttää mietoa koirashampoota, mutta monesti lämpimällä vedellä huuhtelu riittää. Toistuvaa pesua kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää, sillä jatkuva kastuminen ja tassuihin helposti muhimaan jäävä kosteus, ärsyttää ja tulehduttaa tassujen ihon helposti. Kuivaa siis tassut huolellisesti pyyhkeellä tai esimerkiksi hiustenkuivaajalla.

Pesun jälkeen tassuja voi hoitaa tassuvoiteella, jotteivat ne pääse aivan kuivumaan. Jalon Karvoihin katsomatta -tassuvoide on hajusteeton ja on valmistettu rauhoittavasta ja kosteuttavasta kaurasta.

6. Käytä koiran turkille tarkoitettuja puhdistusaineita

Joskus koira on niin likainen, ettei kunnon kylvyltä voida välttyä. Käytä koiran turkin pesuun vain koirille tarkoitettuja shampoita ja hoitoaineita. Ihmisille suunniteltujen pesuaineiden pH ei sovi koirille, vaan ärsyttää ja kuivattaa niiden turkkia ja ihoa. Ihmisten tuotteissa on usein myös koiralle liian voimakkaita hajusteita.

Koiraa ei kannata pestä kauttaaltaan liian usein, sillä silloin iho ja turkki menettävät luontaisia öljyjä, jotka ylläpitävät hyvinvoivaa ja kiiltävää turkkia. Jos koira ei ole kauttaaltaan likainen, voi harjaaminen, pyyhkeellä pyyhkiminen tai pelkkien tassujen huuhtelu riittää.

Jalon Karvoihin katsomatta -tuoteperheestä löytyy shampoo, 2in1-shampoo sekä hoitosuihke, jotka puhdistavat, hoitavat ja suojaavat koiran ihoa ja turkkia.

Takuton ja hoidettu turkki pysyy myös jatkossa puhtaampana. Jalon metallipiikkiharjalla takut ja irtokarva irtoavat helposti.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon turkinhoitotuotteilla, harjoilla ja pyyhkeillä takut ja lika talttuvat käden käänteessä. Suomessa suunnitellut ja valmistetut Karvoihin katsomatta -hoitotuotteet sisältävät koiran turkkia rauhoittavaa ja hoitavaa kauraa.

Teksti: Niina Kinnunen
Kuvat: Jalo

Tuo pallo, hae frisbee! Näin koulutat koirasi noutamisleikkiin

Noutamisleikki on kätevä tapa leikkiä yhdessä ja samalla koira saa liikuntaa. Mikä parasta, moni koira tuntuu rakastavan ilman halki lentävän pallon tai muun lelun perään juoksemista. Kysyimme eläintenkouluttajalta, kuinka koira opetetaan noutamaan ja palauttamaan lelu nätisti ja turvallisesti.

Suurin osa koirista kirmaa heitetyn pallon perään automaattisesti, mutta sen sijaan osa koirista ei millään malttaisi tuoda lelua takaisin ja luovuttaa sitä omistajalle. Siksi noutamista täytyy monen koiran kanssa erikseen harjoitella.

– Saalistus ja jahtaaminen ovat metsästyskäyttäytymistä, joka tulee koiralta luonnostaan. Siksi koirat yleensä niin mielellään lähtevät lelun perään, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo.

Se kuinka innokkaasti koira noutaa asioita, vaihtelee kuitenkin rotujen ja yksilöiden välillä. Esimerkiksi palveluskoirat tai paimenkoirarodut ovat yleensä verrattain helppo opettaa noutamaan, kun taas vaikkapa alkukantaisilta tai metsästykseen ja itsenäiseen työskentelyyn käytetyiltä roduilta lelun tuominen ihmiselle ei luonnistu yhtä lailla.

Leikkisällä 1-vuotiaalla Viljamilla piisaa energiaa, jolla kirmata pitkällekin liitävän Jalo frisbeen tai kelluvuutensa ansiosta vesileikkeihin sopivan Jalo Train & Treat -frisbeen perään.

Aloita helposta ja panosta vaikeaan

Noutamisen opettelu kannattaa jakaa tarpeeksi pieniin osiin, jotka opetellaan yksi kerrallaan.

– Noutaminen on käytösketju, joka kannattaa pilkkoa palasiin, esimerkiksi neljään osaan: esineen luokse menemiseen, esineeseen tarttumiseen, esineen kantamiseen sekä ihmisen luokse tuomiseen ja esineen luovuttamiseen, Tihtonen listaa.

Noutamisen harjoittelun voi aloittaa koiralle helpoimmasta ja mieluisimmasta asiasta, joka yleensä on heitetyn pallon tai lelun perään lähteminen. Pallon heittäjän täytyy kuitenkin olla tarkkana, mitä käytöstä palkkaa.

– Noutamisessa korostuu ajoituksen tärkeys, joten koulutuksessa on hyvä käyttää naksutinta tai erittäin täsmällistä kehua. Koira palkataan, heti kun sen leuat aukeavat lelun ympärille ja se on tarttumassa leluun. Vahingossa tulee helposti palkattua väärää kohtaa, eli vasta sitä, kun koira on jo tiputtamassa lelun suustaan, Tihtonen kuvailee.

Kun lelun perään lähteminen ja siihen tarttuminen sujuvat, voidaan harjoitella esineen kantamista ihmistä kohti. Koiraa leikitetään ja sille tarjotaan lelua, ja kun koira tarttuu leluun, se palkitaan. Seuraavassa vaiheessa lelu annetaan koiralle, jonka jälkeen ihminen peruuttaa kehujen siivittämänä, ja koira todennäköisesti seuraa lelu suussaan perässä ja saa siitä palkan.

– Jos koira ei lähde perään, voi sitä kannustaa mukaan eri keinoin, esimerkiksi menemällä kyykkyyn tai rapistelemalla herkkupussia. Namien ei kuitenkaan kannata olla näkyvillä, sillä silloin koira luultavasti tiputtaa lelun suustaan ennen aikojaan, jotta on valmis nappaamaan herkun suuhunsa.

Noudon viimeinen palanen on lelusta nätisti luopuminen. Jos haluaa, että koira tuo lelun käteen asti, auttaa jos aiemmin erillisenä taitona koiralle on opetettu käsikosketus. Se on yleensä helppo opettaa: koiralle tarjotaan käsi näkyville ja kun koira koskee siihen, se saa palkinnon.

Tihtonen suosittelee käyttämään noutoleikissä myös useampaa samanlaista lelua, joilla koiran kanssa käydään vaihtokauppaa. Lue aiemmasta jutustamme, kuinka koira opetetaan luopumaan lelusta.

– Kaikkia noutamisen palasia opetellaan erillään ja erityisesti haastavimpiin kohtiin panostetaan, ennen kuin ne yhdistetään. Jos yksi osa noutamisketjua ei ole kunnossa, ei koko noutokaan suju.

Vesipeto Viljami noutaa mielellään järveen heitetyt lelut ja vilvoittelee samalla kuuman kesäpäivän päätteeksi. Vinkuva Jalo piikkipallo on erityisesti tämän vinkulelufanin mieleen.

Muista heitellä maltilla

Noutamisleikki voi yltyä vauhdikkaaksi, ja vauhdin mukana riski tapaturmille kasvaa. Siksi on tärkeää, että omistaja huolehtii, että niin pallon heittely paikka kuin heitettävät lelutkin ovat koiralle turvallisia.

– Koiran terveydentila täytyy myös huomioida. Vauhdikas noutamisleikki ei sovi vanhalle ja vaikkapa sydänvaivoista kärsivälle koiralle, Tihtonen muistuttaa.

– Joillakin koirilla esiintyy myös liioiteltua jahtaamiskäytöstä. Tällöin noutamisen harjoittelussa kannattaa kääntyä kouluttajan puoleen, jotta ongelma ei pahene, ja koira pääsee jahtaamaan lelua suunnitellusti.

Palloa ei aina myöskään tarvitse singota mahdollisimman pitkälle, vaan noutamista voi tehdä maltillisestikin. Omistajan täytyy lopettaa leikki, jos palloista intoileva koira olisi valmis jatkamaan vaikka koko päivän.

– Saaliin perään lähteminen tulee koiralta niin selkärangasta, ettei se itse jää miettimään, jaksaako tai pystyykö. Erityisesti kesähelteillä, vedessä tai lumihangessa lelua heitellessä, kannattaa toistoja tehdä vain muutama kerrallaan, jottei koira mene aivan hapoille.

Pelkän lelun heittelyn sijaan Tihtonen suosittelee hyödyntämään noutamista myös muussa yhteisessä tekemisessä. Lelun voi esimerkiksi piilottaa pihalle koiran etsittäväksi ja pyytää sitä sitten tuomaan se luokse tai koiran voi opettaa noutamaan vaikkapa aamutohvelit tai nostamaan tippuneet tavarat pyynnöstä. Vain mielikuvitus on rajana, mitä koiran voi opettaa noutamaan.

Katso alta video, jolla eläintenkouluttaja Noora Tihtonen ja Stara-koira näyttävät, kuinka noutamisen eri palasia voi harjoitella.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia koirantarvikkeita ja -leluja valmistavan Jalon kanssa. Jalon lelut, kuten klassikkolelu tennispallo, innostavasti vinkuva piikkipallo sekä kestävät ja taipuisat renkaat ja frisbeet sopivat noutamisleikkeihin niin pihalla kuin vaikka vedessä.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Palkkioksi pallo tai pehmo – Kouluta koiraasi lelulla ja leikillä

Vaikka jo pelkkä namipussin rapsahduskin saa monen koiran tekemään tempun jos toisenkin, voi herkkujen lisäksi lelulla ja leikillä palkitseminen olla tehokas tapa motivoida koiraa toimimaan toivotulla tavalla. Yhdessä leikkiminen myös vahvistaa koiran ja ihmisen välistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä.

Lelulla ja leikillä palkitseminen sopii lähes kaikenlaisiin koulutustilanteisiin. Aivan uutta asiaa opetellessa toistoja tarvitaan paljon ja nopeasti, jolloin herkuilla palkitseminen käy kätevästi. Kun koira kuitenkin jo osaa alkeet, voi uutta intoa ja haastetta koulutukseen hakea leluista.

– Lelulla palkitseminen käy hyvin esimerkiksi käytösketjun päätteeksi tai suureksi loppupalkaksi, joka kertoo koiralle, että se pärjäsi hyvin ja koulutushetki on ohi, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen sanoo.

Hän suosittelee vaihtelemaan erilaisten palkkojen välillä, sillä koira voi kyllästyä, jos saa aina vain saman palkan.

Eri palkkioilla voi myös ohjailla koiran viretilaa. Nameilla saa palkattua nopeasti toistoja, mutta kun koiran keskittyminen alkaa herpaantua, voi leikillä nostattaa koiralle uutta innostusta ja motivaatiota. Yhteinen leikkituokio on mainio tapa lopettaa koulutus, koska koira pääsee irrottelemaan keskittymistä vaatineen haasteen jälkeen.

– Hyvänä periaatteena voi pitää, että ruoalla palkitseminen rauhoittaa ja leikillä palkitseminen innostaa koiraa, Tihtonen summaa.

Motivaatiota lemppari leluista

Palkkiona voi käyttää mitä tahansa koiralle turvallista ja mieluista lelua. Tihtonen vinkkaa, että kaikkein motivoivimman lelun löytää, kun antaa koiran valita lelun itse.

– Kaikki lelut kerätään koppaan, josta koira saa penkoa ja valita. Koiralle kannattaa tarjota erilaisia leluja: vetoleluja, palloja, patukoita ja eri materiaaleista tehtyjä, pehmeitä ja kovia, kankaisia ja muovisia leluja.

Jokainen koira on omanlaisensa leikkijä, ja voi olla päivästäkin kiinni, mikä milloinkin hauvaa huvittaa. Palkkiona leikkiminen voi olla mitä vain, mistä koira tykkää. Palloa voi heittää koiran noudettavaksi, narun päässä olevaa lelua voi vetää koiran jahdattavaksi tai vetolelusta voidaan käydä kunnon kamppailu.

– Kaikki leikkiminen stimuloi koiran metsästyskäyttäytymistä, on se sitten jahtaamista, retuuttamista tai pureskelemista. Useimmilta koirilta leikkiminen käy luonnostaan, ja on hyvä, että koira pääsee toteuttamaan sitä, Tihtonen sanoo.

Palkitessa tulisi olla useampi lelu käytössä. Jotta koiralta ei tarvitse yrittää väkisin ottaa lelua pois, sen sijaan sen kanssa käydään vaihtokauppaa. Tihtonen suosittelee käyttämään kahta-kolmea samanlaista lelua, jotka mielellään on hankittukin samaan aikaan. Samanlaiset ja yhtä kuluneet lelut ovat koiran silmissä yhtä kiinnostavia ja arvokkaita.

– Myös keskenään erilaisia leluja voi käyttää, mutta kannattaa tarkkailla, mitkä lelut ovat koiran mielestä erityisen houkuttelevia. Astetta heikommasta lelusta on helpompi vaihtaa mieluisampaan leluun kuin toisin päin.

Pallomainen Jalon Pöhmelö-lelu on hyvä vauhdikkaisiin noutamisleikkeihin.

Opeta koira luopumaan lelusta

Lelulla palkitseminen perustuu siis vaihtokauppaan. Jotta koulutushetket eivät tuhlaannu siihen, että koira pinkoo lelu suussa omistajaansa pakoon, täytyy koira opettaa luopumaan lelusta. On tärkeää, ettei lelua koskaan vain viedä koiralta, vaan se luopuu siitä itse.

– Lelusta luopumisen opetteleminen aloitetaan rauhallisessa paikassa ilman häiriötekijöitä, esimerkiksi ensin kotona sisällä ja sitten omalla pihalla, Tihtonen kertoo.

– Omistaja pitää kädessään lelua, joka on esimerkiksi niin pieni, että koira ei saa sitä varastettua vaikka yrittäisi. Kun koira lopulta ei enää yritä tavoitella lelua, vaan esimerkiksi istuu ja ottaa katsekontaktin, se palkitaan ensin sanallisesti ja sitten lelulla.

Palkitsemisessa kannattaa käyttää aina sanallista kehua, ja mielellään vielä omaa sanaansa herkkupalkkiolle ja omaansa leluille, jotta koira tietää, mitä on luvassa. Palkitsemisen ajoittaminen onnistuu paremmin, kun palkkiosanan voi hihkaista heti, kun taas lelun esille kaivamisessa saattaa joskus mennä hetki.

Koira oppii, että luopumisesta palkitaan ja se voi luottaa siihen, ettei se menetä leluaan täysin. Kun omistaja kaivaa uuden kiinnostavan lelun esille, koira todennäköisesti hetken leikittyään tiputtaa edellisen lelun, ja koiran voi taas palkita uudella.

Vaikka jo lelu itsessään on koiralle mieluisa palkinto, on sitäkin innostavampaa se, että ihminen on leikissä mukana.

Oman koiran leikkimistavat kannattaa oppia tuntemaan. Leikistä ei saa aiheutua koiralle liikaa painetta ja stressiä. Esimerkiksi monet koirat eivät pidä siitä, että omistaja kumartuu uhkaavasti päälle, mutta osa koirista ei ole moisesta moksiskaan. Jotkin omistajat välttelevät myös rajumpia leikkejä, kuten veto- ja retuutusleikkejä, vaikka moni koira nauttisikin erityisesti niistä.

– On täysin huuhaata ja vanhanaikainen käsitys, ettei koira saisi koskaan voittaa vetoleikkiä. Koira saa ja sen pitääkin voittaa, sillä se saa siitä luottavaisuutta ja itsevarmuutta. Voittaminen on sille myös hyvin palkitsevaa, Tihtonen huomauttaa.

Lelulla palkitsemisen muistilista:

– Käytä vain koiralle sopivia ja turvallisia leluja.
– Kannusta koiraa luopumaan lelusta ja vaihtokauppana se saa toisen tilalle. Älä vie lelua koiralta.
– Tunnista koirasi leikkitavat. Älä painosta koiraa liikaa leikkiessä.
– Älä lähde jahtaamaan koiraa – koira voi jahdata sinua.
– Anna koiran voittaa – mikäpä sen parempi palkkio!

Täytteetön Jalon Raato-lelu sopii hyvin retuutettavaksi ja kestää jopa terrierin hampaissa.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia koirantarvikkeita ja -leluja valmistavan Jalon kanssa. Jalon palloilla, renkailla, vetoleluilla, pehmoilla sekä muilla veikeillä leluilla innostat koiraa oppimaan uutta koulutustilanteissa.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Koira puree – Näin opetat koirasi kaluamaan vain sallittuja asioita

Pureminen on koiralle luontainen tarve. Toisinaan käytös purkautuu kiellettyjen tavaroiden jäytämisenä eivätkä hampaiden näykkäisyiltä säästy ihmisenkään kädet ja jalat. Selvitimme, miten koira opetetaan käyttämään hampaitaan nätisti ja pureminen ohjataan kestäviin, sallittuihin purtaviin, kuten leluihin.

Koirat käyttävät suutaan tarttuakseen asioihin ja tutkiakseen ympäröivää maailmaa. Hellä pureminen on myös koirien tapa kommunikoida ja leikkiä keskenään ja ihmisten kanssa. Pureskelemalla koira hoitaa hampaitaan tai purkaa stressiä ja turhautumista.

– Koira puree usein tylsyyttään tai ollessaan yli-innokas leikin tiimellyksessä. Pureminen voi olla myös huomiohakuisuutta varsinkin pennuilla, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo.

Monesti liiallinen pureminen on erityisesti juuri pentuajan pulma. Utelias koiranalku haluaa kokeilla hampaitaan kaikkeen ja vasta opettelee, mikä ja kuinka kova pureminen on sallittua. Puremisen tarve kasvaa entisestään, kun hampaat vaihtuvat ja ikenet kutiavat. Useimmilla koirilla vaihe jää lopulta pois, mutta osa jatkaa puremista aikuisenakin.

– Pureminen voi muodostua ongelmaksi, jos se jää tavaksi. Kiellettyjen asioiden puremisen tilalle on tarjottava korvaava toiminto ennakoivasti. Koiralle kannattaa varata lattiat täyteen erilaisia sallittuja puruleluja ja puruluita, Tihtonen sanoo.

Kun koiralle opettaa, että sallittujen lelujen pureskelu kannattaa, säästyvät omistajan lempitennarit ja sohvan koristetyynyn kulmat koiran hampailta.

Älä palkitse puremista huomiolla

Tehokkain tapa kitkeä liiallinen ja kiellettyjen asioiden pureskeleminen, on jättää koira huomiotta aina, kun hampaat tarttuvat johonkin kiellettyyn, ja toisaalta huomioida toivottu käytös. Pelkällä älähtämisellä ja kieltämisellä ei pitkälle pötki, sillä koira kokee usein negatiivisenkin huomion palkitsevana huomiona.

– Kun koira puree jotain, mitä ei saisi, on tärkeä jättää se huomiotta. Omistaja voi vaihtaa vaikka toiseen huoneeseen, mikä on koiralle jo raju rangaistus. Hetken päästä, kun omistaja tulee takaisin, tilalle tuodaan vaihtoehtoinen purtava, esimerkiksi sallittu purulelu, Tihtonen neuvoo.

Joskus koiran suuhun eksyy vaarallisia asioita, kuten sähköjohtoja tai pieniä tukehtumisvaaran aiheuttavia esineitä, jolloin tietenkin täytyy reagoida heti. Kun vaaralliset tavarat on saatu koiralta pois, se jätetään huomiotta ja hetken päästä sille tarjotaan sallittua purtavaa tilalle.

– Kannattaa ennakoimalla minimoida tilanteet, joihin on pakko puuttua. Peitä johdot suojuksilla, nosta tavarat riittävän ylös talteen ja käännä huonekalut tarvittaessa, jotta koiralle olisi mahdollisimman vähän vaarallisia ja houkuttelevia kiellettyjä asioita esillä. Jos koira saa huomiota tuhoamalla, se oppii käyttämään sitä jatkossakin.

Huomiotta jättäminen toimii myös tilanteissa, joissa leikistä innostunut koira puree käsiä. Ihminen voi päästää jonkin äänimerkin, kuten ‘auts’, joka kertoo koiralle, että nyt sattuu ja pureminen on liian kovaa, mutta leikki myös lopetetaan ja koiran luota poistutaan. Takaisin tullessa tilalle tuodaan, esimerkiksi vetolelu, johon koira saa tarttua. Näin koira oppii puremisen rajat, ja leikki alkaa sujua nätisti.

Omistajan kannattaa huolehtia, että koiralla on päivän aikana tarpeeksi ohjattua tekemistä, kuten yhteistä leikkimistä sekä niin aivojumppaa kuin fyysistäkin aktivointia ja virikkeistämistä. Tihtonen vinkkaa, että koiralta voi hetkeksi ottaa ruokakupin pois käytöstä ja sen sijaan tarjota ruoka esimerkiksi koulutuksen palkkioina, aktivointilelun sisältä tai omalle pihanurmelle ripotellen, jotta koira saa työskennellä ruokansa eteen.

– Kun koira saa purkaa energiaa ja turhautumista, pysyy se rauhallisena ja tyytyväisenä eikä niin todennäköisesti tuhoa paikkoja tylsyyksissään.

Herkuilla täytettävät aktivointilelut, kuten Jalon Älytorni, tarjoavat purtavaa niin koiran päättelykyvylle kuin hampaillekin.

Kestävä purulelu on myös turvallinen

Jokainen koira on erilainen purija, joten toisen suosikki purulelu saattaa toisen mielestä olla aivan mälsä. Koiran luonne ja rotu vaikuttavat siihen, millainen purtava jaksaa pitää mielenkiinnon yllä. Voimakkaat koirat tarvitsevat kestäviä kovia kaluttavia, kun taas vaikkapa noutajilla on usein suuri tarve kannella asioita suussaan.

Purulelun laatuun kannattaa panostaa, sillä pidemmän käyttöiän lisäksi kestävät lelut ovat myös turvallisempia. Esimerkiksi TPR-kumista valmistetut lelut sekä lelut, joissa on korkea kumin osuus, sopivat yleensä kovaankin leikkimiseen.

– Korkea kumin osuus tekee leluista kestäviä. Kaupassa kumin määrää voi arvioida muun muassa painosta. Mitä enemmän lelussa on kumia, sen painavampi se on, kertoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

– Myös esimerkiksi huopamaisesta tai muutoin tiheään kudotusta materiaalista valmistetut ja saumoista vahvistetut kangaslelut ovat kestäviä. Joissain leluissa on myös pinnoitus, joka pitää kankaan kasassa ja hidastaa lelun repeämistä.

Kallio suosittelee tarkistamaan lelun saumat. Näkyvät valusaumat tai kangaslelun irvistelevät saumaompeleet enteilevät nopeasti riekaleiksi leikittyä leikkikalua. Lelussa ei saisi olla helposti irtoavia osia, jotka voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran. Purulelun tulee myös olla sopivan kokoinen koiralle.

– Koiran leikkejä tulisi aina valvoa. Koiran hampaat ovat erittäin tehokkaat, saavathan koiraeläimet luonnossa hampaansa läpi saaliseläimen nahasta ja luusta, joten täysin koirankestäviä materiaaleja ei käytännössä ole olemassakaan, Kallio muistuttaa.

Koiralle kannattaa varata erilaisia, eri kovuisia ja eri materiaaleista valmistettuja puruleluja. Koiran leikki- ja purutapoja seuraamalla oppii löytämään juuri oman murren suuhun parhaiten sopivat lelut. Kun lelu on kaluttu rikki ja siitä alkaa irrota paloja, on aika hankkia uusi, turvallinen purtava tilalle.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon leluvalikoimasta löytyy niin palloa, rengasta kuin pehmoakin koirien leikkeihin. Kestävistä materiaaleista valmistetuissa leluissa on erilaisia nystyröitä ja purupintoja, joihin koirat saavat upottaa hampaansa luvan kanssa.

Teksti: Niina Kinnunen

Koira räyhää remmissä – Näin saat ohitustilanteet onnistumaan

Rauhallinen lenkki saa käänteen, kun näköpiiriin osuu kohti tuleva koirakko: pulssi nousee, sormet puristuvat nyrkkiin ja hihna kiristyy lyhyeksi kuin huomaamatta eikä aikaakaan, kun myös koira hihnan toisessa päässä jäykistyy. Räjähdysherkkä tilanne on valmis. Miksi koira räyhää remmissä ja mitä ongelmalle voi tehdä?

Eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo, että remmiräyhäämisen taustalla voi olla monia syitä. Koira on voinut kokea trauman, esimerkiksi joutunut irtokoiran hyökkäämäksi tai muuten säikähtänyt, ja kokemuksesta on jäänyt pelko muita koiria kohtaan.

Useimmiten taustalla ei kuitenkaan ole yksittäistä tapahtumaa, vaan ongelma on muodostunut vähitellen ajan saatossa. Tarkoittamattaan omistaja luo ohitustilanteeseen jännitteen, joka lopulta saattaa purkautua koiran räyhäämisenä.

– Kun omistaja kiristää hihnaa, koira tuntee epämukavuutta ja paineen tunnetta, jonka se oppii yhdistämään vastaantulevaan koiraan. Kun ohitustilanteet toistuvat stressaavina, voi koira alkaa räyhätä, Tihtonen sanoo.

– Hihnaa pidettäessä kireällä ja lyhyellä, koira ei myöskään pääse käyttämään sille luontaista elekieltä, jolla se viestii toiselle koiralle, ettei ole kohtaamassa tätä hyökkäävästi. Tällaisia rauhoittavia eleitä ovat esimerkiksi maan nuuhkuttaminen, pään kääntäminen ja kaartaminen sivummalle.

Jopa erittäin sosiaalisesta pennusta voi kasvaa toisille koirille rähisijä. Jos ylisosiaalinen koira pääsee pennusta asti aina tervehtimään ja leikkimään vastaantulevien koirien kanssa, mutta omistaja alkaa myöhemmin rajoittaa tervehtimisiä yhtäkkisesti, voi se laukaista koirassa turhautumista, joka purkautuu aggressiivisuutena. Tihtosen mukaan tämä on yllättävän tyypillinen syy remmiräyhäämiselle.

– Pennusta asti olisi parempi, että tervehditään vain tiettyjä turvallisia ja tuttuja koiria, eikä luokse pääseminen ole automaattista vaan tapahtuu vain luvan kanssa. Kun ohittamisesta tehdään yleisempää ja palkitsevampaa kuin tervehtimään pääsemisestä, ohitukset sujuvat jatkossakin helpommin.

Pennulle kannattaa opettaa, että tervehtimään pääsee vain luvan kanssa. Näin ohittaminen onnistuu helpommin myös jatkossa.

Opettele lukemaan koiraasi

Koirat viestivät keskenään paljon hienovaraisilla eleille ja tavoilla, jotka usein jäävät ihmisiltä huomaamatta. Harvoin koira räyhää varoittamatta, sillä se on äärimmäinen ja vasta viimeinen koiran tapa viestiä, että tilanne on epämiellyttävä.

Omistajan kannattaa opetella tarkkailemaan eleitä, jotka kielivät koiran jännittyneisyydestä. Jos koira tuijottaa toista koiraa tiiviisti ja jo pitkältä välimatkalta, kokee se lähestyjän uhkaavana ja huolestuttavana. Myös jäykät, pystyyn nostetut korvat ja häntä, huulten nuoleminen sekä huolestunut pälyily kertovat stressistä.

– Ohitustilanteet ovat haastavia, koska toinen koira on monelle koiralle äärimmäisen kiinnostava. Tavoitteena on tehdä omistajasta toista koiraa kannattavampi, joten lenkille otetaan mukaan parhaimmat palkinnot, herkullisimmat herkut tai mieluisimmat lelut, Tihtonen painottaa.

Tärkeää on ajoittaa palkitseminen oikein. Koira palkitaan välittömästi, kun se havaitsee lähestyvän koirakon. Omistaja ei voi ennakoida, sillä koiran täytyy olla havainnut toinen koira, jotta se tietää, mihin yhdistää palkinnon. Näin koira myös huomaa vastaantulijan ajoissa eikä säikähdä yhtäkkiä lähellä olevaa koiraa ja ylireagoi sen takia. Koiraa palkitaan ja kehutaan runsaasti niin kauan kuin ohitustilanne jatkuu.

Ota tarpeeksi tilaa ohitukselle

Ihmisillä on tapana kulkea suoraan, jalkakäytävän leveyden verran ohi, toisiaan edes huomaamatta, mutta tämä ei ole luonnollista koirille. Suoraan kohti tuleminen kielii mahdollisesta konfliktista, joten koirat mieluummin kohtaavat toisensa sivulle kaartaen.

– Omistajan tulee huolehtia riittävästä välimatkasta. Ei ole mikään pakko ohittaa aivan vierestä, vaan tarvittaessa voi kaartaa vähän pientareen, ojan, pellon tai metsän puolelta, Tihtonen sanoo.

Kaupungissa ulkoilureittiä voi miettiä ennakolta, valita puistoja ja muita tilavampia ulkoilupaikkoja sekä mahdollisuuksien mukaan välttää ruuhka-aikoja, jotta kohtaamisia olisi mahdollisimman hallitusti. Kaupungissa tilanteet ovat usein yllättäviä, joten ohituksia on hyvä harjoitella rauhallisemmassa paikassa tuttujen koirien kanssa tai ohituskursseilla, jotta koira saa onnistumisen kokemuksia.

– Lenkin ensimmäiseen ohitukseen kannattaa panostaa, sillä monesti sen onnistuminen määrittää, kuinka hyvin koko lenkki sujuu. Jos toinen koira pääsee yllättämään jo ensimmäisen nurkan takaa, voi olla parempi hoitaa pissatus nopeasti, kääntyä kotiin ja kokeilla hetken rauhoittumisen jälkeen uudelleen.

Joskus tilanne ajautuu siihen, että koiralta tuntuu katoavan korvat ja silmät, se ei reagoi enää käskyihin eivätkä namitkaan maistu. Tihtonen muistuttaa, ettei koiralle karjuminen ja äänen korottaminen auta, vaan kiihdyttää koiraa lähinnä haukkumaan kilpaa. Kun koira menee taistele tai pakene -tilaan, tilanteesta on paras poistua nopeasti mutta rauhallisesti.

Vastaantulija vähän kiinnostaa ja huolettaa. Kun omistaja oppii tunnistamaan koiransa eleitä, voi koiraa auttaa selviämään jännittävissä ohitustilanteissa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Viimeinen asia, mitä räyhäämistilanteessa kukaan haluaa on, että koiran panta antaa periksi tai hihna luiskahtaa taluttajan kädestä. Epämukava ja kipua tuottava panta voi myös pahentaa koiran remmiräyhäämistä, kun koira oppii yhdistämään kiristyvästä hihnasta ja pannasta aiheutuvan kivun toiseen koiraan.

– Talutusvälineiden tulee olla sellaiset, etteivät ne estä koiraa näyttämästä luontaista elekieltään. Hihnassa tulisi olla tarpeeksi pituutta, jottei koira ole valmiiksi turhautunut ja pystyy tekemään luontaisia väistämisliikkeitä, kun toinen koira lähestyy, kertoo tarvikespesialisti Maria Kallio kotimaisia Jalo-tuotteita valmistavalta Transmerilta.

Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, sillä siitä saa hyvän otteen eikä hihna aiheuta niin helposti hiertymiä ja vammoja nykäisyn sattuessa. Joissain hihnoissa on myös liu’un esto käsiosissa helpottamassa otteen pitämistä. Kallio suosittelee myös valitsemaan taluttimen, joka mahdollistaa käden ja puolen vaihtamisen vaivattomasti tarpeen mukaan.

– Välineet eivät saa koskaan aiheuttaa kipua koiralle. Pannaksi kannattaa valita tukeva ja tarpeeksi leveä panta, joka ei painu koiran niskanikamien väliin. Pannasta voi tarkistaa myös, että sen kiinnityslenkit ovat kestävät, Kallio sanoo.

Sujuvat ohitustilanteet ovat loppujen lopuksi yhteispeliä kaikkien ulkoilijoiden välillä. Jos näet keltaisen nauhan vastaantulevan koiran hihnassa tai pannassa, tarkoittaa se, että koira tarvitsee syystä tai toisesta tilaa. Keltainen nauha -kampanjan tarkoituksena on kertoa tilaa tarvitsevista koirista: koira voi olla remmiräyhääjä, mutta myös esimerkiksi arka tai sairas, sillä on juoksut tai sitä koulutetaan. Vaikkei koiralla olisikaan keltaista nauhaa, on aina paras varmistaa omistajalta, saako koiraa lähestyä ja tulla tervehtimään.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia lemmikin tarvikkeita valmistavan Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen

Miten leikkaan koiran kynnet sujuvasti? Näillä asiantuntijoiden vinkeillä onnistut

Kynsien leikkaus on tärkeä toistuva toimenpide koiraperheen arjessa, mutta monelle siitä muodostuu epämiellyttävä tapahtuma, jossa jo tarvikekopan kolistelu ja kynsisaksien esille ottaminen saa koiran livahtamaan sängyn alle. Kysyimme eläintenkouluttaja Noora Tihtoselta sekä tarvikespesialisti Maria Kalliolta, kuinka kynsien leikkauksesta tehdään mukava yhteinen hetki, jolloin turhalta stressiltä säästyvät niin koira kuin omistajakin.

Koiran kynnet on tärkeä pitää lyhyinä, jotta tassut pysyvät terveinä. Liian pitkäksi kasvaneet kynnet voivat kääntyä kasvamaan kivuliaasti anturaan tai pahimmillaan muuttaa tassun asentoa vääräksi ja rasittaa koko jalkaa. Pitkät kynnet myös takertuvat, repeävät ja lohkeavat helpommin kuin lyhyinä pidetyt. Pennun kynsiä tulisi leikata vähintään 1-2 viikon välein ja aikuisenkin koiran kynsiä muutaman viikon välein vaikka tarve vaihtelee yksilöllisesti.

– Kynsiä kannattaa leikata mieluiten usein ja vähän kerrallaan. Jos kynnet ovat päässeet kasvamaan pitkiksi, on parempi leikata ohuissa siivuissa, koska pitkässä kynnessä myös kynnen ydin on pidemmällä. Kun kynttä leikataan vähitellen, ydin alkaa leikaamisen myötä vetäytyä, kertoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Sujuvaan kynsien leikkaukseen tarvitaan terävät ja tukevat sakset, jotka leikkaavat helposti ilman suurta voimankäyttöä. Kynsisakset on valittava lemmikin koon mukaan: pienen koiran kynsiin riittävät pienet kun taas iso koira tarvitsee järeämmät kynsisakset. Monissa saksissa on valmiina stoppari, joka auttaa, ettei kynttä leikata vahingossa liikaa.

– Myös valaistus kannattaa huomioida, ja esimerkiksi kynä- tai taskulampusta voi olla hyötyä. Ydin näkyy, kun kynttä valaisee läpi, ja näin voidaan välttää onnettomuuksia, joissa leikataan ydintä, Kallio vinkkaa.

Saksien lisäksi kynsiä voi lyhentää ja leikkaamisesta helposti jääviä teräviä kulmia pyöristää kynsiviilan tai -trimmerin avulla. Myös kynsiä viilatessa kannattaa muistaa maltti ja viilata mieluummin vain vähän kerrallaan.

Joku kaipaisi kipeästi kynsien leikkuuta. Kun kynsiä lyhennetään säännöllisesti, on leikkaaminen helpompaa ja turvallisempaakin, kun kynnen ydin ei ole kasvanut pitkäksi.

Stressitöntä yhteispeliä

Kynsien leikkaus on helpoin opettaa pennulle, jolla ei ole vielä aiempia mahdollisesti huonoja kokemuksia. Pian kotiutumisen jälkeen pentua aletaan totuttaa kaikenlaiseen käsittelyyn: silittelyn ja rapsuttelun lomassa silitetään myös tassuja, kurkistetaan suuhun, kosketaan häntään ja korviin ja niin edelleen. Käsittelystä tehdään osa päivittäistä yhteistä mukavaa kanssakäymistä.

– Koiran, jolla on huonoja kokemuksia käsittelystä tai joka synnynnäisesti ei vain pidä tietynlaisesta kosketuksesta, kanssa täytyy edetä hitaammin, varovaisemmin ja palastella opettelu tarpeeksi pieniin osiin, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen sanoo.

Hän suosittelee niin sanotun starttinappulakäytöksen opettamista koiralle. Starttinappula tarkoittaa jotakin tiettyä koiralle opetettua toimintaa, joka toimii merkkinä siitä, että koira on valmis aloittamaan tai jatkamaan. Kynsien leikkauksen yhteydessä tämä voi esimerkiksi olla se, että koira tökkää kuonollaan omistajan kädessä pitämiä kynsisaksia. Merkkinä voi toimia mikä tahansa muukin koiralle luontainen tapa, esimerkiksi tökkäys omistajan käteen tai läpsäys tassulla. Starttinappulakäytös opetetaan koiralle palkitsemalla runsaasti aina, kun koira tekee toivotun eleen.

– On erittäin tärkeää, ettei asioita vain tehdä väkisin koiralle, vaan että koira osallistuu aktiivisesti. Kun koiralla on mahdollisuus ilmaista, milloin se on valmis aloittamaan, parantaa se huomattavasti koiran hyvinvointia ja vähentää stressiä, Tihtonen kertoo.

– Ihminen päättää, milloin kynsiä leikataan, mutta koiralle annetaan aikaa ja se saa ilmaista tarkan aloitushetken. Jos koira ei koske saksiin, odotetaan ja kokeillaan tarvittaessa uudelleen vaikka viiden minuutin päästä. Kun koira saa runsaasti palkintoja, se kokee kynsien leikkauksen ja käsittelyn kannattavaksi.

Koiralle voi myös opettaa merkkisanan, kuten ’kynnet’, josta se tietää, että on aika kynsien leikkaukselle. Jännittävissä tilanteissa koiran turvallisuuden tunnetta lisää se, että se voi ennakoida, mitä tulee tapahtumaan. Starttinappulakäytöstä voi hyödyntää kommunikointikeinona myös muissa koiralle mahdollisesti epämiellyttävissä tilanteissa, esimerkiksi muissa hoitotoimenpiteissä tai vaikka valjaiden pukemisessa.

Kun koira tottuu käsittelyyn jo pentuna, käy monet välttämättömät toimenpiteet helpommin myös jatkossa.

Hitaasti hyvä tulee

Kun starttinappulakäytös luonnistuu ja koira osoittaa olevansa valmis, aloitetaan itse kynsien leikkauksen harjoitteleminen asteittain. Ensin vain silitetään tassua ja palkitaan koira. Sitten silitetään saksilla tassua ja palkitaan, seuraavaksi avataan sakset kynnen ympärillä ja palkitaan, ja sitten leikataan aivan pieni pala kynnestä ja palkitaan. Aluksi vain yksi kynsi, sitten yksi tassu, sitten useampi tassu ja lopulta kaikki kynnet. Harjoittelua vaikeutetaan vaiheittain, kunhan aiempi vaikeusaste sujuu hyvin. Harjoittelussa täytyy muistaa pitää taukoja ja tarkkailla koiran kommunikointia.

Jos koira murisee, näyttää hampaita tai rimpuilee pois, tulee koiran rajoja kunnioittaa ja lopettaa kynsien leikkaus. Kieltäminen saa koiran vain lopettamaan varoitusmerkkien antamisen tilanteissa, joissa se tuntee olonsa epämukavaksi tai uhatuksi. Tällöin koira saattaa jopa purra varoittamatta.

– Nyrkkisääntönä kaikenlaisessa koiran käsittelyssä voidaan pitää sitä, että jos koira välttelee, vetäytyy tai osoittaa muuten epämukavuutensa, toiminta lopetetaan ja harjoittelussa palataan helpommalle tasolle, Tihtonen summaa.

Joskus käy se ikävä vahinko, kun kynsisakset lipsahtavat hermoon tai kynnen ytimeen asti, ja koira vingahtaa kivusta.

– Tällöin on itse pysyttävä rauhallisena ja koiralle annetaan runsas palkinto. Välittömästi annettu palkinto vaimentaa negatiivisen kokemuksen vaikutuksia. Jos kynnestä tulee verta, se tyrehdytetään kylmällä ja puristamalla ja jos verenvuoto on runsasta eikä lopu, ollaan yhteydessä eläinlääkäriin.

Tihtonen kertoo itse leikkaavansa omien koiriensa kynnet niin, että koirat makaavat kylkiasennossa sohvalla ja hän itse istuu lattialla, jolloin koirien tassut ovat sopivasti silmien tasolla. Pienen koiran voi opettaa myös esimerkiksi makaamaan selällään omistajan jalkojen välissä tämän istuessa lattialla tai sohvalla. Koiraa ei pakoteta asentoon, vaan se opetetaan vaiheittain ja runsaasti palkiten. Kun asento on mukava niin koiralle kuin omistajalle, sujuu kynsien leikkauskin sutjakkaasti.

Kynsien leikkaamiseen kannattaa valita hetki, kun koira on valmiiksi rauhallinen. Koiraa voi myös auttaa pysymään rauhallisena juttelemalla ystävällisesti ja silittelemällä sitä. Jos itsellä on kiire tai kärsimätön olo, kannattaa kynsien leikkaus jättää parempaan hetkeen. Operaatio käy paljon kivuttomammin, kun molemmat, koira ja ihminen, ovat hyvällä ja yhteistyöhaluisella tuulella.

Katso alta Noora Tihtosen ja Stara-koiran yhteinen harjoitteluhetki, joka havainnoi, kuinka kynsien leikkausta harjoitellaan starttinappulakäytöstä ja asteittaista, koiran tahtiin etenemistä hyödyntäen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon koirantarvikevalikoimasta löytyvät kynsisakset ja monen suosikiksi noussut Jalo Karvoihin katsomatta -tassuvoide. Jalo on kehittämässä uusia kynsien ja tassujen hoitotuotteita, joilla tassujen hoito sujuu entistäkin helpommin ja turvallisemmin.

Teksti: Niina Kinnunen

Koiranpeti osana sisustusta – Nappaa tästä verrattomat ideat pedin tuunaukseen!

Koiranpedin ei tarvitse olla nuhjuinen näky huoneen nurkassa, vaan sen voi nostaa ylpeästi osaksi kodin sisustusta. Pienellä mielikuvituksella ja tuunauksella siitä saa mielenkiintoisen katseenvangitsijan ja ennen kaikkea kunnon löhöilylinnakkeen omalle koiralle.

Piristä vanhaa petiä

Helpoin tapa uudistaa koiran nukkumapaikkaa on tuunata jo olemassa olevaa petiä. Tyynyt, peitot, viltit ja muut lisäpehmusteet tekevät nuhjaantuneesta pedistä hetkessä koiralle taas mukavan köllöttelypaikan. Irrotettavat ja pestävät päälliset helpottavat pedin puhtaanapitoa. Käsistään taitava saa uutta ilmettä vanhaan petiin myös esimerkiksi verhoilemalla osan tai koko pedin uudella kankaalla. Kuosi- ja värivalinnoilla koiranpedin saa halutessaan mätsäämään muuhun sisustukseen.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Cindy Olson (@ccolson680) jakama julkaisu

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Dominique Nikki (@dominiquevilardi) jakama julkaisu

Neulo suloinen pesä

Jos neulontapuikot tai virkkuukoukku pysyy hyppysissäsi, voi koiranpeti olla loistava seuraava käsityöprojekti. Muhkeat neuleet luovat kotoisan ja lämpimän tunnelman sisustukseen, eikä tämä pehmoinen koiranpeti ole poikkeus. Pedistä voi joko tehdä korimaisen tai alustan, jolla koira voi maata. Eri paksuisia ja värisiä lankoja löytyy moneen makuun, joten pedistä saa juuri omaan kotiin sointuvan. Näppärimmät voivat kutoa koiralle vielä petiin sopivan torkkupeitonkin.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Sarah H (@jonah_and_sarah) jakama julkaisu

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön ccwriter_ (@ccwriter_) jakama julkaisu

Peti huonekalusta

Useat koirat hakeutuvat nukkumaan huonekalujen alle tai taakse niin, että saavat olla suojassa mutta kuitenkin lähellä muuta perhettä. Tätä voi hyödyntää koiranpedin paikkaa miettiessä. Nukkumapaikan voi piilottaa esimerkiksi sivupöydän tai sängyn alle. Osaksi sisustusta peti sujahtaa, kun sen rakentaa vanhasta huonekalusta, kuten lipastosta tai vaikka nurin käännetystä pikkupöydästä. Vain mielikuvitus on rajana.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Vicki & Jenn / 2 Bees in a Pod (@2beesinapod) jakama julkaisu

Koiramainen kerrossänky

Jos perheessä on useampi koirakaveri, voi lattiatilaa säästää koirien kerrossängyllä. Korotettu sänkytaso sopii myös yksin nukkuvalle koiralle, ja alatilan voi hyödyntää esimerkiksi koirantarvikkeiden tai lelujen säilytystilana. Korotettu peti tarjoaa hauvoille mitä mainioimman tähystyspaikan varsinkin ikkunan läheisyyteen sijoitettuna. Mutta kuka saakaan yläpunkan itselleen?

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Megan Key (@meggiekey) jakama julkaisu

Koiran oma tiipii

Kukapa ei olisi lapsena rakastanut peitoista ja tyynyistä väsättyjä majoja ja rankan rakennusurakan jälkeen niiden sisään päiväunille pujahtamista. Samat taianomaiset päiväunihetket omalle koiralle luodaan rakentamalla maja minikoossa. Koirille sopivia majoja ja tiipiitä on olemassa valmiina, mutta sellaisen voi rakentaa myös itse suojaksi koiranpedin ympärille. Suloisempaa nukkumapaikkaa saa hakea.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Willow D | Dachshund Puppy (@willow.d_the_doggy_) jakama julkaisu

Kierrätä laatikko pediksi

Vanhat laatikot, kopat ja korit on kuin luotu köllöttelypesiksi: pehmeä patja tai tyyny vain laatikon pohjalle, ja suloinen koiranpeti on valmis. Esimerkiksi puisesta laatikosta tai punotusta pajukorista saa nopeasti näyttävän nukkumapaikan. Leikkimielisemmän sisustuselementin pedistä saa, kun sen tekee vaikkapa vanhasta lipastonvetolaatikosta tai matkalaukusta.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Hester van Overbeek (@hestershandmadehome) jakama julkaisu

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Popcorn (@popcorn_the_chihuahua) jakama julkaisu

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon pehmeät ja kestävät koiranpedit ja -patjat sopivat sävyiltään skandinaaviseen sisustukseen sellaisenaan tai tuunattuina.

Kuinka koirashampoo valmistetaan? Tutustuimme kotimaisten hoitotuotteiden tuotantoon

Oletko koskaan koiraa pestessä pohtinut, mistä ja miten koirashampoo on päätynyt käteesi? Laadukas ja turvallinen koiran hoitotuote on tarkan suunnittelun ja testauksen sekä monen eri ammattilaisen tiiviin yhteistyön tulos. Kysyimme tuotekehityskemisti Jenni Virtaselta, miten kotimaisen Jalon koiran hoitotuotteet päätyvät ideasta valmiiksi tuotteeksi kaupan hyllylle.

Koirashampoon tarina alkaa aivan kuten monella muullakin tuotteella: tarpeesta kehittää uusi tuote. Virtanen kertoo, että yleensä tarve tulee tuotepäälliköltä, joka määrittelee, millaista tuotetta aletaan kehittää ja millä aikataululla ja budjetilla. Tässä vaiheessa päätetään alustavasti esimerkiksi, onko tuote nestemäinen vai kiinteä ja millaiseen pakkaukseen se päätyy. Kun suunnitelma on arvioitu toteutuskelpoiseksi, tuotetta aletaan kehittää käytännössä.

– Varsinainen käytännöntyö alkaa formuloinnilla eli reseptin tekemisellä. Tuotekehityskemisti/-insinööri suunnittelee, mitä ja minkä verran raaka-aineita tuotteeseen laitetaan. Tuotteelle valitaan niin sanotut tehoaineet eli aineet, jotka antavat sille luvatun tehon, Virtanen kuvailee.

Jalon tuotteissa tällaisia raaka-aineita ovat muun muassa ihoa rauhoittava kaura ja kotimaisesta sokerijuurikkaasta saatava, kosteuttava betaiini. Tuotteiden turvallisuus varmistetaan valitsemalla tunnettuja ja jo turvalliseksi todettuja raaka-aineita, jotka hankitaan luotettavilta ja vastuullisilta toimijoilta.

Koiralle ja ihmiselle tarkoitetussa kosmetiikassa noudatetaan osittain eri lainsäädäntöjä. Koiran hoitotuotteet kuuluvat kemikaalilain piiriin, kun taas ihmisille tarkoitettujen tuotteiden valmistuksessa noudatetaan kosmetiikkalakia. Koiran hoitotuotteille on tehtävä CLP-asetuksen mukainen luokitus, mikä käytännössä näkyy pakkausten varoitusmerkkeinä.

– Yleisin koiran hoitotuotteissa esiintyvä varoitusmerkki on pesuaineistakin tuttu huutomerkki, joka usein tulee merkitä tuotteessa käytettävien pesevien ainesosien vuoksi ja viestittää silmä- ja ihoärsyttävyydestä. Ihmiselle tarkoitetussa kosmetiikassa käytetään samantyylisiä peseviä ainesosia, mutta CLP-asetuksen mukaista luokitusta ei tarvitse tehdä, vaan tarkka tuotesisältö pitää ilmoittaa INCI-listalla.

Hoitotuotteiden laatua tarkkaillaan ja testataan säännöllisesti tuotekehityksen ja tuotannon eri vaiheissa.

Turvallisuus taataan toistuvilla testauksilla

Kun hoitotuotteen resepti on hiottu valmiiksi, alkaa tuotteen testaus. Tuotekehityslaborantit tekevät tuotteesta testinäytteet laboratoriossa jäljitellen tuotanto-olosuhteita. Laboratoriossa tuotteelle tehdään aistinvarainen arviointi, säilyvyystestaus, jossa varmistetaan, ettei tuote esimerkiksi erotu sille asetetussa säilyvyysajassa sekä määritellään fysikaalis-kemialliset ominaisuudet eli mitattavat ominaisuudet ja niiden raja-arvot, joihin varsinaisen tuotannon tuotteita myöhemmin verrataan.

– Tässä vaiheessa tuotteet lähtevät myös kohderyhmälle testattavaksi. Jalon tuotteissa kohderyhmänä on tietenkin koirat, ja testiryhmä koostuu työntekijöiden ja heidän verkostojen lemmikeistä. Testiryhmän palautteen mukaan tuotekehitystä jatketaan haluttuun suuntaan ja mahdollisesti reseptiä muutetaan ja testataan uudelleen, Virtanen kertoo.

Samaan aikaan, kun tuotteen sisältöä kehitetään, etsitään ja testataan myös sopivia pakkausmateriaaleja. Pakkauksista vastaava kehittää materiaaleja esimerkiksi pulloihin, korkkeihin, etiketteihin ja myyntipakkauslaatikoihin ja tekee tiivistä yhteistyötä tuotepäällikön kanssa pakkauksen ulkoasua ja toimivuutta suunniteltaessa. Pakkauksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja ja huolehditaan siitä, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin kierrätettäviksi jatkossakin. Ennen varsinaista tuotantoa tuotteen ja pakkausmateriaalien yhteensopivuus vielä testataan.

Aivan vieläkään tuote ei lähde tuotantoon, vaan siitä tehdään ensin koetuotanto.

– Koetuotannossa yleensä selviää ennalta arvaamattomat haasteet ja ongelmat, jotka voidaan korjata ja parantaa ennen varsinaisen tuotannon aloittamista. Koetuotanto tehdään, mikäli tuote poikkeaa merkittävästi aiemmin tehdyistä tuotteista tai riskiarvion perusteella katsotaan se aiheelliseksi.

Valmiin tuotteen takana on monen eri ammattilaisen ja tahon panostus. Jalo haluaa pitää tuotteiden valmistuksen Suomessa.

Tuotteet sekoitetaan suurissa säiliöissä

Jalon hoitotuotteet valmistetaan Transmeri Logistics Oy:n tuotantotiloissa Vantaan Piispankylässä. Tuotantolaitos on rakennettu teknokemian tuotteiden valmistusta varten ja noudattaa kosmetiikan hyvien valmistustapojen GMP:n standardia (sertifioitu ISO 22716), joten tuotanto-olosuhteet, laitteet ja hygienia sopivat koirille tarkoitettujen hoitotuotteiden valmistukseen.

Varsinainen tuote valmistetaan valmistussalissa isoissa 100–10 000 litran säiliössä.

– Yksinkertaisimmillaan raaka-aineet lisätään säiliöön yksitellen samalla sekoittaen, ja lopulta saadaan valmis tuote. Valmistukseen saattaa sisältyä tuotteen lämmitystä tai homogenointia. Kun tuotteen sisältö on valmis ja laatu varmistettu, pakataan tuote pullotuslinjoilla. Pakkauslinjoilla tuotteisiin lisätään eräkoodi, joka identifioi tuotteen tiettyyn valmistuserään.

Mitään ei jätetä sattuman varaan. Vielä kerran tuotteen sisällön ja pakkauksen laatu tarkistetaan muun muassa mikrobiologisella analyysilla, jossa varmistetaan, että tuotteen säilöntäaineet toimivat. Kun laatu on varmistettu, ovat tuotteet valmiita lähtemään kauppoja ja asiakkaita kohti.

– Minimissään tuotekehitysprojekti kestää puoli vuotta ja keskimäärin vuodesta kahteen. Ennen kuin tuote pääsee kaupan hyllylle, tarvitaan siis monen eri ammattilaisen ja asiantuntijan työpanosta ja tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa, Virtanen summaa.

Jalon tavoitteena on valmistaa helppokäyttöisiä tuotteita, jotka miellyttävät niin lemmikkiä kuin omistajaa.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Karvoihin katsomatta -tuotesarjan hoitotuotteet on suunniteltu, valmistettu ja pakattu Suomessa.

Teksti: Niina Kinnunen
Kuvat: Transmeri

Hoitotuotteiden valintaopas: Puhtaan ja takuttoman turkin salaisuus

Turkki on koiran kruunu, joten siitä on syytä pitää huolta. Selvitimme, millaisia hoitotuotteita turkinhoitoon kannattaa käyttää ja miten pesusta saadaan onnistunut kokemus. Vietimme myös hemmottelevan spa-hetken Taika-koiran kanssa ja testasimme kotimaisen Jalon turkinhoitotuotteita.

Koiraa ei kannata pestä liian usein, sillä silloin iho ja karvat menettävät luontaisia öljyjä, jotka ylläpitävät hyvinvoivaa ja kiiltävää turkkia. Aika ajoin kylpy on kuitenkin paikallaan. Kun koira on remunnut liassa, haiskahtaa epämiellyttävältä tai täytyy muuten saada edustuskuntoon, kannattaa pesuun valita varta vasten koirille suunnitellut tuotteet.

– Koirille tarkoitettujen tuotteiden tulisi olla miedosti hajustettuja tai hajusteettomia. Hajusteiden lisäksi ihmisille tarkoitetuissa shampoissa on usein koiralle liian alhainen pH-arvo. Nämä tuotteet saattavat ärsyttää koiran ihoa ja turkkia, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Sabina Finnilä kotimaista Jalo-tuotemerkkiä valmistavalta Transmerilta.

Koiran shampoo kannattaa valita turkin laadun sekä käyttötarkoituksen mukaan. Karkeakarvaiselle koiralle riittää yleensä pelkkä shampoo, kun taas pitkäkarvaiseen, helposti takkuuntuvaan turkkiin tepsii paremmin 2 in 1 -shampoo, jossa on myös hoitavia ainesosia.

– Esimerkiksi näyttelyssä käyvälle pitkäkarvaiselle koiralle, jonka täytyy näyttää edukseen, sopii parhaiten shampoo ja hoitosuihke. Turkkiin jätettävä hoitosuihke on hyvä, jos pikku ystävällä on takkuinen turkki, sillä turkin saa selvitettyä helposti.

Vinkit onnistuneeseen kylpyhetkeen

Finnilä suosittelee harjaamaan likaa, roskia ja irtokarvoja turkista jo ennen pesua, jottei turkki takkuunnu lisää kastuessaan. Saatavilla on erilaisia harjoja, karstoja, karoja ja kampoja, joista jokainen voi löytää mieluisen takkujen selvittäjän.

– Pesu tapahtuu kuten hiusten pesu. Koiran turkki kostutetaan kädenlämpöisellä vedellä, jonka jälkeen shampoota hierotaan turkkiin välttäen tuotteen joutumista silmiin. Kannattaa käyttää riittävästi shampoota, jotta turkki saadaan hyvin pestyä, Finnilä vinkkaa.

Shampoo huuhdellaan huolellisesti runsaalla vedellä. Mikäli koira on todella likainen, voi pesun tehdä tarvittaessa vielä uudelleen. Turkin kuivaus kannattaa tehdä huolella, jottei kosteus jää hautumaan alusvillaan ja aiheuta iho-ongelmia. Apuna voi käyttää hiustenkuivaajaa ja imukykyistä pyyhettä, esimerkiksi mikrokuitupyyhettä.

Hoitosuihketta voi käyttää kosteaan tai kuivaan turkkiin takkujen selvittelyn helpottamiseksi. Turkki kannattaa harjata pesun jälkeen jo ennen kokonaan kuivumista, jottei siihen jää ja muodostu takkuja.

– Jotta pesuhetkestä tulee koiralle mieluisa, kannattaa antaa namipala pesun jälkeen.

Kylpyhuoneeseen kannattaa siis varata harjan, shampoon ja pyyhkeen lisäksi ainakin namipussi palkitsemista varten. Kylpyhetkestä kannattaa luoda mahdollisimman miellyttävä kokemus koiralle toimimalla rauhallisesti ja kannustavasti.

Lapinkoira Taika nautiskelee harjaushetkestä. Jalon pohjavillahara kerää irtoavan pohjavillan kätevästi katkomatta ja kiskomatta päällyskarvaa.

Taika-koiran takut vaihtuivat kiiltäviin kiharoihin

Aurinkoista kesäpäivää nurmella ihastelava 8-vuotias suomenlapinkoira Taika on oikea pörröisen söpöyden ilmentymä. Pitkä ja tuuhea turkki kerää kuitenkin tehokkaasti pihamaalta risut ja roskat itseensä ja takkuuntuu helposti. On siis oiva hetki viettää hemmotteleva spa-päivä, setviä takut ja samalla vilvoitella helteeltä.

Koska Taikalla on vielä karvanlähtöä, aloitetaan muuntautumisleikki perusteellisella harjaamisella. Jalon pohjavillahara ja karsta osoittautuvat tehokkaimmiksi irtokarvan poistajiksi, ja samalla Taika selvästi rentoutuu ja nautiskelee toimenpiteestä. Ei aikaakaan, kun nurmikolle koiran viereen on kerääntynyt irtokarvaa, josta riittäisi vaikka toisellekin hauvalle.

Seuraavaksi on suihkun aika! Kylpyhuoneeseen suuntaaminen saa Taikan hiukan epäilemään, mitä nyt tapahtuu, mutta herkkunamit ja kannustukset saavat tassuihin liikettä. Tuuhea turkki tarvitsee runsaasti suihkuttelua kastuakseen kauttaaltaan. Valitsimme testattavaksi Jalon Karvoihin katsomatta 2 in 1 -shampoon, joka sisältää ihoa rauhoittavaa ja kosteuttavaa kauraa. Tuote levittyy turkkiin helposti, ja tuoksu on miellyttävä mutta mieto.

Karvoihin katsomatta 2 in 1 -shampoo on suunniteltu nimenomaan Taikan kaltaisille karvakavereille, joiden turkki takkuuntuu helposti.

Huuhtelun ja pyyhekuivauksen jälkeen kokeilemme vielä Karvoihin katsomatta 2 in 1 -hoitosuihketta ja metallipiikkiharjaa. Niin ikään kaurapohjainen hoitosuihke nousee hetkessä uudeksi suosikkituotteeksi. Kosteaan turkkiin suihkutettuna takut irtoavat nopeasti ja kivuttomasti. Jopa häntä, jonka harjaaminen yleensä herättää vastaväitteitä koirassa, harjaantuu takuttomaksi hetkessä. Lisäksi Taikan luonnolliset kiharata pääsevät kauniisti esiin puhtaassa ja kiiltävässä turkissa.

Hemmottelupäivä viimeistellään vielä Karvoihin katsomatta tassuvoiteella. Pieni määrä hoitavaa voidetta hierotaan tasaisesti anturoihin. Kärsivällisyydestään tunnettu Taika ilmaisee, että nyt touhotus ja kauneudenhoito saa riittää. Putipuhdas, tyytyväinen koira painelee takaisin nurmelle varjoon makaamaan. Ehkäpä seuraavaksi onkin kauneusunien aika.

Curly girl -trendin harjalla! Hoitovat tuotteet saivat Taikan luonnoliset kiharat kauniisti esiin.

Lue lisää aiemmista jutuistamme, miten tunnistat laadukkaan hoitotuotteen ja kuinka koiran turkki pidetään kuosissa kesällä.

Juttu on toteuttu yhteistyössä Jalon kanssa. Jalon Karvoihin katsomatta -hoitotuotteet sisältävät rauhoittavaa, kosteuttavaa ja uudistavaa kauraa, sopivat herkälle iholle ja on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen