hesy

Eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää usein rangaistuksetta

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Eläinsuojeluliitto Animalia ovat huolissaan eläinsuojelurikosten perusteettomista syyttämättäjättämispäätöksistä. Rangaistuskäytäntöihin kaivataan yhteneväisyyttä.

Syyttäjänvirasto teki vuonna 2013 syyttämättäjättämispäätöksen 34 epäillystä eläinsuojelurikoksesta. Syyttämättä jätettiin eläinsuojelurikoksia, joiden voidaan katsoa aiheuttaneen eläimelle turhaa kärsimystä. Eläinsuojelurikoksista langetettavat tuomiot ovat myös yleensä alhaisimpia mahdollisia. Yleisin rangaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko. Rikos saatetaan kuitenkin katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta, jos seurauksena olisi vain sakkoja.

– Se, että monista selkeästi eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää ilman mitään tuomiota tai rangaistusta, kertoo eläimen tuskaa vähättelevästä asenteesta. On vaikea ymmärtää, että aiheutetun kärsimyksen määrää pidetään vähäisenä, vaikka eläimen lopettamistapa olisi erittäin brutaali tai laiminlyönti jatkuvaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen.

Syyttämättäjättämispäätösten taustalla on usein monitulkintainen laki: jos laiminlyönnin tahallisuudelle tai törkeälle huolimattomuudelle ei syyttäjän mielestä ole riittävästi näyttöä, tai eläimen omistussuhteeseen perustuvat hoitovastuut ovat epäselviä, jää tapaus usein syyttämättä. Eri syyttäjänvirastoissa tahallisuutta ja hoitovastuita on tulkittu keskenään ristiriitaisesti. Joissain tapauksissa omistaja on vapautettu vastuusta, jos hän on luovuttanut hoidon toiselle henkilölle. Toisinaan taas hoitaja ei ole saanut laiminlyönneistään huolimatta syytettä, sillä vastuun on katsottu kuuluvan omistajalle.

– On erittäin huolestuttavaa, että tuomioistuinten langettamien rangaistusten ja seuraamusten välillä on eroja. Myös syyttämättäjättämispäätöksissä on eroja virastokohtaisesti. Syyttäjän asenne eläinsuojelua kohtaan voi vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkälaisia juttuja hän lähtee viemään eteenpäin. Rangaistuskäytäntöihin vaikuttavat myös syyttäjien tulkinta- ja resurssierot eri puolilla maata. Tämä vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden lain edessä, kun samantyyppisestä teosta voidaan langettaa eläinsuojelurikostuomio tai antaa syyttämättäjättämispäätös. Syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin vuonna 2013 selvästi eniten Itä-Suomessa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Järjestöt korostavat, että riittävän monen asiantuntijan kuuleminen tapausten ratkaisussa olisi tärkeää.

– Tuomioiden eteneminen oikeuteen ja niiden asiantunteva käsittely on usein aktiivisen ja osaavan valvontaeläinlääkärin, eläinsuojeluvalvojan ja SEYn eläinsuojeluneuvojan ansiota: juuri heillä on tarvittavaa kuva-aineistoa, taustatietoja ja eläinsuojelusäännösten tuntemusta. Olisikin syytä miettiä, pitäisikö syyttäjille ja poliiseille tarjota koulutusta ja lisäresursseja eläinsuojeluasioiden käsittelyyn, jotta yhä useampi eläinsuojelurikosepäily etenisi oikeuteen ja johtaisi tuomioon asti, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni.

Eläinten hyvinvointia ajavat järjestöt muistuttavat, että eläinsuojelurikkomusta tai -rikosta epäiltäessä jokaisen velvollisuus on tehdä asiasta tutkintapyyntö.

Muun muassa nämä tapaukset jäivät syyttämättä vuonna 2013:

Kissan lopettaminen lyömällä kirveellä päähän. Rikos katsottiin niin vähäiseksi, että siitä olisi määrätty vain sakkoseuraamuksia – syyte jätettiin nostamatta.

Niin sanottu Pelkosenniemen laiminlyötyjen samojedien tapaus: koirien hoito laiminlyötiin vuosina 2010–2013. Teko katsottiin lieväksi ja jätettiin kohtuuperiaatteen takia syyttämättä. SEY on tehnyt tapauksesta kantelun valtakunnansyyttäjänvirastolle. (Lue lisää.)

Karjatilalle tehtiin vuosien 2006–2011 välisenä aikana 16 eläinsuojelutarkastusta, joissa havaittiin lukuisia ja toistuvia ongelmia. Eläimet kärsivät muun muassa lannan aiheuttamista ihorikoista ja aliravitsemuksesta ja vasikat kahlasivat ulosteessaan. Teko katsottiin lieväksi, ja sen syyteoikeus ehti vanheta ennen kuin tapaus päätyi syyttäjänvirastolle vuonna 2013. Eläinsuojelurikkomus ja lievä eläinsuojelurikos vanhenevat kahdessa vuodessa. Syyttäjä totesi teon muutenkin niin vähäiseksi, että siitä olisi seurannut vain sakkorangaistus ja hän olisi jättänyt sen syyttämättä, vaikkei syytteen nostamisen määräaika olisikaan umpeutunut.

Omistaja jätti koiransa kytkettynä ja ruoatta asuntoon useiksi päiviksi, mutta ei joutunut vastuuseen, koska hän oli luovuttanut koiran hoidon toiselle henkilölle. (Lue lisää.)

Henkilö oli ottanut huolehdittavakseen koiran, joka kärsi toukkien aiheuttamasta kudostuhosta ja ihonalaisesta tulehduksesta. Hoitaja ei vienyt koiraa eläinlääkäriin, vaikka tulehdus oli hengenvaarallinen. Hänen ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen, koska hoitovastuu kuuluu omistajalle.

Aviopari jätti kissansa melkein kahdeksi viikoksi yksinään asuntoonsa. Hoitovastuun katsottiin koskevan vain omistajaksi ilmoittautunutta vaimoa, ja aviomies säästyi syytteiltä.

Kasvattaja teetti pentuja vakavan perinnöllisen sairauden geeniä kantavalla koiralla. Osa pennuista sairastui ja jouduttiin lopettamaan. Suomen Kennelliitto teki tutkintapyynnön kasvattajasta. Yhden pennun ostajat veivät tapauksen kuluttajariitalautakuntaan ja vaativat kasvattajalta hoitokorvauksia. Syyttäjä ei tulkinnut tapausta eläinsuojelurikokseksi eikä nostanut syytettä. Koiralla olleen sairauden todentaminen oli vaikeaa, eivätkä eläinlääkärin lausunnotkaan vahvistaneet pentujen kärsimyksen johtuvan nimenomaan epäillystä sairaudesta. (Lue lisää.)

Epäiletkö eläimen huonoa kohtelua? Eläinsuojeluilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti. Ilmoitukset ohjataan SEYn eläinsuojeluneuvojille ja tarvittaessa eläinsuojeluviranomaiselle. Kiireellisissä tapauksissa on syytä ottaa yhteys suoraan alueen eläinsuojeluneuvojaan tai eläinlääkäriin, ja akuuteissa tapauksissa poliisiin. Sähköisen eläinsuojeluilmoituksen pääset tekemään täällä.

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa. Esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana. Tutustu Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tavoitteisiin uuden eläinsuojelulain valvonnan parantamiseksi täällä.

Monet joulunviettotavat ovat vaaraksi lemmikille

Joulu on iloinen yhdessäolon juhla, johon ottavat osaa myös perheen lemmikit. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että joulunviettoon liittyy myös tapoja, jotka voivat olla riski eläimelle ja joihin jokaisen lemmikin omistajan kannattaa varautua vahinkojen välttämiseksi.

Kuusi on monen joulukodin koriste, joka on syytä laittaa niin tukevasti pystyyn, ettei se kaadu ja vahingoita lemmikkiä. Jotkut kissat ja koirat saattavat intoutua syömään kuusenneulasia ja -oksia, jotka voivat ärsyttää ja vahingoittaa suuta. Tällaiset lemmikit kannattaa pitää omistajien poissa ollessa eri huoneessa kuin joulupuu.

Etenkin monet kissat pitävät kiiltävistä ja roikkuvista hopealankakoristeista, joiden kanssa on kiva leikkiä. Jos hopealankaa päätyy kissan suuhun ja nielaisemaksi, kissan suoli voi tukkeutua. Myös monet muut joulukuusenkoristeet houkuttelevat lemmikkejä leikkeihin.

– Lasiset, alumiiniset ja paperiset koristeet kannattaa sijoittaa kuusen yläoksille pois lemmikkien ulottuvilta, sillä koira tai kissa voi purra koristeet rikki niin, että niiden terävät reunat voivat repiä lemmikin suuta, kurkkua ja suolistoa ja aiheuttaa tukehtumisvaaran. Myös jouluvalot johtoineen voivat aiheuttaa sähköiskuja ja palovammoja, jos utelias lemmikki pureskelee niitä. Kodin joulusisustuksessa on siis aina mietittävä lemmikille turvallisia vaihtoehtoja, HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen kehottaa.

Lahjanarut ja -rusetit on paras korjata heti lahjapakettien avaamisen jälkeen kannelliseen säilöön seuraavaa vuotta varten tai roskakoriin, jonka kansi on tiiviisti kiinni. Muuten uteliaat lemmikit voivat vahingossa niellä narun tai rusetin, mikä voi aiheuttaa tukehtumisvaaran. Pahimmillaan suolistoon joutunut naru vaatii leikkausta.

Kynttilöitä ei pidä jättää valvomatta huoneeseen. Huoneesta poistuttaessa kynttilät on aina sammutettava. Kynttilät kannattaa sijoittaa paikkoihin, joihin lemmikki ei pääse, vaikka eläimen kanssa oltaisiinkin samassa huoneessa. Muuten utelias lemmikki voi käräyttää liekissä kuonoviiksensä ja turkkinsa ja aiheuttaa jopa tulipalovaaran.

Monet ihmisten jouluherkut – esimerkiksi suklaa, ksylitolipitoiset makeiset, rusinat sekä ruoista jääneet luu- ja rasvatähteet – ovat haitallisia lemmikille. Siksi roskisten kannet on syytä pitää hyvin kiinni ja varmistua siitä, että lemmikki ei pääse nappaamaan pöydältä ihmisten juhla-antimia. Jos juhlan yhteydessä on tarjolla alkoholipitoisia juomia, on varmistettava, että juomia ei jää vartioimatta paikkoihin, joissa eläin voi niitä maistaa.

Lemmikkiperheessä lääkkeet on säilytettävä lukkojen takana ja joulun ajan vieraitakin on pyydettävä pitämään lääkkeensä paikassa, johon lemmikki ei pääse. Myös monet suositut joulukukat, kuten mm. hyasintti, amaryllis ja tulppaani, ovat myrkyllisiä lemmikeille. Lemmikeille myrkytön joulukukka on esimerkiksi joulukaktus.

Lahjaksi annettavat kissan- ja koiranlelut voivat nekin vaarantaa lemmikin terveyden. Koirat ja kissat voivat rikkoa lelujaan, jolloin niiden osat saattavat joutua ruokatorveen, vatsaan ja suolistoon. Siksi kannattaa pitäytyä leluissa, joita lemmikki ei saa rikki tai nieltyä kokonaisena.

Eläimellekin pitää muistaa antaa joulurauha ja oma tila, johon se voi halutessaan vetäytyä. Etenkin arat kanit ja kissat saattavat haluta hakeutua turvaan huonekalujen alle, kuljetuskoppaan tai erilliseen huoneeseen. Oman mielenrauhan säilyttämiseksi HESY kehottaa lemmikin omistajia ottamaan kaiken varalta ylös päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot joulupyhien ajaksi.

Kuva: Wikimedia Commons / Fox Mccloud

Ulkokoirien kytkemiskäytännöt kaipaavat selkeytystä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry. vaatii tänään julkaistussa tiedotteessaan selkeyttä ulkokoirien kytkemiskäytäntöihin. Koska eläinsuojelulaissa on tulkinnanvaraisuutta, koiria saatetaan eristää ulos pitkiksikin ajoiksi.

Valtioneuvoston asetuksessa määrätään, että kokoaikaisesti ulkona pidettävällä koiralla on oltava vähintään 40 neliömetriä liikkumatilaa. Tilapäiselle kytkemiselle ei ole säädetty liikkumatilaa määrittäviä asetuksia tai aikarajaa. Eristäminen ja kahlitseminen ovat koiralle kovia rangaistuksia, ja HESYn mielestä lain epämääräisyys aiheuttaa epäselviä tilanteita ja kärsimystä ulkokoirille.

– Säännöllisesti ulkona pidetyn koiran elintilan voidaan kuvitella rajoittuvan lähes sen koko elämän ajaksi pääasiassa 40 neliöön, vaikka esimerkiksi juoksulangassa liikkuminen ei täytä eläinsuojeluasetuksessa mainittua koiran päivittäistä liikunnantarvetta. Koira tarvitsee myös muuta liikuntaa, kuten esimerkiksi hihnalenkkejä ja leikittämistä pihalla, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valvontaeläinlääkäri Auli Koponen sanoo tiedotteessa.

HESYn mukaan koiran pitäminen pitkiä aikoja ulkona omissa oloissaan ja erossa laumastaan on vastoin koiran luontaisia käyttäytymistarpeita. Koira on sosiaalinen laumaeläin, joka tarvitsee virikkeitä, seuraa, liikuntaa ja tilaisuuksia haistella lajitovereitaan ja merkata reviiriään.

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen sanoo tiedotteessa, että ihmisten parissa pidetyt sosiaalistetut koirat ovat yleensä tyytyväisempiä ja helpommin hallittavissa, kun taas yksin pidetyt ulkokoirat saattavat muuttua reviiritietoisiksi ja arvaamattomiksi.

Kytkettynä pitäminen voi myös vaarantaa koiran turvallisuuden ja heikentää sen hyvinvointia. Naru voi aiheuttaa koiralle vahinkoja, ja ulkona pidetty eläin altistuu myös säänvaihteluille, loisille, hyönteisten puremille ja petojen hyökkäyksille. Ulkotarhassa pitkiä aikoja pidetyt koirat kärsivät usein samoista psyykkisistä ja fyysisistä ongelmista kuin kytkettynä pidetyt koirat.

– Ulkokoirien sairauksiakaan ei välttämättä havaita ajoissa, jolloin esimerkiksi ihonirhamat ja hot spotit eli kosteat ihotulehdukset voivat äityä voimakkaiksi ihotulehduksiksi, joihin voi pesiytyä kärpäsen munia ja toukkia. Joissakin tapauksissa koirankoppien on havaittu olevan hyvin asiattomia ja huonokuntoisia ja vesikuppien olevan nurin tai tyhjiä, Koponen toteaa tiedotteessa.

HESYn, Auli Koposen, Pirkanmaalla toimivan valvontaeläinlääkärin Heljä Laukkasen ja Helsingin eläinsuojelueläinlääkärin Elli Valtosen mielestä koiran ulkona pidon edellytyksiä koskevaa lainsäädäntöä olisi syytä tarkentaa esimerkiksi päiväkohtaisin aika- ja säärajoituksin sekä ohjeistuksin, jotka kieltävät koiran pitämisen kytkettynä pitkiä aikoja ilman valvontaa.

Myös lainsäädännön tulkintaan kaivataan yhtenäistä linjaa ja lain noudattamisen valvontaa olisi syytä tehostaa. Säädöksiin tarvittaisiin myös vaatimus muun muassa minimilenkkeilykerroista sekä nopeita keinoja puuttua ongelmiin.

HESY ei näe tiedotteen mukaan esteitä koiran lyhytaikaiselle kytkemiselle, kunhan koiralle tarjotaan säänsuoja, riittävästi liikkumatilaa ja tekemistä. Tällöinkin koiraa tulee valvoa ja sen vointi tulee tarkastaa säännöllisesti. Koiran pitäminen sisätiloissa kytkettynä tai jatkuvasti häkissä on kielletty.

Otsikkokuva: Wikimedia Commons/Nhandler