Kaikille koiraharrastajille rotuun tai karvanlaatuun katsomatta

hihnakäytös

Remmirähinä ongelmana? Näillä vinkeillä remmikäytös sujuvaksi

Remmirähinä on haaste, joka voi viedä ulkoilusta koiran kanssa kaiken ilon. Hihnassa rähiseminen voi johtua monesta syystä, mutta yhteistä kaikille rähiseville koirille on kuitenkin se, että koira on tilanteessa voimakkaan tunnetilan vallassa. Tämä tunnetila pitäisi saada jollakin keinolla tasattua, jotta koira oppisi toimimaan toisella tavalla.

Toistuvat remmirähinätilanteet aiheuttavat koiralle stressiä, ja jatkuvasti koholla oleva stressitaso pahentaa tilannetta. Koira saattaa myös herkistyä rähinöimään, eli reaktio tulee aina vain pienemmästä ärsykkeestä ja pahenee kerta kerralta. Lisäksi jatkuvasti koholla oleva stressitaso vaikuttaa fyysiseenkin vointiin.

Remmirähinä aiheuttaa omistajassakin kaikenlaisia tunteita

Omistajaa usein nolottaa, jos koira rähisee hihnassa, eikä mahdollinen muiden kulkijoiden kommentointi tai paheksuvat katseet ainakaan auta asiaa. Lisäksi omistaja saattaa pelätä, että koira pääsee irti. Näin omistajakin ajautuu kokemaan voimakkaita tunteita. Tämä pahentaa asiaa, koska koira puolestaan lukee ihmisen tunteita ja usein tulkitsee, että tilanne vaatii toimenpiteitä, koska ihminenkin on hermostunut.

Jotta ihminen kykenee toimimaan loogisesti ja rauhallisesti, pitäisi hänen hallita omat tunteensa ja reaktionsa. Tähän auttaa se, että muistaa, ettei koira tee mitään tahallaan tai ilkeyttään. Koira toimii aina, kuten koira toimii, ja kyseisessä tilanteessa koira koki, että rähinä oli kaikkein kannattavin ja järkevin ratkaisu. Tämä ei tietysti aina ole se, mitä ihminen haluaisi, mutta tähän sitten vaikutetaan kouluttamalla koiraa toimimaan halutulla tavalla.

Remmirähinä ei ratkea hetkessä

Mitään pikakeinoa ei remmirähinään useinkaan ole, ja koulutusprosessi kestää pitkään. Yleisesti edistymistä kannattaa tarkkailla pikemminkin kuukausissa kuin viikoissa. Tämä voi turhauttaa, mutta sen hyväksyminen on ensimmäinen askel onnistumisiin. Ilman pitkäjänteisyyttä ei synny tulosta. Lisäksi, mitä pidempään rähinä on jatkunut, sen pidempään sen poiskouluttaminen voi kestää.

Valitussa koulutustavassa tulisi olla myös johdonmukainen, sillä erilaisten keinojen kokeilu ja poukkoilu niiden välillä usein vain pahentaa tilannetta. Toki, jos jokin keino ei tunnu auttavan eikä sovellu itselle tai koiralle, on aihetta vaihtaa sitä.

Etäisyys on aina tärkein onnistumisiin ohituksissa

Kun koiraa koulutetaan, etäisyys on avainasemassa. Jos rähinää aiheuttava häiriö on liian lähellä, koira rähisee koska ei vielä kykene tekemään muuta ja käytös vahvistuu entisestään. Koska ennakointi ei aina ole mahdollista ja esimerkiksi kulman takaa voi tulla koira aivan yllättäen, pitäisi ainakin silloin kun se on mahdollista huolehtia riittävästä välimatkasta vastaantulijaan. Etäisyys on helpoin tapa taata onnistunut ohitus. Ohituksia harjoitellaan myös Kuono.fi ”Ohituskurssilla” ja verkkokurssia voi käydä omalla tahdilla.

Remmirähinä voi helpottua vastaehdollistamisen avulla

Vastaehdollistaminen tarkoittaa sitä, että koiralle opetetaan rähinää aiheuttavan epämieluisan vastaantulijan tarkoittavankin mukavia asioita ja näin rähinä jää hiljalleen pois. Tämä vaatii erittäin paljon onnistuneita toistoja, ei siis riitä, että tämä tehdään muutaman kerran. Vastaehdollistaminen on kuitenkin erittäin tehokas tapa, koska sillä päästään vaikuttamaan koiran tunnetilaan. Kun koiralle saadaan opetettua, että vastaantulija onkin kiva asia, jää ei-toivottu käytös pian pois.

Etäisyys on vastaehdollistaessakin kaikkein oleellisinta, muuten oikeaa käytöstä ei voida saada esiin. Etäisyys on sopiva, kun koira katsoo vastaantulijaa rentona. Tällöin koiraa palkataan oikeasta käytöksestä ja vastaehdollistamista tapahtuu. Jos koira rähisee, ei sitä voi tietenkään palkata ja lisäksi väärä käytös vahvistuu.

Rauhoita koira lenkillä, ennen lenkkiä ja sen jälkeen

Jos koira on kiihtynyt heti lenkin alkumetreillä, on todennäköistä, että ohitustilanteet ovat vaikeampia. Koiran tunnetilaan kannattaa kiinnittää huomiota lenkin aikana koko ajan. Kiihtymystä laskee nuuskiminen ja vaikkapa namien etsiminen maasta. Koiraa voi ohjata nuuskimaan hiljentämällä omaa kävelyvauhtia ja ohjaamalla koiraa tien reunaan. Mahdollisuuksien mukaan lenkin varrella voi poiketa vaikka metsään hetkeksi ja antaa koiran hengähtää hajujen äärellä.

Stressin poisto ja liikunta apuna

Koska jatkuva stressi ei tee koiralle hyvää ja pahentaa käytösongelmia, stressiä kannattaa lievittää. Parhaiten stressiä poistaa laji- ja rotutyypillinen toiminta. Tällaisia ovat mm. hajuaistin käyttö eri tavoin, pureskelu ja kaluaminen sekä liikunta. Liikkuminen kannattaa aloittaa rauhallisesti varsinkin, jos koira ei ole tottunut rankkaan liikkumiseen. Tällaista rankempaa liikuntaa ei myöskään kannata harrastaa päivittäin.

Remmirähinään vaikuttavat myös taustalla olevat asiat

Harjoitellessa on hyvä muistaa, että mikä tahansa asia saattaa vaikuttaa koiran käytökseen positiivisesti tai negatiivisesti. Jos koira on kipeä tai sillä on ylimääräistä energiaa, se saattaa rähistä helpommin. Uros on saattanut nuuhkia juoksuisen nartun hajuja juuri ennen ohitustilannetta ja tilanne eskaloituu siksi. Myös säätila ja pimeys saattavat muuttaa aiemmin jo sujuneet ohitukset haastavammiksi.

Oikeat välineet ovat turvallisuuskysymys

Mikäli koira syöksyy ja rähisee muille, on huolehdittava turvallisuudesta – koira ei saa päästä irti. Mitä suurempi koira, sen enemmän välineillä on merkitystä. Flexi, eli kelatalutin, ei ole rähisevälle koiralle oikea väline. Lukitus voi hajota, naru katketa ja koko talutin tippua kädestä.

Panta saattaa puolestaan aiheuttaa voimakasta kipua niskassa koiran syöksyessä edestakaisin. Jos pantaa käyttää, sen on oltava mahdollisimman leveä koko mitaltaan, jotta paine jakautuisi useamman niskanikaman kesken.

Valjaat, kun ne ovat varmasti sopivat ja riittävän tiukasti kiinni, ovat usein hyvä vaihtoehto ulkoiluun. Valjaissa kaikkien lukkojen pitävyys on hyvä tarkistaa aika ajoin. Hihnassa taas oleellista on, että se ei voi mennä katki, lukitus ei hajoa ja se pysyy omistajan kädessä.

Teksti: Piia Collan, Koirapalvelu Collan

Koira vetää hihnassa: näin saat sen loppumaan

Koira vetää hihnassa joskus todella kovaa ja se voi tehdä yhteisistä ulkoiluhetkistä hyvinkin epämiellyttäviä molemmille osapuolille. Hihnalenkille on mentävä päivittäin ja tilanteen pahentuessa lenkkeilystä voi tulla enemmän rasite kuin rentouttava raittiissa ilmassa reippailu. Lenkille ei tee ehkä enää mieli edes lähteä.

Hihnakäytösongelmat ovat hyvin yleisiä. Niitä ei kannata hävetä vaan aloittaa reippaasti kouluttaminen kohti miellyttävää lenkkeilyä. Aikaa tähän saattaa mennä, mutta siitä ei pidä lannistua. On täysin mahdollista opettaa jokainen koira olemaan vetämättä hihnassa. Alla olevat koulutusohjeet ja periaatteet sopivat niin pennulle kuin aikuiselle koiralle. Hihnakäytöksen kouluttamiseen kannattaa panostaa.

Koira vetää hihnassa monenlaisten syiden takia

Koira saattaa vetää hihnassa, koska pelkää vastaantulevia koiria tai ohimeneviä pyöriä. Vetäminen puolestaan lisää vetämistä entisestään, koska se mitä koira tekee vahvistuu. Lisäksi epäsopivien varusteiden aiheuttama kipu lisää hihnassa kiskomista. Koira voi vetää kipua karkuun, koska se ei ymmärrä, että juuri vetäminen aiheuttaa kivun.

Epäsopivat varusteet pahentavat hihnassa kiskomista. Koiralle oikeanlainen panta on mahdollisimman leveä, sellainen, joka peittää vähintään kaksi niskanikamaa. Jos käytetään valjaita niitä kannattaa etsiä rauhassa. Valjaita on sovitettava aina ennen ostopäätöstä. Sovittaessa kannattaa tarkistaa, että valjaat eivät hankaa tai kiristä mistään ja koiran lapa saa liikkua vapaasti. Lisäksi valjaissa ja pannassa on oltava säätövaraa, varsinkin jos koira on trimmattava rotu ja karvan paksuus siksi vaihtelee.

Koira vetää hihnassa myös siksi, että ihminen on vahingossa sitä vahvistanut

Ihminen on saattanut vahvistaa vetämistä myös omalla käytöksellään. Pienten koirien vetämisestä ei ehkä aina välitetä, koska se ei haittaa ihmistä niin paljoa kuin isomman koiran kiskominen. Isomman koiran vetäessä hihnassa saattaa syntyä vakaviakin vaaratilanteita, koska koiraa ei saada pideltyä ja koiran ongelmakäytökseen puututaan siksi helpommin.
Koira on saattanut päästä ihanien asioiden hajujen tai koirakaverin luo kiskomalla. Eli koiran mielestä vetämisestä on tullutkin kannattavaa toimintaa.
Lisäksi ihmisen jännittyminen ohitustilanteissa voi aiheuttaa koirassa tunnereaktion ja hihnakäytös on tästä syystä saattanut pahentua. Koira tulkitsee ihmisen jännityksen ohitustilanteessa usein siten, että tilanteessa on syytä pelätä ja siksi rähisee. Erityisesti ohitusten ja myös hienon hihnakäytöksen kouluttamista voi opetella Kuono.fi verkkokurssilla ”Ohitustilanteet haltuun ja remmirähinä pois” kouluttaja Noora Tihtosen kanssa.

Koira vetää hihnassa usein myös koska luopuminen ja itsehillintä on sille hankalaa

Luopuminen ja itsehillintä ovat jokaisen koiran perustaitoja. Mielensä malttavaa koiraa on helpompi kouluttaa kulkemaan lenkeillä kiskomatta. Näitä perustaitoja kannattaa treenata ennen kuin edes aloitetaan hihnakävelyn kouluttaminen ja viimeistään silloin kun koira mahdollisesti jo vetää hihnassa. Luopumisharjoitukset nameilla, leluilla ja odottaminen aina kun siihen on mahdollisuus toimivat hyvän hihnakäytöksen pohjataitoina.

Arjessa on paljon erilaisia tilanteita, joissa koira voi harjoitella esimerkiksi malttia. Kun pyydetään koiraa aina odottamaan hetki ulos mennessä tai vaikkapa autosta poispääsyä, saadaan arkeen lukuisia toistoja ja koira oppii tehokkaasti. Ruokaa ei myöskään kannata antaa koiralle ilman, että se tekee jotakin sen eteen. Vähintään sen pitää odottaa hetken lupaa päästä syömään. Arjen erilaiset tilanteet kannattaa hyödyntää, sillä koira oppii koko ajan.

Jokaisella on oma tapansa lenkkeillä, mutta vetämällä koira ei saisi päästä eteenpäin

Jos tavoitteena on katsekontaktissa sivulla seuraaminen, se koulutetaan hieman eri tavalla kuin löysällä hihnalla ihmisen läheisyydessä kävely. Ihmisellä pitäisikin olla tavoite kirkkaana mielessään ja myös kykyä tavoitella sitä pitkäjänteisesti. Jos koiralta vaatii vain silloin tällöin haluamaansa hienoa hihnakävelyä ja joskus antaa sen vetää tai tehdä vähän sinnepäin, ei tuloksia synny. Päinvastoin, vetäminen saattaa lisääntyä, koska koiralle on epäselvää mitä sen pitää tehdä. Johdonmukaisuus on kouluttamisessa erittäin tärkeää.

Koira ei saisikaan koskaan päästä etenemään vetämällä. Jos koira vetää, on pysähdyttävä ja odotettava, että koira itse löysää hihnaa. Tähän saattaa joskus mennä hyvin pitkä aika eli kiirettä ei kannata pitää. On hyvin oleellista, että hihnaa löysää koira, ei omistaja. Jos koira ei näin tee, on hihna pidettävä omistajan taholta kireällä siihen asti, kun lopulta hihnan löystyminen ennemmin tai myöhemmin tapahtuu. Tismalleen samalla hetkellä on omistajan itsekin löysättävä hihnaa, jolloin koira saa välittömän positiivisen palautteen toiminnastaan. Ruokapalkkaakin voi käyttää, mutta palkkana koiralle toimii usein parhaiten hihnan löystyminen ja eteenpäin pääsy.

Ihmisen on oltava todella nopea reaktiossaan, jotta koira yhdistää palkan oikeaan toimintaan. Tavoitteena on se, että hihnan kiristymisestä tulee lopulta koiralle signaali itse löysätä hihnaa tai/ja hidastaa vauhtia. Kouluttaessa on huomioitava, että omistaja ei näissäkään tilanteissa koskaan itse kisko tai nyi hihnasta.

Koira vetää hihnassa kiihtymyksen vallassa

Hihnassa kiskova koira on aina enemmän tai vähemmän kiihtyneessä ja stressaantuneessa mielentilassa. Erityisesti ohitustilanteet saattavat lisätä kiihtymystä. Siksi on hyvä välillä rauhoittaa koiraa varsinkin epäonnistuneen ohitustilanteen jälkeen. Tämän voi tehdä yksinkertaisesti heittämällä maahan useamman namin koiralle etsittäväksi.

Tätä keinoa voi kokeilla myös ohitustilanteessa. Kun koira saadaan etsimään nameja saattaa ohitustilanne ratketa pelkästään sillä. Koira keskittyy omiin puuhiinsa ja toinen koirakko ehtii mennä ohi.

Lenkillä voi myös välillä pysähtyä katselemaan maailmaa. Kesällä voi istua penkillä ja odottaa, että koira rauhoittuu itsekin katselemaan muita kulkijoita. Tämän jälkeen matkaa taas jatketaan. Tunnetila voimistaa oppimista, eli kiihtymyksen vallassa kiskominen vahvistuu entisestään. Koiran tunnetilaan kannattaakin kiinnittää aina huomiota. Jos lenkin varrella on paljon kiihdyttäviä asioita kuten toisia kulkijoita tai koiria on syytä aina aloittaa harjoittelu rauhallisemmissa paikoissa.

Koira vetää hihnassa tutun koiran luo ja se pahentaa asiaa

Jos on tapana, että tuttuja koiria moikataan hihnassa, se tehdään rauhallisesti ja hallitusti. Toisen koiran luo mennään vain hihna löysällä. Tämä voi olla haastavaa, mutta silti täysin mahdollista opettaa. Jos tilanne on kovin hankala, on järkevämpi ratkaisu odottaa, että koirakaveri tulee luo, ja vasta sitten moikataan.

Tervehtiminen on suhteellisen lyhyt ja sitten matka jo jatkuukin. Hihnassa leikkiminen ei ole kovin suotavaa, sillä hihnat saattavat sotkeutua. Koirat eivät myöskään pääse käyttämään kunnolla elekieltään. Lisäksi tilanteessa yhdistyy ”riehuminen ja leikkiminen” hihnakäytökseen ja vastaantuleviin koiriin. Tämä saattaa hankaloittaa entisestään hihnakäytöksen opettelua.

”Luopumalla saa” periaate auttaa hihnakävelyn opettelemisessa

Nuuhkiminen on koiralle mieluisaa lajityypillistä toimintaa ja sitä se tekee joka lenkillä. Siihen pitääkin kannustaa, koska hajuaistin kautta koira kokee ja näkee maailman. Ulkoilun tarkoitus on paitsi liikunta myös se, että koira pääsee kunnolla aistimaan maailmaa nenänsä kautta.

Kävellessä voi nuuhkimista käyttää myös palkkana. Kun koira kävelee aluksi ihan pienen hetken vetämättä voi sille opettaa lupasanan esimerkiksi ”ole hyvä” päästämällä hihnan pitkäksi ja ohjaamalla koiran tien reunaan nuuhkimaan. Ihminen voi näyttää esimerkkiä, tutkia maata, mennä kyykkyyn ja katsella ruohonkorsia. Sitten jatketaan hitaasti, koiran tahdilla eteenpäin pitkässä hihnassa. Koira saa kulkea ristiin rastiin, toki samalla pitää varoa muita kulkijoita. Tämän jälkeen pyydetään koira sivulle ja edetään reippaammin pikku pätkä ja taas palkataan nuuhkimaan pääsyllä.

Näin toimien koira saa reipasta liikuntaa mutta myös sille elintärkeää haistelua. Oleellista on, että koira päästetään nuuhkimaan pitkällä hihnalla vain sillä hetkellä, kun se kävelee kiskomatta. Jos koira pääsee sitä kiinnostavalle hajulle kiskoen hihnassa, vetäminen vahvistuu voimakkaasti. Käytöksestä seuraa silloin koiran mielestä ihania asioita, joten koiran mielestä vetäminen hihnassa kannattaa.

Omaehtoinen kontakti sopii opeteltavaksi kaiken ikäisille koirille

Kontaktin opettaminen on hyvin yksinkertaista, koiraa palkataan aina kun se huomioi omistajan. Apuna voidaan käyttää naksutinkoulutusta, joka nopeuttaa oppimista. Siihen ja muihin kouluttamisen periaatteisiin voi tutustua artikkelissa Koiran koulutus: kattava tietopaketti.

Omaehtoinen kontakti tarkoittaa tilannetta, jossa koiraa palkataan siitä, että se ilman kutsua huomioi omistajansa. Eli aina kun koira katsoo ihmistä, koiraa kehutaan ja palkataan. Tätä harjoitellaan ensin helpossa ympäristössä siirtyen pikkuhiljaa vaikeampiin.

Kun päästään harjoittelussa ulos asti ja koira katsoo sielläkin omistajaa silloin tällöin päästään hiljalleen tilanteeseen, jossa koira jää lähistölle katsomaan omistajaa pidemmäksi aikaa. Tällöin tietenkin palkataan tiheästi tästä ja kuin itsestään hihna pysyy löysällä liikkuessanne samaan aikaan eteenpäin.

Koiraa ohjataan sanoilla, ei hihnalla

Ihmisellä on joskus tapana kiireessä kiskaista hihnasta pysähtynyttä koiraa, tai ohjata hihnasta vetämällä koiraa kääntymään oikeaan suuntaan. Koiralle voi kuitenkin hyvin opettaa sanalliset vihjeet kaikkiin tilanteisiin. Hihnalla ei ole tarpeen ohjata koiraa, varsinkaan kiskaisemalla.

Koiralle voi kouluttaa vihjeen ”mennään”, kun halutaan että koira jättää mielenkiintoisen hajun ja kulkee eteenpäin sekä ”odota”, kun on pysähdyttävä. Näiden kouluttaminen on helppoa yksinkertaisesti toistamalla vihje aina kun lähdetään liikkeelle ja pysähdytään.

Koira vetää hihnassa, onko kuonopannasta apua

Kuonopanta, joka pujotetaan koiran kuonon ympärille on kouluttamisen apuväline, ei pysyvä ratkaisu. Kuonopanta toimii siten, että koiran vetäessä kuonoon kohdistuu voimakas paine. Kuonopannan käyttöä tulee opetella ja lisäksi opettaa myös koiralle mitä sen pitää tehdä, että epämiellyttävä tunne kuonon ympäriltä katoaa. Jos tätä ei opeteta voi kuonopanta vain pahentaa tilannetta ja tuottaa koiralle voimakasta kipua.

Erilaiset kipuun perustuvat ratkaisut ovat aina huonoja, sillä ne eivät kouluta oikeaa toimintatapaa ja lisäksi kipu lisää koiran stressiä, joka puolestaan lisää kiihtymystä. Vedonestovaljaat ovat myös vain kouluttamisen apuväline, eikä niitäkään kuulu käyttää tuottamaan koiralle kipua. Vain oikean käyttäytymisen kouluttaminen koiralle on pysyvä ja tehokas ratkaisu.

”Jojoilun” ennaltaehkäisy

On mahdollista, että koiran käytöksestä tulee jossain vaiheessa ”jojoilua”. Tämä tarkoittaa sitä, että koira vetää ja hihna kiristyy, koira ottaa ihmiseen kontaktin, saa palkan ja juoksee sitten uudelleen kiskomaan. Ratkaisu on tällöin tiheään palkkaaminen omistajan lähelle. Eli palkataan koiraa siitä, että se pysyy lähellä. Harjoittelussa voidaan tällöin palata takaisin myös helpompiin ympäristöihin.

Palkan laatuun on tässä vaiheessa syytä kiinnittää erityistä huomiota. Jos omistajan hallussa on jotakin parempaa kuin ympäristössä, koira pysyttelee lähellä pidempään ja näin päästään helpommin palkkaamaan oikeasta käytöksestä.

Jatkuvassa kontaktissa omistajaan ei tarvitse olla

Kun harjoittelu on edennyt pidemmälle saattaa koira tarjota jatkuvaa kontaktia omistajaan ja pysytellä koko ajan omistajan vieressä. Tässä vaiheessa voidaan yksinkertaisesti vähentää palkkaamista. Koira hoksaa kyllä nopeasti, että nuuhkiminen on ihanaa ja jättää kontaktin vähemmälle. Lenkkeilystä tulee molemmille mukavaa. Kontaktiin voi sitten pyytää esimerkiksi ohitustilanteissa ja taas sen jälkeen päästää koiran hajujen ihmeelliseen maailmaan. Jäljelle jää koira, joka tarvittaessa ottaa ja pitää kontaktin omistajaan.

Teksti: Piia Collan, Koirapalvelu Collan

Koira räyhää remmissä – Näin saat ohitustilanteet onnistumaan

Rauhallinen lenkki saa käänteen, kun näköpiiriin osuu kohti tuleva koirakko: pulssi nousee, sormet puristuvat nyrkkiin ja hihna kiristyy lyhyeksi kuin huomaamatta eikä aikaakaan, kun myös koira hihnan toisessa päässä jäykistyy. Räjähdysherkkä tilanne on valmis. Miksi koira räyhää remmissä ja mitä ongelmalle voi tehdä?

Eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo, että remmiräyhäämisen taustalla voi olla monia syitä. Koira on voinut kokea trauman, esimerkiksi joutunut irtokoiran hyökkäämäksi tai muuten säikähtänyt, ja kokemuksesta on jäänyt pelko muita koiria kohtaan.

Useimmiten taustalla ei kuitenkaan ole yksittäistä tapahtumaa, vaan ongelma on muodostunut vähitellen ajan saatossa. Tarkoittamattaan omistaja luo ohitustilanteeseen jännitteen, joka lopulta saattaa purkautua koiran räyhäämisenä.

– Kun omistaja kiristää hihnaa, koira tuntee epämukavuutta ja paineen tunnetta, jonka se oppii yhdistämään vastaantulevaan koiraan. Kun ohitustilanteet toistuvat stressaavina, voi koira alkaa räyhätä, Tihtonen sanoo.

– Hihnaa pidettäessä kireällä ja lyhyellä, koira ei myöskään pääse käyttämään sille luontaista elekieltä, jolla se viestii toiselle koiralle, ettei ole kohtaamassa tätä hyökkäävästi. Tällaisia rauhoittavia eleitä ovat esimerkiksi maan nuuhkuttaminen, pään kääntäminen ja kaartaminen sivummalle.

Jopa erittäin sosiaalisesta pennusta voi kasvaa toisille koirille rähisijä. Jos ylisosiaalinen koira pääsee pennusta asti aina tervehtimään ja leikkimään vastaantulevien koirien kanssa, mutta omistaja alkaa myöhemmin rajoittaa tervehtimisiä yhtäkkisesti, voi se laukaista koirassa turhautumista, joka purkautuu aggressiivisuutena. Tihtosen mukaan tämä on yllättävän tyypillinen syy remmiräyhäämiselle.

– Pennusta asti olisi parempi, että tervehditään vain tiettyjä turvallisia ja tuttuja koiria, eikä luokse pääseminen ole automaattista vaan tapahtuu vain luvan kanssa. Kun ohittamisesta tehdään yleisempää ja palkitsevampaa kuin tervehtimään pääsemisestä, ohitukset sujuvat jatkossakin helpommin.

Pennulle kannattaa opettaa, että tervehtimään pääsee vain luvan kanssa. Näin ohittaminen onnistuu helpommin myös jatkossa.

Opettele lukemaan koiraasi

Koirat viestivät keskenään paljon hienovaraisilla eleille ja tavoilla, jotka usein jäävät ihmisiltä huomaamatta. Harvoin koira räyhää varoittamatta, sillä se on äärimmäinen ja vasta viimeinen koiran tapa viestiä, että tilanne on epämiellyttävä.

Omistajan kannattaa opetella tarkkailemaan eleitä, jotka kielivät koiran jännittyneisyydestä. Jos koira tuijottaa toista koiraa tiiviisti ja jo pitkältä välimatkalta, kokee se lähestyjän uhkaavana ja huolestuttavana. Myös jäykät, pystyyn nostetut korvat ja häntä, huulten nuoleminen sekä huolestunut pälyily kertovat stressistä.

– Ohitustilanteet ovat haastavia, koska toinen koira on monelle koiralle äärimmäisen kiinnostava. Tavoitteena on tehdä omistajasta toista koiraa kannattavampi, joten lenkille otetaan mukaan parhaimmat palkinnot, herkullisimmat herkut tai mieluisimmat lelut, Tihtonen painottaa.

Tärkeää on ajoittaa palkitseminen oikein. Koira palkitaan välittömästi, kun se havaitsee lähestyvän koirakon. Omistaja ei voi ennakoida, sillä koiran täytyy olla havainnut toinen koira, jotta se tietää, mihin yhdistää palkinnon. Näin koira myös huomaa vastaantulijan ajoissa eikä säikähdä yhtäkkiä lähellä olevaa koiraa ja ylireagoi sen takia. Koiraa palkitaan ja kehutaan runsaasti niin kauan kuin ohitustilanne jatkuu.

Ota tarpeeksi tilaa ohitukselle

Ihmisillä on tapana kulkea suoraan, jalkakäytävän leveyden verran ohi, toisiaan edes huomaamatta, mutta tämä ei ole luonnollista koirille. Suoraan kohti tuleminen kielii mahdollisesta konfliktista, joten koirat mieluummin kohtaavat toisensa sivulle kaartaen.

– Omistajan tulee huolehtia riittävästä välimatkasta. Ei ole mikään pakko ohittaa aivan vierestä, vaan tarvittaessa voi kaartaa vähän pientareen, ojan, pellon tai metsän puolelta, Tihtonen sanoo.

Kaupungissa ulkoilureittiä voi miettiä ennakolta, valita puistoja ja muita tilavampia ulkoilupaikkoja sekä mahdollisuuksien mukaan välttää ruuhka-aikoja, jotta kohtaamisia olisi mahdollisimman hallitusti. Kaupungissa tilanteet ovat usein yllättäviä, joten ohituksia on hyvä harjoitella rauhallisemmassa paikassa tuttujen koirien kanssa tai ohituskursseilla, jotta koira saa onnistumisen kokemuksia.

– Lenkin ensimmäiseen ohitukseen kannattaa panostaa, sillä monesti sen onnistuminen määrittää, kuinka hyvin koko lenkki sujuu. Jos toinen koira pääsee yllättämään jo ensimmäisen nurkan takaa, voi olla parempi hoitaa pissatus nopeasti, kääntyä kotiin ja kokeilla hetken rauhoittumisen jälkeen uudelleen.

Joskus tilanne ajautuu siihen, että koiralta tuntuu katoavan korvat ja silmät, se ei reagoi enää käskyihin eivätkä namitkaan maistu. Tihtonen muistuttaa, ettei koiralle karjuminen ja äänen korottaminen auta, vaan kiihdyttää koiraa lähinnä haukkumaan kilpaa. Kun koira menee taistele tai pakene -tilaan, tilanteesta on paras poistua nopeasti mutta rauhallisesti.

Vastaantulija vähän kiinnostaa ja huolettaa. Kun omistaja oppii tunnistamaan koiransa eleitä, voi koiraa auttaa selviämään jännittävissä ohitustilanteissa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Viimeinen asia, mitä räyhäämistilanteessa kukaan haluaa on, että koiran panta antaa periksi tai hihna luiskahtaa taluttajan kädestä. Epämukava ja kipua tuottava panta voi myös pahentaa koiran remmiräyhäämistä, kun koira oppii yhdistämään kiristyvästä hihnasta ja pannasta aiheutuvan kivun toiseen koiraan.

– Talutusvälineiden tulee olla sellaiset, etteivät ne estä koiraa näyttämästä luontaista elekieltään. Hihnassa tulisi olla tarpeeksi pituutta, jottei koira ole valmiiksi turhautunut ja pystyy tekemään luontaisia väistämisliikkeitä, kun toinen koira lähestyy, kertoo tarvikespesialisti Maria Kallio kotimaisia Jalo-tuotteita valmistavalta Transmerilta.

Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, sillä siitä saa hyvän otteen eikä hihna aiheuta niin helposti hiertymiä ja vammoja nykäisyn sattuessa. Joissain hihnoissa on myös liu’un esto käsiosissa helpottamassa otteen pitämistä. Kallio suosittelee myös valitsemaan taluttimen, joka mahdollistaa käden ja puolen vaihtamisen vaivattomasti tarpeen mukaan.

– Välineet eivät saa koskaan aiheuttaa kipua koiralle. Pannaksi kannattaa valita tukeva ja tarpeeksi leveä panta, joka ei painu koiran niskanikamien väliin. Pannasta voi tarkistaa myös, että sen kiinnityslenkit ovat kestävät, Kallio sanoo.

Sujuvat ohitustilanteet ovat loppujen lopuksi yhteispeliä kaikkien ulkoilijoiden välillä. Jos näet keltaisen nauhan vastaantulevan koiran hihnassa tai pannassa, tarkoittaa se, että koira tarvitsee syystä tai toisesta tilaa. Keltainen nauha -kampanjan tarkoituksena on kertoa tilaa tarvitsevista koirista: koira voi olla remmiräyhääjä, mutta myös esimerkiksi arka tai sairas, sillä on juoksut tai sitä koulutetaan. Vaikkei koiralla olisikaan keltaista nauhaa, on aina paras varmistaa omistajalta, saako koiraa lähestyä ja tulla tervehtimään.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia lemmikin tarvikkeita valmistavan Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen

Koira vetää hihnassa? – Opeta koirallesi mukavan ja turvallisen lenkin taito

Hihnan toisessa päässä kiskova koira saa kärsivällisimmänkin taluttajan turhautumaan, mutta vetämisellä on tätäkin ikävämpi vaikutus. Jatkuva paine ja nykäisyt kaulalle aiheuttavat koiralle kipua, fyysisiä vammoja ja stressiä. Hallitsemattomasti sinkoileva koira luo pahimmillaan vaaratilanteita niin itselleen kuin muille – ja vaikkei mitään sattuisikaan, nostattaa tilanne punan häpeilevän taluttajan poskille. Kysyimme asiantuntijoilta, mitä tehdä.

Koiran vetämiselle hihnassa voi olla monia selityksiä. Ehkä koira haluaa päästä nuuskimaan vastustamatonta tuoksua tienposkessa, tai se kiirehtii tervehtimään vastaantulevaa koiraystävää. Harmillisen usein syy jatkuvaan vetämiseen on, että koira tuntee kireän hihnan aiheuttamaa kipua.

– Koiralle luontainen reaktio on yrittää paeta poispäin kivusta ja epämukavuudesta, jolloin se kiskoo vain kahta kauheammin, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen selittää.

– Koira ei itse osaa päätellä, että hidastamalla ja kääntymällä paine loppuu. Siksi sille täytyy opettaa, mitä tehdä.

Pantaan tai valjaisiin totuttelu kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Suurin osa pennuista totutetaankin pantaan jo kasvattajan luona ennen kotiutumista.

Koiran iästä huolimatta aina, kun käyttöön otetaan uusi panta tai muu väline, totuttelu tulisi aloittaa rauhallisesti ja koiraa palkiten. Koiralle opetetaan, että pannan tai valjaiden pukeminen tarkoittaa yhteistä mukavaa tekemistä, kuten rapsutuksia, leikkiä ja herkkuja.

– Ennen kuin lähdetään ulos, harjoitellaan kotona sisällä, jossa on vähemmän häiriötekijöitä. Ulkona hajut, äänet, eläimet, toiset koirat ja ihmiset vaikeuttavat keskittymistä ja tekevät harjoittelusta haastavampaa.

Tihtonen suosittelee opettamaan koiralle, kuinka paine kireästä hihnasta puretaan eli hihna saadaan löystymään. Tämä tapahtuu niin, että omistaja vetää hihnaa kevyesti kireälle, jolloin koira tuntee pienen paineen ja reagoi siihen, esimerkiksi kääntymällä omistajaan päin ja tulemalla luokse. Kun koira reagoi ja hihna löystyy, sitä kehutaan ja palkitaan runsaasti. Tätä toistamalla koira oppii, että hihnan kiristyessä kannattaa kääntyä eikä jatkaa vetämistä poispäin.

– Kun koira osaa sujuvasti purkaa paineentunteen, voidaan lähteä liikkeelle. Ensin hihnassa kuljetaan sisällä vaikka ympäri olohuonetta, sitten omalla pihalla, kotitiellä ja vähitellen kävelyä harjoitellaan lisäämällä lenkin pituutta, Tihtonen kuvailee.

– Koulutus tehdään asteittain ja tarpeeksi lyhyissä pätkissä kerrallaan, jotta koira jaksaa keskittyä.

Koiraa kehutaan ja palkitaan runsaasti lähellä pysymisestä myös muulloinkin kuin hihnan kiristyessä – muuten koirasta saadaan jojo, joka poukkoilee kireän hihnan ja omistajan väliä namien toivossa.

Varaa taskut täyteen nameja ja palkitse koiraa runsaasti, kun se kulkee vierellä toivomallasi tavalla.

Oikeanlaisista välineistä tukea harjoitteluun

Monia pantoja ja taluttimia markkinoidaan vetoa estävinä, mutta todellisuus on, ettei mikään väline itsessään ratkaise ongelmaa. Oikein valittu panta tai valjaat sekä talutin voivat kuitenkin auttaa kouluttamisessa ja vähentävät koiran tuntemaa epämukavuutta ja kipua.

– Hyvä panta ei satuta tai ahdista koiraa. Pannan tulisi olla leveä, sillä liian ohut panta painuu koiran niskanikamien väliin ja aiheuttaa kipua ja pitkällä aikavälillä vahinkoa, kertoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-tarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Esimerkiksi nailonista tai polyesteristä valmistetut pannat ovat kestäviä ja keveytensä ansiosta mukavia koiralle. Lisämukavuutta tuo, jos panta on pehmustettu sisäpuolelta. Hyvin istuvat valjaat voi myös olla vetävälle koiralle sopiva vaihtoehto, sillä ne vähentävät kaulaan kohdistuvaa painetta.

Hihnalenkkeilyyn ei suositella kiristäviä ja puolikiristäviä pantoja. Ulkoilun sijaan ne on tarkoitettu koulutustilanteisiin sekä harrastuksiin ja työtehtäviin, joissa koira täytyy olla nopeasti päästettävissä irti ja kytkettävissä uudelleen. Erityisesti pennulle tulee aina valita kiinteä panta, joka on turvallinen sen vasta kehittyvälle niskalle.

– Myös taluttimeksi kannattaa valita kevyestä, kestävästä materiaalista valmistettu hihna. Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, ja pehmusteet käsiosissa suojaavat taluttajaa mahdollisilta nykäisyn aiheuttamilta hiertymiltä ja palovammoilta, Kallio sanoo.

Kiskovalle koiralle voi sopia joustotalutin, jonka sisällä on kuminauha, joka lieventää kaulaan kohdistuvia nykäisyjä. Flexiä Kallio suosittelee käytettäväksi vain valjaiden kanssa ja ainoastaan, kun hihnassa kulkeminen on hallinnassa, sillä pitkälle yltävä, ohut naru voi sotkeutuessaan aiheuttaa vaarallisia tilanteita ja vammoja.

– Pelkkä välineen vaihtaminen ei ratkaise vetämisongelmaa, mutta jokaiselle omistajalle ja koiralle voi löytyä juuri itselle toimivat varusteet, jotka tekevät lenkkeilystä molemmille mukavaa.

Varmista, että panta on koiralle huomaamaton ja mukava. Panta on sopivan kokoinen, kun sen ja kaulan väliin mahtuu sujauttamaan pari sormea.

Huomioi koiran luonne ja tarpeet tavoitteita asettaessasi

Monelle hyvästä hihnakäytöksestä mieleen pulpahtaa kuva kauniisti vierellä sipsuttavasta ja suoraan omistajan silmiin katsovasta koirasta. Näin kauniille kulkemiselle on paikkansa, mutta Tihtonen muistuttaa, että jokainen koiranomistaja voi määritellä, mitä hyvä hihnakäyttäytyminen itselle tarkoittaa.

– Omistaja määrittelee muun muassa, kuinka lähellä koiran haluaa pysyvän ja opettaako esimerkiksi katsekontaktin tai muita lisävaatimuksia. Tähän vaikuttavat niin omistajan toiveet ja tavoitteet kuin koiran ominaisuudet, kuten rotu, koko ja käyttötarkoitus.

Jatkuva, tiukasti kontaktissa pysyminen on koiralle raskasta, joten sitä tulisi tauottaa tarpeeksi, jotta koiraa saa myös vapaampaa kulkemista lenkin mittaan. Koiran lajityypillistä käytöstä ja tarpeita ei sovi myöskään unohtaa.

– Monet hankkivat koiran ulkoilukaveriksi. Täytyy muistaa, että kun ihminen tykkäisi kulkea tasaista vauhtia eteenpäin, vahvasti hajumaailmassa elävä koira puolestaan luontaisesti haluaa välillä pysähdellä nuuhkuttamaan.

Hihnan ja pinnan kiristymistä on mahdoton välttää täysin, mutta koiralle kiukkuuntuminen ja hihnan riuhtominen ei tilannetta auta. Koiralta ei voi odottaa aina täydellistä kulkemista, eikä se osaa lukea omistajansa ajatuksia.

– Jos ihminen ei ole valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään, ei voi olettaa että koirakaan muuttaisi. On myös osattava antaa virheet anteeksi niin koiralle kuin itselleen, Tihtonen summaa.

Hän kertoo, että 90 prosenttia hänelle tulevista avunpyynnöistä liittyy juuri hihnassa kulkemisen haasteisiin. Moni koiranomistaja siis painii saman ongelman äärellä, eikä sitä tarvitse hävetä. Jo vetämään oppineen koiran uudelleen kouluttaminen on haastavaa, mutta kärsivällisyydellä ja oikeilla keinoilla aivan mahdollista.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia lemmikin tarvikkeita valmistavan Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen
Kuvat: Jalo