hihna Archives - Kuono.fi

Moni koira viettää suuren osan ajastaan panta kaulassa, joten on tärkeää, että se on koiralle sopiva, tuntuu mukavalta päällä eikä hierrä tai kurista. Koiran ulkoilutarvikkeet kannattaa valita harkiten, sillä ne ovat päivittäin kovassa käytössä ja niiden tulisi myös kestää vaihtelevia sääolosuhteita. Kysyimme asiantuntijalta vinkit pannan ja hihnan valintaan.

Kaikki tietävät, että lenkistä katoaa liikkumisen riemu, jos juoksuhousut puristavat tai kenkä hiertää rakkoa kantapäähän. Kuvitellaanpa, että tuo epämukava tunne olisi kaulalla kiristävä, kipeästi nykivä kaulapanta. Huonosti istuvat pannat ja valjaat voivat pahentaa koiran käytösongelmia, kuten vetämistä tai remmiräyhäämistä, ja pahimmillaan ne aiheuttavat kipua ja vammoja. Myös koiran vermeiden on oltava kunnossa, jotta ulkoilu sujuu mukavasti ja turvallisesti.

Hyvä panta ei paina eikä purista

Pantaa valitessa tärkeintä on varmistaa, että se on koiralle sopivan kokoinen. Sen tulisi olla napakka, mutta se ei saa kuristaa eikä sitä saa kiristää liian tiukalle. Pantaa pukiessa kannattaakin kokeilla, että pannan ja koiran kaulan väliin mahtuu pari sormea.

– Panta ei missään nimessä saa myöskään olla liian ohut. Sen tulee yltää ainakin kahden kaulanikaman päälle, jottei se painu niiden väliin ja aiheuta vammoja, muistuttaa tarvikespesialisti Maria Kallio Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Varsinkin pentujen ja pienten koirien kohdalla kannattaa huomioida, ettei pannoissa ole ylimääräistä painoa, esimerkiksi liian painavia metallisia lenkkejä, lukkoja tai ketjua. Kannattaa suosia kevyitä, mutta kestäviä materiaaleja, kuten nailonia tai nahkaa.

– On olemassa vaikka, kuinka kauniita ja ihania pantoja, joissa on koristeluja ja kirjailuja, mutta kannattaa miettiä myös, onko panta helppo pitää puhtaana. Jotkin materiaalit myös imevät helposti koiran hajun itseensä, Kallio sanoo.

Hän suosittelee erityisesti nailonista valmistettuja pantoja, koska ne on helposti puhdistettavia ja kestävät hyvin säässä kuin säässä. Jos koira on lyhytkarvainen, karvaton tai sillä on herkkä iho, voi valita myös pannan, jossa on pehmusteet sisäpuolella. Hienommat ja herkemmistä materiaaleista valmistetut pannat voi halutessa säästää juhlatilaisuuksia varten, mutta arkikäytössä on hyvä miettiä käytön helppoutta.

– Pantaan kannattaa kiinnittää myös omistajan yhteystiedot sen varalle, jos koira karkaa. Pannan ei tarvitse olla koko ajan koiran kaulassa, mutta jos ollaan esimerkiksi mökillä tai muualla vierailemassa ja on riskiä että koira karkaa, nopeuttavat pannassa olevat tiedot koiran saamista takaisin, vaikka koira olisikin sirutettu.

Nailonista valmistetut pannat ja hihnat ovat kevyitä, mutta kestävät kovassakin käytössä.

Valinnanvaikeus: panta vai valjaat?

Moni koiranomistaja arpoo pannan ja valjaiden välillä. Useimmiten hyvin istuvat valjaat ovat turvallisin vaihtoehto ulkoiluun. Esimerkiksi jos koiralla on taipumusta vetää hihnassa, pehmentää valjaat nykimisestä aiheutuvaa painetta jakamalla sen koiran rintakehälle kaulan sijaan.

Valjaita on erilaisia eri käyttötarkoituksiin. Yleisimmin käytetyt y- ja t-valjaat sopivat monille tavalliseen ulkoiluun. Myös valjaissa on tärkeää, että ne istuvat hyvin koiralle. Monissa valjaissa onkin säätövaraa, jolloin ne saa säädettyä juuri omalle koiralle sopiviksi.

– Valjaat eivät saa nousta kuristamaan kaulalle, eivät saa hiertää kainaloista tai estää koiran liikkeitä. Kiinnityslenkin tulisi olla sopivassa kohdassa lapojen päällä, ei liian korkealla tai takana selässä, koska se voi haitata koiran hallittavuutta. Valjaiden kannattaa aina olla myös pehmustetut.

Monilla on käytössä molemmat, sekä panta että valjaat. Pantaa voi käyttää nopeissa ulkona käväisyissä tai kun koiran kanssa kuljetaan vain lyhyt matka, esimerkiksi koirapuistoon, jossa se päästetään irti. Pidempään reippailuun, kuten metsälenkille, valjaat on varmempi valinta.

– Panta sopii hyvin rauhallisiin peruskävelyihin ja nopeisiin pissityksiin silloin, kun koira käyttäytyy hyvin hihnassa eikä vedä. Pannan hyötynä on sen nopeus, sillä se on helppo kiinnittää ja pukea, Kallio sanoo.

– Valjaat puolestaan on parempi vaihtoehto vauhdikkaampaan ja pitkäkestoisempaan ulkoiluun.

Jalon Luminous-sarjan pantojen ja hihnojen kirkkaat huomiovärit ja pimeässä hohtavat heijastimet näkyvät kauas.

Turvallinen talutin ei satuta koiraa eikä ihmistä

Ihan mikä tahansa naru ei toimi koiran taluttamiseen. Myös taluttimen kohdalla kannattaa miettiä turvallisuutta ja käyttömukavuutta. Hihnan tulee olla vetolujuudeltaan tarpeeksi vahva, jotta se kestää koiran vetäisyjä, jotka voivat olla yllättävänkin voimakkaita. Pieni jousto hihnassa voi myös olla hyväksi, sillä se pehmentää nykäisyjä.

Hihnan koko on suhteutettava koiran kokoon: liian painava hihna aiheuttaa jatkuvaa painetta pantaan ja koiran kaulalle. Lisäksi taluttimen on oltava tarpeeksi pitkä.

– Liian lyhyt hihna on helposti koko ajan vähän kireällä, mikä aiheuttaa vääränlaista viestintää koiran ja taluttajan välille. Koira ei myöskään pääse liikkumaan luonnollisesti tai pääse ottamaan tarpeeksi etäisyyttä tarpeiden tekoa varten, Kallio kertoo.

– Suositus hihnan pituudelle on vähintään 1,5 metriä, mutta mielestäni hihna voi hyvinkin olla 1,8-2 metriä pitkä. Hihnan on kuitenkin oltava helposti hallittavissa ja siitä on tarvittaessa saatava ote lähempää koiraa.

Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, sillä siitä saa paremmin otteen. Joissakin hihnoissa on myös pehmusteet käsiosissa suojaamassa taluttajaa hiertymiltä sekä ylimääräinen kädensija lähempänä koiraa hallinnan parantamiseksi.

Fleksistä ollaan monta mieltä puolesta ja vastaan, mutta oikein käytettynä rauhallisen ja hyvin hihnassa käyttäytyvän koiran kanssa se voi olla hyvä. Tilanteen on kuitenkin oltava koko ajan hallinnassa, sillä fleksin ohut hihna voi kiertyessä ja nykäistessä aiheuttaa pahojakin hiertymiä ja vammoja.

– Fleksin kanssa on käytettävä aina valjaita, sillä fleksi on jatkuvasti hiukan kireällä ja sen kanssa tulee helposti teräviä nykäisyjä. Taluttajan täytyy olla koko ajan tarkkana, ja fleksi vaatii myös koiralta enemmän, kun etäisyys omistajaan vaihtelee.

Ulkoillessa kannattaa myös muistaa laittaa heijastimet heilumaan niin itselle kuin karvakuonollekin. Useissa pannoissa ja valjaissa on heijastavaa pintaa valmiina tai niihin on helppo lisätä heijastimia ja valoja kiinni. Myös taluttimeksi kannattaa valita hihna, joka näkyy hyvin koiran ja taluttajan välillä.

Juttu on toteuttu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen
Kuvat: Jalo

Asia

Koiratarvikkeet – Täydellinen osto-opas 2021

1.2.2021by Niina Kinnunen

Odotatko uutta koiraperheenjäsentä tai tarvitseeko koirasi vanhat tarvikkeet päivitystä? Kokosimme listan olennaisimmista tarvikkeista, joita koirasi tarvitsee alkaneena vuonna. Tarkista ainakin, löytyykö kotoasi nämä.

Sopiva panta tai valjaat

Aika ajoin kannattaa tarkistaa, että ulkoiluvälineet ovat hyvässä kunnossa: hihnaosat eivät rispaannu ja lukot sekä kiinnitykset ovat edelleen kestävät ja toimivat. Myös varusteiden koko ja istuvuus on hyvä varmistaa.

Pannoissa tulisi aina välttää koiralle aiheutuvaa kuristavaa tunnetta, sillä epämukavuus pahentaa ongelmia, kuten vetämistä tai remmiräyhäämistä. Pannan on oltava tarpeeksi leveä eli peitettävä ainakin kaksi niskanimakaa, jottei se pureudu niiden väliin ja aiheuta kipua ja vammoja.

Valjaita valitessa kannattaa huomioida, millaiseen käyttöön ne tulevat. Esimerkiksi T-valjaat sopivat tavalliseen kävelyyn ja Y-valjaat vauhdikkaampaankin menoon. Valjaat saavat olla napakat mutta eivät liian tiukat eikä puristaa koiran kaulaa, hiertää kainaloita tai estää liikeratoja.

Pannan ja valjaiden materiaalivalinnassa kannattaa myös olla tarkkana. Esimerkiksi nailonista valmistetut pannat ja valjaat kestävät hyvin eri sääolosuhteissa. Kannattaa suosia pehmustettuja pantoja ja valjaita, jotka ovat mukavat koiran päällä, joiden kokoa on helppo säätää ja joissa on näkyvä huomioväri sekä heijastimia.

Turvallinen talutin

Taluttimeksi kannattaa valita kevyestä, kestävästä materiaalista valmistettu hihna. Leveä hihna on ohutta turvallisempi, ja pehmusteet käsiosissa suojaavat myös taluttajaa vammoilta. Nopeasti hihnaa riuhtaisevalla koiralla on yllättävän suuri voima, joten on varmistettava, että taluttimen vetolujuus on tarpeeksi korkea eikä hihna katkea. Esimerkiksi noin 40 kilogrammaa painavan koiran taluttimen vetolujuuden tulisi olla yli 260 kilogrammaa.

Pieni jousto taluttimessa on hyvä, sillä se tasoittaa äkkinäisiä liikkeitä ja niistä aiheutuvaa painetta koiralle. Flexiä suositellaan käytettäväksi vain valjaiden kanssa ja ainoastaan, kun hihnakulkeminen on hallinnassa, sillä pitkälle yltävä, ohut naru voi sotkeutuessaan aiheuttaa vaarallisia tilanteita ja vammoja.

Mukavan ja turvallisen lenkkeilyn taidon voi opettaa koiralle. Lue eläintenkouluttajan vinkit aiheesta.

Pirteän värinen panta ja talutin on tyylikäs valinta, mutta myös lisää turvallisuutta, kun koira näkyy jo kaukaa. Jalon Luminous-sarjan pannoissa ja hihnoissa on paljon heijastavaa pintaa.

Säähän sopivat ulkoiluvaatteet

Moni koira pyörii iloisena ulko-oven tuntumassa, kun huomaa omistajan valmistautuvan lenkille lähtöön. Jos ulkona vastassa onkin pakkanen, tuisku tai ropiseva sade, voi into vaihtua nopeasti hytinään, jalkojen väliin valahtavaan häntään ja surkeaan ilmeeseen. Erityisesti pienikokoiset, pohjavillattomat ja karvattomat koirat palelevat helposti. Silloin koiralle on hyvä hankkia säänkestävät ulkoiluvaatteet.

Koiran ulkoilutakki kannattaa valita kankaasta, joka hylkii vettä ja suojaa viimalta. Jos takissa on pehmeä vuorikangas, lämmittää se myös pakkasilla ja tuntuu mukavalta koiran päällä. On tärkeää, että takki istuu hyvin, jotta se ei häiritse koiran liikkumista. Lisäturvaa ulkoiluun saa valitsemalla takin, jossa on huomioväri tai ainakin heijastimet parantamassa näkyvyyttä hämärässä.

Tarvittaessa koiralle voi hankkia myös tossut, jotka suojaavat tassuja kovilta pakkasilta ja kastumiselta. Varsinkin, jos koiran tassujen iho ärtyy ja kipeytyy helposti kastumisen jälkeen, on tossuihin totuttelu vaivan arvoista.

Juoksuvaijeri huolettomaan ulkoiluun

Moni koira rakastaa ulkona olemista ja oman pihan tapahtumien tarkkailua. Jos ei ole mahdollisuutta rakentaa aitausta, voi juoksuvaijeri olla turvallinen vaihtoehto koiran itsenäiseen ulkoiluun. Koiraa ei saa jättää yksin pitkiksi ajoiksi ja ulkoilualueeseen tulisi olla näköyhteys. Vaijeri tekee ulkoilusta vapaampaa, kun koiran ei tarvitse olla koko ajan kytkettynä ihmiseen.

Turvallinen vaijeri on valmistettu kestävästä materiaalista, kestää säävaihteluja eikä takerru esimerkiksi koiran turkkiin. Kirkas huomioväri lisää turvallisuutta, kun vaijeri on helppo nähdä. Juoksuvaijerin voi asentaa kahden kiinteän pisteen väliin tai maapiikillä maahan. Vaijeria käyttäessä täytyy huomioida, ettei koira pääse takertumaan mihinkään, että sillä on aina juomavettä saatavilla ja se pääsee halutessaan suojaan auringolta, sateelta tai kylmältä.

Kerromme lisää juoksuvaijerin turvallisesta käyttämisestä aiemmassa jutussamme.

Juoksuvaijerin voi ottaa myös matkaan esimerkiksi mökille. Kierteisellä maapiikillä varustettu Jalon vaijerisetti on helppo asentaa maahan.

Turvavälineet autoiluun

Koirat ovat yhä tiiviimmin mukana kaikessa, mitä heidän ihmisensä tekevätkään ja minne menevätkään. Siksi monet koirat myös viettävät paljon aikaa autossa, ja on tärkeä huolehtia myös lemmikkien turvallisuudesta kytkemällä ne kiinni matkustamisen ajaksi. Autossa irti oleva koira voi häiritä ajamista ja äkkijarrutuksen tai törmäyksen sattuessa se voi paiskautua suurella voimalla ja aiheuttaa vakavia vammoja itselleen ja muille matkustajille.

Saatavilla on erilaisia turvallisuustuotteita, kuten koiran autoistuimia, autoiluun varta vasten tarkoitettuja valjaita sekä kiinnikkeitä, joilla koiran saa kytkettyä turvavyöhön. Vapaata liikkumista voi estää myös esimerkiksi kuljetushäkillä tai erilaisilla esteillä, kuten turvaverkoilla ja istuinten väliin tulevalla väliseinällä. Jos koiran kanssa autoillaan paljon, kannattaa takapenkki ja takakontti suojata peitteillä lian ja kulumisen varalta.

Ruoka- ja vesikuppi

Koiran kuppeja valitessa kannattaa huomioida materiaalin kestävyys, koko ja helppo käytettävyys. Esimerkiksi teräksiset ja keraamiset kupit ovat kestäviä ja helppo pitää puhtaana.

Kuppien koko kannattaa suhteuttaa koiran kokoon ja varmistaa, että syöminen on helppoa, esimerkiksi pieni pentu voi tarvita matalan kupin, luppakorvainen koira saa syötyä helpoiten korkeareunaisesta kupista ja suurikokoista koiraa voi auttaa, jos kuppi on korotettu. Hotkijalle voi kokeilla ahmimisenestokuppia. Jotkin kupit ovat myös liukkaita, joten niiden alle kannattaa asettaa liukumista estävä alusta, jotta koira saa syödä rauhassa ilman kuppien kolinoita ja yli läiskymisiä.

Mukava peti

Jokaisella koiralla täytyy olla oma turvapaikka, johon se saa halutessaan vetäytyä rauhaan. Monelle koiralle se on oma, mukava peti. Sopivimman pedin löytää tarkkailemalla koiran köllötystyylejä. Leveästi loikoilevalle mieluinen makoilupaikka on yleensä patja tai alusta, jossa on hyvin tilaa. Kerälle käpertyvä koira puolestaan pitää usein pehmeästä pesästä tai reunallisesta pedistä.

Pörröisistä kankaista tehdyt pedit ovat pehmeitä ja mukavia, mutta eivät välttämättä kestä kovassa käytössä yhtä hyvin kuin tiiviistä kankaasta valmistetut. Moni koira vierastaa kahisevia ja liukkaita petejä. Tällaista petiä voi tuunata mukavammaksi laittamalla sinne esimerkiksi peiton pehmusteeksi.

Lue myös tarkempi oppaamme koiranpedin valintaan.

Tässähän mahtuu köllöttelemään kaksinkin. Jalon pedit, pesät ja patjat on saatavilla kauniissa, sisustukseen sointuvissa sävyissä.

Turkinhoitotuotteet

Joko koirashampoopullon pohja pilkottaa? Kylpyhuoneeseen kannattaa varata tarpeeksi pesuainetta sen kerran varalle, kun oma mussukka päättää kieriskellä tunkiossa tai jossain yhtä kamalan tuoksuisessa paikassa.

Monet ihmisen nokkaan hyvältä tuoksuvat aineet ovat koiralle liian voimakkaita, joten koirashampoon tulisi olla mahdollisimman miedon tuoksuista tai tuoksutonta. Ihmisten pesutuotteet ovat usein pH-arvoltaan liian alhaisia ja ärsyttävät koiran ihoa, joten niitä ei tulisi käyttää. Koirashampoo kannattaa valita turkin laadun mukaan: karkeakarvaiselle koiralle riittää yleensä pelkkä shampoo, kun taas pitkäkarvainen, takkuuntuva turkki tarvitsee lisäksi hoitoainetta. Turkinhoitoon kannattaa varata myös ainakin hyvä harja, kampa tai karsta sekä imukykyinen pyyhe.

Lisää turkinhoitotuotteiden valitsemisesta löydät aiemmasta jutustamme.

Terävät kynsisakset

Koiran kynsien leikkaus on usein toistuva osa koiraperheen arkea, joten kynsisaksien tulisi olla hyvässä terässä. Jos sakset eivät leikkaa siististi ja vaivattomasti tai tunnu hyvältä kädessä, on aika vaihtaa uusiin. Kynsien leikkauksesta on tärkeä tehdä mahdollisimman mukava ja turvallinen toimenpide, jotta siitä ei muodostu mörköä koiralle tai kynsien leikkaajalle.

Hyvät kynsisakset leikkaavat helposti ilman suurta voimankäyttöä. Sakset tulee valita koiran koon mukaan: pienille koirille riittää pienet, mutta suurten koirien kynnet tarvitsevat järeämmät sakset. Käyttömukavuutta ja turvallisuutta lisää, jos saksien varret on päällystetty liukumattomalla materiaalilla ja jos saksissa on stoppari, joka estää leikkaamasta kynttä vahingossa liikaa.

Lue myös asiantuntijoiden vinkit sujuvaan koiran kynsien leikkaamiseen.

Hammasharja ja -tahna

Ihmisten suositellaan vaihtavan hammasharjansa kolmen kuukauden välein. Mutta milloin vaihdoit viimeksi hauvasi hammasharjan vai onko koko harjaus päässyt unohtumaan? Koiran hampaista kannattaa pitää huolta, ettei hammaskivi pääse aiheuttamaan ientulehdusta ja muita ongelmia. Samalla hoituu koiran pahanhajuinen hengitys.

Hammasharjan tulee olla sopivan kokoinen koiran suuhun, jotta harjaus sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Pitkä varsi voi auttaa ylettymään takahampaisiin, mutta myös sormeen kiinnitettävät sormiharjat voivat olla käteviä tarkkaan puhdistukseen.

Koiralle ei missään nimessä saa antaa ihmisten hammastahnaa, sillä ksylitoli on sille myrkyllistä. Koirille on omat tahnansa, joissa makuvaihtoehtoina on esimerkiksi minttu, maksa tai vaikka pihvi. Saatavilla on myös koiran suuta hoitavia jauheita ja suihkeita, eikä puruluiden ja -lelujen tärkeyttä suun hyvinvoinnissa sovi unohtaa.

Kuminen, herkuilla täytettävä Älypaino-lelu tarjoaa jumppaa mielelle, mutta pureskelu hoitaa samalla myös hampaita.

Mieluisia leluja

Ainahan koiran lelukoppaan vielä yksi lelu mahtuu… Lelua valitessa kannattaa huomioida koiran yksilölliset tavat leikkiä. Yksi noutaa mielellään pallon kerta toisensa jälkeen, kun taas toinen halua retuuttaa ja vetää lelua ihmisen kanssa. Parhaiten koiran leikkitavat oppii kokeilemalla erilaisia leluja ja seuraamalla, mitä koira valitsee itse.

Laadukas ja turvallinen lelu on valmistettu niin, ettei siinä ole teräviä osia tai siitä irtoa pieniä paloja. Pehmeistä leluista kannattaa tarkistaa ennen kaikkea saumat: jos ompeleet ovat löysät, ei lelu todennäköisesti kestä pitkään. Kumiset lelut kestävät yleensä paremmin hurjemmallakin leikkijällä.

Nappaa ideat, mitä hankkia koiran lelukoppaan seuraavaksi aiemmasta jutustamme.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen koirantarvikebrändi Jalon kanssa. Jalon valikoimasta löytyy jotakin jokaiseen koiramaiseen tarpeeseen: turvallisia ulkoiluvarusteita, aktivoivia leluja, löhöilyyn sopivia petejä sekä takut setviviä turkinhoitotuotteita.

Teksti: Niina Kinnunen

Asia

Koira räyhää remmissä – Näin saat ohitustilanteet onnistumaan

1.4.2020by Niina Kinnunen

Rauhallinen lenkki saa käänteen, kun näköpiiriin osuu kohti tuleva koirakko: pulssi nousee, sormet puristuvat nyrkkiin ja hihna kiristyy lyhyeksi kuin huomaamatta eikä aikaakaan, kun myös koira hihnan toisessa päässä jäykistyy. Räjähdysherkkä tilanne on valmis. Miksi koira räyhää remmissä ja mitä ongelmalle voi tehdä?

Eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo, että remmiräyhäämisen taustalla voi olla monia syitä. Koira on voinut kokea trauman, esimerkiksi joutunut irtokoiran hyökkäämäksi tai muuten säikähtänyt, ja kokemuksesta on jäänyt pelko muita koiria kohtaan.

Useimmiten taustalla ei kuitenkaan ole yksittäistä tapahtumaa, vaan ongelma on muodostunut vähitellen ajan saatossa. Tarkoittamattaan omistaja luo ohitustilanteeseen jännitteen, joka lopulta saattaa purkautua koiran räyhäämisenä.

– Kun omistaja kiristää hihnaa, koira tuntee epämukavuutta ja paineen tunnetta, jonka se oppii yhdistämään vastaantulevaan koiraan. Kun ohitustilanteet toistuvat stressaavina, voi koira alkaa räyhätä, Tihtonen sanoo.

– Hihnaa pidettäessä kireällä ja lyhyellä, koira ei myöskään pääse käyttämään sille luontaista elekieltä, jolla se viestii toiselle koiralle, ettei ole kohtaamassa tätä hyökkäävästi. Tällaisia rauhoittavia eleitä ovat esimerkiksi maan nuuhkuttaminen, pään kääntäminen ja kaartaminen sivummalle.

Jopa erittäin sosiaalisesta pennusta voi kasvaa toisille koirille rähisijä. Jos ylisosiaalinen koira pääsee pennusta asti aina tervehtimään ja leikkimään vastaantulevien koirien kanssa, mutta omistaja alkaa myöhemmin rajoittaa tervehtimisiä yhtäkkisesti, voi se laukaista koirassa turhautumista, joka purkautuu aggressiivisuutena. Tihtosen mukaan tämä on yllättävän tyypillinen syy remmiräyhäämiselle.

– Pennusta asti olisi parempi, että tervehditään vain tiettyjä turvallisia ja tuttuja koiria, eikä luokse pääseminen ole automaattista vaan tapahtuu vain luvan kanssa. Kun ohittamisesta tehdään yleisempää ja palkitsevampaa kuin tervehtimään pääsemisestä, ohitukset sujuvat jatkossakin helpommin.

Pennulle kannattaa opettaa, että tervehtimään pääsee vain luvan kanssa. Näin ohittaminen onnistuu helpommin myös jatkossa.

Opettele lukemaan koiraasi

Koirat viestivät keskenään paljon hienovaraisilla eleille ja tavoilla, jotka usein jäävät ihmisiltä huomaamatta. Harvoin koira räyhää varoittamatta, sillä se on äärimmäinen ja vasta viimeinen koiran tapa viestiä, että tilanne on epämiellyttävä.

Omistajan kannattaa opetella tarkkailemaan eleitä, jotka kielivät koiran jännittyneisyydestä. Jos koira tuijottaa toista koiraa tiiviisti ja jo pitkältä välimatkalta, kokee se lähestyjän uhkaavana ja huolestuttavana. Myös jäykät, pystyyn nostetut korvat ja häntä, huulten nuoleminen sekä huolestunut pälyily kertovat stressistä.

– Ohitustilanteet ovat haastavia, koska toinen koira on monelle koiralle äärimmäisen kiinnostava. Tavoitteena on tehdä omistajasta toista koiraa kannattavampi, joten lenkille otetaan mukaan parhaimmat palkinnot, herkullisimmat herkut tai mieluisimmat lelut, Tihtonen painottaa.

Tärkeää on ajoittaa palkitseminen oikein. Koira palkitaan välittömästi, kun se havaitsee lähestyvän koirakon. Omistaja ei voi ennakoida, sillä koiran täytyy olla havainnut toinen koira, jotta se tietää, mihin yhdistää palkinnon. Näin koira myös huomaa vastaantulijan ajoissa eikä säikähdä yhtäkkiä lähellä olevaa koiraa ja ylireagoi sen takia. Koiraa palkitaan ja kehutaan runsaasti niin kauan kuin ohitustilanne jatkuu.

Ota tarpeeksi tilaa ohitukselle

Ihmisillä on tapana kulkea suoraan, jalkakäytävän leveyden verran ohi, toisiaan edes huomaamatta, mutta tämä ei ole luonnollista koirille. Suoraan kohti tuleminen kielii mahdollisesta konfliktista, joten koirat mieluummin kohtaavat toisensa sivulle kaartaen.

– Omistajan tulee huolehtia riittävästä välimatkasta. Ei ole mikään pakko ohittaa aivan vierestä, vaan tarvittaessa voi kaartaa vähän pientareen, ojan, pellon tai metsän puolelta, Tihtonen sanoo.

Kaupungissa ulkoilureittiä voi miettiä ennakolta, valita puistoja ja muita tilavampia ulkoilupaikkoja sekä mahdollisuuksien mukaan välttää ruuhka-aikoja, jotta kohtaamisia olisi mahdollisimman hallitusti. Kaupungissa tilanteet ovat usein yllättäviä, joten ohituksia on hyvä harjoitella rauhallisemmassa paikassa tuttujen koirien kanssa tai ohituskursseilla, jotta koira saa onnistumisen kokemuksia.

– Lenkin ensimmäiseen ohitukseen kannattaa panostaa, sillä monesti sen onnistuminen määrittää, kuinka hyvin koko lenkki sujuu. Jos toinen koira pääsee yllättämään jo ensimmäisen nurkan takaa, voi olla parempi hoitaa pissatus nopeasti, kääntyä kotiin ja kokeilla hetken rauhoittumisen jälkeen uudelleen.

Joskus tilanne ajautuu siihen, että koiralta tuntuu katoavan korvat ja silmät, se ei reagoi enää käskyihin eivätkä namitkaan maistu. Tihtonen muistuttaa, ettei koiralle karjuminen ja äänen korottaminen auta, vaan kiihdyttää koiraa lähinnä haukkumaan kilpaa. Kun koira menee taistele tai pakene -tilaan, tilanteesta on paras poistua nopeasti mutta rauhallisesti.

Vastaantulija vähän kiinnostaa ja huolettaa. Kun omistaja oppii tunnistamaan koiransa eleitä, voi koiraa auttaa selviämään jännittävissä ohitustilanteissa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Viimeinen asia, mitä räyhäämistilanteessa kukaan haluaa on, että koiran panta antaa periksi tai hihna luiskahtaa taluttajan kädestä. Epämukava ja kipua tuottava panta voi myös pahentaa koiran remmiräyhäämistä, kun koira oppii yhdistämään kiristyvästä hihnasta ja pannasta aiheutuvan kivun toiseen koiraan.

– Talutusvälineiden tulee olla sellaiset, etteivät ne estä koiraa näyttämästä luontaista elekieltään. Hihnassa tulisi olla tarpeeksi pituutta, jottei koira ole valmiiksi turhautunut ja pystyy tekemään luontaisia väistämisliikkeitä, kun toinen koira lähestyy, kertoo tarvikespesialisti Maria Kallio kotimaisia Jalo-tuotteita valmistavalta Transmerilta.

Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, sillä siitä saa hyvän otteen eikä hihna aiheuta niin helposti hiertymiä ja vammoja nykäisyn sattuessa. Joissain hihnoissa on myös liu’un esto käsiosissa helpottamassa otteen pitämistä. Kallio suosittelee myös valitsemaan taluttimen, joka mahdollistaa käden ja puolen vaihtamisen vaivattomasti tarpeen mukaan.

– Välineet eivät saa koskaan aiheuttaa kipua koiralle. Pannaksi kannattaa valita tukeva ja tarpeeksi leveä panta, joka ei painu koiran niskanikamien väliin. Pannasta voi tarkistaa myös, että sen kiinnityslenkit ovat kestävät, Kallio sanoo.

Sujuvat ohitustilanteet ovat loppujen lopuksi yhteispeliä kaikkien ulkoilijoiden välillä. Jos näet keltaisen nauhan vastaantulevan koiran hihnassa tai pannassa, tarkoittaa se, että koira tarvitsee syystä tai toisesta tilaa. Keltainen nauha -kampanjan tarkoituksena on kertoa tilaa tarvitsevista koirista: koira voi olla remmiräyhääjä, mutta myös esimerkiksi arka tai sairas, sillä on juoksut tai sitä koulutetaan. Vaikkei koiralla olisikaan keltaista nauhaa, on aina paras varmistaa omistajalta, saako koiraa lähestyä ja tulla tervehtimään.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia lemmikin tarvikkeita valmistavan Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen

Asia

Koira vetää hihnassa? – Opeta koirallesi mukavan ja turvallisen lenkin taito

1.3.2020by Niina Kinnunen

Hihnan toisessa päässä kiskova koira saa kärsivällisimmänkin taluttajan turhautumaan, mutta vetämisellä on tätäkin ikävämpi vaikutus. Jatkuva paine ja nykäisyt kaulalle aiheuttavat koiralle kipua, fyysisiä vammoja ja stressiä. Hallitsemattomasti sinkoileva koira luo pahimmillaan vaaratilanteita niin itselleen kuin muille – ja vaikkei mitään sattuisikaan, nostattaa tilanne punan häpeilevän taluttajan poskille. Kysyimme asiantuntijoilta, mitä tehdä.

Koiran vetämiselle hihnassa voi olla monia selityksiä. Ehkä koira haluaa päästä nuuskimaan vastustamatonta tuoksua tienposkessa, tai se kiirehtii tervehtimään vastaantulevaa koiraystävää. Harmillisen usein syy jatkuvaan vetämiseen on, että koira tuntee kireän hihnan aiheuttamaa kipua.

– Koiralle luontainen reaktio on yrittää paeta poispäin kivusta ja epämukavuudesta, jolloin se kiskoo vain kahta kauheammin, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen selittää.

– Koira ei itse osaa päätellä, että hidastamalla ja kääntymällä paine loppuu. Siksi sille täytyy opettaa, mitä tehdä.

Pantaan tai valjaisiin totuttelu kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Suurin osa pennuista totutetaankin pantaan jo kasvattajan luona ennen kotiutumista.

Koiran iästä huolimatta aina, kun käyttöön otetaan uusi panta tai muu väline, totuttelu tulisi aloittaa rauhallisesti ja koiraa palkiten. Koiralle opetetaan, että pannan tai valjaiden pukeminen tarkoittaa yhteistä mukavaa tekemistä, kuten rapsutuksia, leikkiä ja herkkuja.

– Ennen kuin lähdetään ulos, harjoitellaan kotona sisällä, jossa on vähemmän häiriötekijöitä. Ulkona hajut, äänet, eläimet, toiset koirat ja ihmiset vaikeuttavat keskittymistä ja tekevät harjoittelusta haastavampaa.

Tihtonen suosittelee opettamaan koiralle, kuinka paine kireästä hihnasta puretaan eli hihna saadaan löystymään. Tämä tapahtuu niin, että omistaja vetää hihnaa kevyesti kireälle, jolloin koira tuntee pienen paineen ja reagoi siihen, esimerkiksi kääntymällä omistajaan päin ja tulemalla luokse. Kun koira reagoi ja hihna löystyy, sitä kehutaan ja palkitaan runsaasti. Tätä toistamalla koira oppii, että hihnan kiristyessä kannattaa kääntyä eikä jatkaa vetämistä poispäin.

– Kun koira osaa sujuvasti purkaa paineentunteen, voidaan lähteä liikkeelle. Ensin hihnassa kuljetaan sisällä vaikka ympäri olohuonetta, sitten omalla pihalla, kotitiellä ja vähitellen kävelyä harjoitellaan lisäämällä lenkin pituutta, Tihtonen kuvailee.

– Koulutus tehdään asteittain ja tarpeeksi lyhyissä pätkissä kerrallaan, jotta koira jaksaa keskittyä.

Koiraa kehutaan ja palkitaan runsaasti lähellä pysymisestä myös muulloinkin kuin hihnan kiristyessä – muuten koirasta saadaan jojo, joka poukkoilee kireän hihnan ja omistajan väliä namien toivossa.

Varaa taskut täyteen nameja ja palkitse koiraa runsaasti, kun se kulkee vierellä toivomallasi tavalla.

Oikeanlaisista välineistä tukea harjoitteluun

Monia pantoja ja taluttimia markkinoidaan vetoa estävinä, mutta todellisuus on, ettei mikään väline itsessään ratkaise ongelmaa. Oikein valittu panta tai valjaat sekä talutin voivat kuitenkin auttaa kouluttamisessa ja vähentävät koiran tuntemaa epämukavuutta ja kipua.

– Hyvä panta ei satuta tai ahdista koiraa. Pannan tulisi olla leveä, sillä liian ohut panta painuu koiran niskanikamien väliin ja aiheuttaa kipua ja pitkällä aikavälillä vahinkoa, kertoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-tarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Esimerkiksi nailonista tai polyesteristä valmistetut pannat ovat kestäviä ja keveytensä ansiosta mukavia koiralle. Lisämukavuutta tuo, jos panta on pehmustettu sisäpuolelta. Hyvin istuvat valjaat voi myös olla vetävälle koiralle sopiva vaihtoehto, sillä ne vähentävät kaulaan kohdistuvaa painetta.

Hihnalenkkeilyyn ei suositella kiristäviä ja puolikiristäviä pantoja. Ulkoilun sijaan ne on tarkoitettu koulutustilanteisiin sekä harrastuksiin ja työtehtäviin, joissa koira täytyy olla nopeasti päästettävissä irti ja kytkettävissä uudelleen. Erityisesti pennulle tulee aina valita kiinteä panta, joka on turvallinen sen vasta kehittyvälle niskalle.

– Myös taluttimeksi kannattaa valita kevyestä, kestävästä materiaalista valmistettu hihna. Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, ja pehmusteet käsiosissa suojaavat taluttajaa mahdollisilta nykäisyn aiheuttamilta hiertymiltä ja palovammoilta, Kallio sanoo.

Kiskovalle koiralle voi sopia joustotalutin, jonka sisällä on kuminauha, joka lieventää kaulaan kohdistuvia nykäisyjä. Flexiä Kallio suosittelee käytettäväksi vain valjaiden kanssa ja ainoastaan, kun hihnassa kulkeminen on hallinnassa, sillä pitkälle yltävä, ohut naru voi sotkeutuessaan aiheuttaa vaarallisia tilanteita ja vammoja.

– Pelkkä välineen vaihtaminen ei ratkaise vetämisongelmaa, mutta jokaiselle omistajalle ja koiralle voi löytyä juuri itselle toimivat varusteet, jotka tekevät lenkkeilystä molemmille mukavaa.

Varmista, että panta on koiralle huomaamaton ja mukava. Panta on sopivan kokoinen, kun sen ja kaulan väliin mahtuu sujauttamaan pari sormea.

Huomioi koiran luonne ja tarpeet tavoitteita asettaessasi

Monelle hyvästä hihnakäytöksestä mieleen pulpahtaa kuva kauniisti vierellä sipsuttavasta ja suoraan omistajan silmiin katsovasta koirasta. Näin kauniille kulkemiselle on paikkansa, mutta Tihtonen muistuttaa, että jokainen koiranomistaja voi määritellä, mitä hyvä hihnakäyttäytyminen itselle tarkoittaa.

– Omistaja määrittelee muun muassa, kuinka lähellä koiran haluaa pysyvän ja opettaako esimerkiksi katsekontaktin tai muita lisävaatimuksia. Tähän vaikuttavat niin omistajan toiveet ja tavoitteet kuin koiran ominaisuudet, kuten rotu, koko ja käyttötarkoitus.

Jatkuva, tiukasti kontaktissa pysyminen on koiralle raskasta, joten sitä tulisi tauottaa tarpeeksi, jotta koiraa saa myös vapaampaa kulkemista lenkin mittaan. Koiran lajityypillistä käytöstä ja tarpeita ei sovi myöskään unohtaa.

– Monet hankkivat koiran ulkoilukaveriksi. Täytyy muistaa, että kun ihminen tykkäisi kulkea tasaista vauhtia eteenpäin, vahvasti hajumaailmassa elävä koira puolestaan luontaisesti haluaa välillä pysähdellä nuuhkuttamaan.

Hihnan ja pinnan kiristymistä on mahdoton välttää täysin, mutta koiralle kiukkuuntuminen ja hihnan riuhtominen ei tilannetta auta. Koiralta ei voi odottaa aina täydellistä kulkemista, eikä se osaa lukea omistajansa ajatuksia.

– Jos ihminen ei ole valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään, ei voi olettaa että koirakaan muuttaisi. On myös osattava antaa virheet anteeksi niin koiralle kuin itselleen, Tihtonen summaa.

Hän kertoo, että 90 prosenttia hänelle tulevista avunpyynnöistä liittyy juuri hihnassa kulkemisen haasteisiin. Moni koiranomistaja siis painii saman ongelman äärellä, eikä sitä tarvitse hävetä. Jo vetämään oppineen koiran uudelleen kouluttaminen on haastavaa, mutta kärsivällisyydellä ja oikeilla keinoilla aivan mahdollista.

Teksti: Niina Kinnunen
Kuvat: Jalo

Asia

Nätisti ensihihnassa: Näin totutat pennun taluttimeen

28.2.201917.2.2023by Niina Kinnunen

Koiranpennun ensimmäiset elinkuukaudet ovat täynnä tärkeiden taitojen opettelemista. Yksi hyödyllisimmistä on hihnassa kulkeminen, joka kannattaa opettaa askel askeleelta pennulle pian sen kotiuduttua. Kun pentu oppii kulkemaan taluttimessa nätisti heti pienenä, sujuu lenkkeily jouhevammin myös lopun elämää.

Tutustu myös Pentukurssi-verkkokoulutukseen!

Uuden pennun kotiintulo on innon ja tohinan aikaa. Uuden pennun omistajan muistilista on pitkä, eikä pennun ensipantaa ja -talutinta sovi unohtaa. Vaikka pentupantaa ja -hihnaa käytetäänkin vain hetki, kannattaa tuotteet valita niin, että ne ovat helposti käytettäviä ja mukavat pennulle.

– Yleissääntönä on, että pennulle tarkoitetut pannat ja hihnat tulisi olla mahdollisimman kevyitä ja koiralle huomaamattomia, kotimaista Jalo-tuotemerkkiä valmistavan Transmerin markkinointikoordinaattori Maria Kallio sanoo.

Metalliset ketjut ja soljet ovat yleensä turhan painavia pennun kaulaan. Sen sijaan esimerkiksi kevyestä mutta kestävästä nailonista valmistetut ja muovisolkiset pannat ja hihnat toimivat hyvin ensimmäisinä taluttimina. Se mikä toimii berhandilaisen pennulla ei välttämättä kuitenkaan toimi chihuahualla, joten ensipanta ja -hihna kannattaa valita myös rodun ja yksilön mukaan.

– Tärkeintä on turvallisuus. Panta ei saa esimerkiksi tarttua mihinkään uteliaan pennun leikkiessä ja tutkiessa maailmaa.

Pannan saa sujahtamaan pennun kaulaan, kun siitä tekee sille mieluisan kokemuksen.

Harjoittelu alkaa pannasta

Ennen kuin omistajan ja pennun yhteispeliä hihnassa voi alkaa treenata, täytyy pentu totuttaa pannan käyttämiseen. Opettelu tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin eli viimeistään, kun pentu on kotiutunut uuteen kotiin. Pentu tutustutetaan pannan käyttämiseen positiivisen vahvistamisen avulla.

– Koira opetetaan yhdistämään pannan pukeminen siihen, että tapahtuu mukavia asioita: pennun kanssa leikitään, sitä rapsutetaan ja kehutaan runsaasti tai palkitaan nameilla, Kallio kuvailee.

Aluksi pantaa pidetään vain lyhyitä aikoja kerrallaan ja aikaa pidennetään pikku hiljaa. Jos pentu rimpuilee, sille ei anneta huomiota ennen kuin se käyttäytyy taas toivotulla tavalla.

Pantaa laittaessa omistajan kannattaa aina varmistaa, ettei se mene liian tiukalle. Hyvä nyrkkisääntö on, että pannan ja koiran kaulan väliin täytyy mahtua kaksi sormea.

– Harjoitella voi panta mieluummin vaikka vähän liian löysällä kuin liian tiukalla. Pennut kasvavat vauhdilla, joten omistajan kannattaa tarkistaa ja säätää pannan kokoa usein. Toissapäivänä sopiva panta voikin tänään olla jo liian tiukka.

Kun panta sujahtaa kaulaan luontevasti, seuraavaksi opetellaan, että panta rajoittaa liikkumista ja ihminen voi ottaa siitä kiinni. Kun pentua käsitellään ja pannasta otetaan kiinni, samalla otetaan kiinni myös rintakehästä.

– On erittäin tärkeää, ettei pannasta koskaan kiskota tai revitä äkkinäisin liikkein. Pennun niska on vasta kehittymässä, ja kiskominen voi aiheuttaa vammoja. Vaivat ei välttämättä näy heti, mutta voivat ilmetä vuosienkin päästä, Kallio kertoo.

Hihnassa kulkemisen harjoittelu vaatii kärsivällisyyttä, mutta opettaa ja vahvistaa myös yhteistyötä.

Malttia hihnan molempiin päihin

Ennen kuin hihnan napsauttaa kiinni pantaan, täytyy pennun osata ottaa kontakti omistajaan. Kontakti on yhteistyön ja kaiken koulutuksen perusta, ja sen opettamisesta voi lukea lisää esimerkiksi Hankikoira.fi-sivustolta.

Kun kontakti pennun ja omistajan välillä alkaa sujua, voi taluttimeen tarttua. Ensihihna voi olla lyhyempi kuin hihna, jota lopulta tullaan käyttämään, jotta pentu oppii kulkemaan ihmisen lähellä ja toisaalta lyhyempi etäisyys on turvallinen.

– Tavoite on, ettei hihnassa vedetä. Utelias pentu näkee ja haistaa ulkona kaikkea kiinnostavaa ja lähtee vetämään päästäkseen tutkimaan niitä. Jos koira pääsee asioiden luokse vetämällä, vetää se jatkossakin, Kallio sanoo.

Lue myös: Koira vetää hihnassa, näin saat sen loppumaan

Pentua ei tulisi koskaan palkita vetämisestä. Sen sijaan, kun hihna kiristyy, se pidetään tiukalla ja odotetaan, että pentu ottaa kontaktin taluttajaan. Kontaktista pentu saa palkinnoksi herkun ja sen, että hihnaa löysätään ja matka jatkuu. Vähitellen koira oppii ottamaan kontaktin aina hihnan kiristyessä. Koiraa ei kannata myöskään ohjata liikkeelle tai pysähtymään hihnasta nykien, vaan sille voi opettaa sanalliset käskyt, kuten ’mennään’ ja ’odota’.

Vetämällä ei siis päästä eteenpäin senttiäkään. Helpommin sanottu kuin tehty, eikä omistajaakaan varmasti huvita kouluttaa jokaisella ulkoilukerralla. Pentu kuitenkin oppii jatkuvasti eikä vain kouluttaessa. Siksi remmin ei kannata antaa kiristyä edes sillä kertaa, kun omat ajatukset harhailevat muualla kuin koulutuksessa.

– Tämä vaihe on haastavin myös omistajalle ja vaatii todellista kärsivällisyyttä. Vaiva kuitenkin palkitaan, sillä hihnakäyttäytyminen on helpompi opettaa pennulle kuin opetella huonoista tavoista, kuten vetämisestä, jälkikäteen pois, Kallio muistuttaa.

Kun pentu kasvaa isommaksi, voi jokainen kokeilla, minkälainen panta ja hihna on juuri itselle ja omalle koiralle sopivin ja miten valita parhaat valjaat. Kun hihnakäyttäytymisen perusta on maltilla rakennettu ja kunnossa, voi ulkoilu sujua varmasti jokaiselta koirakolta hihnan ja pinnan kiristymättä.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Jalon kanssa. Turvalliseen pennun kouluttamiseen sopivat Jalon pentupannat ja -taluttimet ovat saatavilla muun muassa Tuurinportissa, Masku Aurassa, Säästötalo Latvalassa sekä K-Citymarketeissa ja satunnaisissa K-supermarketeissa.

Teksti: Niina Kinnunen

Onko teille juuri tullut tai tulossa pentu taloon? Tutustu Kuonon ja eläintenkouluttaja Noora Tihtosen koiran koulutus -verkkokurssiin. Nämä opit kannattaa hanskata heti alusta alkaen!

Asia

Kuono testaa kovaa menoa kestävän hihnan – hajoaako tämä millään?

2.2.20194.4.2019by kuonofi

Kuonon pääyhteistyökumppani 2019, Jalo, antoi Kuonolle testattavaksi varsinaisen äijähihnan, eli Heavy Duty -köysitaluttimen. Niinpä Kuonon päätoimittaja ja strategi päättivät selvittää, mitä hihna kestää.

Aloitetaan ennen varsinaista testiä tarkastelemalla mistä talutin on tehty. Itse hihna on kiipeilyköyttä, joten sen kuvittelisi kestävän hieman isommankin koiran vetämistä. Hihnan päässä killuu niinikään kiipeilyyn kelpaava karabiineriklipsi.

Veimme Heavy Duty -taluttimen testattavaksi heavy duty -ympäristöön

Kun taluttimen osat yksistään kestävät satakilosen ihmisen killumisen niiden varassa kymmenien metrien korkeudessa, hihnan luulisi kestävän kovaakin käyttöä. Tällä kertaa emme kuitenkaan luottaneet pakkausselosteeseen, vaan järjestimme taluttimelle tulikokeen.

Vetotesti

Kaikki koiranomistajat ovat joskus nähneet painajaista, jossa heidän koiransa on päässyt irti ja karannut tekemään jotakin vaarallista tai kiellettyä.

Halusimme varmistaa, ettei hihna anna periksi tiukan paikan tullen. Valitsimme vertailukohdaksi mastiffin, joka voi painaa jopa sata kiloa.

Koska emme löytäneet vetohaluista englanninmastiffia testiämme varten, teimme simulaation. Simulaatiossa Kuonon strategi, noin 75 kilon painoluokassa, veti leukoja hihnan avulla.

Talutin on viritetty ja seuraavaksi vetämään

Eli hihna nakataan tangon yli, yksi käsi lenkkiin, toinen käsi karabiineriin ja vetämään. Yksi, kaksi, kolme… Yksi, kaksi, kolme…

Toistoja kertyy yhteensä 25 kappaletta. Lopputuloksena meillä on yhtenä kappaleena säilynyt hihna ja hieman hikisenä puuskuttava strategi.

Kuonon strategi killuu Heavy Duty -taluttimen varassa

Päätämme simuloida vetämistä vielä perinteisen köydenvedon merkeissä. Niinpä hihnan molempiin päihin laitetaan 75 kiloiset ukkelit ja veto alkaa.

Jalon Heavy Duty -hihna selviää köydenvedosta hyvin arvosanoin

Hihna kestää todistetusti kovaa vetoa, joten voimme siirtyä testin toiseen vaiheeseen, eli testaamaan kuinka hyvin talutin kestää kaltoinkohtelua.

Kestävyys paineen alla

Taluttimet joutuvat arkisessa käytössä kaikenlaisen kohtelun kohteeksi. Päätimme testata kuinka Jalon superhihna kestää ajamalla sen yli autolla.

Yli, peruutus, yli, peruutus.

Siirrymme lumelta parkkihalliin ja puhtaalle betonille. Toistamme testin.

Yli, peruutu, yli, peruutus.

Päätämme jatkaa testiä ja ajamme tällä kertaa klipsin yli. Tuttu kuvio toistuu.

Yli, peruutus, yli, peruutus.

Toistuvasta rääkistä huolimatta hihna on kuin pakasta vedetty. Jos ei likaa lasketa, tietysti. Edes karabiineriklipsi ei hajonnut toistuvien yliajojen aikana.

Iskunkestävyys

Kuonon testiryhmän viimeistä testiä varten siirrymme verstaaseen. Työkalurivistön silmäily tuottaa useita mielikuvituksellisia tapoja kokeilla taluttimen kestävyyttä, mutta perinteinen vasara vie tällä kertaa voiton.

Talutin penkille, vasara käteen ja takomaan.

Kun naru ja karabiineri ovat saaneet nokkiinsa oikealta ja vasemmalta, on aika tarkistaa tulokset. Naru on kestänyt iskut hyvin. Samoin saumamuovit. Karabiineri näyttää jo kulumisen merkkejä, sillä sen väri on kärsinyt ja siinä näkyy selkeitä naarmuja.

Oli miten oli, paketti pysyy kasassa. Talutin ei anna periksi, vaan kestää ryöpytyksen nöyränä.

Ruuvipenkki jätti jälkensä, vasara ei niinkään

Olemme vasaratestin päätteeksi hieman pettyneitä aiheuttamamme tuhon vähyyteen. Niinpä kaivamme työkalupakista vielä rautasahan ja ruuvaamme karabiinerin takaisin ruuvipenkkiin.

Sahaaminen vaurioittaa pintaa, mutta sen suurempaa tuhoa emme näin pienellä sahalla saa aikaiseksi.

Nykäisytesti

Kuonon ensimmäisen testin tulokset jättivät toivomisen varaa, sillä moni lukijamme jäi kaipaamaan nykäisytestiä. Niinpä palasimme kentälle ja simuloimme kunnon nykäisyä sitomalla kahvakuulan hihnaan ja pudottamalla sen melkein kahden metrin korkeudesta.

Kuten videosta näkyy, hihna ei ole moksiskaan, vaikka pyykinkuivausteline meinasi pettää alta. Johtopäätös: hihna kestää kovan nykäisyn.

Lopputulokset

Kuonon toimituksen arvio Jalon Heavy Duty hihnasta on: kestävä. Olemme hyvillämme, että Jalon on päättänyt tehdä yliampuvan kestävän hihnan.

Tällainen äijähihna ei tietenkään sovi kaikille. Mutta jos tykkäät pienestä liioittelusta, kiipeilystä, karabiinerien estetiikasta tai haluat olla varma, ettei homma jää hihnasta kiinni, voimme suositella.
Heavy Duty -köysitalutinta saa ostaa mm. hyvinvarustetuista Citymarketeista. Juttu on tehty yhteistyössä Jalon kanssa.

Huom! Kyseessä on koiran talutin, joten emme suosittele sen käyttämistä kiipeilyyn, kuntoiluun tai muuhun kuin koirasi taluttamiseen. 🙂

Asia

Heijastimet heilumaan! Kuinka kauas koirasi näkyy hämärässä?

21.12.2018by Niina Kinnunen

Vuoden lyhyin ja pimein päivä, talvipäivänseisaus, väijyy jo nurkan takana. Kun vuorokauden tunneista ylivoimaisesti suurin osa on hämäriä ja pimeitä, on tärkeä varmistaa kunnollinen näkyvyys ulkona liikkuessa. Aamu- ja iltapissitykselle lähtiessä heijastimet kannattaa muistaa pukea niin itselle kuin koiralle.

Jokainen on varmasti nähnyt valistuskampanjat heijastimista ja kuullut sanonnan halvasta henkivakuutuksesta, mutta silti vain noin joka toinen jalankulkija käyttää heijastinta. Vielä useammin heijastin tuntuu unohtuvan remmin toisessa päässä tepsuttavalta ulkoilukaverilta.

Pimeässä heijastimetta kulkevaa koiranulkoiluttajaa voi olla erittäin vaikea huomata. Liikenneturvan mukaan pitkillä valoilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta liikkuvan noin 150 metrin päästä, kun taas heijastinta käyttävä voi näkyä jopa 600 metrin päähän. Lähivaloilla heijastimet näkyvät noin 350 metrin etäisyydeltä, mutta ilman heijastinta kulkeva vasta 50 metrin päästä.

Moni kuvittelee erottuvansa valaistussa kaupungissa tai taajamassa ilman heijastintakin, mutta katu- ja mainosvalot, varjot sekä monet häiriötekijät hankaloittavat havainnointia. Usein heijastinta käyttämätön havaitaan vasta aivan kohdalla, mikä vaaratilanteessa jättää vain vähän pelivaraa.

Heijastimen ripustaminen takkiin heilumaan on pieni vaiva, ja koirillekin on nykyään hyvin saatavilla heijastavia tuotteita, kuten pantoja, taluttimia, valjaita, huomioliivejä ja -huiveja sekä valoja moneen makuun.

Testasimme Jalon Luminous-pantaa ja -talutinta lupsakan 1-vuotiaan lapinporokoira Lennin kanssa.

Näin saat hauvasi pimeässä loistavaksi

– Aivan ensimmäiseksi kannattaa huolehtia, että itse näkyy pimeässä. Kun lisäksi vielä koiralle laittaa heijastimia, lisää se molempien näkyvyyttä ja turvallisuutta, sanoo kotimaista Jalo-tuotemerkkiä valmistavan Transmerin markkinointikoordinaattori Maria Kallio.

Koiran heijastimet kannattaa valita niin, että tuotteissa on mahdollisimman paljon heijastavaa pintaa ja ne näkyvät hyvin jokaisesta suunnasta.

– Jos esimerkiksi pannassa on vain lyhyt pätkä heijastinta, on vaarana, että se pyörähtää koiran kaulassa piiloon. Heijastin pelkässä pannassa ei myös välttämättä riitä pitkäkarvaisella koiralla, jolla panta voi kadota karvojen sekaan, Kallio huomauttaa.

Heijastimia voi viritellä myös hihnaan tai hankkia valmiiksi heijastavasta materiaalista valmistettu talutin. Heijastava talutin lisää tehokkaasti näkyvyyttä ja lisää turvallisuutta myös esimerkiksi pyöräilijöitä kohdatessa, kun hihna koiran ja ulkoiluttajan välillä on helpompi hahmottaa.

Lumisateessa reippailevat Lenni sekä omistaja Maaru Rekola loistavat heijastimien avulla jo kaukaa.

Hyvä heijastin näkyy joka suunnasta. Luminous-pannassa ja -taluttimessa heijastavaa pintaa piisaa.

Vähintään heijastin kannattaa olla koiran pannassa, jotta lemmikki näkyy pimeässä, vaikka pääsisi karkuteille. Onnettomuuden sattuessa koiranomistaja on usein vastuussa mahdollisista vahingoista, jos koira on ollut irti. Heijastin on pieni hinta siitä, jos vaaratilanteilta vältytään.

– Heijastavan pannan ja hihnan lisänä on hyvä käyttää esimerkiksi huomioliiviä tai -huivia sekä vilkkuvia LED-valoja, jotka lisäävät näkyvyyttä, Kallio vinkkaa.

Heijastimien kohdalla enemmän on parempi, mutta määrää olennaisempaa on se, että heijastimet oikeasti toimivat.

– Kaunis heijastin on turha, jos se ei toimi. Ulkonäön lisäksi kehitämme tuotteitamme heijastavuus edellä. Olemme uudistamassa Jalo-pantoja ja tulevaisuudessa haluamme heijastimet kaikkiin ulkoilutuotteisiimme. Suomen olosuhteissa heijastin on hyödyksi varsinkin näin pimeinä vuodenaikoina, mutta myös läpi vuoden.

On siis korkea aika varmistaa oma ja rakkaan lemmikin turvallisuus ulkoillessa. Joko teidän koirakolla on heijastimet heilumassa?

Jalon Luminous-sarjan pannat, juoksuvyö sekä erilaiset taluttimet on varustettu heijastavilla pinnoilla taluttajan ja koiran turvaksi.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Jalon kanssa. Jalon Luminous-sarjan pannat ja taluttimet auttavat koiraa loistamaan talven pimeissä aamuissa ja illoissa.

Asia

Eikö vastaantulija osaa hihnakäytöksen alkeita? Näytä sille tämä kuva!

7.4.2015by admin

Olemme julkaisseet viime aikoina useita Lili Chin piirroksia ja ne ovat olleet todellisia jättihittejä. Tänään on vuorossa koiran hihnakäytös ja se, miten kaikki koirat eivät todellakaan halua moikata toisia koiria. ”Tämä on ihan kiltti”, on liian usein kuultu valhe.

Ota tästä kuvaohjeet talteen ja laita eteenpäin!

Asia

Nyt loppui koiran vetäminen – Koirakouluttajan viisi vinkkiä hihnakäytökseen

9.7.2014by admin

Tuntuuko sinustakin kuin hihnan toisessa päässä eteenpäin painelisi idän pikajuna? Koiran taluttimessa vetäminen on varsin yleinen ongelma. Ongelman syy ja ratkaisu ovat kuitenkin ihan muuta kuin mitä yleisesti uskotaan.

1. Koiraan voi sattua

Koiran vetämiseen taluttimessa on monia syitä. Yksi yleisimmistä syistä on se, että koiraan sattuu.

Tuntiessaan kipua koira vaistomaisesti pyrkii eroon kivusta vetämällä siitä poispäin – siis vetämällä taluttimessa kahta kauheammin. Kipua voi aiheuttaa liian kapea kaulapanta tai valjaat, jotka nousevat kaulaan. Kipu tuntuu jatkuvana koiran kaulassa, niskassa, hartioissa ja voi jopa aiheuttaa kilpirauhasongelmia.

2. Valitse sopiva talutin

Hihnassa vetäminen voi loppua hämmästyttävän nopeasti ja helposti pelkästään luopumalla epäsopivasta.
– Monesti vetämisongelma vähenee tai poistuu kokonaan, jos siirrytään riittävän leveään, pehmustettuun pantaan. Vielä parempi vaihtoehto ovat hyvin istuvat valjaat, jotka eivät nouse kaulaan ja joiden vetopiste on rintalastan päällä, sanoo koirien käyttäytymisneuvoja ja ongelmakoirakouluttaja Raili Halme Rakkaista Haukuista.

3. Vältä erikoisvempaimia

Kaikenlaisia erikoisvempaimia, kuten kiristäviä kaulapantoja ja “vedonestovaljaita” kannattaa ehdottomasti välttää. Ne ainoastaan satututtavat koiraa, eivätkä poista vetämisongelmaa. Lenkkeilystä tulee koiralle kivuliasta ja pelottavaa.
– Koira kokee kipua ihan samalla tavalla kuin ihmisetkin, mutta sen logiikka on erilainen kuin ihmisillä. Kun koira tuntee kipua, se myös yhdistää sen kaikkeen muuhun mitä se sillä hetkellä katsoo tai näkee, esimerkiksi toiseen koiraan, lapsiin tai autoihin ja voi alkaa pelätä niitä, Raili Halme sanoo.

4. Älä nyi hihnasta

Jos jatkuvasti lenkillä nyit vetävää koiraa hihnasta ja samalla hoet ”ei, ei vedä!”, lopeta se heti. Siitä ei nimittäin ole mitään hyötyä, päinvastoin. Se aiheuttaa myös kipua koiralle.

– Me usein tietämättämme palkitsemme koiraa vetämisestä. Kun talutin on kireällä kiellämme koiraa ja höpötämme kaikkea muutakin. Tällaisessa tilanteessa me itse asiassa palkitsemme koiraa vetämisestä. Me huomioimme koiran, kun se käyttäytyy väärin. Meidän huomiomme on yksi parhaista palkinnoista koiralle. Mitä enemmän kiellät, sitä enemmän se vetää. Jos taas kiellät niin kovasti, että koira pelästyy, se saattaa olla vetämättä. Ei siksi, että se olisi oppinut kulkemaan nätisti vaan siksi, että se on oppinut pelkäämään sinua. Pelolla kouluttaminen ei ole koskaan hyvä vaihtoehto.

5. Palkitse onnistumisista

Koira valitsee aina sen käyttäytymismuodon, mistä se saa omasta mielestään parhaan palkinnon. Palkitsemalla koiraa oikeasta, se oppii käyttäytymään niin kuin toivomme sen käyttäytyvän. Pikkuhiljaa koira oppii, että palkitsevinta on kävellä löysällä hihnalla.

– Tietysti koiran voi myös systemaattisesti opettaa kulkemaan vetämättä. Silloin on tärkeää varmistaa, että koiran ja ihmisen välinen suhde ja luottamus on kunnossa. Varsinaisia harjoituksia pitää tehdä lyhyitä aikoja kerrallaan. Harjoittele normaalin lenkin jälkeen esimerkiksi 5 minuuttia kerrallaan alussa ja sitten pidennät harjoitusaikaa siten, että harjoituksesta tuleekin pikku hiljaa normaali lenkki. Muista kuitenkin, että koiran pitää saada lenkillä myös haistella paljon, eikä ole koiraa kohtaan oikein vaatia sitä kulkemaan nätisti rinnalla koko matkaa, Raili Halme neuvoo.